Tiistaina 22.9.2026 Israelissa on enimmäkseen aurinkoista ja varsin lämmintä. Syksy alkaa näkyä lähinnä hieman viileämpinä aamuina ja iltoina, mutta maan itä- ja eteläosissa kesäinen kuumuus jatkuu voimakkaana.
Jerusalemissa aamu alkaa noin 20–22 asteessa ja osittain pilvisenä. Päivän mittaan aurinko pääsee esiin, ja lämpötila kohoaa noin 29–30 asteeseen. Illalla sää selkenee ja viilenee miellyttävään 22–25 asteeseen.
Välimeren rannikolla Tel Avivin ja Haifan seudulla on lämpimän kosteaa. Haifassa lämpötila liikkuu päivällä 28–29 asteessa. Aamupäivällä voi tulla paikallisia, lyhyitä sadekuuroja, mutta loppupäivä näyttää poutaiselta ja osittain aurinkoiselta. Ilta säilyy rannikon tapaan lämpimänä, noin 25–26 asteessa.
Galileanjärven ympäristössä ja Tiberiaassa päivästä tulee kuuma. Lämpötila kohoaa noin 34 asteeseen, ja Kinneretin laaksoon on annettu varoitus voimakkaasta kuumuudesta. Aurinko hallitsee päivää lähes pilvettömältä taivaalta.
Be’er Shevassa ja pohjoisessa Negevissä sää on kuiva ja aurinkoinen. Aamun noin 20 asteesta noustaan iltapäivällä 30–31 asteeseen. Auringon laskettua lämpötila putoaa nopeasti ja ilta tuntuu selvästi päivää raikkaammalta.
Eilatissa kesä ei vielä osoita väistymisen merkkejä. Päivä on utuisen aurinkoinen ja lämpötila kohoaa noin 37 asteeseen. Myös ilta pysyy erittäin lämpimänä, sillä vielä myöhään illalla on yli 30 astetta. Eilatin ja eteläisen Aravan alueelle on annettu kuumuusvaroitus.
Kokonaisuutena tiistai on Israelissa aurinkoinen ja lämmin: Jerusalemissa miellyttävän kesäinen, rannikolla kostean lämmin ja maan itä- sekä eteläosissa paahteinen. Haifan seudun mahdollisia aamukuuroja lukuun ottamatta sateita ei juuri odoteta.
Yhteiskunta: Vain pieni vähemmistö israelilaisista ja palestiinalaisista uskoo rauhanomaiseen rinnakkaiseloon
The Times of Israel ja The Jerusalem Post kertovat Pew Research Centerin tutkimuksesta, jonka mukaan vain 17 prosenttia israelilaisista ja 21 prosenttia Länsirannan ja Itä-Jerusalemin palestiinalaisista pitää rauhanomaista kahden valtion rinnakkaiseloa mahdollisena. Tulokset kertovat, ettei kriisi koske enää vain poliittisia neuvotteluja, vaan koko ajatusta siitä, että yhteisesti hyväksyttävä ratkaisu voitaisiin saavuttaa.
Israelin puolella epäluottamusta ruokkivat turvallisuuskokemukset, terrori-iskut ja pelko siitä, että palestiinalaisvaltio voisi muuttua uudeksi hyökkäysalustaksi. Palestiinalaisten vastauksissa korostuvat aluekiistat, sotilaallinen läsnäolo ja kokemus siitä, ettei itsenäisen valtion syntymiselle ole todellista poliittista tietä.
Tutkimuksen vakavin viesti on sukupolvivaikutus. Jos nuoret israelilaiset ja palestiinalaiset kasvavat ilman kokemusta toimivasta yhteistyöstä, kahden valtion ratkaisu voi säilyä kansainvälisen diplomatian käsitteenä samalla, kun sen yhteiskunnallinen perusta katoaa.
Politiikka: Benny Gantz lupaa vetäytyä vaalista, jos kannatus ei riitä
The Times of Israelin haastattelussa Benny Gantz sanoo keskeyttävänsä Sinivalkoinen-puolueensa kampanjan vaalien viimeisellä viikolla, mikäli mielipidemittaukset osoittavat puolueen jäävän äänikynnyksen alapuolelle. Tarkoituksena olisi estää hallituksen vastaisen äänimäärän valuminen hukkaan.
