Sunnuntaina Israel herää kirkkaaseen ja nopeasti lämpenevään aamuun. Jerusalemissa aamuilma tuntuu vielä miellyttävältä ja raikkaalta, mutta keskipäivää kohti aurinko lämmittää kivikaupungin noin 30 asteeseen. Illalla lämpö hellittää ja Jerusalemin kukkuloille palaa lempeä, noin 23–26 asteen ilta.
Välimeren rannikolla Tel Avivista Haifaan päivä on kosteampi ja hiostavampi. Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, lämpötila kohoaa 31–32 asteeseen eikä meri-ilma viilennä yhtä tehokkaasti kuin voisi toivoa. Vielä myöhään illallakin lämpöä on lähes 30 astetta.
Galileanjärven ympärillä kuumuus asettuu maiseman ylle raskaana: Tiberiaassa lämpötila nousee noin 37 asteeseen. Negevin yllä aurinko hallitsee kirkasta taivasta, ja Be’er Shevassa iltapäivä kuumenee noin 34 asteeseen.
Eilatissa sunnuntai on suorastaan paahtava. Utu pehmentää vuorten ääriviivoja, mutta ei auringon voimaa: lämpötila voi nousta 40 asteeseen, ja kuumuus jatkuu pitkälle iltaan.
Sunnuntain Israel on siis kuin kolme vuodenaikaa saman päivän sisällä: Jerusalemissa lämmin ja miellyttävä, rannikolla kostean helteinen sekä Jordaninlaaksossa ja etelässä autiomaisen polttava. Paras hetki liikkua ulkona on aikaisin aamulla tai vasta auringon painuttua horisontin taakse.
Diplomatia: Israelin ja Libanonin neuvotteluyhteys siirtyy Washingtoniin
Israelin ja Libanonin suurlähettiläiden on määrä tavata ensi viikolla Yhdysvaltain ulkoministeriössä Washingtonissa. The Jerusalem Postin mukaan tapaamisessa käsitellään Yhdysvaltain välittämän kolmikantaisen järjestelyn toimeenpanoa, Hizbollahin ja muiden Iranin tukemien aseellisten ryhmien riisumista aseista, Libanonin valtion määräysvallan palauttamista maan eteläosiin sekä Israelin joukkojen mahdollista uudelleenryhmitystä.
Neuvotteluprosessin tila on kuitenkin epäselvä. Yhdysvaltain viranomaiset puhuvat jatkuvasta vuoropuhelusta, mutta Libanonin presidentti Joseph Aoun ilmoitti tänään, ettei maiden välillä olisi parhaillaan neuvotteluja. Lausuntojen ristiriita saattaa johtua Libanonin sisäpoliittisesta paineesta: avoin yhteistyö Israelin kanssa on edelleen arkaluonteista, vaikka keskusteluja käytäisiin turvallisuusviranomaisten ja diplomaattien välityksellä.
Washingtonin tapaaminen ei vielä merkitse varsinaisia rauhanneuvotteluja. Se osoittaa kuitenkin, että osapuolet yrittävät pitää yhteyden avoinna huolimatta Etelä-Libanonin taisteluista. Seuraava muodollinen neuvottelukierros on määrä järjestää Roomassa lokakuussa. Prosessin eteneminen riippuu ennen kaikkea siitä, pystyykö Libanonin valtio todella rajoittamaan Hizbollahin sotilaallista toimintaa.
Turvallisuus: Houthien eteneminen lisää Israelin meriliikenteeseen kohdistuvaa painetta
Iranin tukemat houthit ovat vallanneet Jemenin Punaisenmeren-rannikolla Mokhan sataman ja strategisesti tärkeän Mayunin eli Perimin saaren. The Times of Israelin mukaan alue sijaitsee aivan Bab el-Mandebin salmen tuntumassa, jonka kautta kulkee merkittävä osa Aasian, Lähi-idän ja Euroopan välisestä meriliikenteestä.
