Aiemmin tässä kuussa juutalaisen kansan juhliessa iloista loma-aikaa Tu B´Av, jonka aikana juutalaiset perinteisesti keskittyvät rakkauteen ja perheyhteyteen, USA:n presidentti Donald Trump, Israelin pääministeri Benyamin Netanyahu ja UAE:n kruununprinssi Mohammed bin Ayed Al-Nahyan viimeistelivät salaista sopimusta, jolla Israelin ja Yhdistyneiden Emiirikuntien (UAE) välit pyritään normalisoimaan. 

JP:n julkaiseman artikkelin kirjoittaja Martin Oliner kutsuu sopimusta ”taivaassa tehdyksi”, jolla ”Israelin tekninen kehittyneisyys ja innovaatiokyky yhdistetään UAE:n taloudelliseen voimakenttään”. 

Oliner selittää ”tutustuneensa kumpaankin maahan, ja siksi pystyy arvioimaan, miten valtavia mahdollisuuksia sopimus sisältää, ei vain Israelille, vaan myös UAE:lle sen pyrkimyksissä kehittämään maailmaa entistä paremmaksi”. 

Molemmat maat ovat onnistumisen etulinjassa globaalin maailman muodostamiseksi entistä uljaammaksi, Oliner suitsuttaa.
”Dubain siluetti hämmästyttävine arkkitehtonisine luomuksineen kilpailee New Yorkin Manhattanin kanssa sen ohella, että se on tärkeä taloudellinen keskus”. 

”Etenkin maailman pienet maat pitävät Israelin hämmästyttävää kehittymistä muutamassa vuosikymmenessä raunioituneesta ja takapajuisesta maasta maailman eturivin maaksi useilla alueilla vähäisistäluonnonrikkauksista huolimatta mallina omalle maalleen”, hän toteaa. 

Rauhansopimukset Egyptin ja Jordanian kanssa eivät pystyneet muodostamaan toivottua yhteistoimien ja yhteiselon ilmapiiriä, jota odotettiin. Tämä johtunee pääosin siitä, että maiden hallitukset laiminlöivät täysin kansansa valistamisen ja kehittämisen voidakseen hyödyntää juutalaisvaltion huimaa kehitystä. 

Juutalaisvastaisuus on iskostunut useimpiin Euroopan maihin jo varhaisesta keskiajasta lähtien, jonka johdosta juutalaiset karkotettiin niistä. Maailmalle levisi käsitys vaeltavasta juutalaisesta, jolla ei ole kotimaata. 

UAE:n kanssa solmittu rauhansopimus, josta UAE:n johtajat mieluummin käyttävät termiä ”suhteiden normalisoiminen”, on rikkonut uutuudellaan juuttuneita käsityksiä. UAE:n johtajat ja journalistit viittaavat mielellään tosiasiaan, että juutalaiset ja arabit ovat kumpikin Abrahamin jälkeläisiä.

Toisaalta he osoittavat sormella juutalaisille luvatussa maassa – minkä myös Koraani tunnustaa – asuvia palestiinalaisiksi kutsuttuja heimoja alueen yli kulkeneitten miehittäjien ja maassa muinoin asuneitten kansanrippeitten jälkeläisten muodostamiksi sekalaisiksi yhteisöiksi, joihin on lähimaista muuttanut myöhemmin työtä etsiviä arabeja. 

He eivät tunnusta palestiinalaisia arabeiksi, eivätkä pidä heidän islamin uskonnon harjoittamistaan aitona, mistä on todisteena heidän mieltymyksensä terroriin.
Yhä useampi arabimaa katuu miljardien USD menetyksiään, joiden tarkoituksena oli avustaa heitä nousemaan köyhyydestään ja aloittaa maansa kehittämisen uudenaikaiseksi valtioksi, mikä näky hajosi yleiseen korruptioon ja huonoon taloudenhoitoon. 

UAE:n ja Israelin suhteitten normalisoiminen herättää toiveita kokonaan uusista lähtökohdista, joissa ”palestiinalaiset” eivät ole enää kehityksen jarruna.
Pystyvätkö PA/PLO:n johtajat nousemaan juutalaisvihansa yli ja liittymään kehityksen vankkureihin, jotka eivät odota haluttomia, on lähitulevaisuuden asia.
Jos niin ei käy, minne he joutuvat?
https://www.jpost.com/opinion/uae-and-israel-a-match-made-in-heaven-638993,