Lupaus kuvastaa Israelin oppositiokentän ongelmaa. Netanyahu-vastaisia puolueita yhdistää halu vaihtaa hallitusta, mutta niitä erottavat suhtautuminen arabipuolueisiin, uskonnon asemaan, turvallisuuspolitiikkaan ja tulevaan palestiinalaisratkaisuun. Pienenkin puolueen jääminen äänikynnyksen alle voi vaikuttaa ratkaisevasti koko blokkien väliseen tasapainoon.
Gantzin ilmoitus on myös kaksiteräinen. Se voi näyttää vastuulliselta, mutta samalla se saattaa vahvistaa käsitystä siitä, ettei hänen puolueensa selviydy vaaleista. Silloin taktinen lupaus voi alkaa heikentää kannatusta jo paljon ennen viimeistä vaaliviikkoa.
Teknologia: Israelilaisyritykset mukana kokeiluissa, joissa tekoälyllä luotiin valeprofiileja
The Times of Israel käsittelee raporttia, jonka mukaan kaksi israelilaista yritystä käytti avoimen lähdekoodin tekoälymalleja keinotekoisten sosiaalisen median käyttäjätilien rakentamiseen. Toinen yrityksistä on perustellut toimintaansa disinformaation torjuntaan liittyvällä tutkimuksella.
Tekoäly mahdollistaa uskottavien käyttäjäprofiilien, kommenttien ja keskusteluhistorioiden tuottamisen aiempaa halvemmalla ja nopeammin. Sama teknologia voi palvella sekä puolustavaa tutkimusta että mielipiteiden salaista manipulointia. Ratkaisevaksi kysymykseksi nouseekin se, kuka valvoo kokeita, missä ympäristössä niitä tehdään ja pääsevätkö keinotekoiset tilit vaikuttamaan todellisiin käyttäjiin.
Israelille aihe on erityisen herkkä. Maa tunnetaan kyberturvallisuuden ja tiedusteluteknologian edelläkävijänä, mutta juuri siksi israelilaisyritysten toiminta herättää kansainvälisesti tavallista enemmän huomiota. Tekninen etumatka tuo mukanaan myös paineen kehittää selkeitä eettisiä rajoja.
Ihmisoikeudet: Naisille vaaditaan yhdenvertaisia ehtoja päärabbinaatin kokeisiin
The Jerusalem Post kertoo ITIM-järjestön vaatineen, että naisten pitäisi saada osallistua Israelin päärabbinaatin järjestämiin kokeisiin samoilla ehdoilla kuin miesten. Kokeilla osoitetaan juutalaisen lain tuntemusta, ja niiden hyväksytty suorittaminen voi vaikuttaa uskonnollisiin tehtäviin, asemaan ja palkkaukseen.
Kiistassa kohtaavat uskonnollinen autonomia ja julkisen vallan yhdenvertaisuusvelvoite. Päärabbinaatti edustaa ortodoksista tulkintaperinnettä, mutta se toimii samalla valtion tunnustamana instituutiona. Kun uskonnollinen tutkinto tuottaa julkisesti tunnustetun pätevyyden tai taloudellisia etuja, sukupuoleen perustuvia eroja on vaikeampi perustella yksinomaan sisäisellä uskonnollisella käytännöllä.
Kysymys ei merkitse vain naisten mahdollista pääsyä rabbin tehtäviin. Kyse on myös siitä, tunnustaako valtio naisten hankkiman halakhisen asiantuntemuksen samalla tavalla kuin miesten osaamisen.
Uskonto: Lokakuun 7. päivä on muuttanut maallisten israelilaisten suhdetta Jom Kippuriin
The Jerusalem Post tarkastelee, kuinka lokakuun 7. päivän hyökkäys ja sitä seuranneet sodat ovat muuttaneet joidenkin maallisiksi itsensä määrittelevien israelilaisten suhdetta Jom Kippuriin. Osa on etääntynyt uskosta kärsimyksen vuoksi, kun taas toiset ovat alkaneet etsiä rukouksesta, paastosta ja yhteisöllisistä rituaaleista uutta merkitystä.
