Tänään Israelin tilanne jatkuu kireänä sekä Gazassa että Libanonin rajalla.
Israelin ja Hamasin välinen sota on jatkunut jo 281 päivää, ja molemmin
puolin on raportoitu merkittäviä menetyksiä. Gazan terveysministeriön
mukaan sodan alusta lähtien on kuollut 38,443 ihmistä ja loukkaantuneita on
88,481. Nämä luvut eivät kuitenkaan ole riippumattomasti vahvistettuja, ja
niitä on kritisoitu epätarkkuuksista (Times of Israel
<www.jpost.com/israel-hamas-war/2024-07-13/live-updates-810123>).
Tänään on myös raportoitu raketti-iskuista Kiryat Shmonassa, joka on
aiheuttanut haavoja neljälle henkilölle ja vaurioita omaisuudelle. Israelin
poliisi ja pommiryhmä ovat parhaillaan eristämässä iskukohtia ja
poistamassa vaarallisia sirpaleita(The Jerusalem Post
<www.jpost.com/israel-hamas-war/2024-07-13/live-updates-810123>).
*Poliittiset ja sotilaalliset liikkeet*
Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat jatkaneet operaatioitaan Gazassa ja
Libanonin rajalla. Viimeisimpien raporttien mukaan IDF onnistui torjumaan
kaksi epäilyttävää ilmamaalia Libanonin alueella ilman, että ne ylittivät
Israelin rajan tai aiheuttivat vahinkoa (The Jerusalem Post
<www.jpost.com/israel-hamas-war/2024-07-13/live-updates-810123>).
Lisäksi IDF on suorittanut kohdennettuja iskuja, joiden tarkoituksena on
eliminoida Hamasin johtajia, kuten Mohammad Deif, mikä on aiheuttanut
voimakasta kritiikkiä Hamasin taholta (Times of Israel
<www.jpost.com/israel-hamas-war/2024-07-13/live-updates-810123>).
*Kansainväliset reaktiot ja diplomatia*
Kansainvälinen yhteisö seuraa tarkasti tilannetta, ja Yhdysvaltojen
presidentti Joe Biden on ollut yhteydessä Israelin pääministeri Benjamin
Netanyahuun keskustellakseen panttivankineuvotteluista. Näiden
neuvottelujen keskiössä on ollut mahdollinen osittainen sopimus, joka on
herättänyt voimakkaita tunteita sekä tukijoiden että vastustajien
keskuudessa(Times of Israel
of Israel
*Siviilien tilanne ja humanitaarinen kriisi*
Gazan sairaalat ovat raportoineet vakavista resurssipuutteista, jotka
vaikeuttavat siviilien hoitoa. Nasserin sairaala, joka on yksi Gazan
suurimmista, on ilmoittanut, ettei se pysty enää toimimaan tehokkaasti
jatkuvien iskujen ja lääketarvikkeiden puutteen vuoksi (The Jerusalem Post
<www.jpost.com/israel-hamas-war/2024-07-13/live-updates-810123>).
Israelissa jatkuu myös arabiyhteisöihin kohdistuva väkivallan aalto.
Nazarethissa tapahtui tänään välikohtaus, jossa yksi ihminen kuoli ja kaksi
loukkaantui vakavasti, mikä on osa laajempaa rikollisuusaaltoa maan
arabiyhteisöissä (Times of Israel
Israelissa ja Gazassa tilanne on edelleen hyvin jännittynyt, ja sotatoimet
jatkuvat. Kansainväliset diplomaattiset ponnistelut panttivankien
vapauttamiseksi jatkuvat, mutta konkreettiset tulokset ovat vielä
saavuttamatta. Siviilit molemmin puolin kärsivät konfliktin seurauksista,
ja humanitaarinen tilanne Gazassa on kriittinen. Israelin sisäinen
turvallisuustilanne on myös huolestuttava jatkuvan rikollisuusaallon vuoksi.
Netanjahun ja Kamala Harriksen tapaaminen
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu tapasi Yhdysvaltain
varapresidentin Kamala Harriksen Washingtonissa 26. heinäkuuta 2024.
Tapaamisen pääaiheina olivat Gazan kriisi, panttivankien vapauttaminen ja
alueellisen rauhan edistäminen.
