Israelin uuden vuoden, Rosh Hashanan, juhlat vuonna 2024 ovat olleet poikkeuksellisen haastavat meneillään olevan kriisin vuoksi. Vaikka juhla on perinteisesti ilon ja yhteisöllisyyden aikaa, monilla israelilaisilla juhlaa on varjostanut konflikti Hizbollahin ja Iranin kanssa, sekä heikentynyt turvallisuustilanne. Pohjois-Israelista evakuoidut 68 000 ihmistä ovat viettäneet juhlaa erillään kodeistaan, ja monet ovat kokeneet suurta epävarmuutta siitä, milloin he voivat palata koteihinsa, vai voivatko ollenkaan(Jewish Telegraphic Agency).
Yleisönosastoilla ja mielipidekirjoituksissa on käsitelty pelon ja juhlan välistä ristiriitaa. Monet kirjoittajat ovat ilmaisseet, kuinka vaikeaa on juhlia uuden vuoden alkua, kun pommiuhat ja raketti-iskut ovat arkipäivää, ja perheistä puuttuu rakkaita, joko menehtyneinä taisteluissa tai sotavankeina. Samalla korostetaan kuitenkin sitä, että juhlan merkitys on syvällä uskonnollisessa perinteessä ja toivossa paremmasta tulevaisuudesta. Moni haluaa myös kiittää Jumalaa siitä, että kaikista vastoinkäymisistä huolimatta he selviävät päivästä toiseen(All Israel News)(The Times of Israel).
Vaikka monet perheet ovat juhlineet hätämajoituksissa tai sairaaloissa, yhteisöllisyys on säilynyt vahvana. Avustusjärjestöt ja vapaaehtoiset ovat tarjonneet tukea ja ruokakasseja niille, jotka eivät pysty juhlistamaan omissa kodeissaan. Näistä haasteista huolimatta, Rosh Hashana on tarjonnut monille tilaisuuden pysähtyä, hiljentyä ja etsiä toivoa tulevasta(Jewish Telegraphic Agency).
Uuden vuoden juhlat Israelissa vuonna 2024 ovat olleet syvästi varjostettuja maan jatkuvien konfliktien takia. Monet perheet ovat viettäneet Rosh Hashanaa erillään läheisistään, joko evakuoituna kodeistaan tai sotilaiden ollessa rintamalla. Noin 68 000 israelilaista, erityisesti Pohjois-Israelista, on evakuoitu jatkuvien raketti-iskujen vuoksi(Jewish Telegraphic Agency). Monien israelilaisten perheiden juhlapöydistä on puuttunut läheisiä, jotka joko ovat taistelleet rintamalla tai jääneet sotavangeiksi, ja tämä on tuonut syvää surua juhlapäivään(All Israel News).
Yleisönosastojen mielipidekirjoituksissa on kuvailtu ristiriitaisuutta, jota ihmiset kokevat juhliessaan keskellä kriisiä. Vaikka Rosh Hashana on perinteisesti ilon, perheen ja toivon juhla, tänä vuonna monet ovat keskittyneet toivomaan rauhaa ja sodan päättymistä. Esimerkiksi yksi kirjoittaja kuvaili, kuinka hänen lapsensa syntymäpäiväjuhla keskeytyi sirenien soidessa, mikä muistutti siitä, kuinka juhlien ja turvattomuuden välillä on ohut raja(All Israel News).
Lisäksi monet vapaaehtoisjärjestöt ovat tehneet merkittävää työtä tukeakseen niitä, jotka eivät pysty juhlistamaan tavalliseen tapaan. Erityisesti elintarvikekassit ja avustukset ovat olleet elintärkeitä sodan keskellä, ja monet perheet ovat vastaanottaneet apua voidakseen edes symbolisesti osallistua juhlaan(Jewish Telegraphic Agency)(The Times of Israel).
Huolimatta vaikeasta tilanteesta, Rosh Hashanan juhliminen muistutti monille israelilaisille heidän juuristaan ja uskosta tulevaisuuteen. Juhlan hengessä korostettiin, että elämä jatkuu ja että Jumala on heidän suojelijansa, olosuhteista huolimatta(All Israel News)(The Times of Israel).
Israelin uuden vuoden juhlat vuonna 2024 ovat jatkuneet vaikeiden olosuhteiden keskellä. Monilla perheillä on ollut haasteita säilyttää juhlamieli, kun raketti-iskut ja sotilaalliset toimet ovat olleet arkipäivää. Siviiliväestö, erityisesti Pohjois-Israelissa, on joutunut viettämään juhlaa evakuoituna kodeistaan tai pommisuojissa(Jewish Telegraphic Agency)(All Israel News).
Esimerkiksi monet Kiryat Shemonan ja Haifan alueiden asukkaat ovat viettäneet juhlan kaukana kodeistaan, eivätkä monet ole varmoja siitä, milloin he voivat palata(Jewish Telegraphic Agency).
Yleisönosastoilla on ilmaistu syvää surua ja huolta. Monet kirjoitukset kertovat siitä, kuinka Rosh Hashanan symbolinen merkitys – uuden, paremman vuoden toivo – on ollut erityisen raskas tänä vuonna. Perheet, jotka ovat menettäneet rakkaansa tai joiden läheiset ovat sotavankeina Gazassa, kertovat vaikeuksista löytää juhlailoa. Moni on kuvaillut tilanteen synnyttävän ”dissonanssia” – perinteiset ilon ja kiitollisuuden tunteet sekoittuvat pelkoon ja suruun(All Israel News)(The Times of Israel).
