Olkoon siunattu ja suojeltu jokainen, joka lukee näitä Israelista kantautuvia uutisia. ”Yevarechecha Adonai ve’yishmerecha” – Herra siunatkoon ja varjelkoon sinua. Kun aloitamme uuden viikon, pyydämme, että Adonai valaisisi kasvonsa teille ja antaisi teille rauhan. Tänä haastavana aikana rukoilemme, että Jumala vahvistaisi sydämenne, antaisi teille toivoa ja johdattaisi teitä viisaudessa.
”Shavua tov” – toivottakoon alkaneen viikon tuovan mukanaan valoa, rauhaa ja suotuisaa edistystä kaikille Israelin ja koko maailman asukkaille.
sää: Jerusalemin aamu käynnistyy kirkkaassa ja lämpimässä säässä
Jerusalemin asukkaat heräävät tänään, 6. lokakuuta 2024, kauniiseen ja lämpimään aamuun. Aamun lämpötila on noin 26 °C, ja päivästä on ennustettu tulevan aurinkoinen, ilman merkittävää sademahdollisuutta. Lämpötila nousee iltapäivällä jopa 32 asteeseen, mikä on tyypillistä Jerusalemin lokakuulle. Päivä alkaa sumuisena, mutta sumu hälvenee nopeasti ja aurinko ottaa vallan. Ilmassa on lievää tuulenvirettä, ja ilmankosteus on kohtuullinen, mikä tekee päivästä miellyttävän ulkoiluun ja arjen toimiin(Time and Date)(Met Office).
mieliala: Yleisönosastot peilaavat epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta
Israelin lehdistön yleisönosastoilla keskustellaan paljon maan poliittisesta tilanteesta ja sodan vaikutuksista kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Moni israelilainen ilmaisee huoltaan jatkuvasta monirintamasodasta sekä siitä, miten se vaikuttaa maan turvallisuuteen ja yhteiskunnan kestävyyteen. Useat kirjoittajat kertovat pelosta ja ahdistuksesta, joita he kokevat rakettihyökkäysten ja evakuointikäskyjen varjossa. Toisaalta osa kansalaisista ilmaisee myös turhautuneisuutta hallituksen kyvyttömyyteen vapauttaa panttivankeja ja ratkaista konfliktia. Vaikka sotilaallinen puolustaminen saa tukea, yleisönosastoilta voi aistia lisääntyvää väsymystä ja kaipuuta rauhallisempaan arkeen(The Times of Israel)(Israel Hayom).
politiikka: Israelin ilmaiskut Libanoniin kiihtyvät
Israelin ja Libanonin välinen konflikti on kärjistynyt edelleen 6. lokakuuta 2024. Israel on laajentanut ilmaiskujaan Libanonissa kohdistamalla iskuja erityisesti Hezbollah-järjestön tukikohtiin ja Hamasin asemiin. Libanonin eteläosassa sijaitsevien Dahiyehin alueen asukkaille annettiin kehotus evakuoida ennen yöllisiä ilmaiskuja, jotka iskivät myös Beirutissa ja pohjoisemmassa Beddawin pakolaisleirillä. Useita rakennuksia tuhoutui, ja siviilien joukkopako jatkuu kohti Syyrian rajaa.
Israel ja Hezbollah ovat vaihtaneet tulta päivittäin sen jälkeen, kun Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta 2023. Hezbollah on julistanut tukensa palestiinalaisille ja ampunut useita raketteja Israeliin. Viime päivien aikana tilanne on entisestään eskaloitunut, kun Israel ilmoitti laajentavansa sotatoimiaan pyrkien ajamaan Hezbollah-joukot pois raja-alueelta. Libanonissa ainakin 1,400 ihmistä on kuollut, ja lähes 1,2 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan sodan jaloista(The Times of Israel)(Hosted).
