Sukkot ja Shabbat – Juutalaisen kalenterin keskeiset juhlapäivät
Juutalaisessa kalenterissa on monia juhlapäiviä ja tapahtumia, joilla on merkittävä uskonnollinen ja kulttuurinen rooli. Sukkot ja Shabbat ovat kaksi keskeistä juhlaa, jotka erottuvat syvällisen hengellisen merkityksensä ja niiden viettotapojen vuoksi. Näiden juhlien kautta juutalaiset ilmaisevat kiitollisuuttaan Jumalalle, muistavat menneisyyttä ja syventävät uskoaan.
Sukkot – Lehtimajajuhla
Sukkot, eli lehtimajajuhla, on yksi Tooran säädöksistä ja sitä vietetään juutalaisen kalenterin seitsemäntenä kuukautena, tishrei-kuussa, viisi päivää Yom Kippurin jälkeen. Se kestää seitsemän päivää, ja se on yksi kolmesta pyhiinvaellusjuhlasta, jolloin juutalaiset muinoin matkustivat Jerusalemin temppeliin. Sukkot on ilon ja kiitollisuuden juhla, joka muistuttaa sekä Israelin kansan vaelluksesta erämaassa että sadonkorjuusta.
Juhlan taustalla oleva historia ja merkitys
Sukkot on historiallisesti sidoksissa juutalaisten erämaavaellukseen Egyptin orjuudesta luvattuun maahan. Tänä aikana juutalaiset asuivat väliaikaisissa majoissa, sukoissa, jotka ovat olleet esikuvana nykyisille lehtimajoille. Toorassa 3. Mooseksen kirjassa 23:42-43 säädetään:
”Asukaa seitsemän päivää lehtimajoissa; jokainen syntyperäinen israelilainen asukoon lehtimajassa, jotta sukupolvenne tietäisivät, että minä, Herra, annoin israelilaisten asua lehtimajoissa, kun toin heidät pois Egyptin maasta.”
Näin ollen Sukkot juhlistaa Jumalan huolenpitoa Israelin kansasta erämaavaelluksen aikana, samalla kun se on myös kiitosjuhla sadonkorjuusta.
Sukkotin perinteet ja käytännöt
Sukkotin keskeinen symboli on sukka eli lehtimaja, jonka juutalaiset rakentavat kotinsa ulkopuolelle. Sukkassa vietetään paljon aikaa juhlan aikana – siellä syödään, rukoillaan ja jopa nukutaan, muistuttaen juutalaisia heidän esi-isiensä elämästä erämaassa.
Juhlan aikana käytetään myös erityistä neljän kasvin nippua, arba minim, johon kuuluvat palmunlehvä (lulav), sitruunan kaltainen hedelmä (etrog), myrttipuun oksat (hadas) ja pajun oksat (arava). Näitä kasveja heilutetaan erityisessä rituaalissa kiitollisuuden ja luonnon siunauksen merkiksi.
Sukkot on myös ilon juhla, jolloin juutalaiset iloitsevat Jumalan läsnäolosta ja siunauksista. Se on aika kokoontua perheen ja ystävien kanssa, viettää aikaa luonnon läheisyydessä ja muistella Jumalan suojaa ja huolenpitoa.
Shabbat – Viikoittainen lepopäivä
Shabbat (שַׁבָּת), juutalainen sapatti, on yksi tärkeimmistä ja pyhimmistä juutalaisista juhlista, jota vietetään viikoittain. Shabbat alkaa perjantai-iltana auringon laskiessa ja päättyy lauantai-iltana. Se on erityinen aika, jolloin juutalaiset keskittyvät Jumalaan, lepoon ja yhteyteen perheensä ja yhteisönsä kanssa.
Shabbatin tausta ja merkitys
Shabbatin juuret löytyvät Toorasta, erityisesti luomiskertomuksesta, jossa Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä. Toora kehottaa juutalaisia muistamaan ja pyhittämään lepopäivän, kuten 2. Mooseksen kirja 20:8-10sanoo:
”Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäntenä päivänä on Herran, sinun Jumalasi, lepopäivä.”
Shabbat on luomistyön ja vapauden juhla. Se muistuttaa juutalaisia siitä, että vaikka he tekevät työtä ja elävät aktiivisesti arjessa, heidän elämänsä on Jumalan lahja ja he saavat levätä Jumalan antaman rauhan ja pyhyyden tilassa.
Shabbatin vietto ja rituaalit
Shabbatin vietto alkaa perjantai-iltana, kun perheenemäntä sytyttää sapattikynttilät ja lausuu niille siunaus. Tämä merkkaa pyhän ajan alkamista. Tämän jälkeen seuraa sapatti-ateria, joka on juhla perheen ja läheisten kanssa. Aterian aikana lauletaan erityisiä sapatti-lauluja, zemirot, ja nautitaan hyvästä ruuasta, johon kuuluu usein challah eli sapattileipä sekä viiniä.
Shabbatin aikana juutalaiset pidättäytyvät kaikesta työstä, joka on määritelty Toorassa ja rabbiinisessa perinteessä. Tämä kattaa kaiken fyysisen työn, kuten kirjoittamisen, sytyttämisen tai sammuttamisen sekä matkustamisen. Shabbat on omistettu levolle, rukoilemiselle, Tooran opiskelulle ja perheen yhteydelle.
Shabbat päättyy lauantai-iltana Havdala-seremoniaan, jossa siunataan viini, mausteet ja liekki. Tämä seremonia symboloi siirtymistä takaisin arkeen ja pyhyyden irrottautumista.
Sukkot ja Shabbat yhdessä – Hengellinen syvyyden ja levon yhdistelmä
Vaikka Sukkot ja Shabbat ovat erillisiä juhlia, ne yhdistyvät erityisellä tavalla, kun Shabbat osuu Sukkot-viikkoon. Silloin juutalaiset voivat kokea sekä Sukkotin ilon ja kiitollisuuden että Shabbatin rauhan ja levon samanaikaisesti. Shabbat Sukkot-viikolla vietetään usein lehtimajassa, ja perheen yhteinen juhlahetki korostuu entisestään, kun perinteisiä Shabbatin ja Sukkotin tapoja yhdistetään.
Sukkot ja Shabbat ovat molemmat keskeisiä juutalaisia juhlia, jotka yhdistävät juutalaista kansaa sekä Jumalaan että heidän historiaansa. Sukkot muistuttaa juutalaisia Jumalan huolenpidosta erämaavaelluksen aikana ja tarjoaa hetken kiittää luonnon siunauksista. Shabbat taas tuo viikoittaisen levon ja hengellisen uudistumisen, jolloin arjen kiireet asetetaan syrjään ja keskitytään rauhaan ja pyhyyteen. Nämä juhlat edustavat juutalaisuuden ydintä – jatkuvaa suhdetta Jumalan, perinteen ja historian kanssa.
2. Moos. 33:12–34:26
4. Moos. 29:17–25
Hes. 38:18–39:16
Joh. 7:37–44