Israelin ja kansainvälinen media on seurannut tarkasti ensimmäisen vuosipäivän tapahtumia vuoden 2023 terrori-iskusta, joka aloitti sodan Hamasin kanssa. Israelissa pidettiin useita muistotilaisuuksia, joissa kunnioitettiin terrori-iskujen uhreja. Erityisesti Nova-musiikkifestivaalin tragedia on pysynyt kansan muistoissa, ja sen uhrien omaiset kokoontuivat jälleen tänään suremaan menetettyjä rakkaitaan.
Samanaikaisesti tilaisuuksien kanssa Israelin puolustusvoimat jatkavat operaatioitaan Hamasia vastaan Gazassa, ja konfliktin keskellä on yhä panttivankeina yli 100 israelilaista, joita Hamas pitää hallussaan. Tämä on lisännyt jännitteitä entisestään, ja Israelin hallitus on ilmoittanut, että panttivankien vapauttaminen on yksi sen keskeisistä tavoitteista. Israelin presidentti Herzog korosti muistotilaisuuksien aikana, että taistelu terroristeja vastaan jatkuu, kunnes kaikki panttivangit on saatu kotiin. Tilanne on kuitenkin monimutkainen, sillä neuvottelut Hamasin kanssa ovat edenneet hitaasti, ja uudet raketti-iskut Gazasta vaikeuttavat tilannetta entisestään.
Yksi mielenkiintoisimmista ilmiöistä Israelin nykyisessä tilanteessa on maan sisäinen keskustelu ja kritiikki hallitusta kohtaan. Yhä useammat israelilaiset ovat vaatineet hallitukselta konkreettisempia toimia panttivankien vapauttamiseksi ja konfliktin lopettamiseksi. Hallitus on kuitenkin joutunut tasapainoilemaan sisäisten vaatimusten ja kansainvälisen paineen välillä, erityisesti Euroopan maiden vaatimusten kanssa, jotka ovat peräänkuuluttaneet aseiden viennin rajoituksia ja rauhanomaista ratkaisua.
Israelin johto on kuitenkin pitänyt tiukasti kiinni siitä, että rauhaa ei voida saavuttaa ilman, että Hamas ensin kukistetaan sotilaallisesti. Tämä asettaa Israelin haastavaan asemaan kansainvälisissä suhteissa, erityisesti kun Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on ilmoittanut tukensa Israelille mutta korostanut tarvetta lopulliseen rauhanneuvotteluun.
Tänään Israelin ja maailman huomio on jälleen kerran keskittynyt siihen, kuinka tämä pitkäaikainen konflikti voidaan ratkaista ja kuinka uhrien muistoa voidaan kunnioittaa samalla, kun maassa pyritään turvaamaan tulevaisuus terroriuhkien keskellä.
”Mi shebeirach avoteinu, Avraham, Yitzchak, v’Yaakov, imoteinu Sarah, Rivka, Rachel, v’Leah, hu yevarech et ha-cholim. Hu yevarech et kol ha-am Yisrael, v’yiten lahem koach, refuah shlemah, u’shalom.”
”Hän, joka siunasi esi-isiämme, Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, sekä esiäitejämme, Saaraa, Rebekkaa, Raakelia ja Leaa, siunatkoon kaikkia sairaita ja kärsiviä. Hän siunatkoon koko Israelin kansaa, antakoon heille voimaa, täydellisen parantumisen ja rauhan.”
politiikka: Iranin ohjusisku eskaloi tilannetta Israelissa
Iranin 8. lokakuuta 2024 suorittama ohjusisku Israelia vastaan on aiheuttanut laajaa huolta Lähi-idässä ja kansainvälisesti. Isku tapahtui jännitteiden ollessa korkealla, ja Iran on uhannut lisäiskuilla, jos Israel vastaa sotilaallisesti. Israelin puolustusvoimat ovat kuitenkin ilmoittaneet, että he valitsevat tarkasti ajankohdan ja paikan, milloin ja miten reagoidaan tähän iskuun. Iranilaiset joukot Irakissa ovat myös varoittaneet, että USA tukikohdat Irakissa voivat joutua tulevien iskujen kohteeksi, jos tilanne jatkuu nykyisellään.
Lisäksi Yhdysvaltojen laivasto on aktiivisesti puolustanut Israelia, ja se onnistui torjumaan ohjuksia Jordanian ilmatilassa, joka on sallinut USA laivaston toimia alueellaan. Tämä tilanne merkitsee merkittävää eskalaatiota alueen sotilaallisissa operaatioissa ja korostaa Lähi-idän monimutkaista tilannetta, jossa Israel ja Iran ovat jatkuvassa jännitystilassa, ja kansainväliset toimijat, kuten Yhdysvallat, ovat mukana konfliktissa(The Times of Israel)(www.israelhayom.com)(The Jerusalem Post).
turvallisuus: IDF sotilas kaatunut Gazassa
Israelin puolustusvoimat (IDF) raportoivat 8. lokakuuta 2024 yhden sotilaan kuolemasta Pohjois-Gazan taisteluissa. Tämä tapahtuma on osa laajempaa konfliktia, joka on jatkunut jo yli vuoden Hamasin hyökkäyksistä Israelia vastaan. IDF on jatkanut operaatioitaan Gazassa ja joutunut jatkuviin yhteenottoihin alueella olevien militanttien kanssa. Israelin armeija on kuitenkin vakuuttanut, että he pystyvät hallitsemaan tilannetta ja jatkavat taistelua maan turvallisuuden takaamiseksi(The Times of Israel)(www.israelhayom.com).
rikos: Itä-Jerusalemin asukkaat pidätetty epäiltynä joukkoraiskauksesta
Kaksi Itä-Jerusalemin miestä on pidätetty epäiltynä ulkomaalaisen naisen joukkoraiskauksesta Tel Avivissa. Poliisin mukaan nainen tapasi yhden epäillyistä baarissa, ja miehet tarjosivat hänelle kyydin kotiin. Sen sijaan he veivät naisen tuntemattomaan paikkaan, jossa häntä seksuaalisesti hyväksikäytettiin. Tapauksen tutkinta jatkuu, ja se on herättänyt laajaa huomiota Israelissa. Seksuaalirikokset ovat vakava ja arkaluonteinen aihe, ja viranomaiset pyrkivät käsittelemään tapaukset nopeasti ja oikeudenmukaisesti, jotta uhrit saavat oikeutta ja yleinen turvallisuudentunne säilyy(The Times of Israel).
diplomatia: Ranskan ulkoministeri puolustaa Macronin aselakiehdotuksia Israelin turvallisuuden vuoksi
Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot tuki presidentti Emmanuel Macronin ehdotusta aseviennin rajoittamisesta osana pyrkimyksiä rauhan saavuttamiseksi Lähi-idässä. Hän tapasi Israelin viranomaisia 8. lokakuuta 2024 ja totesi, että aseiden myynti konfliktin osapuolille vaarantaisi alueen turvallisuuden ja rauhanneuvottelut. Barrot’n mukaan Ranskan tavoitteena on edistää rauhaa Lähi-idässä ja varmistaa, että Israelin turvallisuudesta huolehditaan samalla, kun estetään lisäkärjistymistä konfliktialueilla. Tämä diplomatiaan liittyvä keskustelu on osa laajempaa kansainvälistä painetta rauhan saavuttamiseksi alueella(The Times of Israel).
yhteiskunta: Israelin juutalaisviranomaiset kohtaavat antisemitismiä Yhdysvalloissa
Useat Israelin ja juutalaisyhteisön viranomaiset ovat joutuneet antisemitistisen häirinnän kohteeksi Yhdysvalloissa luonnonkatastrofin jälkipyykissä. Esimerkiksi kotimaan turvallisuudesta vastaava sihteeri Alejandro Mayorkas, Asheville’n kaupunginjohtaja Esther Manheimer ja FEMA tiedottaja Daniel Rothenberg ovat saaneet uhkauksia ja häirintää sosiaalisen median kautta. Tämä tapaus liittyy laajempaan ilmiöön, jossa antisemitismiä esiintyy usein silloin, kun juutalaiset ovat mukana julkisessa virassa tai avustustöissä, erityisesti sosiaalisen median vääristelyjen myötä. Tämä nostaa esiin huolen antisemitistisen retoriikan lisääntymisestä Yhdysvalloissa ja sen vaikutuksesta julkisiin viranhaltijoihin sekä kansalaisturvallisuuteen(The Times of Israel).