sota: Israel iskee Hamasin tukikohtiin Gazassa
Israel jatkaa sotatoimiaan Gazassa kohdistamalla ilmaiskuja Hamasin komentokeskuksiin keskisessä Gazassa. Yksi iskuista kohdistui Ibn Rushdin entiselle koulukompleksille, jota Hamas oli käyttänyt komentopaikkanaan, sekä Shuhada al-Aqsa -moskeijan alueelle, joka oli myös terroritoiminnan keskus. Näissä iskuissa kuoli ainakin viisi ihmistä, ja 20 loukkaantui, Hamasin mukaan. Israelin armeija on toistuvasti korostanut ottavansa käyttöön tarkkoja iskuja ja pyrkivänsä minimoimaan siviilivahingot, mutta konflikti jatkaa vaatimustaan sekä siviiliuhreja että infrastruktuurin tuhoja Gazan alueella(The Times of Israel).
yhteiskunta: Israelilaiset pohtivat maastamuuttoa sodan keskellä
Uusin kyselytutkimus osoittaa, että Israelin jatkuva sotatila ja turvallisuustilanne on saanut lähes neljänneksen israelilaisista harkitsemaan maasta poistumista. Vaikka suurin osa vastaajista ei ole tehnyt konkreettisia suunnitelmia, pelko tulevaisuudesta ja epävarmuus ovat lisääntyneet. Erityisesti opposition kannattajat ja sekulaarit israelilaiset ovat eniten harkinneet maastamuuttoa, mikä kertoo syvistä jakolinjoista maan sisäisessä politiikassa ja yleisessä turvallisuustilanteessa. Tämä heijastaa maan haastavaa tilannetta, jossa jatkuva monirintamasota rasittaa kansallista yhtenäisyyttä ja asettaa uusia haasteita valtion johdolle(Hosted)(Israel Hayom).
kulttuuri: Mielenosoitukset jatkuvat Israelissa, vaatimuksina panttivankien vapauttaminen
Tel Avivissa nähtiin 6. lokakuuta 2024 laajoja mielenosoituksia, joissa vaadittiin Hamasin hallussa olevien israelilaisten panttivankien vapauttamista. Mielenosoittajat, jotka ovat olleet viikoittain liikkeellä, ilmaisivat tyytymättömyyttään pääministeri Benjamin Netanyahun hallinnon kyvyttömyyteen ratkaista tilannetta ja vapauttaa panttivangit. Tämä protesti liittyy laajempaan epäluottamukseen hallitusta kohtaan, sillä Netanyahua on arvosteltu voimakkaasti maan sisäpolitiikasta ja kyvyttömyydestä suojella kansalaisiaan.
Tilanne panttivankien ympärillä on ollut kriittinen siitä lähtien, kun Hamas sieppasi useita israelilaisia 7. lokakuuta 2023 tehdyssä hyökkäyksessä. Kansainväliset ja alueelliset yritykset neuvotella panttivankien vapauttamisesta ovat tähän mennessä epäonnistuneet. Myös ulkomaiset diplomaatit ovat olleet mukana pyrkimyksissä saada panttivangit vapautetuiksi, mutta tilanne pysyy jännitteisenä. Protestit ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomiota, ja Israelissa mielenilmaukset ovat koonneet yhteen eri poliittisia ryhmiä(Hosted)(Israel Hayom).
sota: Israelin hyökkäykset laajenevat Libanonin pakolaisleireihin
Israelin ilmaiskut ovat kiihtyneet Libanonissa, kohdistuen nyt ensimmäistä kertaa myös maan pohjoisosiin, kuten Beddawin pakolaisleiriin. Viime päivien aikana Israel on keskittynyt iskemään sekä Hezbollah- että Hamas-järjestöjen sotilaskohteisiin, mutta iskujen laajeneminen pakolaisleireihin on aiheuttanut merkittävää kansainvälistä huomiota. Yksi Hamasin sotilassiiven korkea-arvoisista jäsenistä, hänen vaimonsa ja kaksi lastaan, kuolivat ilmaiskussa Beddawin leirillä. Lisäksi Israel ilmoitti, että sen operaatiot ovat jatkuneet myös Libanonin itäisessä Bekaan laaksossa, jossa tuhottiin useita asevarastoja ja komentokeskuksia(Hosted).
