EU:n politiikka on Israelin vastaista

Väärä suhtautuminen arabi-maailmaan länsimaissa alkoi 1970-luvulla. Euroopan vasemmistolaisia on aina ärsyttänyt Israelin valtion olemassaolo. Sen mielestä Israel tulee tuhota ja korvata Palestiinan valtiolla. Marraskuussa 1973 Ranskan presidentti Georges Pompidou ja Saksan liittokansleri Willy Brandt tapasivat Pariisissa. He antoivat keskustelujensa päätteeksi julkilausuman, jossa he muotoilivat EU:n politiikan arabimaiden vaatimusten mukaisesti Israelin vastaiseksi. Tämän julistuksen perusteella arabimaat aloittivat muodollisen keskustelun EU:n kanssa. Siitä muodostui European-Arab-Dialoque, keskustelufoorumi (EAD), jonka tuli muotoilla arabien suhteet USA:n, ja Israelin sekä Euroopan kanssa niihin suuntautuvan arabisiirtolaisuuden suhteen. EAD:n suositusten mukaan Israel tulee pakottaa vetäytymään 1949 aselepolinjoille; Euroopan tulee sallia arabien esteetön muutto EU:n maihin ja Yhdysvaltoja tulee painostaa lopettamaan Israelin tukeminen.

Yeorin mukaan EAD:n toiminnan vuoksi, joihin kuului keskustelua politiikan, parlamentin ja kulttuurin alueilta, miljoonien arabisiirtolaisten virrat alkoivat vyöryä Eurooppaan, mikä oli ennen näkemätön kolonialismin historiassa. Sitä oli myöskin EU-maiden päätös, joka salli ja rohkaisi arabisiirtolaisia säilyttämään suhteensa lähtömaihinsa, mikä tehokkaasti esti heitä sulautumasta uuteen yhteisöönsä. Arabi- ja EU-maiden viranomaisten yhteiset lausunnot siivilöivät arabi- ja islamin kulttuurin EU:n yliopistoihin. Julkilausuma vuodelta 1975 kehotti Euroopan maiden hallituksia luomaan suotuisat edellytykset arabi-siirtolaisten ja heidän perheittensä osallistumisesta arabi- ja muslimikulttuuriin ja uskonnolliseen elämään, mikä salli lukemattomien moskeijoiden ja arabikulttuurin keskusten perustamisen lähinnä Saudi Arabian öljydollareilla.

Eurooppalaiset eivät tajunneet, että hylätessään Israelin ne olivat tuhoamassa juutalais-kristilliset juurensa ja kulttuurinsa sekä omaksumassa uuden, joka perustuu alistumiseen islamin kulttuurin ja uskonnon ja niiden edustaman arvomaailman alle. Siitä alkoi Euroopan itsetuhoinen kehitys.