Tu B’Shevat – Rabbiinisen tradition asettama uuden vuoden juhla puille
Tu B’Shevat, heprealaisen kalenterin mukaan 15. päivä Shevat-kuuta, on yksi juutalaisista juhlista, jota ei mainita suoraan Toorassa, vaan se on rabbiinisen tradition asettama juhla. Tunnetaan myös nimellä Rosh HaShanah La’Ilanot, eli ”Puiden uusi vuosi”, ja se merkitsee erityisesti hedelmäpuiden kasvukauden alkua Israelissa. Juhla symboloi luomakunnan kiertokulkua ja yhteyttä maahan sekä on saanut merkittävän paikan juutalaisessa ympäristöllisessä ja hengellisessä elämässä.
Tu B’Shevatin alkuperä
Tu B’Shevatin taustalla on maataloudellinen merkitys. Se on muinaisen juutalaisen agrikulttuurin tärkeä päivä, sillä se liittyy hedelmäpuiden satoihin ja maatalouslakien noudattamiseen. 3. Mooseksen kirjan mukaan juutalaisia koskevat erityiset säännöt koskien maataloutta ja sadonkorjuuta. Näiden sääntöjen mukaan hedelmäpuista saatavia hedelmiä ei voinut syödä ennen kuin puu oli kasvanut kolme vuotta (kutsutaan orlah-laiksi). Neljännen vuoden hedelmät tuotiin Jerusalemiin temppelin uhrilahjoiksi, ja vasta viidentenä vuonna hedelmiä voitiin syödä vapaasti.
Tämä maataloudellinen kierto edellytti tarkkaa kirjanpitoa siitä, milloin puut istutettiin ja milloin niiden sato laskettiin. Tu B’Shevatista tuli rajapyykki, jonka perusteella laskettiin puiden iät, ja näin puita kohdeltiin tämän ajankohdan mukaisesti.
Tu B’Shevatin rabbiininen kehitys
Tu B’Shevat kehittyi rabbiinisten auktoriteettien myötä merkitykselliseksi päiväksi. Talmudissa (Rosh Hashanah 1:1) mainitaan, että Tu B’Shevat on yksi juutalaisen kalenterin neljästä ”uudesta vuodesta”. Vaikka tämä uusi vuosi liittyy erityisesti hedelmäpuihin, rabbiinit näkivät päivän syvällisemmän hengellisen merkityksen, ja näin Tu B’Shevat laajeni symboloimaan ihmisten ja luonnon välistä suhdetta. Se muistuttaa, että juutalaiset ovat Jumalan luomakunnan huoltajia ja heillä on velvollisuus kunnioittaa ja vaalia ympäristöä.
Kabbalistinen perinne ja seder
1600-luvulla kabbalistit, erityisesti Safedin kaupungissa eläneet mystikot, antoivat Tu B’Shevatille syvemmän hengellisen merkityksen. He loivat seder-seremonian (vrt. Pesach-seder), jonka aikana nautitaan erilaisia hedelmiä ja puita edustavia tuotteita. Tämä seder noudattaa järjestystä, jossa nautitaan erityisesti seitsemää Israelin maalle tyypillistä hedelmää ja viljaa, kuten viinirypäleitä, viikunoita, granaattiomenia, oliiveja ja taateleita (5. Mooseksen kirja 8:8).
Tu B’Shevat-sederissä kabbalistit korostivat hedelmien symboliikkaa hengellisen kasvun välineinä. Neljä kuppia viiniä tai mehua, jotka vaihtelevat valkoisesta punaisen eri sävyihin, symboloivat vuodenajan vaihtumista talvesta kevääseen ja hengellisen tason kohoamista.
Ympäristöllinen ulottuvuus
Nykyään Tu B’Shevatilla on vahva ympäristöllinen ulottuvuus. Israelissa ja muualla maailmassa juutalaiset istuttavat puita tämän juhlan aikana, ja siitä on tullut jonkinlainen ympäristönsuojelun juhla. Juhlan aikana muistutetaan ympäristön säilyttämisen tärkeydestä ja kestävän kehityksen merkityksestä. Puiden istuttaminen on tapa juhlistaa maata ja palauttaa sille sen antimia, mikä yhdistää juutalaiset maahan, johon heidän uskonsa ja kulttuurinsa juuret syvälle ulottuvat.
Tu B’Shevatin vietto nykypäivänä
Vaikka Tu B’Shevatilla on juurensa muinaisessa maatalouskäytännössä ja rabbiinisessa perinteessä, nykypäivän juutalaisuudessa sitä vietetään monella eri tavalla. Israelissa koululaiset ja perheet kokoontuvat istuttamaan puita ympäri maata. Myös diasporassa, erityisesti ympäristötietoisuuden lisääntyessä, Tu B’Shevat on saanut uuden merkityksen ympäristön ja luonnon suojelun juhlapäivänä.
Yksi perinne on syödä hedelmiä, erityisesti niitä, jotka ovat peräisin Israelin maasta, kuten viinirypäleitä, viikunoita, granaattiomenia, oliiveja ja taateleita. Tämä toimii symbolisena muistutuksena juutalaisten yhteydestä esi-isiensä maahan ja sen hedelmällisyyteen.
Lisäksi monet osallistuvat Tu B’Shevat-sederiin, jossa nautitaan hedelmiä ja keskustellaan hengellisestä kasvusta, luonnosta ja ympäristön merkityksestä. Sederin aikana luetaan myös rukouksia ja kabbalistisia tekstejä, jotka käsittelevät luomakunnan eri tasoja ja elämän syklejä.
Hengellinen merkitys
Tu B’Shevat ei ole vain maallisen ympäristötietoisuuden juhla, vaan se tarjoaa myös tilaisuuden pohtia hengellistä kasvua. Puiden uusi vuosi symboloi uudistumista ja kasvua sekä luonnossa että ihmisen sisimmässä. Samoin kuin puu kasvattaa juurensa syvälle maahan ja nousee kohti taivasta, myös ihmiset voivat käyttää tätä juhlaa miettimään omaa hengellistä kehitystään ja yhteyttään Jumalan luomakuntaan.
Tu B’Shevat, puille omistettu uusi vuosi, juontaa juurensa rabbiinisesta perinteestä ja juutalaisen kalenterin maatalouslaeista. Se on juhla, joka kehittyi hedelmäpuiden säännöstöstä syvälliseksi ympäristölliseksi ja hengelliseksi juhlaksi, jota vietetään erityisesti Israelissa, mutta myös ympäri maailmaa. Tu B’Shevat kutsuu jokaista pohtimaan omaa suhdettaan luontoon ja ympäristöön sekä vaalimaan Jumalan antamaa maata.