Israelilaiset juhlat ovat merkittäviä ja arvokkaita kaikille ihmisille monista syistä. Ensinnäkin juutalaisuus on yksi maailman vanhimmista ja vaikutusvaltaisimmista uskonnoista, ja sen juhlat heijastavat syvällisesti juutalaisia perinteitä ja kulttuuria. Tutustumalla näiden juhlien merkitykseen voi oppia paljon juutalaisten arvoista, historiasta ja perinteistä.

Toiseksi monet Israelin juhlista käsittelevät yleismaailmallisia teemoja, kuten perheen, yhteisön, vapauden ja toivon merkitystä. Esimerkiksi Pesach korostaa vapautta ja oikeutta olla vapaa, kun taas Rosh Hashanah symboloi uutta alkua ja mahdollisuutta kasvuun. Nämä teemat ovat ajattomia ja puhuttelevat ihmisiä kaikkialla maailmassa.

Lisäksi Israelin juhlien monimuotoisuus tarjoaa runsaasti tilaisuuksia syventyä juutalaisuuden rikkaaseen perintöön. Juhlat juhlistavat erilaisia tapahtumia ja tuovat esiin monenlaisia perinteitä, rituaaleja ja makuja. Tämä moninaisuus avaa oven syvempään ymmärrykseen juutalaisesta kulttuurista ja sen moniulotteisuudesta.

Israelin juhlat ovat tärkeä tilaisuus yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden juhlistamiseksi. Ne tarjoavat mahdollisuuden perheille ja ystäville kokoontua yhteen, juhlia ja viettää aikaa yhdessä. Tällainen yhteisöllisyys on arvokasta kaikille, ja juhlat tarjoavat hetkiä, jolloin voidaan yhdessä kunnioittaa elämän merkityksellisiä tapahtumia.

Juutalaiset juhlapäivät

Juutalaiset juhlapäivät juontavat juurensa usein Toorasta, jossa ne mainitaan esimerkiksi kolmannessa Mooseksen kirjassa (3. Moos. 23). Lisäksi myöhemmin on lisätty juhlia tärkeiden historiallisten tapahtumien muistoksi.

Nämä juhlat noudattavat juutalaista kalenteria, eivätkä siksi osu gregoriaanisen kalenterin samoille päiville vuosittain. Juutalainen päivä alkaa auringonlaskusta, ja juhlan edeltävän päivän ilta (”erev”) lasketaan osaksi juhlaa.

Jumala kehottaa Israelia viettämään juhlia, kuten toisessa Mooseksen kirjassa (2. Moos. 23:14), jossa Hän käskee juhlimaan kolme kertaa vuodessa. Kolmannessa Mooseksen kirjassa (3. Moos. 23:2) sanotaan, että nämä ovat ”Herran juhla-aikoja”, mikä kertoo, että Jumala on varannut erityisiä hetkiä kohdatakseen kansansa yhteisönä.

Jumalan toive juhlia Hänen kunniakseen käy ilmi muun muassa toisessa Mooseksen kirjassa (2. Moos. 23:14): ”Viettäkää juhlaa Minulle.” Nämä juhla-ajat ovat Jumalan antamia erityisiä aikoja, jolloin Hän haluaa kansansa kokoontuvan yhteisöllisesti ja juhlistavan yhteyttään Hänen kanssaan.

Juutalaisia juhlia

Toorassa säädetyt juhlat

Toorassa säädettyihin juhliin liittyy rosh hodeshia lukuun ottamatta rajoituksia, jotka muistuttavat sapattiin liittyviä työnteon kieltoja. Toorassa säädettyinä juhlina rukoillaan ylimääräinen musaf-rukous, joka vastaa Toorassa mainittua ylimääräistä musaf-uhria. Israelin ulkopuolella näitä juhlia vietetään aina kaksi päivää, kun Israelissa kaikki muut paitsi roš hašana kestävät vain yhden päivän.

Bikkurim, Yom HaBikkurim (3. Moos. 23:9–14)

Chag HaMatzot (2. Moos. 12:15–20, 3. Moos. 23:6–8, 5. Moos. 16:3–4)

Yom Kippur (3. Moos. 16:29–34, 3. Moos. 23:26–32)

Pesah (2. Moos. 12:1–28, 3. Moos. 23:5, 5. Moos. 16:1–8)

Rosh Hodes (4. Moos. 10:10, 4. Moos. 28:11–15, 1. Sam. 20:5, 18, 24–27, Jesaja 66:23)

Ros HaShana (3. Moos. 23:23–25, 4. Moos. 29:1–6)

