Irja Askola, Helsingin hiippakunnan entinen piispa ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnettu vaikuttaja, on profiloitunut erityisesti ihmisoikeuksien, rauhan ja dialogin puolestapuhujana. Askola, joka teki historiaa Suomen ensimmäisenä naispiispana, on pitkän uransa aikana nostanut esiin ekumeenisia kysymyksiä ja painottanut uskontojen välistä vuoropuhelua. Israel ja sen monimuotoinen uskonnollinen ja poliittinen maisema tarjoavatkin ainutlaatuisen kontekstin Askolan arvojen ja ajatusten tarkastelulle.
Rauhan ja dialogin puolestapuhuja
Irja Askolan uralle ovat olleet keskeisiä pyrkimykset edistää rauhaa ja ymmärrystä niin kansojen kuin uskontojen välillä. Hän on toistuvasti korostanut dialogin merkitystä erimielisyyksien ratkaisussa, erityisesti konfliktialueilla, kuten Israelissa ja Palestiinassa. Askolan mukaan “rauhan saavuttaminen alkaa siitä, että kuuntelemme aidosti toisiamme ja tunnustamme toistemme inhimillisyyden”.
Israel ja Palestiina edustavat aluetta, jossa uskontojen välinen vuoropuhelu kohtaa suuria haasteita mutta myös valtavia mahdollisuuksia. Askola on peräänkuuluttanut kristittyjen, juutalaisten ja muslimien yhteisiä ponnisteluja rauhan puolesta. Hän näkee, että uskontojen johtajilla on erityinen vastuu sillanrakentajina ja toivon lähettiläinä.
Jerusalem ekumeenisena keskuksena
Askola on painottanut Jerusalemin merkitystä ekumeenisena keskuksena, jossa kolmen maailmanuskonnon kohtaaminen tuo esiin sekä mahdollisuuksia että haasteita. Jerusalem ei ole vain poliittinen konflikti, vaan myös henkisen ja uskonnollisen merkityksen keskus. “Jerusalem voi olla rauhan kaupunki, mutta se vaatii sitoutumista niin uskontojen kuin valtioiden johtajilta”, Askola on todennut.
Hän on myös korostanut pyhien paikkojen ja niiden saavutettavuuden tärkeyttä kaikille uskontokunnille. Jerusalemin merkitys kristityille, juutalaisille ja muslimeille tulisi nähdä sillanrakentamisen mahdollisuutena, ei vastakkainasettelun syynä.
Naiset ja rauhanrakennus
Irja Askola on ollut vahva naisten oikeuksien puolestapuhuja ja on tuonut esiin myös naisten roolin rauhanrakentajina. Israelin ja Palestiinan konfliktissa naiset ovat usein olleet sovinnon ja dialogin aloitteentekijöitä, vaikka heidän äänensä ei aina kuulu julkisessa keskustelussa. Askola on korostanut, että naisten aktiivinen osallistuminen on avain kestävän rauhan saavuttamiseen.
“Naiset näkevät konfliktin seuraukset perheissään ja yhteisöissään, ja heillä on ainutlaatuinen kyky rakentaa siltoja”, Askola on huomauttanut. Hän on myös painottanut sukupuolten tasa-arvon merkitystä osana yhteiskuntien rauhanomaista kehitystä.
Suomen ja Israelin suhteet hengellisessä kontekstissa
Vaikka Askola ei ole julkisesti profiloitunut vahvana Israelin valtion politiikan tukijana, hän on puhunut Israelin oikeudesta turvallisuuteen ja rauhaan, yhdessä Palestiinan oikeuden kanssa omaan valtioonsa. Hän painottaa, että kristillinen kutsumus on kulkea rauhan tekijöiden rinnalla ja tukea dialogia, joka kunnioittaa kaikkien osapuolten oikeuksia ja tarpeita.
Suomessa Askola on osallistunut ekumeenisiin ja uskontojen välisiin tilaisuuksiin, joissa Israelin ja Palestiinan kysymykset ovat usein esillä. Hän on ollut mukana korostamassa rakentavan keskustelun merkitystä, jossa vältetään mustavalkoisuutta ja etsitään ratkaisuja yhteisen hyvän edistämiseksi.
Irja Askola ja toivon teologia
Askolan teologisessa ajattelussa toivo nousee keskeiseen asemaan. Hän muistuttaa, että rauhanrakentaminen Israelissa ja Palestiinassa ei ole vain poliittinen kysymys, vaan myös hengellinen kutsumus. Toivo, joka perustuu oikeudenmukaisuuteen ja inhimillisyyteen, voi hänen mukaansa olla yhteinen perusta, jonka varaan sillanrakennus voidaan rakentaa.
Irja Askola edustaa ääntä, joka haastaa katsomaan konflikteja syvemmin ja etsimään ratkaisuja, jotka pohjautuvat dialogiin, kunnioitukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Hän kutsuu meitä kaikkia olemaan osa toivon ja rauhan liikettä, olipa konteksti sitten Suomessa tai Israelissa.