Välitön uhka Israelin aluksille ei asiantuntijoiden mukaan välttämättä muuttunut ratkaisevasti, mutta houthien maantieteellinen asema vahvistui. Järjestö voi nyt entistä tehokkaammin tarkkailla liikennettä ja uhata aluksia salmen kapeimmissa kohdissa. Tämä koskettaa Israelia suoraan, koska Eilatin sataman saavutettavuus ja Israelin yhteydet Intian valtamerelle riippuvat Punaisenmeren reitin turvallisuudesta.
Tilannetta pahentaa Saudi-Arabian itä–länsisuuntaisen öljyputken sulkeminen drooni-iskun jälkeen. Hormuzinsalmen liikenteen rajoitukset olivat jo lisänneet Punaisenmeren vaihtoehtoisen reitin merkitystä. Jos molemmat meriväylät muuttuvat samanaikaisesti epävarmoiksi, seuraukset voivat näkyä Israelissa kuljetuskustannuksina, vakuutusmaksuina ja energian hinnan nousupaineena.
Teknologia: Israelilainen Monday.com vie tekoälyä katastrofialueiden avustustyöhön
Israelilaisen ohjelmistoyhtiö Monday.comin säätiö on vienyt työnohjaus- ja tekoälyteknologiaansa Venezuelan ja Kolumbian maanjäristysalueille. The Times of Israel kertoo säätiön rakentaneen avustusjärjestöille keskitettyjä tietojärjestelmiä, digitaalisia karttoja, lääkärien vastaanottolomakkeita sekä vapaaehtoisten, lahjoitusten ja tarvikkeiden seurantaa.
Katastrofityössä tiedot ovat usein hajallaan paperilomakkeissa, sähköposteissa ja WhatsApp-viesteissä. Monday.comin ratkaisu kokoaa tiedot samaan järjestelmään, jolloin avustajat voivat nähdä nopeammin, missä ihmisiä, lääkkeitä tai puhdasta vettä tarvitaan. Venezuelan Punaisen Ristin operaatioon osallistui yli 1 500 vapaaehtoista, joten tiedonhallinnalla oli käytännössä suora vaikutus avun tehokkuuteen.
Toiminta on samalla eräänlaista epävirallista israelilaista diplomatiaa. Yksityinen teknologiayhtiö pystyy työskentelemään maissa, joissa Israelin valtiollinen avustusoperaatio voisi kohdata poliittista vastustusta. Malliin liittyy kuitenkin myös vastuu: teknologian on palveltava paikallisten järjestöjen tarpeita eikä syrjäyttää niiden omaa johtamista.
Teknologia: Jerusalemin sairaala aloitti robottiavusteisen munuaiskivihoidon
Jerusalemin Shaare Zedek -sairaala on ottanut ensimmäisenä Israelissa käyttöön ILY-robotin, jolla munuaiskiviä voidaan murskata laserilla. The Jerusalem Postin mukaan Israel kuuluu vasta noin yhdentoista uuden järjestelmän käyttöön ottaneen maan joukkoon.
Robotti antaa kirurgille tarkan ja vakaan hallinnan virtsateihin vietävään tähystimeen. Toimenpidettä voidaan ohjata langattomalla hallintalaitteella, ja samalla kirurgin työasento paranee. Kyse ei siis ole itsenäisesti operoivasta robotista, vaan lääkärin liikkeitä tarkentavasta välineestä.
Teknologialla on Israelissa erityistä merkitystä, sillä kuuma ilmasto ja nestehukka lisäävät munuaiskivien riskiä. The Jerusalem Postin mukaan vaiva koskettaa maailmanlaajuisesti noin joka kymmenettä ihmistä, mutta kuumilla alueilla osuus voi nousta korkeammaksi. Uusi järjestelmä vahvistaa myös Israelin asemaa lääketieteellisen robotiikan varhaisena käyttöympäristönä.