Samalla kuitenkin on nähtävissä yhteisöllisyyden voima. Vapaaehtoisjärjestöt ovat tukeneet sodan koettelemia perheitä, ja monet ovat osallistuneet avustustöihin jakaakseen ruokakasseja ja tarjotakseen turvaa toisilleen. Tämä yhteisöllisyys on antanut monille jonkinlaisen toivon pilkahduksen vaikeuksien keskellä(Jewish Telegraphic Agency)(All Israel News).
Kaikesta huolimatta juhla on ollut muistutus monille israelilaisille siitä, että elämä jatkuu, ja että toivo rauhasta on yhä olemassa. Useissa mielipidekirjoituksissa on tuotu esille, että vaikka vuosi on ollut yksi vaikeimmista, se on myös vahvistanut heidän uskoaan parempaan tulevaisuuteen(All Israel News)(The Times of Israel).
politiikka: Israelin ja Iranin jännitteet kiristyvät
Israelin ja Iranin välinen konflikti on saanut uuden käänteen, kun Iran laukaisi satoja ohjuksia Israelia kohti 1. lokakuuta 2024. Tämä oli laajin yksittäinen ohjusisku Israelia vastaan, ja se on osa Iranin pyrkimyksiä osoittaa valtaansa alueella. Tilanteen kiristyminen on seurausta pitkäaikaisesta vihamielisyydestä, jossa Iran pyrkii vahvistamaan asemaansa Lähi-idässä, erityisesti sen liittolaisten Hizbollahin ja Hamasin kautta. Israelin hallitus on vastannut iskemällä takaisin useisiin kohteisiin sekä Gazassa että Libanonissa, mikä on johtanut laajoihin evakuointeihin eteläisessä Libanonissa. Yhdysvallat on ilmoittanut tukevansa Israelia ja varoittanut Irania vakavista seurauksista, mikä viittaa siihen, että alueella saattaa olla luvassa lisää sotilaallisia toimia lähitulevaisuudessa. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ilmoittanut, että maa tulee vastaamaan kaikkiin Iranin uhkauksiin voimakkaasti. Tämänhetkinen tilanne on lisännyt pelkoa laajemmasta konfliktista koko Lähi-idässä, erityisesti Libanonin ja Gazan alueilla, joissa asukkaat ovat joutuneet pakenemaan sotatoimien alta.
sota: Tulkarm pakolaisleirin ilmaisku nostattaa kiistoja Länsirannalla
Israelin ilmaisku Tulkarm pakolaisleiriin Länsirannalla 4. lokakuuta 2024 johti ainakin 18 ihmisen kuolemaan, mukaan lukien paikallinen Hamas-johtaja Zahi Yaser Abd al-Razeq Oufi. Israelin armeijan mukaan Oufi oli osallisena useissa iskuissa ja valmistelemassa uusia hyökkäyksiä. Tämä on ollut kuolettavin ilmaisku Länsirannalla sitten vuoden 2000, ja se on nostattanut voimakkaita vastalauseita palestiinalaisten keskuudessa. Fatah, Hamasin kanssa kilpaileva liike, on kehottanut mielenosoituksiin iskun seurauksena. Tämä tapahtuma on osa suurempaa väkivallan lisääntymistä alueella, joka alkoi Hamasin hyökkäyksestä Israeliin viime vuoden lokakuussa. Iskut Länsirannalla ovat nousseet merkittävästi osana Israelin laajempaa sotatoimintaa sekä Gazassa että Libanonissa.
terveys: WHO vaatii tulitaukoa Libanonissa terveydenhuollon työntekijöiden kuolemien jälkeen
Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut tulitaukoon Libanonissa, kun 28 terveydenhuollon työntekijää on kuollut 4. lokakuuta tapahtuneissa ilmaiskuissa. Tilanne erityisesti Etelä-Libanonissa on käynyt kestämättömäksi, kun useat terveydenhuollon tilat ovat sulkeutuneet tai osittain evakuoitu. WHOpääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus ilmaisi huolensa siitä, että hoitohenkilökunta ei enää kykene saapumaan työpaikoilleen turvallisuussyistä. Beirutissa kansainvälinen lentokenttä on suurelta osin suljettu, mikä on estänyt kriittisten lääketieteellisten tarvikkeiden toimittamisen. Tilanne pahenee jatkuvasti, ja siviiliväestö kärsii yhä enemmän keskeytyneen terveydenhuollon vuoksi. WHOraportti tuo esiin humanitaarisen kriisin mittasuhteet, ja järjestö vaatii kiireellisiä toimia sotatoimien lopettamiseksi.
evakuointi: Israel määrää lisää evakuointeja Libanonin eteläosassa
Israelin armeija on määrännyt 4. lokakuuta 2024 yli 20 etelälibanonilaisen kaupungin asukkaat evakuoitaviksi, mikä nostaa evakuointialueiden määrän 70. Tämä viittaa siihen, että Israelin maahyökkäys Hizbollah-järjestöä vastaan saattaa laajentua. Libanonin eteläosassa, erityisesti Nabatiehissa ja Litani-joen pohjoispuolisilla alueilla, asukkaat joutuvat jättämään kotinsa välttääkseen taisteluiden vaikutukset. Tämä evakuointi on osa laajempaa operaatiota, jossa Israel pyrkii kitkemään Hizbollahin vaikutusvaltaa alueella. Jännitteet alueella ovat olleet korkeat vuodesta 2006, jolloin Israel ja Hizbollah kävivät sodan. Nyt kasvavat sotatoimet ovat herättäneet pelkoja laajemmasta konfliktista, joka voisi levitä koko Libanoniin ja Lähi-itään(DW)(DW).