Israelissa Jom Kippur ei ole koskaan ollut vain synagogassa vietettävä uskonnollinen päivä. Liikenteen pysähtyminen, hiljaiset kadut ja yhteinen kansallinen rytmi tekevät siitä myös yhteiskunnallisen kokemuksen. Sodan ja menetysten jälkeen päivän teemat – vastuu, katumus, anteeksianto sekä elämän hauraus – koskettavat myös niitä, jotka eivät noudata uskonnollisia käskyjä.
Tämä osoittaa, ettei israelilainen jako uskonnollisiin ja maallisiin ole aina selvä. Kriisit voivat heikentää uskoa, mutta samalla ne voivat vahvistaa tarvetta kuulua historialliseen ja hengelliseen yhteisöön.
Historia: Jom Kippurin rukouskirjat kertovat juutalaisen elämän vuosisataisista vaiheista
The Jerusalem Post esittelee eri aikakausilta säilyneitä Jom Kippurin rukouskirjoja. Niiden tekstit, käsinkirjoitetut huomautukset ja paikalliset liturgiset erot näyttävät, kuinka samaa pyhää päivää on vietetty erilaisissa juutalaisyhteisöissä vuosisatojen aikana.
Rukouskirjat ovat myös historiallisia todistuskappaleita muuttoliikkeistä ja vainoista. Niissä näkyvät sefardien, aškenasien ja Lähi-idän juutalaisyhteisöjen omat sävelmät, runot ja sanamuodot. Yhteinen liturginen ydin säilyi, vaikka yhteisöt elivät kaukana toisistaan hyvin erilaisissa olosuhteissa.
Kirjojen säilyminen korostaa juutalaisen muistin tekstuaalista luonnetta. Historia ei välittynyt ainoastaan kertomuksina, vaan sanoina, joita seuraava sukupolvi lausui uudelleen samana juhlapäivänä.
Kulttuuri: Kol Nidre muuttui oikeudellisesta julistuksesta Jom Kippurin tunnetuimmaksi sävelmäksi
The Jerusalem Post selvittää Kol Nidre -tekstin historiaa. Alun perin kyseessä on tulevia uskonnollisia lupauksia koskeva oikeudellinen julistus, mutta vuosisatojen kuluessa sen laulamisesta tuli yksi koko juutalaisen liturgian tunnetuimmista ja tunnevoimaisimmista hetkistä.
Kol Nidren vaikutus ei synny pelkästään sanojen juridisesta sisällöstä. Perinteinen sävelmä yhdistyi diasporan kokemukseen, yhteisölliseen muistiin ja Jom Kippurin alkamisen juhlallisuuteen. Siksi monet kokevat rukouksen syvästi merkitykselliseksi, vaikka eivät tuntisi sen oikeudellista taustaa tai osallistuisi säännöllisesti synagogajumalanpalveluksiin.
Kol Nidre osoittaa, kuinka musiikki voi muuttaa tekstin kulttuurista merkitystä. Sävelmä on tehnyt alun perin teknisestä julistuksesta katumuksen, kaipauksen ja yhteenkuuluvuuden vertauskuvan.
Yhteiskunta: Entiset panttivangit löytävät Jom Kippurista uuden merkityksen
The Jerusalem Postin haastattelussa Hamasin vankeudesta vapautuneet Keith ja Aviva Siegel kuvaavat, kuinka vankeudessa menetetty päätösvalta on muuttanut heidän suhdettaan Jom Kippuriin. Vapautumisen jälkeen mahdollisuus tehdä tavallisia valintoja näyttäytyy heille uudella tavalla.
Heidän kertomuksensa liittää juhlan henkilökohtaisen vastuun ajatuksen vapauteen. Katumus ja elämän arvioiminen edellyttävät, että ihmisellä on mahdollisuus tehdä valintoja. Panttivankeudessa tämä perusedellytys riistettiin, joten vapautumisen jälkeen pienetkin päätökset voivat merkitä oman ihmisarvon ja toimijuuden palautumista.
