El País -lehden mielipidekirjoituksessa 7.12.2024 arvioidaan kriittisesti Israelin poliittista suuntaa, erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uudelleenvalinnan jälkeen. Kirjoituksessa esitetään, että Trumpin tuki on antanut Israelin hallitukselle lisää rohkeutta jatkaa sotilaallisia ja anneksoivia toimia, jotka ovat herättäneet laajaa huolta kansainvälisesti.
Netanjahun hallitus – historian äärimmäisin?
Pääministeri Benjamin Netanjahun nykyistä hallitusta kuvataan mielipidekirjoituksessa Israelin historian äärimmäisimmäksi. Sen politiikkaa luonnehtivat seuraavat piirteet:
- Länsirannan liittäminen: Hallitus on edistänyt Länsirannan alueiden liittämistä Israeliin, mikä uhkaa kahden valtion ratkaisua. Tämä on saanut aikaan laajaa vastustusta kansainvälisesti, mutta Trumpin hallinto on suhtautunut siihen suopeasti.
- Gazan eristäminen: Israelin jatkuva saarto Gazassa nähdään pitkittäneen alueen humanitaarista kriisiä. Vaikka Israel vetoaa turvallisuussyihin, kritiikkiä on esitetty siitä, että kollektiivinen rangaistus ei ole oikeutettu tapa vastata terroriuhkaan.
- Etelä-Libanonin miehitys: Israelin sotilaallinen toiminta Etelä-Libanonissa on lisääntynyt, mikä on lisännyt jännitteitä Hizbollahin kanssa. Tämän katsotaan olevan osa laajempaa strategiaa, jossa Israel pyrkii vahvistamaan asemaansa naapurimaidensa kustannuksella.
Konfliktin humanitaarinen hinta
Mielipidekirjoituksessa tuodaan esiin yli vuoden kestänyt konflikti, jonka kerrotaan vaatineen yli 50 000 ihmishenkeä. Tämä luku on hälyttävä muistutus siitä, että konfliktin kärjistyminen ei ole vain poliittinen ongelma, vaan sillä on tuhoisat vaikutukset siviiliväestölle. Israelin toimien katsotaan ylittävän oikeutetun puolustuksen rajat, mikä asettaa kyseenalaiseksi maan sitoutumisen kansainväliseen oikeuteen.
Ero liberaaleista demokratioista
Israel on pitkään esittäytynyt Lähi-idän ainoana liberaalina demokratiana, mutta kirjoituksen mukaan Netanjahun hallitus etäännyttää maata näistä ihanteista. Hallituksen päätökset heijastavat autoritaarisia taipumuksia, kuten opposition ja riippumattoman median painostamista. Tämä kehitys herättää huolta myös Israelin liittolaisissa, jotka ovat perinteisesti tukeneet maan demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Analyysi: Mikä johtaa tähän suuntaan?
Trumpin tuki on epäilemättä ollut keskeinen tekijä, joka on vahvistanut Israelin hallituksen linjaa. Yhdysvallat on tarjonnut Netanjahun hallitukselle diplomaattista ja taloudellista selkänojaa, mikä on vähentänyt Israelin tarvetta huomioida kansainvälistä painetta.
Lisäksi Israelin sisäpolitiikka on muuttunut entistä jakautuneemmaksi. Oikeiston ja uskonnollisten puolueiden nousu on siirtänyt poliittista tasapainoa pois keskustasta, mikä näkyy hallituksen päätöksenteossa.
Mitä tästä seuraa?
Kirjoituksen johtopäätös on synkkä: nykyinen kehitys ei ainoastaan uhkaa Palestiinan tilannetta, vaan myös Israelin omaa tulevaisuutta. Kansainvälinen yhteisö saattaa reagoida entistä voimakkaammin, esimerkiksi boikoteilla ja diplomaattisella eristämisellä. Sisäisesti Israelin yhteiskunta voi polarisoitua entisestään, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä poliittista vakautta.
El Paísin mielipidekirjoitus toimii voimakkaana muistutuksena siitä, että Israelin nykytilanne ei ole vain alueellinen kysymys, vaan sillä on laajoja vaikutuksia kansainvälisesti. Israelin hallituksen linjan jatkuminen voi eristää maata entisestään, ja samalla konfliktin humanitaarinen hinta kasvaa. Muuttumaton Israel ei ole vain poliittinen ongelma, vaan myös moraalinen ja humanitaarinen haaste, joka vaatii kiireellistä kansainvälistä huomiota.