yhteistyö: YKturvallisuusneuvosto tukee pääsihteeri Guterresia Israelin porttikiellon jälkeen
YKturvallisuusneuvosto on ilmaissut tukensa pääsihteeri Antonio Guterresille, jonka Israel on julistanut ”persona non grataksi” eli ei-toivotuksi henkilöksi. Tämä päätös tuli Israelin syytettyä Guterresia puolueellisuudesta Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa. YKturvallisuusneuvoston lausunnossa painotettiin, että kaikkien jäsenvaltioiden tulisi ylläpitää rakentavaa suhdetta pääsihteeriin ja välttää toimia, jotka haittaavat YKtyötä. Tämä tilanne on nostattanut esiin keskustelun YKroolista Lähi-idän rauhanprosessissa ja siitä, miten kansainväliset instituutiot voivat edistää kestävää rauhaa alueella. Israelin hallituksen ja YKvälinen jännite on osa laajempaa poliittista keskustelua Israelin asemasta kansainvälisessä yhteisössä, etenkin konfliktin eskaloituessa Gazassa ja Länsirannalla(DW).
sota: Israelin ja Hizbollahin konfliktin uhka kasvaa
Israel ja Hizbollah ovat olleet toistuvien sotilaallisten yhteydenottojen partaalla jo pitkään, ja viimeaikaiset evakuointimääräykset Etelä-Libanonissa ovat tuoneet esiin uhan laajemmasta sotilaallisesta konfliktista. Israelin armeija on jatkanut maanpäällisiä hyökkäyksiä Hizbollahin kohteisiin Etelä-Libanonissa, mikä on lisännyt alueen väestön evakuointeja entisestään. Evakuoidut kaupungit sijaitsevat lähellä Litani-jokea, joka toimii rajavyöhykkeenä Israelin ja Hizbollahin välillä. Hizbollah, Iranin tukema aseellinen ryhmä, on pitkään vastustanut Israelia ja sen toimintaa Libanonissa, ja ryhmän vaikutusvalta on kasvanut koko Lähi-idässä. Israelin sotilaallisten operaatioiden laajeneminen on saanut myös kansainvälisen yhteisön seuraamaan tilannetta tarkasti, ja YKturvallisuusneuvosto on kehottanut molempia osapuolia pidättyväisyyteen. Konfliktin eskaloituminen saattaa kuitenkin johtaa laajempaan sotilaalliseen yhteenottoon, joka voisi kattaa koko alueen ja vaikuttaa siviiliväestöön molemmin puolin rajaa(DW)(DW).
siviilit: Israelin arabiväestö pelkää Hizbollahin ja Israelin välisen sodan laajenemista
Israelin arabit ovat ilmaisseet kasvavaa huolta mahdollisuudesta, että nykyinen konflikti Hizbollahin ja Israelin välillä laajenisi ja johtaisi laajamittaiseen sotaan. Tämä pelko on erityisen voimakasta Pohjois-Israelissa, joka on lähellä Libanonin rajaa ja siten suoraan konfliktin vaikutusalueella. Monet siviilit ovat valmistautuneet mahdollisiin evakuointeihin, ja joillakin alueilla on jo aloitettu evakuointivalmistelut. Israelin arabit ovat historiallisesti olleet vaikeassa asemassa Israelin ja sen vihollisten välisten konfliktien aikana, ja he ovat usein joutuneet tasapainoilemaan lojaalisuuden ja turvallisuutensa välillä. Tilanteen eskaloituminen voi lisätä sisäisiä jännitteitä Israelin arabien ja juutalaisten välillä, sillä molemmat ryhmät joutuvat elämään konfliktin keskellä, mutta eri rooleissa. Israelin hallitus on ilmaissut sitoutumisensa suojelemaan kaikkia kansalaisiaan, mutta siviiliväestön pelot ovat lisääntyneet, kun sotilaalliset toimet jatkuvat(DW).
sota: WHOhuoli humanitaarisesta kriisistä kasvaa Libanonin ilmaiskujen seurauksena
Maailman terveysjärjestö WHO on ilmaissut vakavan huolensa Libanonin humanitaarisesta tilanteesta, joka pahenee jatkuvien ilmaiskujen ja taisteluiden myötä. WHO raportoi, että Etelä-Libanonin alueella on suljettu useita terveydenhuollon laitoksia ja evakuoitu henkilökuntaa, mikä vaikeuttaa alueen siviiliväestön hoitoa. Beirutissa sijaitsevan kansainvälisen lentokentän toiminnan ollessa osittain keskeytettynä WHO joutui perumaan lääketieteellisten tarvikkeiden toimituksen, mikä on syventänyt kriisiä. WHOpääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on vaatinut välitöntä tulitaukoa, jotta terveydenhuollon työntekijöiden turvallisuus voidaan taata ja siviiliväestö saisi tarvitsemansa hoidon. Hänen mukaansa tilanne on muuttumassa kestämättömäksi, sillä 28 terveydenhuollon työntekijää menetti henkensä viime päivinä pommitusten seurauksena. Tämä humanitaarinen kriisi korostaa sodan laajoja vaikutuksia, jotka ulottuvat taistelukentän ulkopuolelle, ja siviilit ovat joutuneet kärsimään enenevissä määrin sekä Libanonissa että muualla konfliktialueella(DW)(DW).
