Keskiviikkona 23. huhtikuuta 2025 Israel kylpee kevätauringon alla – mutta ei lempeästi, vaan suorastaan paahtavasti. Lämpötilat kohoavat monilla alueilla ennätyksellisen korkeiksi näin varhain keväällä, ja ilmassa leijuu kuin kesän ennakkonäytös.
Tel Avivissa Välimeren tuuli käy kevyesti rantabulevardilla, mutta se ei juuri helpota, kun elohopea kipuaa yli 30 asteen. Rantakahviloiden aurinkovarjot ovat tänään arvossaan, ja meren äärellä käyskentelevä kaupunkiväki etsii varjoa tai viilennystä gelatosta.
Jerusalemissa helle yllättää kivikadut ja vanhat kaupunginmuurit, jotka hohkaavat lämpöä kuin leivinuuni. Yli 34 asteen lukemat tekevät kaupungista lähes aution kuumimpina hetkinä – vain rukousnauhat heiluvat tuulessa, kun pyhiinvaeltajat etsivät suojaa hiljaisista kappeleista tai kiviholvien varjoista.
Haifan vihreillä rinteillä ja sataman yllä lämpö on hieman lempeämpää, mutta silti hikistä. Ilmassa on utua ja pölyä, ja horisontti sumenee pehmeästi kuin vesivärimaalaus. Pilvet yrittävät kurkistaa auringon välistä, mutta eivät onnistu viilentämään kaupunkia, joka odottaa illan viileyden tuovan helpotuksen.
Päivä on siis kuuma, kirkas ja täynnä kehotuksia juoda vettä, suojautua auringolta ja hidastaa tahtia. Tämä on niitä päiviä, jolloin aurinko näyttää Lähi-idän todellisen voimansa – ja Israel kääntää katseensa kohti varjoa, viilennystä ja ehkä jo aikaisin sytytettyjä iltalyhtyjä.
Kevät – tällä kertaa paahteinen ja varhain herännyt.
Tällä hetkellä Israelin lehdistön keskustelupalstoilla ja mielipidekirjoituksissa käydään vilkasta keskustelua maan sisäisestä jakautumisesta, joka on syventynyt Gazan sodan pitkittyessä. Yhä useammat reserviläiset ja entiset sotilaat ilmaisevat julkisesti vastustavansa hallituksen toimia, erityisesti pääministeri Benjamin Netanjahun päätöstä jatkaa sotatoimia panttivankien ollessa edelleen Hamasin hallussa. Tämä on herättänyt laajaa huolta kansallisen yhtenäisyyden ja demokratian tilasta.
Esimerkiksi entinen ilmavoimien komentaja Asaf Agmon, joka menetti pojanpoikansa sodassa, on noussut näkyväksi kriitikoksi hallituksen toimia kohtaan. Hän ja monet muut ovat allekirjoittaneet avoimia kirjeitä, joissa vaaditaan sodan lopettamista ja panttivankien vapauttamista. Nämä kirjeet ovat saaneet laajaa huomiota ja ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka pitkälle hallituksen tulisi mennä sotatoimissaan ja milloin on aika neuvotella rauhasta.
Hallitus on vastannut näihin protesteihin kovin ottein, uhaten erottamisilla ja syyttämällä kriitikoita kansallisen turvallisuuden heikentämisestä. Tämä on lisännyt jännitteitä ja herättänyt kysymyksiä sananvapauden ja demokratian tilasta Israelissa.
Lisäksi keskustelua herättää Netanjahun pyrkimys erottaa Shin Betin johtaja Ronen Bar, mikä on nähty osana laajempaa pyrkimystä keskittää valtaa ja heikentää demokratian instituutioita. Tämä on johtanut oikeuslaitoksen ja hallituksen väliseen kriisiin, joka on edelleen kesken.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Israelin yhteiskunta on tällä hetkellä syvästi jakautunut. Sodan jatkuminen, hallituksen toimet ja kansalaisten protestit ovat luoneet tilanteen, jossa keskustelu maan tulevaisuudesta, demokratian tilasta ja kansallisen yhtenäisyyden säilyttämisestä on tärkeämpää kuin koskaan.