Libanonin sisällä tilanne on kehittymässä kohti humanitaarista kriisiä, sillä yli 375,000 ihmistä on paennut kotiseuduiltaan. Evakuoinnit ovat kohdistuneet erityisesti alueille, joissa Hezbollah on ollut vahvasti läsnä, kuten Beirutin eteläisiin esikaupunkeihin. Israelin armeija ilmoitti myös, että heidän joukkonsa suorittavat rajallisia maahyökkäyksiä Libanonin eteläosassa Hezbollah’n tukikohtia vastaan, ja aikomuksena on vähentää järjestön vaikutusvaltaa raja-alueilla(Hosted).
humanitaarinen tilanne: Libanonin siviilit pakenevat jatkuvia ilmaiskuja
Israelin ja Hizbollahin väliset sotatoimet ovat johtaneet vakavaan humanitaariseen kriisiin Libanonissa. Tuhannet siviilit ovat jättäneet kotinsa ja pakenemassa Syyrian puolelle, kun ilmaiskut ovat kohdistuneet asutuskeskuksiin Beirutin eteläisissä esikaupungeissa sekä Bekaan laaksossa. Pakolaisleirien asukkaat, erityisesti palestiinalaiset, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Monilla alueilla infrastruktuuri on tuhoutunut pahasti, ja esimerkiksi Beddawin leirin iskun jälkeen leirissä ei ole enää käyttökelpoista vesihuoltoa(Hosted).
Siviiliväestön tilanne on synkkä myös siksi, että monet alueet ovat jääneet sodan jalkoihin ilman pääsyä perustarvikkeisiin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Tilanne Libanonissa on ollut kiristymässä jo pitkään, mutta Israelin sotilaallisten toimien laajeneminen on nyt saavuttanut uuden vakavuustason. Humanitaariset järjestöt ovat yrittäneet saada avustustarvikkeita alueille, mutta Israelin armeijan ja Hizbollahin jatkuva sotilaallinen aktiivisuus on tehnyt avustustöistä erittäin vaarallisia ja vaikeasti toteutettavia(Hosted)(Israel Hayom).
turvallisuus: IDF pudottaa Hizbollahin lennokin Välimerellä
Israelin puolustusvoimat (IDF) ilmoitti 6. lokakuuta 2024 pudottaneensa Hizbollahin lennokin, joka lensi Välimeren yllä Tel Avivin rannikon lähellä. Tapaus tapahtui ilman hälytyksiä, ja lennokki tuhottiin ennen kuin se aiheutti vahinkoja. Tämä tapahtuma on osa laajempaa konfliktia, jossa lennokkien käyttö on yleistynyt Hizbollahin ja muiden alueellisten ryhmien taholta Israelin sotilas- ja siviilikohteita vastaan. Israelin ilmavoimat on keskittynyt sekä tiedusteluun että lennokkien torjuntaan, erityisesti Libanonin rajalla ja Välimeren alueella.
IDFmukaan lennokki oli lähtöisin Libanonista ja sen laukaisijana toimi todennäköisesti Hizbollah. Viime kuukausina lennokkiuhka on kasvanut huomattavasti, mikä on pakottanut Israelin tehostamaan ilmapuolustustaan. Vastaavat lennokkitapaukset ovat kasvattaneet jännitteitä entisestään Israelin ja Hizbollahin välillä(The Times of Israel).
turvallisuus: Iranin ohjusiskut Israeliin lisäävät jännitteitä
Lokakuun 1. päivänä 2024 Iran laukaisi massiivisen ohjusiskun Israeliin, mikä on yksi suurimmista hyökkäyksistä maiden välisessä konfliktissa. Hyökkäys oli kosto Israelin iskuista, joissa oli kohdistuttu muun muassa Hamasin ja Hizbollahin johtajiin. Iranin käyttämät ohjukset osuivat useisiin kohteisiin Israelin eteläosassa, mukaan lukien Nevatimin ja Tel Nofin lentotukikohdat sekä siviilikohteita Tel Avivin lähistöllä. Suurin osa ohjuksista saatiin kuitenkin torjuttua Israelin ilmapuolustusjärjestelmän avulla, ja vahingot jäivät rajallisiksi, vaikka joidenkin tukikohtien infrastuktuuri kärsi.