turvallisuus: Hamas uhkaa uusin hyökkäyksin tappioista huolimatta
Hamasin korkea-arvoinen johtaja Khaled Mashaal antoi 8. lokakuuta 2024 julkilausuman, jossa hän väitti, että järjestö tulee ”nousemaan kuin feeniks” sen jälkeenkin, kun se on kärsinyt tappioita Gazan taistelukentillä. Mashaal varoitti Lähi-idän olevan kuin ”tikittävä aikapommi” niin kauan kuin Israelin ”miehitys” jatkuu. Samalla Hamasin sotilaspuolen edustaja ylisti edellisen vuoden hyökkäystä Israelia vastaan ”menestykseksi”, joka oli nöyryyttänyt Israelin puolustusvoimia. Vaikka Israel on onnistunut torjumaan monia uhkia ja iskemään takaisin, tämä tilanne osoittaa, että konfliktin ratkaiseminen on kaukana, ja jännitteet jatkuvat vaarallisina(The Jerusalem Post).
uskonto: Minneapolisin mies pidätetty synagogan uhkauksista
Minneapolisissa 21-vuotias mies on pidätetty sen jälkeen, kun hänet oli havaittu aseistautuneena Temppeli Israelin ulkopuolella Rosh Hashana -juhlan aikana. Hän oli jo aiemmin syyskuussa tehnyt uhkaavia puheluita synagogaan liittyen. Tämä tapahtuma on järkyttänyt paikallista juutalaisyhteisöä, ja se on osa laajempaa antisemitististen uhkien aaltoa Yhdysvalloissa. Viranomaiset ottavat tapauksen vakavasti, ja pidätys on osa pyrkimyksiä varmistaa, että uskonnolliset yhteisöt voivat kokoontua turvallisesti. Tällaiset välikohtaukset nostavat esiin kasvavan huolen antisemitismistä Yhdysvalloissa ja sen vaikutuksista juutalaisyhteisöihin(The Times of Israel).
Riikka Purra: Israelilla on oikeus puolustautua – terrorismin hyväksyminen ei ole vaihtoehto
Riikka Purra on ilmaissut tukensa Israelille ja sen oikeudelle puolustaa itseään terroristijärjestöjä, kuten Hamasia, vastaan. Hän korostaa, että Israelilla on oikeus olemassaoloonsa ja itsemääräämisoikeuteen. Purra on myös todennut, että Suomi ja kansainvälinen yhteisö eivät saa hyväksyä terrorismia, mutta samalla hän on tuonut esiin huolensa siviilien kärsimyksistä konfliktin osapuolten välillä. Palestiinan valtion suhteen Purra ei ole antanut selkeää tukea, vaan hänen painotuksensa on Israelin turvallisuudessa ja rauhanprosessin etenemisessä ilman terroristijärjestöjen vaikutusta(Iltasanomat).
politiikka: Netanyahu ehdottaa sodan uudelleennimeämistä
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on ehdottanut maan hallitukselle, että nykyinen sota nimettäisiin uudelleen ”Revival War” -nimeksi (suomeksi ”Elpymisen sota”). Tämä on osa laajempaa kampanjaa, jossa pyritään vahvistamaan kansakunnan yhtenäisyyttä ja kestävyyttä Israelin puolustaessa itseään sekä Gazassa että Libanonin rajalla. Alueella käydään tällä hetkellä raskaita taisteluja sekä Hamasin että Hizbollahin joukkoja vastaan, ja hallituksen strategian mukaisesti Israelin puolustusvoimat (IDF) jatkavat laajamittaista sotilasoperaatiota molemmilla rintamilla. Samalla on syntynyt myös kansainvälistä keskustelua Israelin toimista ja konfliktin luonteesta.
sota: Liberman vaatii eteläisen Libanonin miehittämistä
Yisrael Beytenu -puolueen johtaja Avigdor Liberman on esittänyt tiukkoja vaatimuksia hallitukselle, joissa hän ehdottaa Libanonin eteläosan pysyvää miehittämistä, kunnes Hizbollah ei enää muodosta uhkaa Israelille. Tämä ehdotus tulee keskellä kasvavaa jännitystä Israelin ja Hizbollahin välillä, joka on ampunut raketteja Israelin pohjoisosaan. Libermanin mukaan Israelin ei tule vetäytyä, vaan sen on jatkettava painostusta, kunnes uhka on täysin eliminoitu.
turvallisuus: raketti-iskuja ja uusia yhteenottoja
Gazan alueelta ammutut raketit ovat jälleen osuneet Israelin keskiosiin, mukaan lukien Tel Aviv, Kfar Chabad ja Rishon Lezion. Hamasin iskut ovat jatkoa Gazasta tulevalle aggressiolle, ja ne ovat kohdistuneet sekä sotilas- että siviilikohteisiin. Israelin puolustusjärjestelmä, kuten Rautakupoli, on toiminut useiden rakettien torjunnassa, mutta uhka jatkuu edelleen. Israelin puolustusvoimat ovat myös ilmoittaneet jatkavansa laajoja operaatioita Gazassa, erityisesti Hamasin tukikohtia vastaan. Taistelut jatkuvat myös Libanonin raja-alueilla Hizbollahin joukkojen kanssa.
yhteiskunta: muistojuhla ja poliittinen jännitys
Lokakuun 7. päivän terrori-iskujen vuosipäivän muistojuhlia on vietetty ympäri Israelia, mutta poliittiset jännitteet ovat olleet vahvasti läsnä. Monet surevat omaiset, erityisesti Gazassa panttivangeiksi joutuneiden läheiset, ovat arvostelleet hallituksen toimia kriisin hoitamisessa. Joitakin virallisia muistoseremonioita on boikotoitu, ja tilalle on järjestetty vaihtoehtoisia tilaisuuksia, kuten Tel Avivin HaYarkon-puistossa. Yli 50 000 ihmistä varasi liput juhlaan, vaikka turvallisuussyistä osallistujamäärää jouduttiin rajoittamaan.
Näiden tapahtumien keskellä panttivankien perheet ja heidän tukijansa ovat kokoontuneet mielenosoituksiin vaatiakseen toimia rakkaidensa vapauttamiseksi. Hallitus joutuu tasapainoilemaan sotilaallisten operaatioiden ja panttivankikriisin välillä, ja tämä on lisännyt poliittisia jännitteitä entisestään.
politiikka: protestit hallituksen käsittelyä vastaan jatkuvat
Israelissa poliittinen ilmapiiri jatkuu jännittyneenä lokakuun 7. päivän terrori-iskujen vuosipäivänä. Surevat omaiset ovat kritisoineet hallituksen toimintaa panttivankien kriisin käsittelyssä ja yleisesti maan turvallisuustilanteessa. Erityisen kohteen on saanut pääministeri Benjamin Netanyahu, joka on kohdannut voimakkaita vastalauseita valintojensa takia. Hallituksen virallisessa muistojuhlassa Ofakimissa ei ollut yleisöä, koska hallitus perusteli sen turvallisuusriskillä. Kuitenkin monet uskovat, että kyse oli yrityksestä välttää suora vuorovaikutus surevien omaisten kanssa, jotka ovat syyttäneet hallitusta panttivankien ja turvallisuuden laiminlyönnistä.
