Tiedämme, että Jerusalem on raamatun mukaan juutalaisuuden ja kristinuskon pyhä kaupunki. Mutta tiedämmekö millä perusteella se on islamin uskon pyhä kaupunki? Usein Jerusalem hyväksytään automaattisesti islamin uskon pyhäksi kaupungiksi, koska islam pitää sitä esillä. Siellä on yksi moskeija ja yksi pyhäkkö ja siitä kiistellään juuri siitä syystä, että se olisi myös islaminuskolle pyhä kaupunki.
Islamille Jerusalemin pyhyys koostuu vain yhdestä asiasta, islamin uskon Profeetta Muhammedin yömatkasta, jonka hän teki aikanaan kauimmaisen moskeijan luokse (sanatarkasti). Koraanissa ei mainita Jerusalemia, siinä mainitaan kauimmainen moskeija. Jerusalemia ei mainita koraanissa kertaakaan.
Profeetta Muhammedin yöllinen matka kauimmaiseen moskeijaan tapahtui noin vuonna 620, eli muutama vuosi ennen hänen kuolemaansa. Yöllinen matka tapahtui, kun hän nukkui lempivaimonsa vieressä, setänsä Abu Talebin majatalossa, hieman Mekan ulkopuolella.
Tuohon aikaan islamilla oli yksi pääpaikka Mekka, joka on kuution muotoinen musta rakennus, joka tulee kiertää pyhiinvaellusmatkalla seitsemän kertaa ympäri. Yhdessä kulmassa on hopealangoilla kiinni solmittu kivi, jota pidetään Allahin taivaasta alas heittämänä kivenä. Kivi on nykyään musta, mutta alkujaan sen sanotaan olleen valkoinen. Mutta kun syntiset ihmiset ovat koskeneet sitä sormillaan, siitä on tullut musta. Tästä syystä Mekka on islaminuskon pyhin kaupunki.
Unessaan Muhammed heräsi kun, enkeli potkaisi häntä kolme kertaa kylkeen. Enkeli pyysi Muhammedia mukaansa ja he menivät majatalon ulkopuolelle, jossa häntä odotti ratsu. Ratsulla oli naisen kasvot, aasin eturuumis, härän takaruumis ja sillä oli suuret siivet. Ratsun nimi oli Salama. Unessa Muhammed nousi ratsun selkään ja enkeli istuutui hänen taaksensa. Kolmella loikalla siirryttiin pyhitetystä moskeijasta kaukaisimman moskeijan luokse.
Tuohon aikaan islaminusko oli muutamia vuosikymmeniä vanha. Kannattajajoukko oli joitain tuhansia ja he olivat levittäytyneet Medinaan saakka, joka sijaitsee Mekasta noin 300 km pohjoiseen. Tuohon aikaan moskeija ei tarkoittanut rakennusta vaan lähinnä paikkaa, jossa muslimit kokoontuivat rukoilemaan. Muhammedin kannattajat olivat lähteneet pakoon Mekasta Medinaan. Muhammedin kannattajia vainottiin koska he olivat tuoneet uutta oppia yhdestä Allah jumalasta ja muut heimot halusivat jatkaa muiden jumalien palvontaa.
Tuohon aikaan kaukaisin rukouspaikka Mekasta sijaitsi Medinassa. Muhammedin kannattajat pakenivat siis kaukaisimpaan paikkaan eli Medinaan. Al-Aksa on suomeksi ”kaukainen” eli kyseessä on kaukainen rukouspaikka, jonne Muhammedin matka unessa tapahtui. Siihen aikaan kaukaisin rukouspaikka, eli Al-Aksa, oli Medinassa.
Noin sata vuotta sitten Jerusalemin suurmufti Aminel Hussein kehitti teorian, jonka mukaan Muhammedin taivasmatka olisikin kohdistunut Jerusalemissa olevaan Al-Aqsa moskeijaan ja olisikin fyysinen tapahtuma. Siihen saakka islamin oppineet olivat pitäneet Muhammedin unta aitona unena eikä fyysisenä tapahtumana.
Muhammedin eläessä Jerusalemissa ei ollut yhtään islamille pyhitettyä rukouspaikkaa. Jerusalem valloitettiin islamille 6 vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen. Tuohon aikaan Temppeli vuorella oli vain bysanttilaisen Marian kirkon rauniot ja jäänteitä roomalaisaikaisesta Jupiterin temppelistä. Alueelle rakennettiin Kalliomoskeija vasta vuonna 691. Koska Mekan heimohallitsija kielsi kaliffi Omarin heimolaisia tulemasta Mekkaan. Myöhemmin hänen poikansa rakensi Al-Aqsa moskeijan vuonna 705. Al-Aqsa moskeijaa ei näin ollen ollut Muhammedin aikana olemassa eikä Muhammed eläissään koskaan käynyt Jerusalemissa.