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu varoitti Irania, että se oli tehnyt ”suuren virheen” ja lupasi vastatoimia. Yhdysvallat ilmaisi tukensa Israelille ja lupasi vakavia seurauksia Iranille, jos se jatkaa hyökkäyksiä. Tämä isku lisää merkittävästi alueen jännitteitä ja nostaa esiin kysymyksen, onko laajamittainen sota Lähi-idässä mahdollisesti edessä.
Iskun taustalla on pitkä historia maiden välisissä jännitteissä, joihin kuuluvat Iranin tukemat sotilaalliset ryhmät, kuten Hizbollah ja Hamas, sekä Israelin iskuja johtohahmoja vastaan. Analyytikot ovat varoittaneet, että jos tilanne kärjistyy, se voi vaikuttaa laajemminkin Lähi-idän turvallisuuteen ja geopoliittiseen tasapainoon(The Times of Israel)(Wikipedia).
politiikka: Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian neuvottelut Israelin normalisoinnista jatkuvat
Lokakuun 5. päivänä 2024 uutisoitiin, että Yhdysvaltain neuvonantaja Jared Kushner on käynyt keskusteluja Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salmanin kanssa Israelin ja Saudi-Arabian diplomaattisuhteiden normalisoinnista. Vaikka neuvottelut ovat edistyneet, ne ovat törmänneet esteisiin, kuten Palestiinan kysymykseen ja alueelliseen vakauteen liittyviin huolenaiheisiin.
Saudi-Arabian normalisointisopimus Israelin kanssa olisi historiallinen askel kohti vakaampaa Lähi-itää ja voisi johtaa alueellisten liittoutumien muodostumiseen Iranin vastavoimana. Neuvottelut ovat osa laajempaa pyrkimystä parantaa Israelin suhteita arabimaailman kanssa, johon kuuluvat jo aikaisemmin solmitut Abrahamin sopimukset(The Times of Israel).
konflikti: IDF ja Hizbollahin taistelut kiihtyvät Libanonissa
Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat ilmoittaneet tappaneensa yli 250 Hizbollahin taistelijaa käynnissä olevassa maahyökkäyksessä Etelä-Libanonissa. Taistelut ovat osa laajempaa Israelin sotatoimintaa Hizbollahia vastaan, joka on lisääntynyt Iranin ohjusiskujen jälkeen. Israel on lisännyt hyökkäyksiään Libanonia vastaan pyrkien heikentämään Hizbollahin asemaa ja estämään uusia hyökkäyksiä Israeliin.
Tämä konflikti on lisännyt merkittävästi siviiliuhreja ja pakolaisuutta Libanonissa. Arviolta yli 900 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan viikon aikana, ja tilanne Libanonissa on humanitaarisesti kriittinen. YK on varoittanut, että tilanne voi eskaloitua täysimittaiseksi sodaksi, jos osapuolet eivät pyri rauhanomaiseen ratkaisuun(Wikipedia).
yhteiskunta: julkisen liikenteen pysäytys vaikeuttaa reserviläisten liikekannallepanoa
Israelissa on havaittu lokakuun alussa 2024 suuria ongelmia julkisen liikenteen osittaisen pysäytyksen vuoksi, mikä on vaikeuttanut reserviläisten saapumista tukikohtiinsa. Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat joutuneet kutsumaan reserviläisiä lisääntyneiden uhkien vuoksi, mutta pitkän loman ja lakkojen yhdistelmä on pysäyttänyt merkittäviä osia maan joukkoliikenteestä.