Kulttuuri: Saaran raamatullinen kertomus tuodaan vuorovaikutteiseen teatteriin
Jerusalemissa valmistellaan Sarah: Text and Presence -esitystä, joka yhdistää raamatullisia ja midrashisia tekstejä, nykyaikaista kirjoittamista, musiikkia, runoutta ja teatteria. The Jerusalem Post kuvailee teosta esittäväksi beit midrashiksi eli näyttämöllä toteutettavaksi juutalaiseksi oppimistilaksi.
Teoksen keskiössä ei ole vain Saaran elämästä kertovan aineiston esittäminen, vaan tekstien tutkiminen yhdessä yleisön kanssa. Perinteinen chevruta-opiskelun keskusteleva rakenne siirretään näyttämölle, jossa näyttelijät, tekstit ja katsojat ovat vuorovaikutuksessa.
Hanke kertoo laajemmasta kehityksestä israelilaisessa kulttuurissa. Raamatullista perintöä ei käsitellä ainoastaan historiallisena aineistona, vaan välineenä nykyajan traumojen, yhteisöllisyyden ja identiteetin pohtimiseen. Koronapandemian ja lokakuun 7. päivän jälkeisessä todellisuudessa esityksen tekijät korostavat fyysisen läsnäolon ja yhteisen kokemuksen arvoa aikana, jolloin suuri osa kulttuurista välittyy näyttöjen kautta.
Uskonto: Rosh Hashanah muistuttaa sekä parannuksesta että ilosta
The Jerusalem Postissa tänään julkaistu uskonnollinen pohdinta käsittelee Rosh Hashanahin vakavuuden ja juhlan ilon välistä jännitettä. Juutalainen uusivuosi kutsuu ihmistä tutkimaan elämäänsä, tunnustamaan erehdyksensä ja palaamaan Jumalan yhteyteen. Samalla päivään kuuluvat juhla-ateriat, laulut, toivo ja uuden alun odotus.
Kirjoituksen kiinnostava näkökulma on, ettei parannuksentekoa kuvata suoraviivaisena täydelliseksi muuttumisena. Ihminen saattaa tunnistaa samat heikkoudet vuodesta toiseen. Silti häntä kutsutaan palaamaan, yrittämään uudelleen ja kuulemaan shofarin ääni.
Tässä mielessä Rosh Hashanah ei rakenna toivoa ihmisen täydellisyyden varaan. Sen sanoma perustuu siihen, että keskeneräisyydestä huolimatta uusi alku on mahdollinen. Vakavuus ja ilo eivät siten sulje toisiaan pois: juhlan ilo kertoo siitä, ettei epäonnistuminen ole viimeinen sana.
Yhteiskunta: Uuden vuoden 5787 ensimmäinen vauva syntyi Pohjois-Israelissa
Pohjois-Israelin Poriya-sairaalassa lähellä Tiberiasta syntyi tyttövauva, jota The Jerusalem Post kuvailee juutalaisen vuoden 5787 ensimmäiseksi syntyneeksi lapseksi. Perhe oli viettämässä Rosh Hashanahia isovanhempien luona, kun synnytys käynnistyi. Hieman yli kolmekiloinen lapsi syntyi luonnollisesti.
Yksittäinen perheuutinen sai tavallista suuremman vertauskuvallisen merkityksen, koska se ajoittui uuden vuoden ensimmäisiin hetkiin. Israelilaisessa uutiskulttuurissa uuden vuoden ensimmäiset syntymät kuvataan usein kansallisen jatkuvuuden ja tulevaisuuden symboleina.
Tänä vuonna merkitys korostuu erityisesti pitkään jatkuneiden sotien ja yhteiskunnallisten jännitteiden jälkeen. Uuden elämän syntyminen ei poista Israelin kohtaamia ongelmia, mutta se tarjoaa juhlapäivälle konkreettisen kuvan toivosta, uudistumisesta ja elämän jatkumisesta.
