Jerusalemin Temppeli-instituutti (hepreaksi Machon HaMikdash) on ainutlaatuinen uskonnollinen ja koulutuksellinen organisaatio, jonka päämääränä on elvyttää juutalaisen temppelipalveluksen käytännöt ja valmistautua Jerusalemin kolmannen temppelin rakentamiseen. Temppeli-instituutin työ nojaa muinaisen temppeliperinteen tutkimukseen ja sen käytännön soveltamiseen nykypäivänä. Tämä artikkeli taustoittaa Temppeli-instituutin syntyä, toimintaa ja merkitystä juutalaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa.
Ensimmäisestä temppelistä toiseen temppeliin
Ensimmäinen temppeli, joka tunnettiin nimellä Salomon temppeli, rakennettiin noin vuonna 957 eKr. Se toimi juutalaisten hengellisenä keskuksena, kunnes babylonialaiset hävittivät sen vuonna 586 eKr. Toinen temppeli rakennettiin noin vuonna 516 eKr. ja se uudistettiin merkittävästi kuningas Herodeksen aikana. Tämä temppeli tuhottiin roomalaisten toimesta vuonna 70 jaa., mikä merkitsi juutalaisten temppelipalveluksen päättymistä.
Temppelien hävittämisen jälkeen juutalainen uskonnollinen elämä keskittyi synagogiin ja henkilökohtaiseen rukoukseen, mutta ajatus temppelin uudelleenrakentamisesta jäi keskeiseksi osaksi juutalaista eskatologiaa ja messiaanista odotusta.
Temppeli-instituutin perustaminen ja visio
Temppeli-instituutti perustettiin vuonna 1987 Jerusalemin vanhassakaupungissa rabbi Israel Arielin johdolla. Rabbi Ariel oli yksi Israelin armeijan sotilaista, jotka osallistuivat Jerusalemin vapauttamiseen vuonna 1967. Tämä kokemus inspiroi häntä omistautumaan temppelin tutkimiselle ja valmisteluille.
Instituutin missio on kolmiosainen:
- Tutkimus ja koulutus: Juutalaisten ja ei-juutalaisten valistaminen temppelin merkityksestä.
- Esineiden uudelleenvalmistus: Temppelipalveluksessa käytettyjen esineiden tarkka rekonstruointi.
- Kolmannen temppelin valmistelu: Käytännön suunnitelmien laatiminen ja tarvittavien valmiuksien kehittäminen temppelin rakentamista varten.
Temppeli-instituutin keskeiset projektit
1. Temppeliesineiden uudelleenrakentaminen
Instituutti on valmistellut yli 70 rituaalista esinettä, jotka ovat tarpeen temppelipalveluksessa. Näitä ovat muun muassa:
- Menora: Seitsemänhaarainen kultainen kynttelikkö, joka painaa 45 kiloa ja on valmistettu 24 karaatin kullasta.
- Suitsutusalttari ja leipäpöytä: Molemmat ovat esillä instituutin museossa.
- Papiston vaatteet: Mukaan lukien ylipapin efodi ja rintakilpi, joka on koristeltu 12 jalokivellä.
Esineet valmistetaan tarkasti Mooseksen lain ja Talmudin määräysten mukaisesti, mikä vaatii sekä uskonnollista että teknistä asiantuntemusta.
2. Punaisen hiehon kasvatus
Raamatun mukaan rituaalisesti puhdas punainen hieho on välttämätön temppelin vihkimisrituaaleissa. Instituutti tekee yhteistyötä karjankasvattajien kanssa kehittääkseen puhdasrotuisia hiehoja.
3. Temppelin suunnittelu
Instituutti on kehittänyt arkkitehtonisia ja teknisiä suunnitelmia tulevaa temppeliä varten. Suunnitelmissa yhdistyvät muinaiset kuvaelmat ja modernit rakennustekniikat.
4. Koulutus ja tiedonlevitys
Instituutti järjestää opintokursseja ja seminaareja temppelin historiasta ja merkityksestä. Lisäksi se ylläpitää museota, jossa kävijät voivat tutustua temppeliesineisiin ja niiden käyttöön.
Temppeli-instituutin merkitys juutalaisessa traditiossa
Temppeli-instituutti pyrkii yhdistämään juutalaisen tradition menneisyyden ja tulevaisuuden. Sen työ perustuu siihen uskoon, että temppelin uudelleenrakentaminen edustaa juutalaisen kansan hengellistä ja fyysistä paluuta esi-isiensä maille. Tämä idea on keskeinen osa juutalaista messiaanista odotusta, jossa temppeli nähdään kansojen välisen rauhan ja jumalallisen läsnäolon symbolina.
Poliittiset ja uskonnolliset kiistat
1. Temppelivuoren tilanne
Temppeli-instituutin tavoitteet liittyvät suoraan Temppelivuoreen, jossa ensimmäinen ja toinen temppeli sijaitsivat. Nykyään tämä paikka on islamilaisen maailman kolmanneksi pyhin kohde, sillä siellä sijaitsevat Al-Aqsan moskeija ja Kalliomoskeija. Tämä tekee temppelin rakentamisesta poliittisesti ja uskonnollisesti kiistanalaisen aiheen.
2. Juutalainen kritiikki
Kaikki juutalaiset eivät tue Temppeli-instituutin pyrkimyksiä. Monet ortodoksijuutalaiset pitävät temppelin uudelleenrakentamista mahdollisena vasta messiaan saapuessa, eivätkä usko, että ihmisten tulisi ryhtyä konkreettisiin toimiin ennen sitä.
3. Kansainvälinen vastustus
Temppeli-instituutin toiminta herättää huolta myös kansainvälisesti, sillä sen tavoitteet voivat lisätä jännitteitä Lähi-idässä.
Temppeli-instituutti ja nykypäivä
Instituutti toimii nykyään aktiivisesti levittääkseen tietoisuutta temppelin merkityksestä. Se hyödyntää modernia teknologiaa, kuten virtuaalitodellisuutta, tarjotakseen elämyksellisiä kokemuksia temppelin historiasta ja sen mahdollisesta tulevaisuudesta.
Jerusalemin Temppeli-instituutti on yhdistelmä uskonnollista hartautta, akateemista tutkimusta ja modernia teknologiaa. Se edustaa juutalaista pyrkimystä säilyttää ja elvyttää muinainen temppeliperinne. Samalla instituutin työ herättää kysymyksiä uskonnon, politiikan ja kansainvälisten suhteiden leikkauspisteistä. Olipa näkökulma mikä tahansa, Temppeli-instituutin toiminta tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan juutalaisen tradition syvyyksiin ja sen jatkuvaan merkitykseen.