Sapatti (2. Moos. 20:8–11, 2. Moos. 31:12–17, 1. Moos. 2:2–3)

Shemini Atzeret (3. Moos. 23:36, 4. Moos. 29:35)

Shavuot (3. Moos. 23:15–21, 5. Moos. 16:9–12, 2. Moos. 34:22)

Simchat Torah *

Sukkot (3. Moos. 23:33–43, 5. Moos. 16:13–15)

*Simchat Torah ei ole suoraan säädetty Toorassa, mutta se on juutalaisen kalenterin juhla, joka on kehitetty myöhemmin. Se on lehtimajanjuhlan (Sukkot) päättävä juhla, joka juhlistaa Tooran lukukierroksen päätöstä ja uuden kierroksen aloittamista. Simchat Torah liitetään usein Shemini Atzeretiin, joka on lehtimajanjuhlan kahdeksas päivä. Vaikka Simchat Torah -juhlaa ei suoraan mainita Raamatussa, sen tausta liittyy toisaalta Tooran lukemisen tärkeyteen juutalaisessa uskonnossa. Juutalaisessa perinteessä Toora luetaan kokonaan läpi vuoden aikana, ja Simchat Torah juhlistaa tämän lukukierroksen päättymistä. Shemini Atzeret, joka on Simchat Torahin ajankohta, on mainittu Raamatussa:

3. Moos. 23:36: ”Seitsemän päivää teidän pitää uhrata Herralle tuliuhri. Kahdeksantena päivänä pidettäköön teillä pyhä kokous, ja teidän tulee uhrata Herralle tuliuhri; se on juhlakokous, älkää silloin tehkö mitään arkiaskaretta.”

4. Moos. 29:35: ”Kahdeksantena päivänä teillä olkoon juhlakokous; älkää silloin tehkö mitään arkiaskaretta.”

Näissä kohdissa säädetään Shemini Atzeretista, mutta varsinaista Simchat Torah -juhlaa, joka liittyy Tooran lukemisen kierron päätökseen, ei ole suoraan mainittu Raamatussa. Tämä juhla kehittyi myöhemmin juutalaisen perinteen osana.

Rabbiinitradition säätämät juhlat

Rabbiinitradition säätämät juhlat ovat juhlapäiviä, jotka juutalainen rabbiininen perinne on määrännyt Tooran ulkopuolella. Nämä juhlat eivät ole suoraan Jumalan antamia Tooran kirjoituksissa, vaan ne ovat syntyneet myöhempinä aikoina historiallisten tapahtumien seurauksena tai juutalaisten oppineiden päätöksistä. Rabbiiniset juhlat ovat tulleet osaksi juutalaista uskonnollista ja kulttuurista elämää, ja niitä vietetään laajasti eri juutalaisyhteisöissä. Keskeisimpiä näistä ovat:

Chanuka

Hanukka on kahdeksanpäiväinen juhla, joka juhlistaa makkabealaiskapinan voittoa hellenistisestä vallasta ja Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimistä vuonna 165 eKr. Hanukka ei esiinny Toorassa, vaan se perustuu historiallisiin tapahtumiin, joihin liittyy ihme, jossa temppelissä riitti pieni määrä öljyä kahdeksaksi päiväksi. Hanukkaan liittyy myös kynttilän sytyttäminen joka ilta ja muita perinteitä.

Purim

Purim-juhla pohjautuu Esterin kirjaan ja juhlistaa juutalaisten pelastumista vainolta Persian valtakunnassa. Tämä juhla on iloista aikaa, jolloin luetaan Esterin kirjaa, annetaan lahjoja, syödään juhla-aterioita ja autetaan köyhiä. Purim korostaa Jumalan suojelusta ja juutalaisten yhteisön selviytymistä vaikeina aikoina.

Tisha B’Av

Tisha B’Av (9. Av-kuuta) on surujuhla, joka muistelee Jerusalemin ensimmäisen ja toisen temppelin tuhoutumista sekä muita traagisia tapahtumia juutalaisten historiassa. Tähän päivään liittyy paasto ja murheellinen muisteluperinne.

Tu BiShvat

Tu BiShvat on rabbiininen juhla, jota kutsutaan myös ”Puiden uusivuodeksi.” Se keskittyy luontoon ja ympäristöön, erityisesti puiden ja maan kunnioittamiseen Israelissa. Tu BiShvatista on tullut tilaisuus juhlistaa ekologisia arvoja ja ympäristönsuojelua.

