Asarah B’Tevet – Paastopäivä Jerusalemin piirityksen muistoksi
Asarah B’Tevet (עברית: עשרה בטבת), eli Tevet-kuun kymmenes päivä, on juutalaisessa kalenterissa merkittävä paastopäivä, jolla muistellaan Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin vuonna 588 eKr. Jerusalemin piirityksen aloittamista. Tämä tapahtuma johti lopulta ensimmäisen Jerusalemin temppelin tuhoon ja juutalaisten pakkosiirtolaisuuteen. Asarah B’Tevet ei ole yhtä tunnettu kuin suuremmat juutalaiset juhlat, mutta se on tärkeä historiallinen ja hengellinen päivä, jolloin juutalaiset pidättäytyvät syömästä ja juomasta ja viettävät päivän itsetutkiskelussa ja surussa kansan menneistä kärsimyksistä.
Asarah B’Tevetin historiallinen tausta
Tevet-kuun kymmenentenä päivänä vuonna 588 eKr. Babylonian kuningas Nebukadnessar aloitti piirityksen Jerusalemia vastaan. Tämä tapahtuma oli ensimmäinen askel kohti ensimmäisen temppelin tuhoa, joka tapahtui kaksi ja puoli vuotta myöhemmin, vuonna 586 eKr. Temppelin tuhoutuminen ja sitä seurannut juutalaisten karkotus Babyloniaan merkitsi traagista käännekohtaa Israelin historiassa.
Piiritys merkitsi Jerusalemille nälänhätää, tuhoa ja epätoivoa, ja sen seurauksena suuri osa juutalaisista vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Tämä oli yksi historian suurimmista juutalaisen kansan katastrofeista, ja Asarah B’Tevet muistuttaa tästä alkaneesta kärsimyksestä.
Paastopäivän säädökset
Asarah B’Tevet on paastopäivä, joka kestää aamunkoitosta auringonlaskuun. Toisin kuin Tisha B’Av tai Jom Kippur, jotka kestävät koko vuorokauden, tämä on päivän mittainen paasto. Tänä aikana juutalaiset pidättäytyvät syömästä ja juomasta, mutta monet muut arkipäivän toimet, kuten työskentely, ovat sallittuja. Paasto symboloi surua Jerusalemin piirityksestä ja sen kauhistuttavista seurauksista.
Paastoon liittyy myös rukouksia ja synagogapalveluksia. Erityisiä rukouksia, kuten Selichot-rukouksia, jotka keskittyvät synnintuntoon ja anteeksiantoon, lausutaan. Avinu Malkeinu (”Meidän Isämme, Meidän Kuninkaamme”) on myös yksi Asarah B’Tevetiin liittyvistä rukouksista, jossa pyydetään Jumalan armoa ja anteeksiantoa kansalle.
Asarah B’Tevetin merkitys juutalaisessa perinteessä
Asarah B’Tevet on yksi neljästä pienemmästä paastopäivästä, jotka liittyvät Jerusalemin temppelin tuhoutumiseen ja siihen johtaneisiin tapahtumiin. Muut näistä paastopäivistä ovat Tzom Gedaliah (Gedaliahin paasto), Shiva Asar B’Tammuz (Tammuz-kuun 17. päivä, jolloin Jerusalemin muurit murrettiin), ja Tisha B’Av (Av-kuun 9. päivä, jolloin temppeli tuhottiin).
Vaikka Tisha B’Av on merkittävin näistä päivistä, koska se muistelee itse temppelin tuhoa, Asarah B’Tevet muistuttaa meitä siitä, että tämä tragedia alkoi jo paljon aikaisemmin Jerusalemin piirityksellä. Rabbiinisessa kirjallisuudessa korostetaan usein sitä, että Asarah B’Tevet on päivä, jolloin olisi voitu tehdä parannus ja kääntää historian kulku. Sen vuoksi tämä paastopäivä toimii myös herätyksenä kansalliselle ja yksilölliselle itsetutkiskelulle ja parannuksenteolle.
Nykyajan vietto ja erityinen merkitys Israelissa
Vaikka Asarah B’Tevetillä on pitkä historia, siitä on tullut nykypäivänä myös Israelin valtion virallinen päivä, jolloin muistetaan Holokaustin uhreja, erityisesti niitä, joiden kuolinpäivää ei tiedetä. Israelin päätös yhdistää Holokaustin muistaminen tähän paastopäivään korostaa sitä, kuinka juutalaisen kansan historia on täynnä tragedioita, mutta myös selviytymistä ja jatkuvuutta.
Israelin päärabinaatti teki päätöksen liittää ”Tuntemattomien Holokaustin uhrien muistopäivän” juuri Asarah B’Tevetiin, sillä päivä itsessään liittyy kansallisiin traumoihin ja menetysten muistamiseen. Tämä lisää paastopäivään myös modernin ja kansallisen merkityksen, jossa sekä muinainen historia että nykypäivän juutalaiset kärsimykset yhdistyvät.
Asarah B’Tevet ja hengellinen ulottuvuus
Vaikka Asarah B’Tevet on historiallinen muistopäivä, se on myös syvästi hengellinen päivä. Paastoon ja suruun liittyy ajatus siitä, että menneiden tragedioiden syitä tulee tarkastella myös hengellisestä näkökulmasta. Temppelin tuhon taustalla nähdään usein juutalaisten kansan moraalinen ja hengellinen rappeutuminen, ja rabbiinisessa kirjallisuudessa painotetaan, että temppelin tuho ei ollut vain poliittinen tai sotilaallinen tapahtuma, vaan myös hengellinen kriisi.
Tämän vuoksi Asarah B’Tevet tarjoaa mahdollisuuden reflektoida omaa hengellistä tilaa ja kansan kollektiivista suhdetta Jumalaan. Se on päivä, joka kutsuu parannuksentekoon ja oman elämän tarkasteluun, samalla kun muistetaan menneitä katastrofeja ja niiden opetuksia.
Asarah B’Tevet on tärkeä paastopäivä juutalaisessa kalenterissa, joka muistuttaa Babylonian piirityksen alkamisesta ja sen traagisista seurauksista Jerusalemin ja juutalaisen kansan historiassa. Päivä on paitsi historiallinen muistutus, myös hengellinen hetki, jolloin juutalaiset pohtivat kansallista ja yksilöllistä suhdettaan Jumalaan ja historiaan. Nykyään päivään liittyy myös Holokaustin uhrien muistaminen, mikä lisää sen merkitystä nykypäivän juutalaisessa elämässä. Asarah B’Tevet on siten päivä, joka yhdistää historian, hengellisyyden ja muistamisen.
2. Moos. 32:11-34:10