Historia ja yhteiskunta: Jerusalemin uusi koripallojoukkue kantaa kuuden surmatun panttivangin muistoa
Jerusalemiin perustettu puoliammattilainen koripallojoukkue Hapoel HaShisha, suomeksi ”Kuusikko”, kunnioittaa kuutta Hamasin tunnelissa elokuussa 2024 surmaamaa panttivankia: Hersh Goldberg-Polinia, Carmel Gatia, Ori Daninoa, Alexander Lobanovia, Eden Yerushalmia ja Almog Sarusia.
The Times of Israelin mukaan joukkue muuttaa muistamisen yhteisölliseksi ja jatkuvaksi toiminnaksi. Nimi ei jää vain muistomerkkiin tai vuosittaiseen seremoniaan, vaan kulkee pelaajien mukana ottelusta toiseen. Urheilusta muodostuu näin väline, jonka avulla trauma liitetään elämään, nuorisotyöhön ja Jerusalemin paikalliseen yhteisöön.
Tämä kuvastaa Israelissa laajemminkin näkyvää muistamisen kulttuuria. Lokakuun 7. päivän tapahtumia ja panttivankien kohtaloita tallennetaan museoiden ja muistotilaisuuksien lisäksi musiikkiin, taiteeseen, koulujen toimintaan ja urheiluun. Samalla on tärkeää, ettei vainajien yksilöllisyys katoa yleisen kansallisen kertomuksen alle: jokainen joukkueen nimessä muistettu ihminen edustaa omaa perhettään ja kesken jäänyttä elämäänsä. Politiikka: Israelin arabipuolueet yhdistävät ylijäämä-äänensä ennen vaaleja
Arabienemmistöisten Hadash-, Ta’al- ja Balad-puolueiden muodostama Joint List sekä islamilainen Ra’am ovat tehneet ylijäämä-äänisopimuksen ennen Israelin 27. lokakuuta pidettäviä parlamenttivaaleja. The Times of Israelin mukaan puolueet osallistuvat vaaleihin edelleen erillisillä listoilla, mutta niiden käyttämättä jäävät äänet voidaan yhdistää viimeisiä Knessetin paikkoja jaettaessa.
Sopimus on tekninen, mutta sillä voi olla huomattava poliittinen merkitys. Israelin suhteellisessa vaalitavassa pienetkin äänimäärät voivat ratkaista viimeisten edustajapaikkojen jakautumisen. Sopimus kasvattaa mahdollisuutta, että toinen arabialaisista vaalilistoista saa yhden lisäpaikan sen sijaan, että ylijäämä-äänet jäisivät kokonaan hyödyntämättä.
Ratkaisu kertoo myös arabipuolueiden pyrkimyksestä välttää aikaisemmissa vaaleissa nähty äänten hajautuminen. Joint Listin ja Ra’amin poliittiset linjat eroavat toisistaan erityisesti siinä, millä ehdoilla arabipuolue voi tehdä yhteistyötä sionististen puolueiden kanssa. Nyt tehty järjestely ei ratkaise näitä erimielisyyksiä, mutta se osoittaa puolueiden tunnistavan vaalimatematiikan asettaman yhteistyöpaineen. Jos hallitus- ja oppositioblokkien kilpailu pysyy tasaisena, yhdelläkin näin saavutetulla paikalla voi olla vaikutusta hallituksen muodostamiseen.
Ihmisoikeudet: Israeliin tehty vierailu johti amerikaniranilaisen juutalaisen vankeuteen
Iran on vapauttanut Evinin vankilasta 62-vuotiaan amerikaniranilaisen juutalaisen Kamran Hekmatin, mutta hän ei edelleenkään saa poistua maasta. The Times of Israelin mukaan newyorkilainen jalokivikauppias oli saanut kahden vuoden vankeustuomion vierailtuaan Israelissa poikansa bar mitsva -juhlassa.