politiikka: YKja Israelin välit kiristyvät pääsihteeri Guterresin porttikiellon vuoksi
Israel ilmoitti 4. lokakuuta 2024, että YKpääsihteeri Antonio Guterres on julistettu ”persona non grataksi” eli ei-toivotuksi henkilöksi Israelissa. Tämä päätös on herättänyt voimakkaita reaktioita YKturvallisuusneuvostossa, joka on ilmaissut tukensa Guterresille ja todennut, että YKpääsihteerin työn sabotointi on vastoin kansainvälisiä periaatteita, etenkin nykyisen Lähi-idän jännitteiden keskellä. Israelin ulkoministeri Israel Katzin mukaan Guterresin toimintaa on pidetty puolueellisena Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa, mikä on johtanut tähän ennennäkemättömään toimenpiteeseen. Tämä tapahtuma korostaa Israelin ja YKvälisiä jännitteitä, jotka ovat kärjistyneet Lähi-idän konfliktin keskellä, ja se voi vaikuttaa YKtulevaan rooliin rauhanvälityksessä alueella(DW)(DW).
sota: Israelin ilmaiskut jatkuvat, Hizbollah varoittaa vastatoimista
Israelin ja Hizbollahin välinen konflikti näyttää jatkuvan intensiivisenä, kun Israel on määrännyt lisää evakuointeja Etelä-Libanonissa ja jatkanut ilmaiskuja Hizbollahin tukikohtiin. Tilanne on erityisen vakava, koska Hizbollah on varoittanut voimakkaista vastatoimista, jos Israelin hyökkäykset jatkuvat. Tämä on herättänyt pelkoja siitä, että konflikti saattaa eskaloitua laajemmiksi sotatoimiksi, jotka voisivat kattaa suuren osan Lähi-itää. Israelin armeija ilmoitti, että sen toimet ovat osa suurempaa operaatiota, jonka tavoitteena on eliminoida Hizbollahin uhka Israelin pohjoisrajoilla. Tilanne on saanut kansainväliset toimijat, kuten YKja WHO, vaatimaan välitöntä tulitaukoa ja humanitaarista apua alueen siviileille, jotka kärsivät pommitusten ja evakuointien seurauksena. Hizbollahin uhkaukset viittaavat siihen, että mikä tahansa lisäisku Israelin puolelta saattaa laukaista vastaiskuja, mikä vain lisää jännitteitä alueella(DW)(DW).
kulttuuri: Israelin arabit joutuvat tasapainoilemaan lojaliteetin ja turvattomuuden välillä
Israelissa asuvat arabit elävät tällä hetkellä pelon ja epävarmuuden keskellä, kun maa käy sotaa useilla rintamilla Hizbollahin ja Hamasin kanssa. Monet Israelin arabit asuvat konfliktialueiden läheisyydessä, erityisesti maan pohjoisosissa, missä Hizbollahin ohjusiskujen uhka on jatkuva. Tämä on aiheuttanut jännitteitä heidän ja juutalaisen väestön välillä, sillä sodat ja väkivallan uhka ovat olleet osa Israelin arabi- ja juutalaisväestön välistä monimutkaista suhdetta. Lisäksi Israelin arabiväestön asema on jo pitkään ollut poliittisesti ja yhteiskunnallisesti haastava, sillä he ovat joutuneet tasapainoilemaan lojaalisuutensa Israelia kohtaan ja solidaarisuutensa palestiinalaisia kohtaan. Näissä kriisitilanteissa tämä tasapainoilu korostuu, ja monilla arabeilla on huolia siitä, kuinka heidän asemansa vaikuttaa heidän turvallisuuteensa ja suhteisiinsa ympäröivään yhteiskuntaan. Konfliktin eskaloituminen voi lisätä näitä sisäisiä jännitteitä entisestään, ja tilanne vaatii Israelin hallitukselta tarkkaa ja herkkää käsittelyä, jotta väestön turvallisuus ja yhtenäisyys voidaan taata(DW)(DW).
humanitaarinen kriisi: YK ja kansainvälinen yhteisö vaativat tulitaukoa Libanonissa
Libanonin humanitaarinen tilanne on heikentynyt nopeasti, ja useat kansainväliset toimijat, kuten YK ja WHO, ovat vaatineet välitöntä tulitaukoa. Maailman terveysjärjestö raportoi, että Etelä-Libanonissa 28 terveydenhuollon työntekijää on kuollut iskujen seurauksena, ja tilanne on johtanut monien terveysasemien sulkemiseen. Kansainväliset avustustyöntekijät ja järjestöt ovat olleet vaikeuksissa tuoda apua alueelle, sillä Beirutin kansainvälinen lentokenttä on suurimmaksi osaksi suljettu ja ilmaiskut jatkuvat. WHOpääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus varoitti, että tilanne saattaa kehittyä täysimittaiseksi humanitaariseksi katastrofiksi, mikäli taistelut jatkuvat. Siviiliväestön hätä on kasvanut, sillä heillä ei ole pääsyä peruspalveluihin tai lääkkeisiin. Tämä kriisi nostaa esiin sodan laajemmat seuraukset, jotka koskettavat myös niitä, jotka eivät ole suoraan osallisia taisteluihin(DW)(DW).
