Vuonna 1922 Kansainliitto (YK:n edeltäjä) äänesti päätöslauselmasta, jonka nojalla päätettiin tunnustaa juutalaiskansan historialliset oikeudet perustaa itselleen udelleen kansallinen koti. Tällöin tunnustettiin jo aiemmin olemassa ollut oikeutus eikä siis luotu uutta oikeutusta.
Juutalaiskansa valittiin edunsaajaksi. Se sai haltuunsa mandaattialueen brittihallituksen alaisuudessa Palestiinassa. Arabit, jotka asuivat entisessä Mesopotamiassa, siis nykyisessä Irakissa, sekä Syyriassa ja Libanonissa tulivat edunsaajiksi toisella mandaattialueella. Osa siitä oli Ranskan mandaatin alaisuudessa: Syyria ja Libanon. Mesopotamia oli brittihallinnon alaisuudessa.
Ensisijaisena tavoitteena Palestiinan mandaatissa oli taata poliittiset oikeudet juutalaiskansalle. Myös arabien kansalaisoikeuksien ja uskonnollisten oikeuksien suoja oli turvattu mandaattiasiakirjassa. Mitä tulee kansallisiin ja kollektiivisiin oikeuksiin ja kollektiivisiin poliittisiin oikeuksiin, ne varattiin palestiinassa ainoastaan juutalaiskansalle koska arabit saivat samat oikeudet ympäröivissä naapurimaissa. Sen vuoksi nykyään on 21 arabivaltiota ja yksi juutalaisvaltio.