Tämä tilanne on aiheuttanut ongelmia erityisesti maaseudulla asuville reserviläisille, joilla ei ole yksityistä kulkuneuvoa. Armeija on aloittanut vaihtoehtoisten järjestelyjen tekemisen, kuten kyytien tarjoamisen, mutta ongelmat ovat hidastaneet nopeita operaatioita. Tämä viivästys on herättänyt keskustelua Israelin siviilihallinnon ja armeijan välisten järjestelyjen tehokkuudesta kriisiaikana, erityisesti tilanteissa, joissa reserviläisten nopea liikkuminen on kriittistä turvallisuustoimille(The Times of Israel)(Wikipedia).
turvallisuus: kahden IDFsotilaan kuolema Golanin kukkuloiden droni-iskussa
Israelin armeija ilmoitti, että kaksi sotilasta kuoli ja 24 loukkaantui droni-iskussa Golanin kukkuloilla sijaitsevaan tukikohtaan. Hyökkäys tapahtui Irakista käsin, ja se on viimeisin esimerkki kasvaneista jännitteistä alueella. Droni-iskut ovat lisääntyneet merkittävästi Lähi-idässä, ja ne ovat usein osa laajempaa hybridisotaa, jossa sekä Iran että sen liittolaiset hyödyntävät teknologiaa sotilaallisissa operaatioissa.
Tämä isku on osa laajempaa Iranin ja Israelin välistä konfliktia, jossa molemmat maat käyttävät proxy-sotajoukkoja ja kaukotoimisia aseita taistelujen eskaloimiseksi ilman suoraa laajamittaista sotaa. Israelin hallitus on vastannut iskuihin lupaamalla jatkotoimia, mutta tilanne pysyy arvaamattomana, ja tulevat iskut voivat kohdistua entistä laajemmin myös siviilikohteisiin(The Times of Israel)(Wikipedia).
kansainvälinen diplomatia: Nobel-palkinnot ja Israelin sota vuosipäivän varjossa
Lokakuun 7. päivän lähestyessä, joka merkkaa terroristihyökkäysten vuosipäivää Israelissa, kansainvälinen yhteisö valmistautuu samalla jakamaan Nobelin rauhanpalkintoja. Tämä tapahtuma on herättänyt keskustelua erityisesti rauhanpalkinnon merkityksestä aikana, jolloin Israel ja sen naapurimaat ovat jatkuvasti konfliktissa.
Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että rauhanpalkinto olisi tänä vuonna jätettävä jakamatta, koska tilanne Lähi-idässä on kaukana rauhallisesta. Tämä ehdotus on nostanut esiin kysymyksen kansainvälisen yhteisön roolista ja siitä, miten rauhaa voidaan edistää konfliktialueilla. Palkinnon antaminen tai sen pidättäminen voisi symboloida yhteisön näkemyksiä Lähi-idän tilanteesta ja vaikuttaa siihen, miten kansainväliset järjestöt lähestyvät Israelin ja sen naapurimaiden konflikteja(The Times of Israel)(Wikipedia).
talous: Iranin ohjusiskut uhkaavat Israelin talouskasvua
Vaikka suurin osa Iranin ohjuksista saatiin torjuttua lokakuun alussa 2024, niiden vaikutukset Israelin talouteen ovat merkittäviä. Useat analyytikot ovat varoittaneet, että tällaiset hyökkäykset, vaikka ne eivät aiheuta suurta fyysistä tuhoa, voivat heikentää kansainvälistä luottamusta Israelin talousmarkkinoihin ja häiritä liiketoimintaa. Erityisesti teknologia- ja puolustussektorit, jotka ovat keskeisiä Israelin talouskasvulle, voivat kärsiä.