Toisaalla Tel Avivissa järjestettiin vaihtoehtoinen muistotilaisuus, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Myös mielenosoitukset panttivankien vapauttamisen puolesta jatkuivat ympäri Israelia, erityisesti Jerusalemin pääministerin residenssin edessä. Mielenosoitusten ja muistojuhlien aikana surevat perheet korostivat tarvetta saada selvyys rakkaidensa kohtalosta ja vaativat konkreettisia toimia hallitukselta panttivankien vapauttamiseksi(The Jerusalem Post)(Jewish Telegraphic Agency).
yhteiskunta: panttivankien perheet kaipaavat rakkaidensa kotiinpaluuta
Gazan panttivankikriisi on jättänyt syviä haavoja Israelin yhteiskuntaan. Yksi suurimpia surun hetkiä on ollut uutinen siitä, että Idan Shtivi, 28-vuotias panttivanki, joka kaapattiin Nova-musiikkifestivaaleilta, oli kuollut, mutta hänen ruumistaan ei ole saatu takaisin Gazasta. Tämä uutinen tuli keskellä muistotilaisuuksia, joissa monilla oli toivo rakkaidensa kotiinpaluusta. Monet perheet ovat viettäneet vuoden tietämättä läheistensä kohtaloa, mikä lisää epävarmuutta ja ahdistusta heidän elämässään.
Useissa muistotilaisuuksissa, kuten Tel Avivin Panttivankien aukiolla, soitettiin shofar-torvia hiljaisen rukoushetken aikana. Monet entiset panttivangit kertoivat kokemuksistaan ja tarjosivat lohtua niille, jotka edelleen odottavat rakkaitaan kotiin. Yksi liikuttavimmista tarinoista oli Sapir Cohenin kertomus, joka muisteli omaa pelastumistaan, mutta hänen kumppaninsa Sasha Trufanov on edelleen panttivankina Gazassa. Tämä jatkuva epävarmuus varjostaa Israelin kollektiivista muistia lokakuun 7. päivän tapahtumista(Jewish Telegraphic Agency).
sota: Hizbollahin ja Israelin välinen tilanne kiristyy
Israelin pohjoisraja on ollut jännitteiden keskipisteessä, kun Hizbollah on jatkanut raketti-iskuja Israelin alueelle. Samaan aikaan IDF on vastannut hyökkäyksiin Libanonista käsin operoivia terroristeja vastaan. Hizbollah, joka on saanut merkittävää tukea Iranilta, on ollut aktiivinen konfliktissa, ja tilanne voi pahentua entisestään, mikäli sotilaalliset toimet eskaloituvat. IDFsotilaat ovat taistelleet Libanonin rajalla, ja viime päivinä taisteluissa on menetetty useita sotilaita, mukaan lukien reservin vääpeli Aviv Magen(The Jerusalem Post).
Libanonin ja Israelin välinen jännite on osa laajempaa Lähi-idän konfliktia, joka kytkeytyy myös Iranin ja Israelin välisiin kiistoihin. Iran on voimakkaasti mukana tukemassa Hizbollahia ja muita alueellisia ryhmittymiä, jotka toimivat Israelia vastaan. Israelin sotilasjohtajat ovat varoittaneet, että heidän on tehtävä kaikkensa, jotta Hizbollah ei enää muodostaisi uhkaa pohjoisrajan läheisyydessä oleville yhteisöille.
diplomatia: kansainvälinen paine Iranin hyökkäysten jälkeen
Iran on joutunut kansainvälisen paineen kohteeksi sen jälkeen, kun se on osallistunut Israelin vastaiseen toimintaan ja tukenut Hamasin ja Hizbollahin hyökkäyksiä. Viime päivinä Iranin ulkoministeriö kutsui Australian suurlähettilään Teheraniin protestina maan puolueellisena pidetystä kannasta Iranin toimia vastaan. Iranin rooli alueen konflikteissa on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja monet länsimaat, mukaan lukien Australia, ovat tuominneet Iranin tukeman terrorismin.
Tämä diplomaattinen kiista heijastaa laajempaa globaalia reaktiota Iranin ja sen liittolaisten toimiin Lähi-idässä. Monet länsimaat ovat korostaneet tarvetta kohdistaa lisäsanktioita Iraniin, jotta sen tuki terroristijärjestöille saataisiin katkaistua. Iran puolestaan jatkaa Israelin vastaisen retoriikkansa levittämistä, samalla kun se kiistää olevansa suoraan vastuussa alueen väkivaltaisuuksista(The Jerusalem Post)(The Times of Israel).
uskonto: yhteiset rukoukset ja toivon merkitys kriisin keskellä
Israelin synagogissa ja yhteisöissä eri puolilla maata on järjestetty rukoushetkiä ja shofar-torven soittoa osana muistoseremonioita lokakuun 7. päivän terrori-iskujen vuosipäivänä. Tämä on ollut keino tarjota lohtua sureville perheille ja koko kansakunnalle, joka edelleen elää panttivankikriisin varjossa. Näissä tilaisuuksissa on korostettu toivon ja uskon merkitystä kriisin aikana.
Erityisen liikuttava hetki koettiin Tel Avivin Panttivankien aukiolla, jossa entiset panttivangit ja perheiden jäsenet kertoivat omia tarinoitaan. Shofar-torvien soidessa yleisö koki yhdistyneisyyden tunteen, jossa toivo rakkaiden kotiinpaluusta ja kansallinen yhtenäisyys nousivat vahvasti esille. Tällaiset hengelliset tapahtumat tuovat ihmisille toivoa ja voimaa kohdata epävarmuutta täynnä oleva tulevaisuus(The Times of Israel)(Jewish Telegraphic Agency).
kulttuuri: Israelin ooppera muistaa lokakuun 7. päivän
Lokakuun 7. päivän vuosipäivän kunniaksi Israelin ooppera esitti erityisen ohjelman, joka sisälsi ”Gate of Mercy” -nimisen esityksen. Tämä teos on syvällisesti juurtunut Israelin perinteisiin ja uskonnollisiin teemoihin, ja se toi esiin toivon ja lunastuksen viestin synkän vuoden aikana. Tämä oopperaesitys oli osa laajempia kulttuuritapahtumia, joissa kansakunta muisti terrori-iskujen uhreja sekä heidän perheitään. Oopperaesityksen kautta Israelin kulttuurielämä pyrkii tarjoamaan hengellistä lohtua ja muistutusta siitä, että taiteen avulla voidaan käsitellä myös kansallisia tragedioita(Jewish Telegraphic Agency).
Tämä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen toiminta on auttanut pitämään esillä ajatusta, että vaikeimpien aikojen keskellä kansakunta voi yhdistyä sekä poliittisesti että hengellisesti.
talous: Israelin talous kriisin keskellä
Lokakuun 7. päivän iskujen vuosipäivän ja jatkuvan sodan myötä Israelin talous on kohdannut merkittäviä haasteita. Sodan aiheuttamat vahingot ja erityisesti Gazan alueen toimet ovat vaikuttaneet merkittävästi infrastruktuuriin, matkailuun ja kansainvälisiin sijoituksiin. Israelin hallitus on joutunut investoimaan suuria summia sotilasoperaatioihin, mikä on lisännyt valtion taloudellista painetta. Monet yritykset, erityisesti rajaseudulla, ovat kokeneet suuria taloudellisia tappioita sodan ja turvallisuushuolien vuoksi. Erityisesti matkailuala on kärsinyt, koska turistit ovat peruneet matkojaan ja monet kansainväliset yritykset ovat tilapäisesti vetäytyneet maasta.
Talousasiantuntijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että Israelin talous on vuosien aikana kehittynyt kestäväksi ja kykenee selviytymään kriiseistä. Teknologia- ja startup-sektori, joka on yksi maan merkittävimmistä talouden vetureista, on säilynyt suhteellisen vakaana huolimatta nykyisestä epävakaudesta. Valtion talousministeriö on luvannut lisätoimia kriisistä kärsivien alueiden yritysten tukemiseksi sekä sotilaiden perheille ja panttivankien omaisille suunnattujen tukien lisäämiseksi. Tulevat viikot ja kuukaudet näyttävät, kuinka hyvin Israel pystyy vakauttamaan talouttaan ja toipumaan kriisistä(The Jerusalem Post)(The Times of Israel)(Jewish Telegraphic Agency).
kansainväliset reaktiot: Ranska ja Yhdysvallat lähettävät tukensa Israelille
Israelin taistelu Hamasia ja Hizbollahia vastaan on herättänyt laajaa kansainvälistä tukea, erityisesti länsimaista. Yhdysvallat on ollut merkittävin Israelin tukija ja on tarjonnut paitsi diplomaatista tukea myös sotilaallista apua. Presidentti Joe Biden on toistanut, että Yhdysvallat seisoo lujasti Israelin rinnalla ja tukee sen oikeutta puolustautua terrori-iskuja vastaan. Myös Yhdysvaltain kongressi on vahvistanut lisäapupaketteja Israelille, sisältäen rahoitusta sotilasoperaatioihin ja puolustusjärjestelmien, kuten Rautakupolin, vahvistamiseen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on myös ilmaissut tukensa Israelille, ja hän jakoi Twitterissä viestin hepreaksi osoittaen solidaarisuuttaan lokakuun 7. päivän muistotilaisuuksissa. Macronin mukaan Ranska tukee Israelin taistelua terrorismia vastaan ja tuomitsee Hamasin väkivaltaiset toimet. Nämä julkiset lausunnot ovat osa laajempaa kansainvälistä tukirintamaa, joka pyrkii vahvistamaan Israelin asemaa Lähi-idän konfliktissa. Samalla monet länsimaat ovat jatkaneet diplomatiaa ja sovittelupyrkimyksiä, jotta laajempaa alueellista sotaa voitaisiin välttää(The Jerusalem Post)(Jewish Telegraphic Agency).
turvallisuus: jatkuvat iskut ja panttivankien vapautusoperaatiot
Israel jatkaa sotilaallisia operaatioita Gazan alueella pyrkien neutralisoimaan Hamasin tukikohdat ja vapauttamaan panttivankeja, joita edelleen pidetään Gazassa. Vaikka osa panttivangeista on vapautettu aiemmissa neuvotteluissa, tilanne on edelleen äärimmäisen haastava, ja hallitus joutuu tasapainoilemaan sotilaallisten toimien ja diplomatian välillä. IDF on kertonut jatkavansa iskuja Hamasin infrastruktuuria vastaan ja tuhoavansa sen kykyä hyökätä Israelin alueelle.
Samalla Hizbollah on jatkanut raketti-iskuja pohjoiseen, mikä on pakottanut Israelin valmistautumaan mahdollisesti laajenevaan sotaan myös Libanonin rintamalla. Israelin hallitus on varoittanut, että tarvittaessa se miehittää Libanonin eteläosan pysyvästi, mikäli Hizbollah ei lopeta hyökkäyksiään(The Jerusalem Post)(Jewish Telegraphic Agency).
politiikka: hallituksen kohtaama kasvava kritiikki panttivankikriisin käsittelystä
Israelin hallitus on joutunut kasvavan paineen kohteeksi panttivankikriisin pitkittyessä ja kansalaisten kärsivällisyyden hiipuessa. Pääministeri Benjamin Netanyahun hallintoa on syytetty epäonnistumisista erityisesti panttivankien vapauttamisessa ja Gazan tilanteen hallinnassa. Useat panttivankien perheet ovat julkisesti kritisoineet hallitusta, ja heidän mielenosoituksensa ovat saaneet laajaa tukea kansalaisilta.
Tilannetta pahensi entisestään tieto siitä, että Idan Shtivin, joka oli kaapattu Nova-musiikkifestivaaleilta, ruumista ei ole saatu takaisin Gazasta, vaikka häntä oli pitkään pidetty elossa. Tämä uutinen on lisännyt surevien perheiden ahdistusta ja painostaa hallitusta toimimaan tehokkaammin(The Times of Israel)(Jewish Telegraphic Agency).
turvallisuus: IDF jatkaa operaatioitaan Hizbollahia ja Hamasia vastaan
Israelin puolustusvoimat (IDF) jatkavat sotilasoperaatioitaan kahdella rintamalla, Gazassa ja Libanonin rajalla. Pohjoisessa Hizbollahin joukot ovat tehneet useita raketti-iskuja Israelin alueelle, ja IDF vastatoimet ovat olleet aggressiivisia. Libanonin eteläosassa toimivat Hizbollahin joukot saavat merkittävää tukea Iranilta, mikä on tehnyt konfliktista entistä monimutkaisemman. Israelin hallitus on vihjannut mahdollisuuteen miehittää eteläinen Libanon pysyvästi, mikäli Hizbollah ei luovu hyökkäyksistään(The Jerusalem Post)(The Times of Israel).
Gazan rintamalla IDF on jatkanut Hamasin tukikohtien tuhoamista ja pyrkii vapauttamaan alueella edelleen panttivankeina pidettäviä israelilaisia. Sotilasoperaatiot ovat aiheuttaneet huomattavia vahinkoja Hamasin rakettivarastoihin ja infrastruktuuriin, mutta tilanne pysyy jännittyneenä, ja raketti-iskut Israelin siviilialueille jatkuvat. Tämä kaksirintamainen sota rasittaa Israelin puolustuskykyä ja lisää jännitteitä sekä kotimaassa että kansainvälisesti(The Jerusalem Post)(The Times of Israel).
kansainvälinen yhteistyö: tukea Israelille Yhdysvalloista ja Euroopasta
Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat jatkaneet Israelin tukemista, erityisesti aseellisen konfliktin jatkuessa Gazassa ja Libanonissa. Yhdysvallat on lähettänyt lisää aseistusta ja rahoitusta Israelin puolustukseen, ja presidentti Joe Biden on toistuvasti ilmaissut tukensa Israelin oikeudelle puolustautua terrori-iskuja vastaan. Euroopan puolelta Ranskan presidentti Emmanuel Macron on osoittanut solidaarisuuttaan Israelille jakamalla viestin hepreaksi lokakuun 7. päivän muistotilaisuuksien yhteydessä(Jewish Telegraphic Agency).
Diplomaattisesta tuesta huolimatta Israelin hallitusta kehotetaan myös harkitsemaan neuvotteluja kriisin ratkaisemiseksi, erityisesti panttivankien tilanteen suhteen. YK ja useat kansainväliset järjestöt ovat ilmaisseet huolensa siviiliuhrien määrästä ja humanitaarisesta kriisistä Gazassa, mikä on lisännyt painetta löytää diplomaattinen ratkaisu.
Valmistautuminen Sukkot-juhlaan
”Erev Sukkot” tarkoittaa Sukkot-juhlan aattoa, joka alkaa iltaisin auringonlaskun aikaan, kuten juutalaisessa perinteessä monet pyhät. Ensi viikon keskiviikko on Erev Sukkot, se tarkoittaa, että silloin vietetään valmistautumista seuraavana päivänä alkavaan Sukkot-juhlaan. Käytännössä tämä merkitsee seuraavia asioita:
Valmistelut
Juutalaiset perheet valmistautuvat rakentamalla ja koristelemalla ”sukkan”, tilapäisen ulkoilma-rakennelman, jossa he aterioivat ja joskus nukkuvat juhlan aikana muistona israelilaisten erämaavaelluksesta. Sukkan rakentaminen ja koristeleminen ovat keskeinen osa Sukkot-juhlan valmisteluja.
Ruokavalmistelut
Koska Sukkot on myös pyhäpäivä, juhlaan valmistetaan erityisiä aterioita. Erev Sukkot -iltana monet perheet nauttivat ensimmäisen ateriansa sukkassa.
Siirtymä arjesta pyhään
Erev Sukkot merkitsee siirtymistä arjesta pyhään aikaan, joten valmistelut sisältävät myös kodin siistimisen ja usein erityisiä rukouksia. Samalla laitetaan kaikki valmiiksi juhlaa varten, koska Sukkot alkaa virallisesti auringonlaskun jälkeen.
Rituaaliset valmistelut
Juutalaiset valmistautuvat siirtymään sukkassa vietettäviin seremonioihin, jotka liittyvät myös neljän lajin (lulav, etrog, hadasim ja aravot) käyttöön, mikä on olennainen osa Sukkot-juhlaa. Näitä lajeja siunataan juhlan aikana.
