Tänään, 21. elokuuta 2024, Israelin uutisissa on keskitytty voimakkaasti Israelin ja Hamasin välisen konfliktin eskaloitumiseen sekä laajempiin alueellisiin jännitteisiin.
Viime yönä Israelin ilmavoimat iskivät Hezbollah’n asevarastoihin Libanonin Bekaan laaksossa, mikä on osa laajempaa sotilaallista operaatiota Hamasia vastaan Gazassa. Näissä operaatioissa on kuollut useita siviilejä, ja kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien YK, on ilmaissut syvän huolensa humanitaarisesta tilanteesta Gazassa. Iskut ovat kohdistuneet myös kouluihin, joita on käytetty suojina, mikä on herättänyt voimakasta kansainvälistä kritiikkiä.
Samaan aikaan Iranin ja Israelin välinen jännitys on noussut uudelle tasolle. Iranin vastatoimien pelko, erityisesti drone- ja ohjusiskut Israelia vastaan, on saanut länsimaat ja Yhdysvallat lisäämään diplomaattisia ponnisteluja tilanteen rauhoittamiseksi. Yhdysvallat on myös lisännyt sotilaallista läsnäoloaan alueella, mikä heijastaa konfliktin mahdollisia laajempia seurauksia.
Lisäksi Israel on onnistunut eliminoimaan useita Hamasin korkeita sotilasjohtajia, mikä on lisännyt väkivallan kierteen riskiä entisestään. Hamasin uusi johtaja Yahya Sinwar on noussut johtoon näissä levottomuuksissa.
Nämä tapahtumat ovat osaltaan syventäneet kriisiä, ja kansainväliset toimijat jatkavat ponnistelujaan saadakseen aikaan tulitauon ja humanitaarisen avun toimitukset alueelle (The Times of Israel) (The Jerusalem Post) (The Associated Press)(UN Press) (Evrim Ağacı).
Tilanne Israelin ja Hamasin välillä jatkuu erittäin jännittyneenä, ja alueelliset ja kansainväliset seuraukset ovat laajenemassa. Tänä aamuna Israelin puolustusvoimat (IDF) vahvisti uusia ilmaiskuja Gazaan, kohteina oletetut Hamasin tukikohdat ja asevarastot. Tämä on johtanut kasvaviin siviiliuhreihin, ja tilanne on herättänyt voimakasta kansainvälistä huomiota, etenkin YKturvallisuusneuvostossa, joka on vaatinut tulitaukoa ja humanitaarista apua Gazan asukkaille (UN Press).
Samalla Iranin ja Israelin välinen vastakkainasettelu kiristyy entisestään. Iran on uhannut vastatoimilla Israelia vastaan, mikä voisi johtaa laajempaan alueelliseen konfliktiin. Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat kiihdyttäneet diplomaattisia ponnistelujaan, pyrkien estämään konfliktin laajenemisen, mutta Iranin uudet johtajat ovat ilmaisseet halunsa vastata Israelin toimiin, mikä lisää pelkoa mahdollisesta sotilaallisesta yhteenotosta (The Associated Press).
Lisäksi Gazan tilanteen humanitaarinen kriisi pahenee päivä päivältä. Useiden kouluihin ja sairaaloihin kohdistuneiden iskujen jälkeen kansainvälinen yhteisö on vaatinut Israelia lopettamaan sotilaalliset operaationsa siviilikohteisiin. Israelin hallitus on puolestaan korostanut, että iskut kohdistuvat Hamasin sotilaallisiin kohteisiin, joita käytetään siviiliväestön suojissa, mikä tekee operaatioista erityisen haastavia (UN Press).
Poliittisesti ja sotilaallisesti tilanne on äärimmäisen epävakaa, ja vaikutukset tuntuvat laajalti. Maailman johtajat jatkavat neuvottelujaan, mutta toistaiseksi pysyvää ratkaisua ei ole näköpiirissä. Konfliktin osapuolten syvät jakolinjat sekä alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden erilaiset intressit tekevät rauhanneuvotteluista erityisen vaikeita (Evrim Ağacı).