Kertomus kuvaa samalla israelilaisen yhteiskunnan vaikeaa siirtymää selviytymisestä toipumiseen. Fyysinen vapautuminen ei päätä traumaattista kokemusta, mutta uskonnolliset juhlat ja yhteiset rituaalit voivat antaa sille kielen ja paikan yhteisön muistissa.
Diplomatia: Israel ja EU korostavat yhteistä kiinnostusta Lähi-idän vakauteen
The Times of Israel ja The Jerusalem Post kertovat Israelin ulkoministerin Gideon Sa’arin keskustelleen EU-komissaarin kanssa Gazasta ja alueellisesta vakaudesta. Julkilausumissa korostettiin osapuolten yhteisiä etuja, vaikka Israelin ja EU:n suhteisiin liittyy edelleen huomattavia erimielisyyksiä.
EU pyrkii vaikuttamaan Gazan humanitaariseen tilanteeseen ja alueen poliittiseen tulevaisuuteen, kun taas Israel painottaa turvallisuutta, Hamasin aseistariisumista ja sitä, ettei Gaza saa enää muodostaa sotilaallista uhkaa. Yhteiseksi alueeksi jäävät humanitaariset järjestelyt, jälleenrakentamisen valvonta sekä Iranin ja sen liittolaisten aiheuttaman epävakauden rajoittaminen.
Keskusteluyhteyden säilyminen on itsessään merkittävää. Se osoittaa, että julkisesta arvostelusta huolimatta EU ja Israel tarvitsevat toisiaan käytännön turvallisuus-, kauppa- ja teknologiayhteistyössä.
Politiikka: Netanyahulta vaaditaan vastauksia Qatarin Hamas-rahoitusta koskevista varoituksista
The Times of Israel käsittelee Yedioth Ahronothin tutkimusta, jonka mukaan Israelin tiedusteluelimet ja Egypti olisivat varoittaneet pääministeri Benjamin Netanyahua siitä, että Gazaan päästettyä qatarilaista rahaa ohjautui Hamasin sotilaalliselle siivelle. Tutkimuksessa esitetään, että Netanyahu sai asiasta tietoja ainakin vuosina 2019 ja 2020.
Tiedusteluarvioiden perusteella Hamas olisi ohjannut siviiliavuksi tarkoitetuista varoista noin neljä miljoonaa dollaria kuukaudessa aseelliselle siivelleen. Tämä olisi voinut kattaa jopa 40–50 prosenttia sen silloisesta vuosibudjetista. Lisäksi Israelin tiedustelun kerrotaan tunnistaneen erillisen salaisen rahoituskanavan, jota pitkin varakkaiden qatarilaisten varoja olisi kulkenut suoraan Hamasin sotilaalliseen toimintaan.
Netanyahun kanslia ja Qatar kiistävät väitteet. Pääministerin kanslian mukaan turvallisuusviranomaiset tukivat qatarilaista avustusjärjestelyä humanitaarisen kriisin ehkäisemiseksi ja rauhallisuuden ylläpitämiseksi. Qatar puolestaan sanoo avun kulkeneen Israelin ja kansainvälisten järjestöjen valvomien mekanismien kautta.
Poliittisesti paljastukset vahvistavat opposition vaatimusta lokakuun 7. päivän tapahtumia edeltäneitä päätöksiä tutkivasta riippumattomasta valtiollisesta komissiosta. Kiistan ydin ei ole ainoastaan se, päätyikö rahaa Hamasille, vaan se, millaisia riskejä hallitus oli valmis hyväksymään lyhytaikaisen rauhallisuuden säilyttämiseksi.
Yhteiskunta: Amerikkalaisjuutalaisten Israel-tuki säilyy, mutta suhtautuminen Netanyahuun on jyrkän kielteistä
The Times of Israel kertoo Jewish Electorate Instituten teettämästä tutkimuksesta, jossa 86 prosenttia Yhdysvaltain juutalaisista äänestäjistä määritteli itsensä Israel-myönteisiksi. Samalla 65 prosenttia sanoi olevansa Israelin puolella mutta suhtautuvansa kriittisesti ainakin osaan Israelin hallituksen politiikasta.