turvallisuus: Israelin armeijan operaatio Länsirannalla jatkuu
Israel on jatkanut sotilaallisia operaatioitaan myös Länsirannalla, missä Tulkarm-pakolaisleiri joutui ilmaiskun kohteeksi. Ainakin 18 ihmistä kuoli, ja iskun kerrotaan kohdistuneen Hamasin paikalliseen johtajaan Zahi Yaser Abd al-Razeq Oufiihin. Israelin armeijan mukaan Oufi oli osallisena useissa hyökkäyksissä ja oli suunnittelemassa uutta iskua. Tämä operaatio on osa Israelin laajempaa kampanjaa militanttiryhmiä vastaan, mikä on nostattanut vastalauseita palestiinalaisten keskuudessa ja lisännyt jännitteitä alueella. Länsirannan väkivalta on kasvanut merkittävästi viime vuoden aikana Gazassa alkaneiden konfliktien rinnalla, ja väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet etenkin sotilasoperaatioiden kohteena olevissa pakolaisleireissä(DW)(DW).
sota: Libanonin siviilit evakuoidaan taisteluiden keskellä
Israelin ja Hizbollahin välinen konflikti on johtanut entistä laajempaan siviiliväestön evakuointiin Etelä-Libanonissa. Israelin armeija on kehottanut yli 70 etelälibanonilaisen kaupungin asukkaita poistumaan taisteluiden tieltä, mukaan lukien Nabatiehin kaltaisia suuria asutuskeskuksia. Siviilit ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan, ja monet alueet ovat käytännössä autioituneet. Israelin armeijan operaatiot tähtäävät Hizbollahin tukikohtien ja infrastruktuurin tuhoamiseen, mikä on saanut Libanonin asukkaat pelkäämään taisteluiden laajenemista entistä vakavammiksi. Tähän asti Israelin hyökkäykset ovat keskittyneet alueille, joissa Hizbollahin joukot ovat vahvoja, mutta tilanteen kärjistyessä evakuointialue saattaa laajentua edelleen. Evakuoinnit ovat osa Israelin strategiaa suojella siviilejä, mutta ne heijastavat myös konfliktin eskaloitumista, joka uhkaa levitä laajemmalle alueelle. Samaan aikaan Libanonin terveydenhuoltojärjestelmä on romahduksen partaalla, mikä pahentaa humanitaarista kriisiä(DW)(DW).
politiikka: Kansainvälinen yhteisö painostaa Israelia ja Irania rauhanneuvotteluihin
Israelin ja Iranin välisten jännitteiden kasvun myötä kansainvälinen yhteisö on tehostanut painostustaan, jotta molemmat maat suostuisivat neuvottelemaan. Yhdysvallat on ilmoittanut tukevansa Israelia, mutta samalla se on pyrkinyt välttämään suoraa sotilaallista yhteenottoa Iranin kanssa. Presidentti Joe Biden on todennut, että ”kokonaisvaltainen sota voidaan välttää”, mutta alueen tilanne vaatii edelleen paljon diplomatiaa. Yhdysvallat on ilmaissut tukensa Israelin oikeudelle puolustautua Iranin ja sen liittolaisten, kuten Hizbollahin, jatkuvia hyökkäyksiä vastaan. Samalla monet muut kansainväliset toimijat, mukaan lukien Euroopan unionin jäsenvaltiot, ovat korostaneet dialogin merkitystä ja kehottaneet osapuolia etsimään rauhanomaisia ratkaisuja kasvaviin jännitteisiin. Tämä tilanne heijastaa sitä, kuinka geopoliittiset voimat vaikuttavat Lähi-idän monimutkaiseen konfliktikenttään, ja kuinka alueen turvallisuus riippuu suurelta osin suurvaltojen diplomatiasta ja toimista(DW)(DW).
humanitaarinen apu: Kansainväliset avustusjärjestöt pyrkivät toimittamaan hätäapua
Kansainväliset avustusjärjestöt, kuten Punainen Risti ja Lääkärit Ilman Rajoja, ovat yrittäneet toimittaa apua Libanonin ja Gazan taisteluiden keskelle jääneille siviileille. He kohtaavat kuitenkin merkittäviä haasteita, sillä monet reitit on katkaistu ja infrastruktuuri on tuhoutunut ilmaiskujen seurauksena. Beirutin kansainvälinen lentokenttä on osittain suljettu, mikä vaikeuttaa elintärkeiden lääkintätarvikkeiden ja avustustyöntekijöiden pääsyä alueelle. Humanitaarisen avun tarve on valtava, erityisesti Libanonin eteläosissa, missä terveydenhuolto on lamaantunut ja pommitusten uhka on jatkuva. WHO on varoittanut, että jos alueelle ei saada kiireellistä apua, edessä on laaja humanitaarinen katastrofi, joka voisi johtaa siviilien kuolemiin nälän ja puutteellisen terveydenhuollon vuoksi(DW)(DW).
sota: Israel valmistautuu laajempaan hyökkäykseen Hizbollahia vastaan
Israelin ja Hizbollahin välinen konflikti on saavuttamassa kriittisen pisteen, kun Israelin armeija on jatkanut laajoja sotilaallisia operaatioita Etelä-Libanonissa. Viimeaikaiset ilmaiskut ja maahyökkäykset ovat merkki siitä, että Israel saattaa valmistautua laajempaan sotilaalliseen yhteenottoon Hizbollahin kanssa. Konflikti, joka on pitkälti keskittynyt Libanonin eteläosiin, on pakottanut alueen siviilit jättämään kotinsa ja evakuoitumaan turvaan. Israelin hallituksen mukaan sotilasoperaatioiden tarkoituksena on tuhota Hizbollahin sotilaallinen infrastruktuuri ja vähentää sen uhkaa Israelin pohjoisrajoilla. Tämä operaatio on kuitenkin lisännyt pelkoja siitä, että konflikti voisi laajentua täysimittaiseksi sodaksi, joka ulottuu myös muualle Lähi-itään.