Israelin ja kansainvälinen media on seurannut tarkasti ensimmäisen vuosipäivän tapahtumia vuoden 2023 terrori-iskusta, joka aloitti sodan Hamasin kanssa. Israelissa pidettiin useita muistotilaisuuksia, joissa kunnioitettiin terrori-iskujen uhreja. Erityisesti Nova-musiikkifestivaalin tragedia on pysynyt kansan muistoissa, ja sen uhrien omaiset kokoontuivat jälleen tänään suremaan menetettyjä rakkaitaan.
Samanaikaisesti tilaisuuksien kanssa Israelin puolustusvoimat jatkavat operaatioitaan Hamasia vastaan Gazassa, ja konfliktin keskellä on yhä panttivankeina yli 100 israelilaista, joita Hamas pitää hallussaan. Tämä on lisännyt jännitteitä entisestään, ja Israelin hallitus on ilmoittanut, että panttivankien vapauttaminen on yksi sen keskeisistä tavoitteista. Israelin presidentti Herzog korosti muistotilaisuuksien aikana, että taistelu terroristeja vastaan jatkuu, kunnes kaikki panttivangit on saatu kotiin. Tilanne on kuitenkin monimutkainen, sillä neuvottelut Hamasin kanssa ovat edenneet hitaasti, ja uudet raketti-iskut Gazasta vaikeuttavat tilannetta entisestään.
Yksi mielenkiintoisimmista ilmiöistä Israelin nykyisessä tilanteessa on maan sisäinen keskustelu ja kritiikki hallitusta kohtaan. Yhä useammat israelilaiset ovat vaatineet hallitukselta konkreettisempia toimia panttivankien vapauttamiseksi ja konfliktin lopettamiseksi. Hallitus on kuitenkin joutunut tasapainoilemaan sisäisten vaatimusten ja kansainvälisen paineen välillä, erityisesti Euroopan maiden vaatimusten kanssa, jotka ovat peräänkuuluttaneet aseiden viennin rajoituksia ja rauhanomaista ratkaisua.
Israelin johto on kuitenkin pitänyt tiukasti kiinni siitä, että rauhaa ei voida saavuttaa ilman, että Hamas ensin kukistetaan sotilaallisesti. Tämä asettaa Israelin haastavaan asemaan kansainvälisissä suhteissa, erityisesti kun Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on ilmoittanut tukensa Israelille mutta korostanut tarvetta lopulliseen rauhanneuvotteluun.
Tänään Israelin ja maailman huomio on jälleen kerran keskittynyt siihen, kuinka tämä pitkäaikainen konflikti voidaan ratkaista ja kuinka uhrien muistoa voidaan kunnioittaa samalla, kun maassa pyritään turvaamaan tulevaisuus terroriuhkien keskellä.
”Mi shebeirach avoteinu, Avraham, Yitzchak, v’Yaakov, imoteinu Sarah, Rivka, Rachel, v’Leah, hu yevarech et ha-cholim. Hu yevarech et kol ha-am Yisrael, v’yiten lahem koach, refuah shlemah, u’shalom.”
”Hän, joka siunasi esi-isiämme, Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, sekä esiäitejämme, Saaraa, Rebekkaa, Raakelia ja Leaa, siunatkoon kaikkia sairaita ja kärsiviä. Hän siunatkoon koko Israelin kansaa, antakoon heille voimaa, täydellisen parantumisen ja rauhan.”
politiikka: Iranin ohjusisku eskaloi tilannetta Israelissa
Iranin 8. lokakuuta 2024 suorittama ohjusisku Israelia vastaan on aiheuttanut laajaa huolta Lähi-idässä ja kansainvälisesti. Isku tapahtui jännitteiden ollessa korkealla, ja Iran on uhannut lisäiskuilla, jos Israel vastaa sotilaallisesti. Israelin puolustusvoimat ovat kuitenkin ilmoittaneet, että he valitsevat tarkasti ajankohdan ja paikan, milloin ja miten reagoidaan tähän iskuun. Iranilaiset joukot Irakissa ovat myös varoittaneet, että USA tukikohdat Irakissa voivat joutua tulevien iskujen kohteeksi, jos tilanne jatkuu nykyisellään.
Lisäksi Yhdysvaltojen laivasto on aktiivisesti puolustanut Israelia, ja se onnistui torjumaan ohjuksia Jordanian ilmatilassa, joka on sallinut USA laivaston toimia alueellaan. Tämä tilanne merkitsee merkittävää eskalaatiota alueen sotilaallisissa operaatioissa ja korostaa Lähi-idän monimutkaista tilannetta, jossa Israel ja Iran ovat jatkuvassa jännitystilassa, ja kansainväliset toimijat, kuten Yhdysvallat, ovat mukana konfliktissa(The Times of Israel)(www.israelhayom.com)(The Jerusalem Post).
turvallisuus: IDF sotilas kaatunut Gazassa
Israelin puolustusvoimat (IDF) raportoivat 8. lokakuuta 2024 yhden sotilaan kuolemasta Pohjois-Gazan taisteluissa. Tämä tapahtuma on osa laajempaa konfliktia, joka on jatkunut jo yli vuoden Hamasin hyökkäyksistä Israelia vastaan. IDF on jatkanut operaatioitaan Gazassa ja joutunut jatkuviin yhteenottoihin alueella olevien militanttien kanssa. Israelin armeija on kuitenkin vakuuttanut, että he pystyvät hallitsemaan tilannetta ja jatkavat taistelua maan turvallisuuden takaamiseksi(The Times of Israel)(www.israelhayom.com).
rikos: Itä-Jerusalemin asukkaat pidätetty epäiltynä joukkoraiskauksesta
Kaksi Itä-Jerusalemin miestä on pidätetty epäiltynä ulkomaalaisen naisen joukkoraiskauksesta Tel Avivissa. Poliisin mukaan nainen tapasi yhden epäillyistä baarissa, ja miehet tarjosivat hänelle kyydin kotiin. Sen sijaan he veivät naisen tuntemattomaan paikkaan, jossa häntä seksuaalisesti hyväksikäytettiin. Tapauksen tutkinta jatkuu, ja se on herättänyt laajaa huomiota Israelissa. Seksuaalirikokset ovat vakava ja arkaluonteinen aihe, ja viranomaiset pyrkivät käsittelemään tapaukset nopeasti ja oikeudenmukaisesti, jotta uhrit saavat oikeutta ja yleinen turvallisuudentunne säilyy(The Times of Israel).
diplomatia: Ranskan ulkoministeri puolustaa Macronin aselakiehdotuksia Israelin turvallisuuden vuoksi
Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot tuki presidentti Emmanuel Macronin ehdotusta aseviennin rajoittamisesta osana pyrkimyksiä rauhan saavuttamiseksi Lähi-idässä. Hän tapasi Israelin viranomaisia 8. lokakuuta 2024 ja totesi, että aseiden myynti konfliktin osapuolille vaarantaisi alueen turvallisuuden ja rauhanneuvottelut. Barrot’n mukaan Ranskan tavoitteena on edistää rauhaa Lähi-idässä ja varmistaa, että Israelin turvallisuudesta huolehditaan samalla, kun estetään lisäkärjistymistä konfliktialueilla. Tämä diplomatiaan liittyvä keskustelu on osa laajempaa kansainvälistä painetta rauhan saavuttamiseksi alueella(The Times of Israel).
yhteiskunta: Israelin juutalaisviranomaiset kohtaavat antisemitismiä Yhdysvalloissa
Useat Israelin ja juutalaisyhteisön viranomaiset ovat joutuneet antisemitistisen häirinnän kohteeksi Yhdysvalloissa luonnonkatastrofin jälkipyykissä. Esimerkiksi kotimaan turvallisuudesta vastaava sihteeri Alejandro Mayorkas, Asheville’n kaupunginjohtaja Esther Manheimer ja FEMA tiedottaja Daniel Rothenberg ovat saaneet uhkauksia ja häirintää sosiaalisen median kautta. Tämä tapaus liittyy laajempaan ilmiöön, jossa antisemitismiä esiintyy usein silloin, kun juutalaiset ovat mukana julkisessa virassa tai avustustöissä, erityisesti sosiaalisen median vääristelyjen myötä. Tämä nostaa esiin huolen antisemitistisen retoriikan lisääntymisestä Yhdysvalloissa ja sen vaikutuksesta julkisiin viranhaltijoihin sekä kansalaisturvallisuuteen(The Times of Israel).