Vastaajista 56 prosenttia oli erittäin huolissaan siitä, että Israelin toiminta Netanyahun johdolla on lisännyt antisemitismiä tai Israel-vastaisuutta Yhdysvalloissa. Netanyahu itse sai tutkimuksessa huomattavasti Israelin valtiota heikomman arvion: 61 prosenttia suhtautui häneen kielteisesti ja 60 prosenttia toivoi hänen vaihtuvan seuraavissa vaaleissa.
Tutkimus osoittaa, ettei Israelin tukeminen ja Israelin hallituksen tukeminen merkitse amerikkalaisjuutalaisille enää samaa asiaa. Tämä ero voi vaikuttaa sekä Israelin suhteisiin Yhdysvaltain juutalaisyhteisöön että Washingtonin Israel-politiikkaan. Jos Israelin hallitus samaistetaan liiaksi yhteen amerikkalaiseen puolueeseen, Israel-tuen perinteinen puoluerajat ylittävä perusta saattaa edelleen heikentyä.
Diplomatia: Yhdysvaltain sotilasavun vähentäminen saa kannatusta juutalaisilta äänestäjiltä
Saman The Times of Israelin esittelemän tutkimuksen mukaan 52 prosenttia Yhdysvaltain juutalaisista vastaajista kannatti Israelille annettavan sotilasavun vähentämistä tai lopettamista. Vastaajista 36 prosenttia halusi pienentää apua ja 17 prosenttia lopettaa sen kokonaan, kun taas 40 prosenttia kannatti nykyisen rahoitustason säilyttämistä.
Puolueiden välinen ero oli huomattava. Juutalaisista demokraateista 63 prosenttia kannatti avun vähentämistä tai lopettamista. Republikaanien enemmistö puolestaan halusi säilyttää nykyisen tason.
Israelille kysymys on laajempi kuin vuosittainen 3,3 miljardin dollarin rahoitus. Sotilasapu muodostaa yhden maiden strategisen kumppanuuden näkyvimmistä rakenteista. Jos tuesta tulee yhä selvemmin puoluepoliittinen kysymys, Israel voi joutua tulevaisuudessa perustelemaan avun käyttöä ja ehtoja aikaisempaa tarkemmin myös perinteisesti Israel-myönteisille amerikkalaisille.
Yhteiskunta: Ulkomainen rahoitus korvaa haredi-jeshivoille menetettyä valtion tukea
The Times of Israel kertoo yhdysvaltalaisen Keren Olam HaTorah -järjestön keränneen yli 130 miljoonaa dollaria Israelin haredioppilaitoksille ja niiden opiskelijoille. Varainkeruu käynnistyi sen jälkeen, kun Israelin korkein oikeus kielsi valtion rahoituksen jatkamisen asevelvollisuutta vältteleville palvelusikäisille jeshiivaopiskelijoille.
Järjestön mukaan avuntarve koskee 1 489:ää jeshiivaa ja seminaaria sekä noin 350 000:ta opiskelijaa perheineen. Tavoitteena on kerätä kuukausittain 12 miljoonaa dollaria, ja lahjoituksia tulee järjestön mukaan 42 maasta.
Ulkomainen rahoitus muuttaa asevelvollisuuskiistan rakennetta. Valtion taloudellisilla pakotteilla on tarkoitus painostaa palvelusikäisiä miehiä noudattamaan kutsuntoja, mutta kansainvälinen lahjoitusverkosto pystyy osittain korvaamaan menetetyt määrärahat. Tämä saattaa heikentää hallituksen ja tuomioistuinten käyttämien taloudellisten keinojen vaikutusta.
Kiista koskettaa myös yhdenvertaisuutta. Reservipalvelukseen toistuvasti kutsutut israelilaiset kysyvät, miksi yhden väestöryhmän miehet voivat edelleen välttää palveluksen samalla, kun heidän oppilaitoksiaan rahoitetaan ulkomailta. Harediyhteisö puolestaan näkee Tooran opiskelun juutalaisen kansan hengellisenä suojana, jota ei pitäisi alistaa sotilaalliselle järjestelmälle.