Yritykset, kuten israelilaiset teknologiayritykset, ovat raportoineet viivästyksiä tuotannossa ja toimitusketjujen ongelmia, mikä voi johtaa heikentyneeseen kasvuun. Myös turismisektori, joka on tärkeä Israelin taloudelle, on kärsinyt iskuista, sillä matkailijat peruuttavat varauksiaan turvallisuushuolien vuoksi. Vaikka Israelin talous on toistuvasti osoittanut kykynsä toipua konflikteista, jatkuvat uhkakuvat saattavat pitkällä aikavälillä heikentää maan talousnäkymiä(Wikipedia).
kansainväliset reaktiot: YKpääsihteerin muistopuhe Hamasin hyökkäyksestä
YKpääsihteeri António Guterres otti 6. lokakuuta 2024 voimakkaasti kantaa vuoden takaisiin 7. lokakuuta 2023 tapahtumiin, joissa Hamas hyökkäsi eteläiseen Israeliin. Guterres kuvaili hyökkäystä ”sieluja haavoittaneeksi” ja ilmaisi syvän surunsa kaikkien niiden puolesta, jotka menettivät henkensä tai joutuivat seksuaalisen väkivallan ja panttivangiksi ottamisen kohteeksi. Pääsihteeri korosti YKvaatimusta kaikkien panttivankien välittömästä ja ehdoitta vapauttamisesta. Hänen lausuntonsa tuli aikana, jolloin Israel on jatkanut sotatoimiaan Gazaa ja Libanonia vastaan, samalla kun kansainväliset diplomaattiset yritykset etsiä ratkaisua konfliktiin ovat edelleen käynnissä(The Times of Israel)(Hosted).
Guterresin puhe herätti vastareaktioita Israelin hallituksessa, joka on arvostellut YKaiemmista lausunnoista, joiden se katsoi olevan liian lepsuja Hamasin toimiin nähden. Israel on aiemmin jopa julistanut Guterresin persona non grata -henkilöksi, mikä on lisännyt jännitteitä YKja Israelin välillä. Pääsihteeri kuitenkin painotti edelleen konfliktin molemminpuolista kärsimystä ja vaati kestävää ratkaisua Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin(The Times of Israel)(Israel Hayom).
diplomatia: Iran pyrkii neuvottelemaan aselepoa
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi ilmoitti 6. lokakuuta 2024, että maa on mukana neuvottelemassa sekä Gazan että Libanonin konfliktien aselepoa. Iran on ollut keskeisessä asemassa tukemassa sekä Hamasin että Hizbollahin operaatioita Israelia vastaan, mutta nyt se pyrkii löytämään diplomaattisen ratkaisun tilanteen eskaloitumisen estämiseksi. Araghchi kertoi Damaskoksessa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, että useat alueelliset ja kansainväliset tahot ovat mukana pyrkimyksissä saada aikaan aselepo.
Tämä ilmoitus tuli pian sen jälkeen, kun Iranin korkein johtaja ylisti maan ohjusiskuja Israeliin ja ilmoitti, että Iran on valmis toistamaan nämä iskut tarvittaessa. Iranin vaikutusvalta sekä Hamasin että Hizbollahin toimintaan on ollut kiistaton, ja sen rooli neuvotteluissa voi vaikuttaa merkittävästi alueen tulevaisuuteen. Tilanne on edelleen jännittynyt, sillä Israel on ilmoittanut jatkavansa sotatoimiaan niin Gazassa kuin Libanonissakin(Hosted).
Tänään sunnuntaina on Tzom Gedaliah eli Gedaljan paasto on juutalainen paastopäivä, jota vietetään Rosh Hashanan jälkeisenä päivänä, eli heprealaisen kalenterin mukaan 3. Tishrei. Jos tämä päivä osuu sapattiin, paasto siirretään seuraavalle päivälle, eli sunnuntaille. Tämä paasto on yksi neljästä pienestä paastopäivästä, ja se kestää aamunkoitosta auringonlaskuun.