Kriisi Israelin ja Hamasin välillä on kärjistynyt entisestään, ja tilanne on ajautumassa kohti laajempaa alueellista konfliktia. Yölliset ilmaiskut Gazaan ovat jatkuneet, ja IDFtavoitteena on ollut tuhota Hamasin sotilaallisia kohteita, mutta samalla siviiliuhrit kasvavat. Tämä on herättänyt laajaa kansainvälistä tuomiota, ja YKturvallisuusneuvosto on pitänyt hätäkokouksia käsitelläkseen Gazan humanitaarista tilannetta (UN Press).
Diplomaattiset yritykset estää tilanteen eskaloituminen ovat lisääntyneet, mutta toistaiseksi ilman konkreettisia tuloksia. Iranin ja Israelin välinen jännite on äärimmäisen korkea, ja Iran on uhannut vastatoimilla, jos Israel jatkaa hyökkäyksiään. Tämä tilanne on saanut länsimaat, kuten Yhdysvallat ja Euroopan maat, lisäämään diplomaattisia ponnistelujaan, jotta laajempi sota vältettäisiin (The Associated Press).
Samaan aikaan alueelliset toimijat, kuten Hezbollah Libanonissa, ovat joutuneet konfliktiin mukaan, mikä lisää pelkoa siitä, että tilanne voisi eskaloitua laajemmaksi alueelliseksi sodaksi. Israelin ilmavoimat iski viime yönä Hezbollah’n asevarastoihin Libanonissa, mikä on saanut aikaan vastareaktioita sekä Libanonissa että Iranissa (The Times of Israel)(The Associated Press).
Humanitaarinen tilanne Gazassa on heikkenemässä nopeasti, ja avustustyöntekijät varoittavat, että alueella on kriittinen pula elintarvikkeista, vedestä ja lääkkeistä. Kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien Yhdistyneet Kansakunnat, on vaatinut välitöntä tulitaukoa, jotta humanitaarista apua voitaisiin toimittaa (UN Press) (Evrim Ağacı).
Kokonaisuutena tilanne on hyvin epävakaa, ja sekä alueelliset että kansainväliset toimijat ovat huolissaan siitä, että konflikti voisi laajentua entisestään, mikä voisi johtaa vakaviin seurauksiin koko Lähi-idässä. Kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan välittömiä neuvotteluja ja konkreettisia toimia, mutta tähän mennessä pysyvää ratkaisua ei ole näköpiirissä(Evrim Ağacı).
Tilanne Israelin ja Hamasin välillä on nyt saavuttanut kriittisen vaiheen, jossa diplomatia ja sotilaalliset toimet kohtaavat yhä suurempia haasteita. Israelin jatkuvat ilmaiskut Gazaan, erityisesti kohdistuen Hamasin sotilaallisiin kohteisiin, ovat johtaneet kasvaviin siviiliuhreihin, mikä on saanut aikaan laajaa kansainvälistä tuomiota ja vaatimuksia välittömästä tulitauosta. YKturvallisuusneuvosto on erityisen huolissaan Gazan asukkaiden humanitaarisesta tilanteesta, ja useat maat vaativat välitöntä humanitaarista apua alueelle (UN Press) (Evrim Ağacı).
Alueelliset jännitteet ovat kasvaneet myös Iranin uhkausten myötä, jotka liittyvät mahdollisiin vastatoimiin Israelia vastaan. Iran on ilmaissut halukkuutensa vastata Israelin toimiin, mikä voisi johtaa laajempaan alueelliseen konfliktiin, jossa myös Hezbollah ja muut Iranin tukemat ryhmittymät voisivat osallistua. Tämä on saanut länsimaat, erityisesti Yhdysvallat ja Euroopan unionin, tehostamaan diplomaattisia ponnistelujaan estääkseen tilanteen eskaloitumisen täysimittaiseksi sodaksi (The Associated Press).
Israelin ja Hamasin välinen konflikti on aiheuttanut maailmanlaajuisesti huolta mahdollisista vaikutuksista globaaliin vakauteen. Taloudelliset markkinat ovat reagoineet herkästi konfliktin kehittymiseen, ja erityisesti öljyn hinnat ovat vaihdelleet merkittävästi, kun sijoittajat arvioivat konfliktin riskejä. Lentoyhtiöt, kuten American Airlines, ovat keskeyttäneet lentonsa Israeliin turvallisuushuolien vuoksi, mikä korostaa tilanteen laajempia vaikutuksia matkustukseen ja kansainvälisiin yhteyksiin (Evrim Ağacı).