turvallisuus: Hamas uhkaa uusin hyökkäyksin tappioista huolimatta
Hamasin korkea-arvoinen johtaja Khaled Mashaal antoi 8. lokakuuta 2024 julkilausuman, jossa hän väitti, että järjestö tulee ”nousemaan kuin feeniks” sen jälkeenkin, kun se on kärsinyt tappioita Gazan taistelukentillä. Mashaal varoitti Lähi-idän olevan kuin ”tikittävä aikapommi” niin kauan kuin Israelin ”miehitys” jatkuu. Samalla Hamasin sotilaspuolen edustaja ylisti edellisen vuoden hyökkäystä Israelia vastaan ”menestykseksi”, joka oli nöyryyttänyt Israelin puolustusvoimia. Vaikka Israel on onnistunut torjumaan monia uhkia ja iskemään takaisin, tämä tilanne osoittaa, että konfliktin ratkaiseminen on kaukana, ja jännitteet jatkuvat vaarallisina(The Jerusalem Post).
uskonto: Minneapolisin mies pidätetty synagogan uhkauksista
Minneapolisissa 21-vuotias mies on pidätetty sen jälkeen, kun hänet oli havaittu aseistautuneena Temppeli Israelin ulkopuolella Rosh Hashana -juhlan aikana. Hän oli jo aiemmin syyskuussa tehnyt uhkaavia puheluita synagogaan liittyen. Tämä tapahtuma on järkyttänyt paikallista juutalaisyhteisöä, ja se on osa laajempaa antisemitististen uhkien aaltoa Yhdysvalloissa. Viranomaiset ottavat tapauksen vakavasti, ja pidätys on osa pyrkimyksiä varmistaa, että uskonnolliset yhteisöt voivat kokoontua turvallisesti. Tällaiset välikohtaukset nostavat esiin kasvavan huolen antisemitismistä Yhdysvalloissa ja sen vaikutuksista juutalaisyhteisöihin(The Times of Israel).
Riikka Purra: Israelilla on oikeus puolustautua – terrorismin hyväksyminen ei ole vaihtoehto
Riikka Purra on ilmaissut tukensa Israelille ja sen oikeudelle puolustaa itseään terroristijärjestöjä, kuten Hamasia, vastaan. Hän korostaa, että Israelilla on oikeus olemassaoloonsa ja itsemääräämisoikeuteen. Purra on myös todennut, että Suomi ja kansainvälinen yhteisö eivät saa hyväksyä terrorismia, mutta samalla hän on tuonut esiin huolensa siviilien kärsimyksistä konfliktin osapuolten välillä. Palestiinan valtion suhteen Purra ei ole antanut selkeää tukea, vaan hänen painotuksensa on Israelin turvallisuudessa ja rauhanprosessin etenemisessä ilman terroristijärjestöjen vaikutusta(Iltasanomat).
politiikka: Netanyahu ehdottaa sodan uudelleennimeämistä
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on ehdottanut maan hallitukselle, että nykyinen sota nimettäisiin uudelleen ”Revival War” -nimeksi (suomeksi ”Elpymisen sota”). Tämä on osa laajempaa kampanjaa, jossa pyritään vahvistamaan kansakunnan yhtenäisyyttä ja kestävyyttä Israelin puolustaessa itseään sekä Gazassa että Libanonin rajalla. Alueella käydään tällä hetkellä raskaita taisteluja sekä Hamasin että Hizbollahin joukkoja vastaan, ja hallituksen strategian mukaisesti Israelin puolustusvoimat (IDF) jatkavat laajamittaista sotilasoperaatiota molemmilla rintamilla. Samalla on syntynyt myös kansainvälistä keskustelua Israelin toimista ja konfliktin luonteesta.
sota: Liberman vaatii eteläisen Libanonin miehittämistä
Yisrael Beytenu -puolueen johtaja Avigdor Liberman on esittänyt tiukkoja vaatimuksia hallitukselle, joissa hän ehdottaa Libanonin eteläosan pysyvää miehittämistä, kunnes Hizbollah ei enää muodosta uhkaa Israelille. Tämä ehdotus tulee keskellä kasvavaa jännitystä Israelin ja Hizbollahin välillä, joka on ampunut raketteja Israelin pohjoisosaan. Libermanin mukaan Israelin ei tule vetäytyä, vaan sen on jatkettava painostusta, kunnes uhka on täysin eliminoitu.
turvallisuus: raketti-iskuja ja uusia yhteenottoja
Gazan alueelta ammutut raketit ovat jälleen osuneet Israelin keskiosiin, mukaan lukien Tel Aviv, Kfar Chabad ja Rishon Lezion. Hamasin iskut ovat jatkoa Gazasta tulevalle aggressiolle, ja ne ovat kohdistuneet sekä sotilas- että siviilikohteisiin. Israelin puolustusjärjestelmä, kuten Rautakupoli, on toiminut useiden rakettien torjunnassa, mutta uhka jatkuu edelleen. Israelin puolustusvoimat ovat myös ilmoittaneet jatkavansa laajoja operaatioita Gazassa, erityisesti Hamasin tukikohtia vastaan. Taistelut jatkuvat myös Libanonin raja-alueilla Hizbollahin joukkojen kanssa.
yhteiskunta: muistojuhla ja poliittinen jännitys
Lokakuun 7. päivän terrori-iskujen vuosipäivän muistojuhlia on vietetty ympäri Israelia, mutta poliittiset jännitteet ovat olleet vahvasti läsnä. Monet surevat omaiset, erityisesti Gazassa panttivangeiksi joutuneiden läheiset, ovat arvostelleet hallituksen toimia kriisin hoitamisessa. Joitakin virallisia muistoseremonioita on boikotoitu, ja tilalle on järjestetty vaihtoehtoisia tilaisuuksia, kuten Tel Avivin HaYarkon-puistossa. Yli 50 000 ihmistä varasi liput juhlaan, vaikka turvallisuussyistä osallistujamäärää jouduttiin rajoittamaan.
Näiden tapahtumien keskellä panttivankien perheet ja heidän tukijansa ovat kokoontuneet mielenosoituksiin vaatiakseen toimia rakkaidensa vapauttamiseksi. Hallitus joutuu tasapainoilemaan sotilaallisten operaatioiden ja panttivankikriisin välillä, ja tämä on lisännyt poliittisia jännitteitä entisestään.
politiikka: protestit hallituksen käsittelyä vastaan jatkuvat
Israelissa poliittinen ilmapiiri jatkuu jännittyneenä lokakuun 7. päivän terrori-iskujen vuosipäivänä. Surevat omaiset ovat kritisoineet hallituksen toimintaa panttivankien kriisin käsittelyssä ja yleisesti maan turvallisuustilanteessa. Erityisen kohteen on saanut pääministeri Benjamin Netanyahu, joka on kohdannut voimakkaita vastalauseita valintojensa takia. Hallituksen virallisessa muistojuhlassa Ofakimissa ei ollut yleisöä, koska hallitus perusteli sen turvallisuusriskillä. Kuitenkin monet uskovat, että kyse oli yrityksestä välttää suora vuorovaikutus surevien omaisten kanssa, jotka ovat syyttäneet hallitusta panttivankien ja turvallisuuden laiminlyönnistä.