Tapaamisen tausta ja tavoitteet
Kamala Harris korosti tapaamisen aikana tarvetta lopettaa Gazan sota ja
saavuttaa kestävä rauhansopimus. Hän ilmaisi syvän huolensa Gazan
humanitaarisesta tilanteesta, mainiten erityisesti siviilien kärsimykset ja
lasten kuolemat (Financial World
<www.financial-world.org/news/news/financial/26825/kamala-harris-calls-for-peace-deal-after-meeting-netanyahu/>
) (Al-Monitor
<www.al-monitor.com/originals/2024/07/protests-kamala-harris-rise-overshadow-netanyahus-washington-visit>
). Harris vaati myös panttivankien vapauttamista, mukaan lukien viisi
Yhdysvaltain kansalaista, jotka Hamas on ottanut panttivangeiksi (Financial
World
<www.financial-world.org/news/news/financial/26825/kamala-harris-calls-for-peace-deal-after-meeting-netanyahu/>
).
Harriksen ja Netanjahun näkemykset
Harris korosti, että Yhdysvallat ei voi olla hiljaa Gazan tragedian edessä
ja että konfliktin on päätyttävä tavalla, joka turvaa Israelin
turvallisuuden ja mahdollistaa palestiinalaisten oikeuden vapauteen ja
itsemääräämisoikeuteen (Financial World
<www.financial-world.org/news/news/financial/26825/kamala-harris-calls-for-peace-deal-after-meeting-netanyahu/>
). Hän myös tuomitsi Hamasin brutaalina terroristijärjestönä, joka
aiheuttaa laajaa inhimillistä kärsimystä (Financial World
<www.financial-world.org/news/news/financial/26825/kamala-harris-calls-for-peace-deal-after-meeting-netanyahu/>
).
Netanyahu puolestaan korosti Israelin oikeutta puolustaa itseään ja kiitti
Yhdysvaltoja sen tuesta konfliktin aikana. Hän painotti, että Israel ja
Yhdysvallat pysyvät vahvoina liittolaisina riippumatta siitä, kuka valitaan
Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi (Al-Monitor
<www.al-monitor.com/originals/2024/07/protests-kamala-harris-rise-overshadow-netanyahus-washington-visit>
).
Poliittiset reaktiot ja seuraamukset
Harriksen suora lähestymistapa Gazan kriisiin on herättänyt laajaa huomiota
ja myös kritiikkiä, erityisesti hänen keskittymisensä palestiinalaisten
kärsimyksiin. Tämä eroaa presidentti Joe Bidenin lähestymistavasta, joka on
ollut varovaisempi ja vähemmän kriittinen Israelin suhteen (Fox News
<www.foxnews.com/video/6359334034112>) (Financial World
<www.financial-world.org/news/news/financial/26825/kamala-harris-calls-for-peace-deal-after-meeting-netanyahu/>
).
Netanjahun vierailu Yhdysvaltoihin ei ollut vain Valkoisen talon kutsu,
vaan hän oli myös kongressin vieraana, jossa hän piti neljännen puheensa
kongressin edessä. Tämä puhe keskittyi Israelin puolustukseen ja
terrorismin vastaiseen taisteluun(Al-Monitor
<www.al-monitor.com/originals/2024/07/protests-kamala-harris-rise-overshadow-netanyahus-washington-visit>
).
Tapaamisen jälkeen molemmat osapuolet ilmaisivat sitoutumisensa jatkaa
yhteistyötä ja etsiä keinoja ratkaista Gazan kriisi sekä parantaa
alueellista vakautta ja turvallisuutta.
Netanjahun ja Harriksen tapaaminen oli merkittävä tapahtuma Israelin ja
Yhdysvaltojen välisissä suhteissa, erityisesti Gazan sodan ja
humanitaarisen kriisin keskellä. Tapaamisessa korostettiin molempien maiden
sitoutumista rauhaan ja turvallisuuteen, vaikka lähestymistavat ja
painotukset poikkesivatkin toisistaan. Harriksen selkeä viesti rauhan ja
inhimillisen kärsimyksen lopettamisen puolesta toi esiin Yhdysvaltojen
kasvavan huolen Gazan tilanteesta ja toivon panttivankien vapauttamiseksi.