Hekmati vapautettiin suoritettuaan noin puolet tuomiostaan. Hänen perheensä mukaan hän tarvitsee säännöllistä lääketieteellistä seurantaa virtsarakon syövän uusiutumisriskin vuoksi. Vapautuminen ei siten merkitse tapauksen ratkeamista: matkustuskielto jättää hänet Iranin viranomaisten valvontaan ja erottaa hänet edelleen perheestään ja tarvitsemastaan hoidosta.
Tapaus havainnollistaa Iranin kaksoiskansalaisiin ja juutalaisvähemmistöön kohdistuvaa painostusta. Iran ei tunnusta Israelia, ja matkustaminen Israeliin voidaan käsitellä kansalliseen turvallisuuteen liittyvänä rikoksena. Perhe epäilee Hekmatin joutuneen osaksi Iranin pitkäaikaista käytäntöä, jossa ulkomaiden kansalaisia tai kaksoiskansalaisia käytetään neuvotteluvaltteina. Israel-yhteyden kriminalisointi tekee samalla tavallisesta perhevierailusta poliittisen rikoksen.
Yhteiskunta: Jerusalemin suojaamaton rakennustyömaa nosti esiin vakavan turvallisuuspuutteen
Itä-Talpiotin Saloniki-kadulla sijaitsevan rakennustyömaan sisäänkäynti on jätetty avoimeksi, vaikka alueella on paikoin arviolta 20 metriä syvä kaivanto. The Jerusalem Postin tänään julkaisemassa kirjoituksessa kaupunkilainen Jeffrey Levine kertoo ilmoittaneensa vaarasta Jerusalemin kunnalliselle Moked 106 -palvelulle.
Kyse ei ole vain ohikulkijoita haittaavasta rakennustyöstä. Avoin sisäänkäynti mahdollistaa lapsen tai muun vaaraa havaitsemattoman henkilön päätymisen syvän kaivannon reunalle. Levine kertoo nähneensä vastaavia tilanteita toistuvasti, mikä viittaa yksittäisen huolimattomuuden sijasta mahdolliseen valvonnan ja vastuunjaon ongelmaan.
Jerusalemissa toteutetaan samanaikaisesti runsaasti tie-, asunto- ja joukkoliikennehankkeita. Nopea rakentaminen lisää kaupungin elinvoimaa, mutta myös kunnallisen rakennusvalvonnan vastuuta. Kirjoituksessa suojaamatonta kuoppaa verrataan Tooran opetukseen siitä, että vaaran aiheuttanut tai vaarallisen kuopan avoimeksi jättänyt ihminen kantaa vastuun seurauksista. Kaupunkisuunnittelun kannalta periaate on hyvin ajankohtainen: turvallisuuteen on puututtava ennen onnettomuutta, ei vasta sen jälkeen.
Yhteiskunta: Jerusalemin liikenne valmistautuu suurten juhlapäivien väkijoukkoihin
Israelin liikenneministeriö ja julkisen liikenteen toimijat lisäävät Jerusalemin bussien ja raitiovaunujen liikennettä korkeiden juhlapäivien aikana. The Jerusalem Postin mukaan linjan 222 liikennettä laajennetaan, pikabussit 1 ja 3 kulkevat ympäri vuorokauden ja raitiovaunu liikennöi tavallista myöhempään Länsimuurille suuntautuvien suurten väkijoukkojen vuoksi.
Erityisesti selichot-rukousten sekä Jom Kippurin ja Sukkotin ympärillä Jerusalemin vanhankaupungin lähialueille saapuu öisin huomattavia ihmismääriä. Lisäliikenteen tarkoituksena on vähentää henkilöautojen määrää ja mahdollistaa osallistuminen myös niille, joilla ei ole omaa autoa.
