IDF Länsirannan operaatiot laajenevat
Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat käynnistäneet laajamittaiset sotilasoperaatiot Länsirannalla, erityisesti Tulkaremin ja Jeninin alueilla. Operaatioissa on kuollut 16 palestiinalaista, joista suurin osa on militantteja. Israelin mukaan operaation tarkoituksena on estää tulevat hyökkäykset Israelia vastaan, mutta monet kansainväliset toimijat, kuten YK, ovat ilmaisseet huolensa tilanteen eskaloitumisesta. Tämä operaatio on suurin ja tappavin Länsirannalla sitten Gazan sodan alkamisen (Nashua Telegraph).
Kolmen päivän taistelutauko Gazassa rokotuskampanjaa varten
Israel ja Hamas ovat sopineet kolmen päivän taistelutauoista Gazassa, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat toteuttaa poliolastenrokotuksia. Tavoitteena on rokottaa noin 650 000 palestiinalaislasta, sillä alueella on havaittu ensimmäinen poliotapaus 25 vuoteen. Vaikka taukoja on sovittu, sotilaallinen tilanne pysyy kireänä, ja humanitaariset avustustoimet ovat edelleen vaikeutettuja (DAWN).
Hezbollah-iskut ja Israelin vastatoimet
Hezbollah on viime päivinä lisännyt raketti-iskujaan Israelin pohjoisosia vastaan, mikä on saanut IDFvastaamaan ilmaiskuilla ja tykistötulella. Tämän seurauksena useita Hezbollah-järjestön taistelijoita on kuollut, ja jännitteet Libanonin rajalla ovat kasvaneet entisestään. Tilanne on osa laajempaa Israelin ja Hezbollah’n välistä konfliktia, joka on levinnyt useille rintamille (The Times of Israel).
IDF paljastukset asevarastosta Gazassa
Israelilaiset joukot löysivät laajan asevaraston Gazasta, joka oli piilotettu asuinrakennukseen, lapsen kehdon viereen. Löydettyihin aseisiin kuului muun muassa panssarintorjuntaohjuksia, ammuksia ja puukkoja. IDFmukaan löydöt korostavat Gazan alueella jatkuvaa turvallisuusuhkaa, jossa siviilikohteita käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin. Operaatiossa tuhottiin myös 700 metriä pitkä tunnelijärjestelmä, jota Hamas oli rakentanut (The Jerusalem Post).
Iranin ydinohjelma ja Israelin reaktio
Israelin puolustusministeri Yoav Gallant on varoittanut, että Israel ja Yhdysvallat saattavat joutua ryhtymään toimiin Iranin ydinaseohjelman pysäyttämiseksi. Gallant tapasi Yhdysvaltain asevoimien korkeimman sotilasjohtajan C.Q. Brownin keskustellakseen yhteistyöstä Iranin uhan hillitsemiseksi. Tämä viesti korostaa Israelin huolta siitä, että Iran saattaa pian saavuttaa ydinaseteknologian (The Jerusalem Post).
Houthit ja Hezbollah liittoutuvat Israelia vastaan
Yemenin Houthi-liike on ilmaissut tukensa Hezbollah’n viimeaikaisille raketti-iskuille Israelia vastaan ja luvannut lisätoimia Israelia vastaan. Tämä kehitys osoittaa, kuinka alueelliset konfliktit Lähi-idässä ovat yhä tiiviimmin yhteydessä toisiinsa, ja kuinka Israelin turvallisuushaasteet ulottuvat yhä laajemmalle (The Times of Israel).