Henkilöt: Gideon Kutz muistetaan Israelin äänenä Euroopassa
The Jerusalem Post kertoo israelilaisen toimittajan ja viestinnän professorin Gideon Kutzin kuolleen Pariisissa 78-vuotiaana. Kutz työskenteli noin neljän vuosikymmenen ajan Israelin yleisradion kirjeenvaihtajana Ranskassa ja muualla Euroopassa.
Hän raportoi muun muassa Berliinin muurin murtumisesta, Itä-Euroopan vallankumouksista, Jugoslavian ja Tšetšenian sodista, arabikeväästä, Euroopan terrori-iskuista, Ukrainan kriisistä sekä Iranin ydinohjelmaa koskevista neuvotteluista. Journalistisen työnsä rinnalla hän tutki heprealaisen ja juutalaisen lehdistön historiaa Euroopassa ja toimi professorina Paris 8 -yliopistossa.
Kutz edusti kirjeenvaihtajien sukupolvea, jossa toimittajan tehtävänä ei ollut ainoastaan välittää nopeasti tietoja vaan myös selittää historiallista ja yhteiskunnallista taustaa. Hänen työnsä muodosti sillan Israelin, Ranskan ja laajemman eurooppalaisen keskustelun välille aikana, jolloin Israelin asema Euroopassa muuttui useita kertoja.
Henkilöt: Irakissa kuolemaan tuomittu israelilainen palasi kotiin yhdentoista vuoden jälkeen
The Times of Israel kertoo Israelin ja Kanadan kansalaisen Ben Hassinin palanneen Israeliin vietettyään noin 11 vuotta vankilassa Irakin Kurdistanissa. Hassin matkusti alueelle vuonna 2015 ja liittyi kurdijoukkoihin, jotka taistelivat terroristijärjestö Isisiä vastaan.
Hassin tuomittiin kuolemaan taksinkuljettajan surmaamisesta. Hänen mukaansa kuljettaja oli kuullut hänen puhuvan hepreaa ja uhannut luovuttaa hänet Isisille, minkä jälkeen hän toimi itsepuolustukseksi. Kuolemantuomio kumottiin, kun kuljettajan perheen kanssa päästiin taloudelliseen sovintoon. Kurdialueen viranomaiset lyhensivät myöhemmin jäljellä ollutta rangaistusta hyvän käytöksen perusteella.
Tapaus osoittaa, kuinka yksityishenkilöiden, uskonnollisten yhteisöjen ja epävirallisten neuvottelijoiden toiminta voi täydentää valtioiden diplomatiaa tilanteissa, joissa Israelilla ei ole normaaleja diplomaattisuhteita vangitsemisvaltion kanssa. Hassinin vapauttamista edistivät erityisesti Yhdysvaltain ja Euroopan ultraortodoksiset yhteisöt.
Paluu Israeliin ei kuitenkaan merkitse tapauksen yksiselitteistä ratkeamista. Hassinin oma kertomus korostaa itsepuolustusta ja juutalaiseen identiteettiin liittynyttä vaaraa, mutta taustalla on myös toisen ihmisen kuolema ja oikeusprosessi, jonka kaikkia yksityiskohtia ei ole julkisesti vahvistettu.
Hengellisyys: Uskonto ei ole itsehoitomenetelmä vaan suhde Jumalaan
The Times of Israel haastattelee rabbi Noa Kushneria hänen uudesta kirjastaan Pretend You Believe: How to Enter Religion. Kushner haastaa erityisesti ne juutalaiset, jotka perustelevat uskonnollisia käytäntöjä yksinomaan yhteisöllisyydellä, eettisellä kasvulla tai henkilökohtaisella hyvinvoinnilla.
Kushnerin mukaan uskonto menettää olennaisen sisältönsä, jos sitä arvioidaan vain sen perusteella, mitä ihminen itse siitä hyötyy. Juutalaisuus ei hänen ajattelussaan ole tekniikka paremmaksi ihmiseksi tulemiseen, vaikka eettinen elämä onkin välttämätön osa uskoa. Uskonnollisen elämän varsinainen päämäärä on Jumalan palveleminen ja oman paikan ymmärtäminen maailmassa.