Hizbollah on puolestaan varoittanut vastatoimista, mikäli Israelin hyökkäykset jatkuvat. Järjestön johtajat ovat toistuvasti ilmaisseet, että heillä on valmius laajamittaisiin vastahyökkäyksiin, jos Israel ei lopeta sotilaallisia toimiaan. Konflikti on nostanut esiin myös Iranin roolin alueella, sillä Iran tukee Hizbollahia ja on ilmaissut tukensa Libanonin ryhmälle Israelia vastaan. Tämä monimutkainen tilanne luo entistä enemmän jännitteitä, jotka voivat johtaa laajempiin alueellisiin yhteenottoihin(DW)(DW).
siviilit: Pommitukset aiheuttavat laajaa kärsimystä Libanonissa ja Gazassa
Keskellä laajenevaa konfliktia siviiliväestö Libanonissa ja Gazassa kärsii vakavista seurauksista. Israelin iskujen kohteeksi joutuneet alueet ovat tuhoutuneet pahoin, ja monet siviilit ovat joutuneet pakenemaan taistelujen alta. Humanitaariset järjestöt ovat varoittaneet, että Libanonin ja Gazan terveydenhuoltojärjestelmät ovat romahtamispisteessä. WHOraportin mukaan monia terveysasemia ja sairaaloita on suljettu, mikä on pahentanut siviiliväestön hätää.
Gazassa tilanne on erityisen vaikea, sillä alueen jatkuvat pommitukset ovat tehneet elinoloista kestämättömiä. Siviilit kärsivät ruoka- ja vesipulasta, ja monilta puuttuu pääsy peruspalveluihin. Tilanne on synnyttänyt kansainvälistä painostusta Israelia kohtaan, jotta se mahdollistaisi humanitaarisen avun pääsyn alueelle. Samalla Israel on kuitenkin korostanut, että sen sotilaalliset toimet ovat välttämättömiä terrorismin torjunnassa ja maan puolustamiseksi.
diplomatia: Yhdysvallat pyrkii rauhoittamaan tilannetta Israelin ja Iranin välillä
Kansainväliset diplomaatit, erityisesti Yhdysvalloista, pyrkivät edelleen löytämään tapoja estää tilanteen eskaloituminen täysimittaiseksi sodaksi Israelin ja Iranin välillä. Presidentti Joe Biden on todennut, että Yhdysvallat tukee Israelia ja sen oikeutta puolustaa itseään, mutta hän on myös painottanut, että alueellinen sota on vältettävissä. Bidenin hallinto on yrittänyt käynnistää neuvotteluja Lähi-idässä, mutta toistaiseksi tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.
Samaan aikaan Iran on jatkanut uhkauksiaan, ja sen presidentti Masoud Pezeshkian on ilmoittanut, että Iran on valmis vastaamaan mihin tahansa sotilaalliseen uhkaan. Tämä tilanne asettaa Yhdysvallat vaikeaan asemaan, sillä sen on tasapainoteltava tukensa Israelille ja pyrkimystensä välillä välttää suoraa sotilaallista yhteenottoa Iranin kanssa. Kansainväliset toimijat, kuten YK ja Euroopan unioni, ovat yrittäneet välittää rauhanneuvotteluja, mutta toistaiseksi konkreettista edistystä ei ole saavutettu(DW)(DW).
sota: Israel ja Hizbollah jatkavat väkivaltaista yhteenottoa Libanonin raja-alueilla
Israelin ja Hizbollahin välinen konflikti jatkuu intensiivisenä, erityisesti Libanonin eteläosissa, missä Israelin armeija on jatkanut ilma- ja maahyökkäyksiä. Israelin armeija on kohdistanut iskuja Hizbollahin tukikohtiin ja infrastruktuuriin tavoitteenaan heikentää järjestön sotilaallista kapasiteettia. Tämä operaatio on osa laajempaa strategiaa suojella Israelin pohjoisrajoja, mutta se on myös aiheuttanut merkittäviä haittoja siviiliväestölle Libanonin puolella. Hizbollah on vastannut Israelin hyökkäyksiin laukaisemalla ohjuksia Israeliin, mikä on johtanut evakuointeihin ja pelkoihin, että tilanne voisi eskaloitua täysimittaiseksi sodaksi(DW)(DW).
siviilit: Humanitaarinen kriisi syvenee Libanonissa ja Gazassa
Konfliktin vaikutukset siviiliväestöön ovat vakavia sekä Libanonissa että Gazassa. Libanonissa pommitusten kohteeksi joutuneiden alueiden asukkaat kärsivät kodittomuudesta, elintarvikepulan pahenemisesta ja terveyspalvelujen romahtamisesta. Humanitaarinen apu ei ole pystynyt saavuttamaan suurta osaa konfliktialueista, mikä on heikentänyt tilannetta entisestään. WHOja muiden avustusjärjestöjen mukaan terveydenhuoltojärjestelmä on vakavasti ylikuormitettu, ja monet siviilit eivät pääse käsiksi elintärkeisiin palveluihin.
