Valikko Sulje

Pesach

Pääsiäinen (hepreaksi Pesach) on suuri juutalainen kevätjuhla, jossa juhlitaan vapautta ja perhettä, kuten muistamme Egyptistä yli 3000 vuotta sitten tapahtuneen pakomatkan. Tärkein juhlamenot Tämän loma keskittyvät erityisen kotipalvelun kutsutaan  seder , joka sisältää juhlava ateria, kielto syödä chametz ja syödä matzah .

Heprealaisen kalenterin nisanin 15. päivänä  juutalaiset kokoontuvat illalla perheen ja ystävien kanssa lukemaan kirjaa nimeltä Haggadah , joka tarkoittaa ”kerrontaa”, joka sisältää rukousten, rituaalien, lukujen ja laulujen järjestyksen pääsiäisenä.  seder . Haggadaauttaa meitä mukailevat tapahtumista Exodus, niin että jokainen sukupolvi voi oppia ja muistaa tämä tarina, joka on niin keskeinen juutalaisen elämän ja historian.

Pääsiäistä vietetään joko seitsemän tai kahdeksan päivän ajan perheen ja yhteisön tavasta riippuen. Israelissa ja useimmilla reformijuutalaisilla ympäri maailmaa pääsiäinen on seitsemän päivää, mutta monilla muilla juutalaisilla se on kahdeksan päivää.

Pesah tai pesach (hepreaksi ‏פסח‎, pesaḥ) eli pääsiäinen on juutalainen juhla, jolloin muistellaan exodusta, israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta. Pesahin vietto alkaa nisan-kuun neljännentoista päivän iltana.

Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee ”kulkea ohi”. Se viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään israelilaisia vapaiksi. Tooran kertomuksen Jumala surmasi egyptiläiset esikoispojat ja myös eläinten esikoiset. Israelilaisten hän oli käskenyt uhrata karitsan ja sivellä ovenpielensä sen verellä. Jos ovi oli sivelty verellä, säästyivät esikoiset hengissä.

Juhlaa vietetään Egyptin-orjuuden päättymisen muistoksi. Ohjeet juhlan viettämisestä on 2. Mooseksen kirjan 12. luvussa. Juhlan viettoon kuuluu happamattoman leivän syöminen. Kertomuksen mukaan juutalaisten tuli Egyptissä sivellä kotinsa oven pihtipielet karitsan verellä. Järjestykseltään kymmenentenä vitsauksena Jumala surmasi Egyptissä ihmisten ja karjan esikoiset kaikista taloista, joissa oven pihtipieliä ei ollut sivelty karitsan verellä. Tapahtuman seurauksena faarao päästi israelilaiset pois maasta.

Juutalaista pesahia vietetään Nisán-kuun 15. päivästä alkaen. Vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa. Karitsa teurastetaan 14. päivänä. Nisan on juutalaisen kuukalenterin ensimmäinen kuukausi, ja sijoittuu kevätpäiväntasauksen tienoille. Kuukausi alkaa uudestakuusta.[Kuukalenterin laskutavasta johtuu, että pesah on aina keväällä täydenkuun aikaan.

Pesach (Kirj. Ariel Berkowitz)

Kolmannen Mooseksen kirjan 23:5-6 mukaan uskovien seurakunnan tulee viettää Pääsiäistä heprealaisen kalenterin 1. kuukauden (meillä maalis-huhtikuu) 14. päivästä alkaen. Pääsiäisenä muistellaan sitä, kuinka Jumala vapautti Israelin Egyptin orjuudesta. Näin lunastuksen ajatus on tämän juhla-ajan (moed) keskeinen teema.

Jeshuaan viitataan meidän Pääsiäislampaanamme, koska Hän vapautti meidät synnin orjuudesta. Synnin teema kuuluukin itsestään selvästi muihin Pääsiäisenä tutkittaviin totuuksiin – synnin orjuus ja Jeshuan uhrin välttämättömyys. Lisäksi on yhtä tärkeää, että jokainen yhteisön jäsen juhlii kansallista vapauden historiaa. Juutalaisessa perinteessä Pesachista, Pääsiäisestä, ( ja sitä seuraavasta Happamattoman leivän juhlaviikosta) puhutaankin ”vapautemme aikana” (zman cheruteinu). Yleisin tapa viettää juhlaa on nauttia Seder-ateria yhdessä ja nimenomaan suvun kesken.