Kushner soveltaa ajatusta Siinailla lausuttuun periaatteeseen na’aseh v’nishma – ensin teemme ja sitten kuulemme tai ymmärrämme. Ihmisen ei siis tarvitse ratkaista kaikkia Jumalaa koskevia älyllisiä kysymyksiä ennen rukousta, Tooran opiskelua tai käskyjen noudattamista. Käytännön uskollisuus voi edeltää täydellistä ymmärrystä.
Ajatus haastaa nykyajan kuluttajalähtöisen hengellisyyden. Jos jumalanpalvelukseen tullaan kysyen vain, mitä minä siitä saan, uskonnon oma vaatimus jää helposti kuulematta. Kushnerin mukaan usko alkaa siitä, että ihminen lakkaa pitämästä itseään kaiken keskipisteenä.
Historia: Tavalliset juutalaiset viettivät Jom Kippuria paastoten ja rukoillen jo temppelin aikana
The Jerusalem Post tarkastelee uutta tutkimusta siitä, miten juutalaiset viettivät Jom Kippuria noin kaksituhatta vuotta sitten Jerusalemin ulkopuolella. Raamattu, Mishnan Yoma-traktaatti ja Talmud kuvaavat tarkasti ylipapin Temppelissä suorittamaa palvelusta, mutta tavallisten ihmisten päivänvietosta tiedetään vähemmän.
Temppelissä ylipappi tunnusti omat, perheensä, pappien ja kansan synnit. Kahdesta pukista toinen uhrattiin Adonaille ja toinen määrättiin azazelille ja vietiin erämaahan. Päivän huipentuma oli ylipapin astuminen kaikkeinpyhimpään suitsukkeen kanssa.
Jom Kippur ei kuitenkaan ollut Pesachin, Shavuotin ja Sukkotin kaltainen pyhiinvaellusjuhla. Kaikkien juutalaisten ei edellytetty matkustavan Jerusalemiin, joten suurin osa kansasta vietti päivää omalla paikkakunnallaan Israelin maassa tai diasporassa.
Aleksandrialainen juutalaisfilosofi Filon kertoo, että ihmiset paastosivat ja käyttivät päivän rukoukseen aamusta iltaan. Myös sellaiset juutalaiset, jotka eivät muulloin olleet erityisen uskonnollisia, suhtautuivat päivään vakavasti. Tämä muistuttaa nyky-Israelia, jossa Jom Kippur säilyttää erityisasemansa myös monien maallisten juutalaisten elämässä.
Nykyisin tunnetut Kol Nidre, Avinu Malkeinu ja Unetaneh Tokef eivät tuolloin vielä kuuluneet päivän liturgiaan. Jom Kippurin ydinkokemus – paasto, työn välttäminen, syntien tunnustaminen ja Jumalan armon etsiminen – oli kuitenkin jo olemassa.
Hengellisyys: Todellinen katumus näkyy muuttuneena käyttäytymisenä
The Jerusalem Post yhdistää Jom Kippurin katumuksen Charles Dickensin Joulukertomuksen Ebenezer Scroogeen ja nykypsykologian käsityksiin pysyvästä muutoksesta. Scroogen tarinassa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kohtaaminen johtaa hänen koko elämäntapansa muuttumiseen.
Jom Kippur tekee hengellisessä mielessä jotakin samankaltaista. Päivä pakottaa ihmisen katsomaan sitä, millainen hän oli, millaiseksi hän on tullut ja millaiseksi hän voisi vielä muuttua. Pelkkä syyllisyyden tai katumuksen tunne ei kuitenkaan vielä merkitse teshuvaa. Ratkaisevaa on se, seuraako tunteesta käytännön muutos.
Jerusalemin heprealaisen yliopiston professori Mario Mikulincerin mukaan ihmiset eivät yleensä epäonnistu siksi, etteivät he haluaisi muuttua. Stressi, väsymys ja arkiset rutiinit vahvistavat vanhoja automaattisia toimintamalleja. Pysyvä muutos edellyttää siksi tahdonvoiman lisäksi ympäristön ja tapojen muuttamista.