Gazassa tilanne on yhtä lailla kriittinen. Alue kärsii jatkuvista pommituksista, ja asukkaat joutuvat elämään katkenneiden peruspalvelujen ja yhä kasvavan väkivallan keskellä. Kansainvälinen yhteisö on vedonnut Israelin hallitukseen, jotta se sallisi humanitaarisen avun pääsyn Gazaan, mutta toistaiseksi avustustyöntekijät ovat kohdanneet esteitä päästessään konfliktialueille(DW)(DW).
politiikka: Kansainvälinen paine neuvotteluille kasvaa
Diplomaattiset ponnistelut konfliktin ratkaisemiseksi jatkuvat, vaikka konkreettista edistystä ei ole vielä saavutettu. Yhdysvallat, YK ja Euroopan unioni ovat kehottaneet Israelia ja Irania neuvottelemaan, jotta tilanne saataisiin rauhoitettua ja laajempi alueellinen konflikti vältettyä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on edelleen korostanut, että täysimittainen sota voidaan välttää, mutta samalla hän on luvannut jatkaa Israelin tukemista. Iran puolestaan on ilmoittanut olevansa valmis vastaamaan kaikkiin sotilaallisiin toimiin omalla alueellaan tai sen liittolaisten puolesta, mikä lisää jännitteitä entisestään.
Kansainvälisen yhteisön yritykset löytää rauhanomaisia ratkaisuja ovat keskeisessä asemassa tulevina päivinä ja viikkoina. On ratkaisevaa nähdä, voivatko diplomaattiset aloitteet, painostus ja rauhanvälitys estää konfliktin laajenemisen. Tällä hetkellä sekä sotilaalliset toimet että humanitaarinen kärsimys ovat kuitenkin jatkuvassa kasvussa(DW).
sota: Israelin armeijan iskut Libanoniin ja Gazaan kiihtyvät, konflikti laajenee
Israelin ja Hizbollahin välinen yhteenotto on jatkunut intensiivisesti, ja taistelut ovat laajentuneet entisestään. Israelin armeija on ilmoittanut, että sen tavoitteena on eliminoida Hizbollahin sotilaalliset tukikohdat ja estää ryhmän sotilaalliset toimet Israelin pohjoisrajoilla. Yhä useammat alueet Libanonissa ovat joutuneet iskun kohteiksi, mikä on aiheuttanut laajoja tuhoja ja lisännyt siviilien evakuointeja. Samalla Hizbollah on jatkanut rakettien laukaisua Israelin pohjoisosiin, mikä on nostattanut huolta siitä, että taistelut voivat laajentua täysimittaiseksi sodaksi. Tilanne on herättänyt kansainvälistä huolta, ja useat maat ovat vedonneet osapuoliin rauhoittaakseen tilanteen ennen kuin väkivalta kasvaa hallitsemattomaksi(DW)(DW).
siviilit: Evakuoinnit jatkuvat, humanitaarinen kriisi pahenee
Libanonin eteläosissa tilanne on erityisen vakava, ja Israelin armeijan hyökkäykset ovat johtaneet satojen tuhansien ihmisten evakuointiin. Samalla Gazassa humanitaarinen tilanne on äärimmäisen huolestuttava jatkuvien pommitusten ja rajattujen peruspalvelujen vuoksi. Israelin iskut ovat kohdistuneet alueille, joissa Hamasin ja muiden aseellisten ryhmien sanotaan toimivan, mutta siviilit kärsivät hyökkäysten seurauksista. YK, WHO ja muut kansainväliset avustusjärjestöt ovat varoittaneet, että ilman välitöntä tulitaukoa siviilien kärsimykset jatkuvat ja pahenevat entisestään. Humanitaarisen avun saanti on edelleen vaikeaa, mikä pahentaa elintarvike- ja terveyspalvelujen puutetta sekä Libanonissa että Gazassa(DW)(DW).
diplomatia: Rauhanvälityspyrkimykset jatkuvat, mutta tilanne on herkkä
Yhdysvaltain ja Euroopan unionin diplomaattiset pyrkimykset hillitä konfliktia jatkuvat, vaikka konkreettisia tuloksia ei ole vielä saavutettu. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on pitänyt yhteyttä sekä Israelin että alueen muiden toimijoiden kanssa ja korostanut, että laajempi alueellinen sota on vältettävissä. Iran puolestaan on ilmaissut valmiutensa vastata kaikkiin hyökkäyksiin sen liittolaisia, kuten Hizbollahia, vastaan, mikä on lisännyt alueen jännitteitä. Kansainväliset toimijat ovat kehottaneet sekä Israelia että Irania pidättyvyyteen, mutta tähän mennessä sotilaalliset toimet ovat jatkuneet ilman merkittäviä myönnytyksiä kummaltakaan osapuolelta(DW)(DW).
Näiden uutisten kautta hahmottuu selkeä kuva siitä, kuinka sotilaalliset toimet, humanitaariset kriisit ja sisäpoliittiset haasteet muokkaavat Israelin ja Lähi-idän tilannetta tällä hetkellä. Siviiliväestö, erityisesti sodatutkien lähellä asuvat ihmiset, kärsii vakavasti näiden konfliktien seurauksista. Kansainväliset toimijat, kuten YK, pyrkivät edelleen löytämään ratkaisuja ja edistämään rauhanomaisia neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi.
Tänään on Rosh Hashana II, joka tarkoittaa Rosh Hashanan toista päivää. Rosh Hashana on juutalainen uusi vuosi, ja se kestää kaksi päivää, eli Rosh Hashana I ja Rosh Hashana II. Molempina päivinä juhlitaan uuden vuoden alkua ja toivotaan hyvää ja onnellista vuotta.