Tzom Gedaliahin tausta ja merkitys
Paasto muistuttaa Gedalja ben Ahikamin, Juudan viimeisen babylonialaisten asettaman käskynhaltijan, murhasta noin vuonna 586 eaa. Gedalja murhattiin Ismael ben Netanjan toimesta, mikä merkitsi lopullista loppua juutalaisten autonomialle Babylonian vallan alla ja johti siihen, että jäljelle jäänyt juutalaisväestö joutui pakenemaan Egyptiin. Gedaljan murha symboloi juutalaisen kansan suurta menetystä ja kansallisen itsenäisyyden lopullista murtumista. Tzom Gedaliah muistuttaa tämän traagisen tapahtuman vaikutuksista ja siitä, miten sisäinen hajaannus voi johtaa suuriin onnettomuuksiin. Tämä paastopäivä liittyy myös katumukseen ja itsetutkiskeluun, ja se osuu juuri kymmenen katumuspäivän (aseret yemei teshuva) alkuun, mikä korostaa parannuksenteon merkitystä ennen Yom Kippuria.
Juhlakalenterin käyttäjän hyödyt
Israelilainen juhlakalenteri auttaa muistamaan ja ymmärtämään näiden erityisten paastopäivien ja juhlien merkityksen. Tzom Gedaliahin avulla voimme pohtia kansamme historiaa ja omaa hengellistä tilaamme, ja se tarjoaa mahdollisuuden hiljentyä ja miettiä oman elämän suuntaa. Kalenterin avulla pysyt ajan tasalla kaikista juutalaisista juhlista ja muista tärkeistä päivistä, mikä auttaa sinua elämään yhteydessä perinteisiin ja osallistumaan yhteisön elämään tietoisesti ja merkityksellisesti.
Erev Yom Kippur ja Yom Kippur – Juhlat tällä viikolla 11. ja 12. lokakuuta 2024
Tällä viikolla, perjantaina 11. lokakuuta 2024, alkaa Erev Yom Kippur, joka on Sovituksen päivän, Yom Kippurin, aatto. Yom Kippur, juutalaisen kalenterin pyhin ja vakavin päivä, alkaa auringonlaskun aikaan ja jatkuu lauantaihin 12. lokakuuta asti. Tämä päivä tunnetaan katumuksen, sovituksen ja paaston aikana, jolloin juutalaiset pyrkivät puhdistautumaan synneistään ja vahvistamaan suhdettaan Jumalaan.
Normaalioloissa Israelissa Yom Kippur on poikkeuksellinen päivä, joka vaikuttaa lähes jokaisen arkeen:
Israelissa Yom Kippur pysäyttää koko yhteiskunnan. Kaikki kaupat, ravintolat ja julkiset laitokset ovat suljettuina, ja liikennekin pysähtyy täysin. Kadut ovat tyhjiä, eikä autoja näy missään. Monet käyttävätkin tätä aikaa kävelyyn tai pyöräilyyn kaduilla, mikä on ainutlaatuinen kokemus erityisesti lapsille ja nuorille.
Juutalaiset paastoavat 25 tuntia Yom Kippurin aikana. Tämä tarkoittaa täydellistä pidättäytymistä ruoasta ja juomasta. Paasto on yksi tärkeimmistä tavoista keskittyä katumukseen ja henkilökohtaiseen puhdistautumiseen.
Monet viettävät suuren osan päivästä synagogassa osallistuen rukouksiin, jotka keskittyvät synnintunnustukseen ja Jumalan armoon. Erityisen tärkeä rukous on Kol Nidrei, joka lausutaan Yom Kippurin aattona ja joka avaa päivän synninpäästöön liittyvän rukouksen.
Yom Kippur on päivä, jolloin juutalaiset keskittyvät henkilökohtaiseen arviointiin. He käyvät läpi menneen vuoden tekojaan, katuvat virheitään ja pyytävät anteeksi sekä Jumalalta että lähimmäisiltään.
Yom Kippur päättyy auringonlaskun jälkeen Ne’ila-rukoukseen, jonka jälkeen shofar, pässinsarvinen torvi, puhalletaan merkiksi päivän loppumisesta. Tämän jälkeen paasto katkaistaan ja juutalaiset palaavat arkielämään puhdistuneina ja sovitettuina. Yom Kippur on Israelissa todella erityinen juhla-aika, jolloin sekä uskonnolliset että maalliset juutalaiset pysähtyvät hiljentymään ja viettämään sovituksen ja anteeksiannon päivää.