Ratkaisu osoittaa, kuinka uskonnolliset juhlat vaikuttavat Israelissa suoraan julkisten palvelujen järjestämiseen. Liikennesuunnittelu ei ole tällöin pelkkä tekninen kysymys, vaan liittyy myös yhdenvertaiseen pääsyyn uskonnollisiin tilaisuuksiin. Samalla järjestelyjen onnistuminen koettelee Jerusalemin kykyä sovittaa yhteen turvallisuus, liikkuminen, paikallisten asukkaiden arki ja valtavat juhlaväkimäärät.
Henkilöt: Gal Gadotin juhlaesiintyminen muuttui jälleen Israelia koskevaksi kiistaksi
Israelilainen näyttelijä Gal Gadot esitteli Rosh Hashanahin perinteitä yhdysvaltalaisessa Jimmy Kimmel Live! -ohjelmassa. The Times of Israelin mukaan Gadot kertoi omenoiden ja hunajan merkityksestä, gefilte fish -ruoasta sekä shofarin tehtävästä sielun herättäjänä. Hän ja Jimmy Kimmel myös yrittivät puhaltaa shofareihin yhdessä.
Ohjelman musiikkivieraana ollut MUNA-yhtye ilmoitti myöhemmin, ettei se ollut tiennyt Gadotin esiintyvän samassa jaksossa, ja julkaisi Palestiinaa tukevan viestin. Yhtye ei esittänyt Gadotin ohjelmassa lausumiin kommentteihin kohdistuvaa kritiikkiä, vaan otti etäisyyttä jo hänen israelilaisen identiteettinsä ja läsnäolonsa vuoksi.
Tapaus osoittaa, kuinka kansainvälisesti tunnetun israelilaisen henkilön tavallinenkin kulttuurinen esiintyminen muuttuu nopeasti poliittiseksi kannanotoksi. Gadotista on lokakuun 7. päivän jälkeen tullut näkyvä Israelin ja panttivankien puolestapuhuja, minkä vuoksi hänen esiintymisiään tarkastellaan usein poliittisen konfliktin kautta. Samalla herää kysymys, missä kulkee Israelin hallituksen arvostelun ja yksittäisen israelilaisen ihmisen torjumisen välinen raja.
Kulttuuri: Boy George esitti Israelia tukevan laulunsa ensimmäistä kertaa julkisesti
Brittiläinen poptähti Boy George esitti ”We Will Dance Again” -laulunsa ensimmäistä kertaa julkisesti Vancouverin Temple Sholom -synagogassa. The Times of Israelin mukaan noin 800 ihmistä kokoontui tilaisuuteen, jossa muusikkoa kunnioitettiin hänen juutalaisille ja Israelille lokakuun 7. päivän jälkeen osoittamastaan tuesta.
Laulun nimi perustuu Nova-festivaalista selvinneiden käyttämään tunnuslauseeseen. Hamasin johtamassa hyökkäyksessä festivaalilla surmattiin 378 ihmistä ja kymmeniä siepattiin Gazaan. Yleisö osoitti erityistä suosiota laulun kohdalle, jossa Boy George ilmoittaa seisovansa juutalaisten rinnalla.
Tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisten turvatoimien vallitessa. Yleisö ei saanut kuvata esitystä, eikä tapahtumasta haluttu levittää etukäteen tietoja mahdollisten häiriöiden vuoksi. Vancouverin poliisi, yksityiset vartijat ja synagogan oma turvallisuusryhmä vastasivat suojelusta.
Laulun kulttuurinen merkitys ulottuu yksittäistä Israelia tukevaa kannanottoa laajemmalle. Nova-festivaalin tanssiin liittyvästä kielestä on tullut Israelissa elämän jatkumisen ja terrorille alistumattomuuden vertauskuva. Boy Georgen esitys siirtää tämän muistamisen myös juutalaisen yhteisön ja kansainvälisen populaarikulttuurin piiriin. Tilaisuuden lipputulot ohjattiin antisemitismin vastaiseen toimintaan.