Rosh Hashanah II Israelissa – Hengellistä pohdintaa ja yhteyttä perheeseen
Perjantaina 4. lokakuuta 2024 Israelissa vietetään Rosh Hashanah -juhlan toista päivää. Rosh Hashanah, juutalainen uusivuosi, on yksi merkittävimmistä juhlista juutalaisessa kalenterissa, ja sen aikana syvennytään hengelliseen pohdintaan, yhteisöllisyyteen ja uuden vuoden toivottamiseen. Tämä päivä on omistettu perinteille, rukoukselle ja perheelle, ja se valmistaa ihmiset aloittamaan uuden vuoden puhtaalta pohjalta.
Rosh Hashanahin toinen päivä osuu tänä vuonna perjantaille, joka merkitsee myös sapatin alkua. Tämä tekee juhlasta erityisen rauhallisen ja merkityksellisen, sillä sapatti ja Rosh Hashanah yhdessä korostavat rauhan, levon ja perheen merkitystä.
Synagogapalvelut ja shofarin soitto
Juhlapäivä alkaa synagogassa, missä yhteisö kokoontuu erityisiin jumalanpalveluksiin. Yksi Rosh Hashanahin keskeisistä elementeistä on shofarin eli oinaansarven puhaltaminen. Tämä puhallus symboloi hengellistä herätystä ja kehotusta parannuksentekoon. Rosh Hashanahin toinen päivä ei ole poikkeus: synagogassa kuullaan rukouksia, joissa kiitetään Jumalaa luomakunnan hallitsemisesta ja toivotaan siunausta uudelle vuodelle.
Perinteinen juhla-ateria
Perheen yhteinen ateria on keskeinen osa Rosh Hashanahin juhlintaa. Aterialla nautitaan symbolisia ruokia, jotka kuvaavat uuden vuoden toiveita ja siunauksia. Hunajaan kastetut omenat ovat esimerkki perinteisestä ruuasta, joka edustaa toivetta makeasta ja hyvästä tulevasta vuodesta. Myös granaattiomenia, joiden moninaiset siemenet symboloivat runsaita siunauksia, sekä pyöreää challah-leipää, joka kuvaa elämän kiertokulkua, tarjoillaan pöydässä.
Rosh Hashanahin toinen päivä on monille perheille myös hetki rauhoittua yhdessä ennen sapatin alkua. Perjantaina juhlitaan siis paitsi Rosh Hashanahia, myös valmistellaan sapatin viettoa, mikä tekee päivästä erityisen pyhän.
Tashlich-seremonia
Monet perheet voivat osallistua toisen päivän aikana myös Tashlich-seremoniaan, jos se jäi väliin ensimmäisenä päivänä. Tämä perinne vie perheet ja yhteisöt veden äärelle, missä symbolisesti ”heitetään” syntien taakka veteen, usein leivänmurujen muodossa. Tashlich-seremonia on vahva muistutus hengellisestä uudistumisesta ja pyrkimyksestä parempaan elämään.
Sapatti ja pyhän yhteys
Koska Rosh Hashanahin toinen päivä osuu tänä vuonna perjantaille, pyhäpäivä valmistaa perheitä myös sapatin viettoon. Tämä tarkoittaa, että perjantai-illan yhteinen juhla-ateria on myös erityinen sapatin illallinen. Sapatti ja Rosh Hashanah sulautuvat yhteen juhlallisuuden ja hengellisen yhteyden merkeissä, ja monille perheille tämä hetki on yksi vuoden erityisimmistä.
Pyhäpäivän tunnelma
Israelissa Rosh Hashanahin toinen päivä näkyy ja tuntuu kaikkialla. Pyhäpäivänä monet julkiset palvelut ovat suljettuina, kadut hiljenevät, ja koko maa tuntuu pysähtyvän hetkeksi hengittämään. Tämä hiljaisuus ja rauha korostavat juhlan hengellistä merkitystä ja antavat ihmisille aikaa keskittyä olennaiseen: yhteyteen Jumalan, perheen ja yhteisön kanssa.
Rosh Hashanah -juhla, joka huipentuu sapatin viettoon, tarjoaa tilaisuuden syventyä menneen vuoden pohdintaan ja valmistautua tulevaan vuoteen puhtaalta pohjalta. Rosh Hashanah II Israelissa on päivä, joka yhdistää hengellisyyden, perinteen ja rauhan vahvaksi osaksi kansakunnan elämää.
Tooran lukujakso
Tämän sapatin Tooran lukujakso on Parashat Ha’azinu, jonka Mooses esittää ennen kuolemaansa. Se löytyy 5. Mooseksen kirjasta (Devarim) luvusta 32. Parashan keskeinen opetus on varoitus ja muistutus Israelin kansalle heidän suhteestaan Jumalaan. Laulussa Mooses kuvaa, kuinka Jumala on ollut uskollinen ja hyvä Israelin kansalle, mutta kansa on usein luopunut hänestä ja tehnyt syntiä. Mooses varoittaa, että luopumus johtaa rangaistuksiin ja koettelemuksiin. Kuitenkin, Jumala ei hylkää kansaansa täysin, vaan hän tuo lopulta armahduksen ja pelastuksen. Parasha kehottaa muistamaan menneet teot ja opit, jotta kansa ei unohtaisi Jumalan suuria tekoja ja lupauksia. Parasha korostaa, että ihmisillä on vapaus valita oikein ja seurata Jumalan teitä, mutta heidän tulee myös ottaa vastuu valinnoistaan ja niiden seurauksista. Parashat Ha’azinu muistuttaa Jumalan uskollisuudesta ja armosta sekä ihmisen vastuusta pysyä uskollisena ja muistamaan Jumalan antamat opetukset.