Tämä antaa Jom Kippurin hengelliselle sanomalle käytännöllisen ulottuvuuden. Paaston aikana syntynyt päätös tarvitsee tuekseen konkreettisia tekoja: anteeksipyynnön, vahingon korjaamisen, uuden rutiinin tai sellaisen tilanteen välttämisen, jossa vanha väärä toimintatapa tavallisesti toistuu.
Kulttuuri: Vuoden 2023 Jom Kippur jäi Israelin sisäisen hajaannuksen vertauskuvaksi
The Jerusalem Post palaa vuoden 2023 Jom Kippuriin, jolloin rukousjärjestelyt Tel Avivin Dizengoff-aukiolla johtivat uskonnollisten ja maallisten israelilaisten yhteenottoihin. Kiistan keskellä oli väliaikainen mechitza eli miesten ja naisten alueet erottanut väliseinä julkisessa rukoustilaisuudessa.
Tilanne kärjistyi huutamiseksi, tönimiseksi ja rukouksen häiritsemiseksi. Rukouskirjoja heitettiin suihkulähteeseen ja rukoushuiveja maahan. Tapahtumista tuli näkyvä symboli yhteiskunnasta, joka oli jakautunut oikeuslaitoksen uudistuksesta ja valtion juutalaisesta luonteesta käydyn kiistan vuoksi.
Vain 13 päivää myöhemmin Hamas hyökkäsi Israeliin. Lokakuun 7. päivän jälkeen israelilaisten keskinäinen solidaarisuus vahvistui nopeasti: ihmiset perustivat vapaaehtoisverkostoja, majoittivat evakuoituja, toimittivat tarvikkeita sotilaille ja auttoivat iskuissa kärsineitä yhteisöjä.
Lehden analyysi tulkitsee tapahtumaketjun varoitukseksi. Ulkoinen uhka pystyi palauttamaan kokemuksen yhteisestä kansasta, mutta sen ei pitäisi olla ainoa voima, joka yhdistää israelilaiset. Jom Kippurin kollektiivinen synnintunnustus käyttää monikkomuotoa – ”me olemme tehneet syntiä” – ja muistuttaa siten myös yhteisestä vastuusta.
Ruoka: Paaston päättäminen ei vaadi suurta sokeriannosta
Israel Hayom käsittelee eri juutalaisyhteisöjen tapoja valmistautua Jom Kippurin paastoon ja päättää se. Aškenasijuutalaisessa perinteessä paasto saatetaan päättää makealla teellä ja kakulla, persialaisessa perinteessä ruusuveteen yhdistetyllä raastetulla omenalla, teellä ja munalla sekä irakilaisessa perinteessä manteli- tai taatelitarjoilulla. Marokkolaisessa kodissa pöytään voidaan tuoda harira-keittoa.
Ravitsemuksen kannalta näiden perinteiden tärkein viisaus on asteittaisuus. Noin 25 tunnin kuivan paaston jälkeen elimistö kannattaa totuttaa ruokaan ensin nesteellä ja pienellä annoksella. Suuri määrä mehua, makeaa teetä, kakkua ja keksejä voi nostaa verensokeria nopeasti ja aiheuttaa myöhemmin väsymystä sekä uuden näläntunteen.
Myöskään paastoa edeltävän aterian ei pitäisi olla mahdollisimman raskas. Tasapainoinen ateria sisältää hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja, proteiinia, kohtuullisesti rasvaa ja kasviksia. Suolaisia ja voimakkaasti maustettuja ruokia kannattaa välttää, koska ne lisäävät janoa. Nestettä on hyvä juoda tasaisesti koko paastoa edeltävän päivän ajan.
Israel Hayomin näkökulma ei kehota hylkäämään perinteisiä ruokia. Makea tee ja isoäidin kakku voivat säilyä osana juhlamuistoa, mutta niiden rinnalle voidaan ottaa vettä ja määrää voidaan kohtuullistaa. Näin perinne säilyy samalla, kun nykyinen tieto elimistön toiminnasta otetaan huomioon.