Historia: Syyskuun 11. päivän terrori-iskut muuttivat juutalaisen uuden vuoden sanoman
The Times of Israelin tänään julkaisema artikkeli kokoaa yhdysvaltalaisten rabbien muistoja vuoden 2001 terrori-iskuista. Rosh Hashanah alkoi tuolloin vain viikko iskujen jälkeen, joten rabbit joutuivat hylkäämään valmistelemansa saarnat ja etsimään sanoja järkytyksen, pelon ja surun keskelle.
Ennen iskuja monien saarnojen aiheeksi oli suunniteltu Israelissa toisen intifadan aikana koettu väkivalta. Vain kuukautta aikaisemmin itsemurhapommittaja oli iskenyt Jerusalemin Sbarro-ravintolaan. New Yorkin tapahtumat siirsivät saman terrorin kokemuksen äkkiä lähemmäksi amerikkalaisia seurakuntia.
Rabbit osallistuivat kadonneiden etsimiseen, toimittivat ruokaa ja vettä Ground Zeron työntekijöille sekä tukivat järkyttyneitä opiskelijoita ja omaisia. Pelastustöistä tuhkan peittäminä saapuneita vapaaehtoisia tuli myös synagogien juhlapalveluksiin.
Rosh Hashanahin teologinen kieli sai tilanteessa uuden painon. Kysymykset Jumalasta, tuomiosta, anteeksiannosta ja uuden alun mahdollisuudesta eivät olleet enää abstrakteja. Juhla kehotti siirtymään surusta kohti elämää ilman, että menetystä vähäteltiin. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, Rosh Hashanah osuu jälleen iskujen vuosipäivän yhteyteen ja nostaa saman kysymyksen esiin: kuinka muistaminen voidaan yhdistää toivoon?
Historia: Holokaustia, syyskuun 11. päivää ja lokakuun 7. päivää tarkastellaan sivilisaation murtumina
The Times of Israelin mielipidekirjoituksessa tarkastellaan saksalais-israelilaisen historioitsijan Dan Dinerin käsitettä Zivilisationsbruch, sivilisaation katkos tai murtuma. Diner käytti käsitettä kuvaamaan holokaustia tapahtumana, jossa modernin yhteiskunnan tiede, hallinto, teknologia ja järjestelmällisyys valjastettiin teolliseen kansanmurhaan.
Kirjoittaja Tamar Ziff erottaa tästä syyskuun 11. päivän terrori-iskut. Hänen tulkintansa mukaan ne eivät olleet samanlainen länsimaisen järjestelmän sisäinen moraalinen romahdus, vaan hyökkäys järjestelmää vastaan. Iskut mursivat kuitenkin kylmän sodan jälkeen vallinneen uskon siihen, että maailma etenisi väistämättä kohti liberaalia ja demokraattista järjestystä.
Lokakuun 7. päivän hyökkäys asetetaan kirjoituksessa näiden kahden historiallisen kokemuksen rinnalle. Hamas yhdisti äärimmäisen väkivallan nykyaikaiseen viestintäteknologiaan kuvaamalla ja levittämällä tekojaan. Kirjoittajan mukaan murtuma ei syntynyt vain hyökkäyksestä, vaan myös siitä, että osa länsimaisesta keskustelusta juhli, oikeutti, vähätteli tai myöhemmin kiisti tapahtuneen.
Vertaus holokaustiin on erittäin raskas ja kuuluu kirjoittajan historialliseen tulkintaan, ei vakiintuneeseen yhteisymmärrykseen. Sen tärkein huomio koskee kuitenkin muistamisen ongelmaa: digitaalinen aikakausi mahdollistaa väkivallan dokumentoinnin lähes reaaliajassa, mutta samanaikaisesti myös tapahtumien nopean vääristelyn ja kiistämisen.