Protestit ja poliittinen paine Israelissa
Israelissa on järjestetty laajoja mielenosoituksia, joissa vaaditaan panttivankien vapauttamista ja uusia vaaleja. Mielenosoitukset ovat jatkuneet jo yli 300 päivää sen jälkeen, kun Hamas otti israelilaisia panttivangeiksi lokakuussa 2023. Mielenosoitukset ovat keskittyneet erityisesti pääministeri Benjamin Netanyahun virka-asunnon ympärille Jerusalemissa. Protestit ovat kasvaneet, koska monien mielestä hallitus viivyttelee panttivankien vapauttamiseksi tehtävissä neuvotteluissa ja välttelee samalla vaalien järjestämistä, mikä lisää poliittista painetta hallitusta kohtaan (The Times of Israel).
Israelin ilmavoimien iskut ja vastatoimet Libanonissa
Israelin ilmavoimat ovat jatkaneet iskujaan Libanonin eteläosissa, kohdistuen erityisesti Hezbollah’n sotilaallisiin rakenteisiin ja infrastruktuuriin. Viimeisimmissä iskuissa tuhoutui useita sotilaskohteita ja terrorijärjestöön kuuluneita taistelijoita sai surmansa. Tämä vastatoimi tulee sen jälkeen, kun Hezbollah on lisännyt raketti-iskujaan Israelin pohjoisosiin, mikä on nostanut pelkoa laajemmasta konfliktista Israelin ja Hezbollah’n välillä (The Times of Israel).
Kansalaisyhteiskunnan rooli Israelin turvallisuudessa ja resilienssissä
Kansalaisyhteiskunta ja vapaaehtoisjärjestöt ovat olleet keskeisessä roolissa Israelin turvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin ylläpitämisessä erityisesti kriisiaikoina. Nämä organisaatiot tarjoavat välttämätöntä tukea, auttaen sekä väestöä että viranomaisia selviämään vaikeista tilanteista, kuten konflikteista ja luonnonkatastrofeista.
Israelissa kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen toiminta on monimuotoista, ja se ulottuu humanitaarisesta avusta aina turvallisuuteen liittyvään yhteistyöhön. Esimerkiksi järjestöt kuten Yad Sarah ja ZAKA ovat auttaneet kriisialueiden asukkaita tarjoamalla lääketieteellistä apua, evakuointipalveluita ja psykososiaalista tukea. Nämä järjestöt toimivat usein läheisessä yhteistyössä hallituksen ja turvallisuusviranomaisten kanssa, koordinoiden toimiaan varmistaakseen avun saannin myös kriisitilanteissa.
Hallitus on tunnistanut vapaaehtoisjärjestöjen tärkeän roolin ja pyrkii vahvistamaan yhteistyötä niiden kanssa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vapaaehtoisjärjestöt osallistuvat kriisinhallintaharjoituksiin ja suunnitteluun yhdessä viranomaisten kanssa. Lisäksi hallitus tukee näitä järjestöjä taloudellisesti ja logistisesti, jotta ne voivat ylläpitää ja laajentaa toimintaansa myös äärimmäisissä olosuhteissa.
Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan ja valtion välillä on myös tärkeä osa Israelin yhteiskunnallista resilienssiä. Tämä yhteistyö auttaa varmistamaan, että apu ja resurssit jaetaan tasapuolisesti ja tehokkaasti, mikä on erityisen tärkeää yhteiskunnassa, jossa monet alueet ja väestöryhmät ovat alttiita erilaisille uhille. Vapaaehtoisjärjestöjen joustavuus ja kyky toimia nopeasti ovat korvaamattomia tekijöitä, jotka täydentävät valtion omia toimia ja auttavat pitämään yhteiskunnan toimintakykyisenä kriisien aikana (The Times of Israel, eJewishPhilanthropy).
Israel vahvistaa energiapolitiikkaansa ja omavaraisuuttaan geopoliittisten jännitteiden keskellä
Israel on asettanut tavoitteekseen lisätä energian omavaraisuutta ja kehittää kestävää energiapolitiikkaa, joka vastaa maan kasvaviin haasteisiin geopoliittisten jännitteiden keskellä. Tämä strategia on erityisen tärkeä, kun otetaan huomioon Lähi-idän alueen poliittinen epävakaus ja Israelin riippuvuus ulkomaisista energialähteistä.
