Valikko Sulje

Israelin 71 dramaattista vuotta

Israelin kirjoitettu historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, ja alueella on aina asunut monia kansoja ja uskontoja edustavaa väestöä. Se oli jo ristiretkien aikaan (vuosina 1096–1291) kristinuskon ja islamin törmäyspiste.

1800-luvun lopulla Euroopan ja Venäjän juutalaisvainot johtivat sionistisen liikkeen syntyyn, ja lisää juutalaisia alkoi muuttaa alueelle. Ensimmäisessä maailmansodassa Israelista tuli Ison-Britannian mandaattialue, jona se pysyi itsenäistymiseensä asti.

Britit poistuivat maasta virallisesti 14.5.1948 ja Israel julistautui itsenäiseksi. Lähes saman tien syttyi sota, kun juutalaisvaltiota vastustaneet arabinaapurimaat Egypti, Syyria, Jordania ja Libanon sekä Irak hyökkäsivät Israeliin.

Itsenäisyyssodassa (1948–49) Israelille jäi enemmän alueita kuin YK:n jakosuunnitelmassa. Yhä olemassa olevat pakolaisleirit saivat alkunsa, kun lähes 700 000 arabia pakeni tai karkotettiin asuinalueiltaan. Israelin väkiluku kaksinkertaistui ensimmäisenä itsenäisyysvuonna, kun holokaustista selvinneitä juutalaisia muutti maahan.

Israelin asema kansainvälisessä politiikassa on ollut ristiriitainen koko sen olemassaolon ajan. Vainotun kansan katsottiin ansaitsevan oman maan ja turvapaikan, mutta osa valtioista tunnustaa myös palestiinalaisten oikeuden elää alueella. Tämä perusongelma ei ole vuosikymmenten neuvottelujen, sotien, terrorin ja levottomuuksien aikana muuttunut miksikään.

Alueen ruutitynnyriä ruokkivat myös suurvaltojen ja monimutkaisten sekä vaihtuvien liittolaisuuksien valtataistelut. Israelin vankin tukija on USA ja perivihollinen shiiamuslimien hallitsema Iran.

Israelin taival

  • Israelin valtio perustettiin 14.5. 1948 alueelle, joka oli 1. maailmansodasta lähtien ollut Ison-Britannian mandaattia. YK:n yleiskokous esitti jakoa arabi- ja juutalaisvaltioihin. Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin joukot hyökkäsivät Israeliin, ja itsenäisyyssodassa (1948–49) Israelille jäi enemmän alueita kuin YK:n jakosuunnitelmassa. 
  • Kuuden päivän sota 5.–10.6.1967 Israelin ja Egyptin, Jordanian ja Syyrian välillä. Sodan tuloksena Israelille jäivät Gaza, Siinain niemimaa, Länsiranta ja Golanin kukkulat.
  • Münchenissä 1972 palestiinalainen Musta Syyskuu -terrorijärjestö kaappasi ja tappoi 10 Israelin olympiajoukkueen jäsentä. Israelin tiedustelupalvelu Mossad kosti iskun salamurhilla.
  • 1950-luvulla väkiluku nousi 3 miljoonaan. Israelista pakeni tai karkotettiin yli 700 000 arabia, jotka jäivät pakolaisleireille. Suezin kriisissä 1957 Israelin joukot sotivat Egyptiä vastaan. Holokaustista selvinneiden ja muiden juutalaisten maahanmuutto Israeliin jatkui. Arviolta 600 000 juutalaista pakeni tai karkotettiin ympäröivistä arabimaista ja Iranista Israeliin.
  • Jom Kippur -sota 6.–24.10.1973. Siinaita takaisin havitellut Egypti ja Syyria yllättivät hyökkäyksellä, mutta alkusokin jälkeen sota kääntyi Israelin voitoksi.
  • 1982 Israel hyökkäsi Libanoniin torjuakseen sieltä tehtyjä terrori-iskuja, mutta eteni Beirutiin asti. PLO:n johto pakeni Beirutista Tunisiaan.
  • Pääministeri Jitzhak Rabin ja PLO:n johtaja Jasser Arafat alle-kirjoittivat 1993 Oslon sopimuksen, jossa molemmat sitoutuivat kahden valtion ratkaisuun. Rauhanprosessi päättyi Rabinin murhaan 1995.
  • Ensimmäinen intifada eli palestiinalaisten kansannousu (1987–1993) alkoi Gazan alueen mellakoista. Muodollinen sysäys oli auto-onnettomuus, jossa kuoli neljä palestiinalaista.
  • Intifadan väkivaltaisuus ja uhrimäärä kasvoi molemmin puolin. Tilanne riistäytyi käsistä, kun palestiinalaiset tekivät hyökkäyksiä siirtokuntiin ja terrori-iskuja, ja Israel vastasi asevoimin.
  • Toinen intifada (2000–05), jossa kuoli Punaisen Ristin arvion mukaan 1 100 israelilaista ja 4 000 palestiinalaista. Näkyvin seuraus oli Länsirannan raja-aidan rakennus. Pääministeri Ariel Sharon ja PLO:n johtaja Mahmud Abbas sopivat aselevosta 2005, ja Israel vetäytyi Gazan kaistalta.
  • Väkivaltaisuudet kiihtyivät jälleen, ja 4. marraskuuta 2008 Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön ja Israelin välinen tulitauko päättyi. Gazan saarto kiristyi ja lamautti alueen talouden.
  • Benjamin Netanjahu nousi pääministeriksi Likud-puolueen vaalivoiton myötä 2009. Hamasin raketti-iskujen ja Israelin ilmahyökkäysten kostonkierre voimistui.
  • Juutalaissiirtokuntien rakentaminen Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin on kiihtynyt ja rajamuuria on vahvistettu. Uusi kansalaisuuslaki (2018) antoi täydet oikeudet vain juutalaisille. Jännitteet Iranin suhteen ovat lisääntyneet.

TEKSTI Susanna Luikku