Konfliktin poliittiset seuraukset ovat myös tuntuvia Israelissa ja muualla. Israelin hallitusta kohtaan esitetään lisääntyvää painetta sekä kotimaassa että kansainvälisesti lopettaa sotatoimet ja neuvotella pysyvä ratkaisu. Toisaalta Hamasin johdossa tapahtuneet muutokset, erityisesti Yahya Sinwarin nousu johtoon, voivat vaikeuttaa rauhanneuvotteluja entisestään, koska hänen roolinsa konfliktin aiemmissa vaiheissa on ollut merkittävä (Evrim Ağacı).
Tällä hetkellä tilanne on erittäin epävakaa, ja kansainväliset toimijat pyrkivät estämään laajamittaisen sodan puhkeamisen. Vaikka neuvottelut ja tulitaukopyrkimykset jatkuvat, konkreettisia tuloksia ei ole vielä saavutettu, ja tilanne pysyy erittäin kriittisenä sekä alueellisesti että kansainvälisesti.
Israel tiukentaa ulkomaisen työvoiman sääntelyä – Palkkavaatimukset ja kustannukset nousevat
Israelin työmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä muutoksia ulkomaisen työvoiman palkkaamista ja siitä maksettavia korvauksia koskevissa säännöksissä. Tammikuussa 2024 voimaan astuneiden uusien määräysten mukaan ulkomaisilta asiantuntijoilta, jotka työskentelevät Israelissa yli kolme kuukautta, vaaditaan nyt vähintään 24 758 ILS(noin 6 780 USD) kuukausipalkkaa. Tämä muutos heijastaa Israelin pyrkimystä varmistaa, että ulkomainen työvoima säilyy kilpailukykyisenä erityisesti teknologia- ja teollisuussektoreilla, joissa kysyntä on suurta.
Muutosten taustalla on myös hallituksen päätös nostaa maahanmuuttohakemusten käsittelymaksuja, mikä lisää ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen kustannuksia. Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että uusi käsittelymaksu on nyt 12 410 ILS (noin 3 398 USD) hakemusta kohden, mikä on merkittävä lisäys aiempiin kustannuksiin verrattuna.
Näistä tiukentuneista sääntelyistä ja konfliktitilanteesta huolimatta yli 12 000 ulkomaista työntekijää on saapunut Israeliin viime kuukausina. Heistä suuri osa työskentelee maatalous- ja rakennusalalla, joissa ulkomaista työvoimaa tarvitaan kipeästi. Tämä osoittaa, että Israelin talous on edelleen riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta, vaikka siihen kohdistuu yhä tiukempia sääntelytoimia ja korkeampia maksuja (EY Tax News) (The Times of Israel).
Israel pyrkii tasapainottamaan turvallisuusnäkökohdat ja taloudellisen tarpeen tuoda maahan ulkomaista työvoimaa, mikä on johtanut näihin uusiin säädöksiin ja maksuihin. On selvää, että ulkomaisten työntekijöiden merkitys Israelin taloudelle on merkittävä, ja heihin kohdistuvat toimenpiteet heijastavat laajempaa pyrkimystä hallita työmarkkinoiden haasteita turvallisuusuhkien keskellä.
Israelissa verotetaan ulkomailta lähetettyjä maksuja, jotka perustuvat Israelissa asuvan henkilön tekemään työhön, samalla tavoin kuin kotimaassa ansaittua tuloa. Tämä tarkoittaa, että kaikki Israelissa asuvan henkilön ansiotulot, riippumatta siitä, mistä ne ovat peräisin, ovat veronalaisia Israelissa. Tämä periaate perustuu siihen, että Israel soveltaa verotusjärjestelmässään asuinpaikkaperiaatetta (residence-based taxation). Israelin verotusjärjestelmä käsittelee kaikki ulkomailta saadut tulot osana Israelissa asuvien henkilöiden maailmanlaajuisia tuloja, jotka ovat veronalaisia Israelissa.