Toisaalla Tel Avivissa järjestettiin vaihtoehtoinen muistotilaisuus, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Myös mielenosoitukset panttivankien vapauttamisen puolesta jatkuivat ympäri Israelia, erityisesti Jerusalemin pääministerin residenssin edessä. Mielenosoitusten ja muistojuhlien aikana surevat perheet korostivat tarvetta saada selvyys rakkaidensa kohtalosta ja vaativat konkreettisia toimia hallitukselta panttivankien vapauttamiseksi(The Jerusalem Post)(Jewish Telegraphic Agency).
yhteiskunta: panttivankien perheet kaipaavat rakkaidensa kotiinpaluuta
Gazan panttivankikriisi on jättänyt syviä haavoja Israelin yhteiskuntaan. Yksi suurimpia surun hetkiä on ollut uutinen siitä, että Idan Shtivi, 28-vuotias panttivanki, joka kaapattiin Nova-musiikkifestivaaleilta, oli kuollut, mutta hänen ruumistaan ei ole saatu takaisin Gazasta. Tämä uutinen tuli keskellä muistotilaisuuksia, joissa monilla oli toivo rakkaidensa kotiinpaluusta. Monet perheet ovat viettäneet vuoden tietämättä läheistensä kohtaloa, mikä lisää epävarmuutta ja ahdistusta heidän elämässään.
Useissa muistotilaisuuksissa, kuten Tel Avivin Panttivankien aukiolla, soitettiin shofar-torvia hiljaisen rukoushetken aikana. Monet entiset panttivangit kertoivat kokemuksistaan ja tarjosivat lohtua niille, jotka edelleen odottavat rakkaitaan kotiin. Yksi liikuttavimmista tarinoista oli Sapir Cohenin kertomus, joka muisteli omaa pelastumistaan, mutta hänen kumppaninsa Sasha Trufanov on edelleen panttivankina Gazassa. Tämä jatkuva epävarmuus varjostaa Israelin kollektiivista muistia lokakuun 7. päivän tapahtumista(Jewish Telegraphic Agency).
sota: Hizbollahin ja Israelin välinen tilanne kiristyy
Israelin pohjoisraja on ollut jännitteiden keskipisteessä, kun Hizbollah on jatkanut raketti-iskuja Israelin alueelle. Samaan aikaan IDF on vastannut hyökkäyksiin Libanonista käsin operoivia terroristeja vastaan. Hizbollah, joka on saanut merkittävää tukea Iranilta, on ollut aktiivinen konfliktissa, ja tilanne voi pahentua entisestään, mikäli sotilaalliset toimet eskaloituvat. IDF sotilaat ovat taistelleet Libanonin rajalla, ja viime päivinä taisteluissa on menetetty useita sotilaita, mukaan lukien reservin vääpeli Aviv Magen(The Jerusalem Post).
Libanonin ja Israelin välinen jännite on osa laajempaa Lähi-idän konfliktia, joka kytkeytyy myös Iranin ja Israelin välisiin kiistoihin. Iran on voimakkaasti mukana tukemassa Hizbollahia ja muita alueellisia ryhmittymiä, jotka toimivat Israelia vastaan. Israelin sotilasjohtajat ovat varoittaneet, että heidän on tehtävä kaikkensa, jotta Hizbollah ei enää muodostaisi uhkaa pohjoisrajan läheisyydessä oleville yhteisöille.
diplomatia: kansainvälinen paine Iranin hyökkäysten jälkeen
Iran on joutunut kansainvälisen paineen kohteeksi sen jälkeen, kun se on osallistunut Israelin vastaiseen toimintaan ja tukenut Hamasin ja Hizbollahin hyökkäyksiä. Viime päivinä Iranin ulkoministeriö kutsui Australian suurlähettilään Teheraniin protestina maan puolueellisena pidetystä kannasta Iranin toimia vastaan. Iranin rooli alueen konflikteissa on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja monet länsimaat, mukaan lukien Australia, ovat tuominneet Iranin tukeman terrorismin.
Tämä diplomaattinen kiista heijastaa laajempaa globaalia reaktiota Iranin ja sen liittolaisten toimiin Lähi-idässä. Monet länsimaat ovat korostaneet tarvetta kohdistaa lisäsanktioita Iraniin, jotta sen tuki terroristijärjestöille saataisiin katkaistua. Iran puolestaan jatkaa Israelin vastaisen retoriikkansa levittämistä, samalla kun se kiistää olevansa suoraan vastuussa alueen väkivaltaisuuksista(The Jerusalem Post)(The Times of Israel).
uskonto: yhteiset rukoukset ja toivon merkitys kriisin keskellä
Israelin synagogissa ja yhteisöissä eri puolilla maata on järjestetty rukoushetkiä ja shofar-torven soittoa osana muistoseremonioita lokakuun 7. päivän terrori-iskujen vuosipäivänä. Tämä on ollut keino tarjota lohtua sureville perheille ja koko kansakunnalle, joka edelleen elää panttivankikriisin varjossa. Näissä tilaisuuksissa on korostettu toivon ja uskon merkitystä kriisin aikana.
Erityisen liikuttava hetki koettiin Tel Avivin Panttivankien aukiolla, jossa entiset panttivangit ja perheiden jäsenet kertoivat omia tarinoitaan. Shofar-torvien soidessa yleisö koki yhdistyneisyyden tunteen, jossa toivo rakkaiden kotiinpaluusta ja kansallinen yhtenäisyys nousivat vahvasti esille. Tällaiset hengelliset tapahtumat tuovat ihmisille toivoa ja voimaa kohdata epävarmuutta täynnä oleva tulevaisuus(The Times of Israel)(Jewish Telegraphic Agency).
kulttuuri: Israelin ooppera muistaa lokakuun 7. päivän
Lokakuun 7. päivän vuosipäivän kunniaksi Israelin ooppera esitti erityisen ohjelman, joka sisälsi ”Gate of Mercy” -nimisen esityksen. Tämä teos on syvällisesti juurtunut Israelin perinteisiin ja uskonnollisiin teemoihin, ja se toi esiin toivon ja lunastuksen viestin synkän vuoden aikana. Tämä oopperaesitys oli osa laajempia kulttuuritapahtumia, joissa kansakunta muisti terrori-iskujen uhreja sekä heidän perheitään. Oopperaesityksen kautta Israelin kulttuurielämä pyrkii tarjoamaan hengellistä lohtua ja muistutusta siitä, että taiteen avulla voidaan käsitellä myös kansallisia tragedioita(Jewish Telegraphic Agency).
Tämä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen toiminta on auttanut pitämään esillä ajatusta, että vaikeimpien aikojen keskellä kansakunta voi yhdistyä sekä poliittisesti että hengellisesti.
talous: Israelin talous kriisin keskellä
Lokakuun 7. päivän iskujen vuosipäivän ja jatkuvan sodan myötä Israelin talous on kohdannut merkittäviä haasteita. Sodan aiheuttamat vahingot ja erityisesti Gazan alueen toimet ovat vaikuttaneet merkittävästi infrastruktuuriin, matkailuun ja kansainvälisiin sijoituksiin. Israelin hallitus on joutunut investoimaan suuria summia sotilasoperaatioihin, mikä on lisännyt valtion taloudellista painetta. Monet yritykset, erityisesti rajaseudulla, ovat kokeneet suuria taloudellisia tappioita sodan ja turvallisuushuolien vuoksi. Erityisesti matkailuala on kärsinyt, koska turistit ovat peruneet matkojaan ja monet kansainväliset yritykset ovat tilapäisesti vetäytyneet maasta.
Talousasiantuntijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että Israelin talous on vuosien aikana kehittynyt kestäväksi ja kykenee selviytymään kriiseistä. Teknologia- ja startup-sektori, joka on yksi maan merkittävimmistä talouden vetureista, on säilynyt suhteellisen vakaana huolimatta nykyisestä epävakaudesta. Valtion talousministeriö on luvannut lisätoimia kriisistä kärsivien alueiden yritysten tukemiseksi sekä sotilaiden perheille ja panttivankien omaisille suunnattujen tukien lisäämiseksi. Tulevat viikot ja kuukaudet näyttävät, kuinka hyvin Israel pystyy vakauttamaan talouttaan ja toipumaan kriisistä(The Jerusalem Post)(The Times of Israel)(Jewish Telegraphic Agency).
kansainväliset reaktiot: Ranska ja Yhdysvallat lähettävät tukensa Israelille
Israelin taistelu Hamasia ja Hizbollahia vastaan on herättänyt laajaa kansainvälistä tukea, erityisesti länsimaista. Yhdysvallat on ollut merkittävin Israelin tukija ja on tarjonnut paitsi diplomaatista tukea myös sotilaallista apua. Presidentti Joe Biden on toistanut, että Yhdysvallat seisoo lujasti Israelin rinnalla ja tukee sen oikeutta puolustautua terrori-iskuja vastaan. Myös Yhdysvaltain kongressi on vahvistanut lisäapupaketteja Israelille, sisältäen rahoitusta sotilasoperaatioihin ja puolustusjärjestelmien, kuten Rautakupolin, vahvistamiseen.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on myös ilmaissut tukensa Israelille, ja hän jakoi Twitterissä viestin hepreaksi osoittaen solidaarisuuttaan lokakuun 7. päivän muistotilaisuuksissa. Macronin mukaan Ranska tukee Israelin taistelua terrorismia vastaan ja tuomitsee Hamasin väkivaltaiset toimet. Nämä julkiset lausunnot ovat osa laajempaa kansainvälistä tukirintamaa, joka pyrkii vahvistamaan Israelin asemaa Lähi-idän konfliktissa. Samalla monet länsimaat ovat jatkaneet diplomatiaa ja sovittelupyrkimyksiä, jotta laajempaa alueellista sotaa voitaisiin välttää(The Jerusalem Post)(Jewish Telegraphic Agency).
turvallisuus: jatkuvat iskut ja panttivankien vapautusoperaatiot
Israel jatkaa sotilaallisia operaatioita Gazan alueella pyrkien neutralisoimaan Hamasin tukikohdat ja vapauttamaan panttivankeja, joita edelleen pidetään Gazassa. Vaikka osa panttivangeista on vapautettu aiemmissa neuvotteluissa, tilanne on edelleen äärimmäisen haastava, ja hallitus joutuu tasapainoilemaan sotilaallisten toimien ja diplomatian välillä. IDF on kertonut jatkavansa iskuja Hamasin infrastruktuuria vastaan ja tuhoavansa sen kykyä hyökätä Israelin alueelle.
Samalla Hizbollah on jatkanut raketti-iskuja pohjoiseen, mikä on pakottanut Israelin valmistautumaan mahdollisesti laajenevaan sotaan myös Libanonin rintamalla. Israelin hallitus on varoittanut, että tarvittaessa se miehittää Libanonin eteläosan pysyvästi, mikäli Hizbollah ei lopeta hyökkäyksiään(The Jerusalem Post)(Jewish Telegraphic Agency).
politiikka: hallituksen kohtaama kasvava kritiikki panttivankikriisin käsittelystä
Israelin hallitus on joutunut kasvavan paineen kohteeksi panttivankikriisin pitkittyessä ja kansalaisten kärsivällisyyden hiipuessa. Pääministeri Benjamin Netanyahun hallintoa on syytetty epäonnistumisista erityisesti panttivankien vapauttamisessa ja Gazan tilanteen hallinnassa. Useat panttivankien perheet ovat julkisesti kritisoineet hallitusta, ja heidän mielenosoituksensa ovat saaneet laajaa tukea kansalaisilta.
Tilannetta pahensi entisestään tieto siitä, että Idan Shtivin, joka oli kaapattu Nova-musiikkifestivaaleilta, ruumista ei ole saatu takaisin Gazasta, vaikka häntä oli pitkään pidetty elossa. Tämä uutinen on lisännyt surevien perheiden ahdistusta ja painostaa hallitusta toimimaan tehokkaammin(The Times of Israel)(Jewish Telegraphic Agency).
turvallisuus: IDF jatkaa operaatioitaan Hizbollahia ja Hamasia vastaan
Israelin puolustusvoimat (IDF) jatkavat sotilasoperaatioitaan kahdella rintamalla, Gazassa ja Libanonin rajalla. Pohjoisessa Hizbollahin joukot ovat tehneet useita raketti-iskuja Israelin alueelle, ja IDF vastatoimet ovat olleet aggressiivisia. Libanonin eteläosassa toimivat Hizbollahin joukot saavat merkittävää tukea Iranilta, mikä on tehnyt konfliktista entistä monimutkaisemman. Israelin hallitus on vihjannut mahdollisuuteen miehittää eteläinen Libanon pysyvästi, mikäli Hizbollah ei luovu hyökkäyksistään(The Jerusalem Post)(The Times of Israel).
Gazan rintamalla IDF on jatkanut Hamasin tukikohtien tuhoamista ja pyrkii vapauttamaan alueella edelleen panttivankeina pidettäviä israelilaisia. Sotilasoperaatiot ovat aiheuttaneet huomattavia vahinkoja Hamasin rakettivarastoihin ja infrastruktuuriin, mutta tilanne pysyy jännittyneenä, ja raketti-iskut Israelin siviilialueille jatkuvat. Tämä kaksirintamainen sota rasittaa Israelin puolustuskykyä ja lisää jännitteitä sekä kotimaassa että kansainvälisesti(The Jerusalem Post)(The Times of Israel).
kansainvälinen yhteistyö: tukea Israelille Yhdysvalloista ja Euroopasta
Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat jatkaneet Israelin tukemista, erityisesti aseellisen konfliktin jatkuessa Gazassa ja Libanonissa. Yhdysvallat on lähettänyt lisää aseistusta ja rahoitusta Israelin puolustukseen, ja presidentti Joe Biden on toistuvasti ilmaissut tukensa Israelin oikeudelle puolustautua terrori-iskuja vastaan. Euroopan puolelta Ranskan presidentti Emmanuel Macron on osoittanut solidaarisuuttaan Israelille jakamalla viestin hepreaksi lokakuun 7. päivän muistotilaisuuksien yhteydessä(Jewish Telegraphic Agency).
Diplomaattisesta tuesta huolimatta Israelin hallitusta kehotetaan myös harkitsemaan neuvotteluja kriisin ratkaisemiseksi, erityisesti panttivankien tilanteen suhteen. YK ja useat kansainväliset järjestöt ovat ilmaisseet huolensa siviiliuhrien määrästä ja humanitaarisesta kriisistä Gazassa, mikä on lisännyt painetta löytää diplomaattinen ratkaisu.
Valmistautuminen Sukkot-juhlaan
”Erev Sukkot” tarkoittaa Sukkot-juhlan aattoa, joka alkaa iltaisin auringonlaskun aikaan, kuten juutalaisessa perinteessä monet pyhät. Ensi viikon keskiviikko on Erev Sukkot, se tarkoittaa, että silloin vietetään valmistautumista seuraavana päivänä alkavaan Sukkot-juhlaan. Käytännössä tämä merkitsee seuraavia asioita:
Valmistelut
Juutalaiset perheet valmistautuvat rakentamalla ja koristelemalla ”sukkan”, tilapäisen ulkoilma-rakennelman, jossa he aterioivat ja joskus nukkuvat juhlan aikana muistona israelilaisten erämaavaelluksesta. Sukkan rakentaminen ja koristeleminen ovat keskeinen osa Sukkot-juhlan valmisteluja.
Ruokavalmistelut
Koska Sukkot on myös pyhäpäivä, juhlaan valmistetaan erityisiä aterioita. Erev Sukkot -iltana monet perheet nauttivat ensimmäisen ateriansa sukkassa.
Siirtymä arjesta pyhään
Erev Sukkot merkitsee siirtymistä arjesta pyhään aikaan, joten valmistelut sisältävät myös kodin siistimisen ja usein erityisiä rukouksia. Samalla laitetaan kaikki valmiiksi juhlaa varten, koska Sukkot alkaa virallisesti auringonlaskun jälkeen.
Rituaaliset valmistelut
Juutalaiset valmistautuvat siirtymään sukkassa vietettäviin seremonioihin, jotka liittyvät myös neljän lajin (lulav, etrog, hadasim ja aravot) käyttöön, mikä on olennainen osa Sukkot-juhlaa. Näitä lajeja siunataan juhlan aikana.