Erev Sukkot – Juhlan aloitus keskiviikkona 16. lokakuuta 2024
Ensi viikon keskiviikkona, 16. lokakuuta 2024, alkaa yksi juutalaisen kalenterin merkittävimmistä juhlista, Erev Sukkot, joka on Sukkot-juhlan aatto. Sukkot, joka tunnetaan myös nimellä ”Lehtimajajuhla”, on seitsemänpäiväinen juhla, jota vietetään juutalaisen kalenterin Tishri-kuukauden 15. päivästä alkaen. Juhla jatkuu aina seitsemän päivää ja sitä seuraa kahdeksantena päivänä juhla nimeltä Shemini Atzeret.
Sukkot-juhla juontaa juurensa Raamatun ajoilta, jolloin israelilaiset vaelsivat erämaassa Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeen. Tänä aikana he asuivat väliaikaisissa majoissa, joita kutsutaan sukoiksi (lehtimajoiksi). Sukkot-juhlan aikana juutalaiset muistavat tätä ajanjaksoa rakentamalla sukoja, joissa he viettävät aikaa, aterioivat ja jopa nukkuvat.
Sukkot on juhla, joka korostaa kiitollisuutta Jumalan huolenpidosta ja korostaa luottamusta siihen, että Jumala suojelee ja varjelee kansaansa. Juhlaa vietetään myös sadonkorjuujuhlana, jolloin kiitetään Jumalaa maan antimista ja runsaudesta.
Sukkot kestää seitsemän päivää, koska Raamattu määrää, että juhlaa tulee viettää seitsemän päivän ajan muistutuksena israelilaisten 40 vuoden vaelluksesta erämaassa. Tämä juhla tarjoaa tilaisuuden yhdistyä perheen, yhteisön ja Jumalan kanssa kiitoksen ja juhlan hengessä.
Shemini Atzeret ja Simchat Torah – Juhlat Lehtimajanjuhlan jälkeen
Heti seitsemänpäiväisen Lehtimajanjuhlan (Sukkot) jälkeen seuraa kaksi tärkeää juutalaista juhlaa: Shemini Atzeret 24. lokakuuta 2024 ja Simchat Torah 25. lokakuuta 2024.
Shemini Atzeret, joka tarkoittaa ”kahdeksannen päivän kokoontumista”, vietetään Sukkotin jälkeen ja merkitsee juhlakauden päätöstä. Vaikka se on erillinen juhla, se liittyy kiinteästi Sukkotiin. Raamatun mukaan Jumala kutsuu kansansa viettämään ylimääräisen päivän Hänen kanssaan, ja näin Shemini Atzeret on aikaa syventää yhteyttä Jumalaan ja rukoilla erityisesti sadetta tulevalle vuodelle. Tähän juhlaan liittyy Geshem-rukous, jossa pyydetään siunauksia ja sadetta maanviljelystä varten.
Simchat Torah, joka alkaa heti Shemini Atzeretin illasta ja jatkuu seuraavana päivänä, juhlistaa Tooran eli juutalaisten pyhien kirjoitusten lukukierroksen päättymistä ja uuden kierroksen aloittamista. Synagogissa luetaan viimeiset jakeet Toorasta ja aloitetaan välittömästi uuden kierroksen ensimmäiset jakeet 1. Mooseksen kirjasta. Tämä symboloi sitä, että Tooran opiskelu ja sen arvostaminen eivät koskaan pääty.
Simchat Torah on erityisen iloinen juhla, jossa Tooran rullia kannetaan juhlakulkueessa synagogan ympäri, ja ihmiset tanssivat ja laulavat. Tämä on ilon ja riemun aikaa, jolloin juhlitaan Tooran lahjaa ja sen jatkuvaa roolia juutalaisen kansan elämässä.
Näitä juhlia vietetään kiitollisuuden, rukouksen ja ilon merkeissä, ja ne tuovat päätöksen syksyn suurille juhlille.