Lag Ba’Omer

Lag Ba’Omer on juhlapäivä, joka sijoittuu omer-laskennan ajanjaksolle (ajanjakso Pesachin ja Shavuotin välillä). Se juhlistaa kahden tärkeän tapahtuman muistoa: rabbi Shimon bar Yochain kuolemaa ja bar Kokhba -kapinan ajalta syntyneen ruttoepidemian päättymistä. Juhla on iloinen päivä, ja siihen kuuluu usein nuotioita ja ulkoilma-aktiviteetteja.

Nämä rabbiinien säätämät juhlapäivät eivät ole yhtä pyhiä kuin Toorassa säädetyt juhlat, mutta niillä on silti tärkeä merkitys juutalaisessa perinteessä ja kulttuurissa. Ne tuovat esiin historian käännekohtia, uskonnollisia merkityksiä ja juutalaisten kollektiivista muistia.

Israelin valtion perustamisen jälkeen käyttöönotettuja juhlapäivä

Israel on ottanut käyttöön useita juhlapäiviä valtion perustamisen jälkeen, jotka heijastavat maan historiallisia, uskonnollisia ja kansallisia merkkipaaluja. Tässä on joitakin keskeisiä juhlapäiviä, jotka on otettu käyttöön Israelin valtion perustamisen jälkeen:

Yom Ha’atsma’ut

Juhlistaa Israelin itsenäisyysjulistusta, joka tapahtui 14. toukokuuta 1948 (heprealaisen kalenterin mukaan 5. Ijar). Päivä on täynnä kansallisia seremonioita, paraateja ja ilotulituksia. Se symboloi Israelin valtion syntymää ja juutalaisen kansan uudelleenitsenäistymistä Israelin maassa.

Yom Hazikaron

Israelin kaatuneiden sotilaiden ja terrori-iskujen uhrien muistopäivä, joka vietetään päivää ennen itsenäisyyspäivää. Päivä on täynnä hiljaisia hetkiä, seremonioita ja muistotilaisuuksia kaikkialla Israelissa.

Yom Jerushalajim

Tämä juhlapäivä muistuttaa Jerusalemin yhdistymisestä vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen. Sitä vietetään heprealaisen kalenterin mukaan 28. Ijar. Päivän aikana juhlistetaan erityisesti Itä-Jerusalemin vapauttamista ja Temppelivuoren hallinnan saamista.

Yom HaShoah

Holokaustin ja sankaruuden muistopäivä, jolloin muistetaan toisen maailmansodan aikana surmattuja kuutta miljoonaa juutalaista. Tätä päivää vietetään 27. Nisan. Se on täynnä muistotilaisuuksia, joissa keskiössä on menneisyydestä oppiminen ja uhreille osoitettu kunnioitus.

Yom HaAliyah

Juhlapäivä, joka vietetään 7. Heshvan ja juhlistaa juutalaisten paluuta (aliyah) historialliseen Israelin maahan. Päivä on omistettu muuttoliikkeen merkityksen korostamiselle Israelin valtion rakentamisessa ja juutalaisten kotiinpaluussa diasporaan.

Yom HaGarin

Tämä ei ole yleisesti tunnettu juhlapäivä, mutta se kunnioittaa Israelin varhaisimpia maanviljelijäyhteisöjä (garin), jotka auttoivat kehittämään maata. Useimmiten se on paikallinen juhlapäivä tietyissä kibbutseissa ja moshaaveissa.

Nämä juhlapäivät liittyvät läheisesti Israelin valtion syntymään, sen puolustamiseen ja juutalaisen kansan kokemaan historiaan, ja ne ovat tärkeitä sekä kansallisesti että uskonnollisesti.

Muita juutalaisia juhlapäiviä ja tapahtumia

Uuden kuukauden juhlat

Israelin Juhlat -seinäkalenteri

Ollessasi kiinnostunut juutalaisuudesta, Israelin kulttuurista ja historiasta, tai haluat oppia lisää juutalaisista juhlista, niin Israelin juhlat -seinäkalenteri voisi olla hyödyllinen hankinta.

Kalenteri sisältää juutalaisten juhlien päivämäärät ja merkitykset, jotka perustuvat Tooraan, profeettoihin ja Uuteen liittoon. Kalenteriin merkityt Israelin kansalliset juhlapäivät tarjoavat myös mahdollisuuden oppia lisää maan historiasta ja kulttuurista.

Lisäksi kalenteri voi auttaa sinua pysymään ajan tasalla tärkeistä juhlista ja tapahtumista, mikä voi olla hyödyllistä juutalaisille perheille ja yhteisöille, jotka haluavat suunnitella juhlia ja juhla-ateriaa. Kalenteri voi myös auttaa sinua pysymään yhteydessä perinteisiin ja juutalaisiin arvoihin.