Uskonto: Rosh Hashanahin päätökset tarvitsevat sapatin viikoittaista rytmiä
The Times of Israelissa tänään julkaistu hengellinen kirjoitus tarkastelee Rosh Hashanahin ja sapatin keskinäistä yhteyttä. Juutalainen uusivuosi kutsuu ihmistä tutkimaan elämäänsä ja päättämään, mitä hänen pitäisi muuttaa. Sapatti puolestaan palauttaa tämän päätöksen ihmisen eteen joka viikko.
Kirjoituksen keskeinen ajatus on, ettei vuosittainen hengellinen innoitus yksin riitä muuttamaan elämää. Shofarin ääni, rukoukset ja juhlan vakavuus voivat herättää ihmisen, mutta arjen kiire saa hyvät päätökset nopeasti unohtumaan. Sapatti muodostaa tämän vuoksi säännöllisesti toistuvan pysähdyspaikan.
Sapatti tuo ihmisen takaisin perheen, yhteisön, Jumalan ja kiitollisuuden äärelle. Jos Rosh Hashanah muistuttaa elämän arvosta, sapatti antaa mahdollisuuden lakata kiirehtimästä elämän läpi. Jos uusi vuosi kutsuu korjaamaan ihmissuhteita, sapattipöytä tarjoaa tilan, jossa yhteyttä voidaan käytännössä rakentaa.
Tämä näkökulma sopii hyvin juutalaisen uskon kokonaisuuteen: pyhyys ei perustu vain harvinaisiin suuriin kokemuksiin, vaan uskollisesti toistettuihin tekoihin. Rosh Hashanah antaa suunnan, mutta sapatti auttaa kulkemaan valittuun suuntaan 52 kertaa vuodessa.
Historia: Amerikan juutalaisten kansalaisuus ei ollutkaan itsestäänselvyys
The Jerusalem Post arvioi tänään professori Lila Corwin Bermanin teoksen Who Is American? Belonging and the Question of Jewish Citizenship. Kirja haastaa käsityksen, jonka mukaan Yhdysvallat olisi hyväksynyt juutalaiset kansalaisiksi yksinkertaisesti ja ilman kiistoja.
Juutalaisuus on määritelty Yhdysvaltain historiassa vuorotellen uskonnoksi, kansallisuudeksi ja roduksi. Määritelmillä on ollut käytännön vaikutuksia maahanmuuttoon, kansalaisuuteen ja syrjintäsuojaan. Kun maahanmuuttoa alettiin 1900-luvun alussa rajoittaa, juutalaiset järjestöt vastustivat ”heprealaisten” kirjaamista erilliseksi rodulliseksi ryhmäksi.
Israelin valtion perustaminen synnytti uuden kysymyksen juutalaisten oletetusta kaksoislojaalisuudesta. Sionismia käytettiin ajoittain perusteena väitteelle, etteivät juutalaiset voisi olla täydellisesti uskollisia Yhdysvalloille. Samalla Israelin perustaminen vaikutti keskusteluun kaksoiskansalaisuuden hyväksymisestä.
Myös sapatin vietto joutui kansalaisoikeudellisen kiistan kohteeksi. Ortodoksijuutalaiset kauppiaat vastustivat sunnuntaisulkemista määränneitä lakeja, koska heidän yrityksensä olivat jo kiinni sapattina. Käytännössä kristilliseen viikkorytmiin perustunut lainsäädäntö pakotti heidät joko tinkimään uskostaan tai menettämään kaksi kaupankäyntipäivää viikossa.
Kirjan perusteella kansalaisuus ei ole vain passi tai juridinen asema. Se määrittää, kuka hyväksytään täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi ja kenen uskollisuutta epäillään jatkuvasti. Kysymys on jälleen ajankohtainen aikana, jolloin Israelia ja sionismia koskevat kiistat vaikuttavat myös juutalaisten asemaan länsimaissa.