Viime vuosina Israel on tehnyt merkittäviä investointeja uusiutuvaan energiaan, erityisesti aurinko- ja tuulivoimaan. Näiden hankkeiden tarkoituksena on vähentää maan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja ulkomaisista energiantoimittajista. Esimerkiksi Negevin aavikolle rakennettu aurinkovoimapuisto on yksi maailman suurimmista, ja sen avulla Israel pyrkii saavuttamaan merkittäviä edistysaskeleita hiilijalanjälkensä pienentämisessä.
Energiainfrastruktuurin parantaminen on toinen keskeinen osa Israelin energiapolitiikkaa. Hallitus on investoinut sähköverkkojen modernisointiin ja energian varastointiteknologioihin, jotka ovat elintärkeitä, jotta uusiutuvan energian tuotanto voidaan integroida tehokkaasti kansalliseen sähköjärjestelmään. Tavoitteena on luoda joustava ja kestävä energiajärjestelmä, joka pystyy vastaamaan sekä normaaliin energiatarpeeseen että mahdollisiin kriisitilanteisiin.
Israel on myös etsinyt aktiivisesti uusia luonnonvaroja Välimeren alueella, mukaan lukien maakaasun löytämiseen ja hyödyntämiseen tähtäävät hankkeet. Tämä on lisännyt maan energiaturvallisuutta ja luonut uusia mahdollisuuksia vientituloihin, mikä vahvistaa edelleen Israelin taloudellista omavaraisuutta.
Nämä toimet ovat osa laajempaa strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa Israelin energiahuolto pitkällä aikavälillä ja vähentää ulkoisia riippuvuuksia. Uusiutuvan energian hankkeet ja energiainfrastruktuurin kehittäminen ovat keskeisiä elementtejä Israelin pyrkimyksissä luoda kestävä ja turvallinen tulevaisuus.
(The Jerusalem Post: Israel’s renewable energy projects set to boost energy independence, Haaretz: Israel invests in energy infrastructure to secure future power needs.)
Suomalaiset seurakunnat ja yrittäjät huomion kohteena verovelvollisuuden ja maineenhallinnan saralla Israelissa
Suomalaiset lähettäjäseurakunnat ja Israelissa toimivat suomalaiset yrittäjät kohtaavat yhä tiukempia vaatimuksia sekä verotuksen että maineenhallinnan osalta. Israelin veroviranomaiset ovat tehostaneet valvontaa varmistaakseen, että kaikki maahan tulevat maksut ja sijoitukset, mukaan lukien ulkomaisten seurakuntien lahjoitukset ja liiketoiminnalliset maksut, käsitellään asianmukaisesti ja että niistä maksetaan veroa Israelin lainsäädännön mukaisesti.
Maineen menettäminen voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi seurakuntien tai yrittäjien kykyyn toimia yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa tai osallistua julkisiin hankkeisiin. Tämä voi johtaa luottamuksen heikkenemiseen sekä Israelissa että Suomessa. Kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen kokemukset Israelissa osoittavat, kuinka tärkeää on toimia läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Tämä periaate koskee yhtä lailla yritystoimintaa ja seurakuntien tukitoimia.
Onkin tärkeää, että sekä seurakunnat että yrittäjät varmistavat, että heidän Israelissa suorittamansa maksut ovat täysin laillisia ja verotettuja sekä Israelin että Suomen lainsäädännön mukaisesti. Tämä ei ainoastaan edistä eettistä toimintaa, vaan myös suojaa mainetta ja mahdollistaa menestyksellisen toiminnan molemmissa maissa (The Jerusalem Post: Israel’s renewed focus on tax compliance for international organizations, eJewishPhilanthropy: The importance of transparency and accountability for NGOs in Israel(eJewishPhilanthropy), Haaretz: How tax issues can lead to reputational risks for foreign organizations in Israel.