Talous: OECD ennustaa Israelin talouden kasvavan maailman keskiarvon yläpuolelle vuonna 2025, mutta varoittaa korkeasta elinkustannustasosta
OECD odottaa Israelin talouden elpyvän vuonna 2025, mutta on pessimistisempi kasvun vauhdista kuin paikalliset ennusteet. Järjestö varoittaa sodan aiheuttaman kulutuksen jatkavan vaikutustaan maan talouteen. Lisäksi OECD kehottaa Israelia keskittymään sosioekonomisten erojen kaventamiseen, byrokratian vähentämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen teknologiateollisuuden ulkopuolella.
Teknologia: Israelilaiset yritykset panostavat tekoälyinfrastruktuuriin, valmistautuen vuoteen 2025
Israelin yritykset investoivat merkittävästi tekoälyinfrastruktuuriin, valmistautuen tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi SQream kehittää tehokkaita tietojenkäsittelyratkaisuja, jotka mahdollistavat kustannustehokkaat tekoälypohjaiset kyselyt.Tämä strategia perustuu toimitusjohtaja Ami Galin työhön, joka on johtanut yritystä 14 vuoden ajan.
Ilmasto: Israelin kuivuus ja kuumuus lisäävät kuolleisuutta – tutkijat varoittavat
Israelin tutkijat varoittavat, että ilmastonmuutoksen aiheuttama kuumuus voi johtaa jopa 330 israelilaisen kuolemaan joka kesä vuosisadan loppuun mennessä, ellei merkittäviä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toteuteta. Tämä edustaa 11-kertaista kasvua nykyiseen vuosittaiseen lukuun verrattuna. The
Matkailu: Glamping kasvattaa suosiotaan Israelin matkailusektorilla
Glamping, eli ylellinen leirintä, on kasvava trendi Israelin matkailualalla. Esimerkiksi Kuolleenmeren alueella sijaitsevat glamping-kohteet tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden nauttia luonnosta mukavuuksista tinkimättä. Tämä matkailumuoto houkuttelee sekä israelilaisia että ulkomaisia turisteja, jotka etsivät uusia ja erilaisia kokemuksia.
Turvallisuus: Israelin ja Yhdysvaltojen valmius iskeä Iraniin neuvottelujen epäonnistuessa
Israelin ja Yhdysvaltojen korkean tason turvallisuusviranomaiset ovat ilmaisseet valmiutensa käyttää sotilaallista voimaa Irania vastaan, mikäli meneillään olevat ydinohjelmaneuvottelut epäonnistuvat. Brig. Gen. Amir Avivin mukaan molemmat maat ovat valmiita toimimaan, jos diplomatia ei tuota tuloksia. Tämä korostaa alueen jännittynyttä tilannetta ja mahdollisia seurauksia epäonnistuneista neuvotteluista.
Konfliktit: IDF laajentaa hyökkäystä Gazassa Egyptin ehdottaessa uutta tulitaukosopimusta
Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat laajentaneet operaatioitaan Gazassa, samalla kun Egypti pyrkii edistämään uutta tulitaukosopimusta. Uusi IDF:n komentaja Eyal Zamir on hyväksynyt suunnitelmat lisätä painostusta Hamasia kohtaan, tavoitteena panttivankien vapauttaminen ja sodan tavoitteiden saavuttaminen. Tämä osoittaa Israelin strategian muuttumista ja halua lisätä sotilaallista painetta neuvottelujen rinnalla.
Turvallisuus: Libanonin armeija estää raketti-iskun Israeliin
Libanonin asevoimat ilmoittivat estäneensä raketti-iskun Israeliin, pidättäen epäillyt ja takavarikoiden raketit sekä laukaisualustat. Tämä on ensimmäinen kerta tulitauon jälkeen, kun Libanonin armeija estää tällaisen iskun, mikä viittaa alueen jännittyneeseen tilanteeseen ja mahdolliseen eskaloitumiseen.
Konfliktit: Israel harkitsee laajamittaista miehitystä Gazassa
Israelin hallitus suunnittelee mahdollisesti kuukausia kestävää Gazan miehitystä, mikä vaatisi jopa viiden armeijadivisioonan osallistumista. Tämä herättää huolta IDF:n resurssien riittävyydestä ja reserviläisten sitoutumisesta pitkään konfliktiin. Suunnitelma edustaa merkittävää muutosta Israelin aiemmasta strategiasta Gazan suhteen.
Historia: Israelin turvallisuushaasteet vuonna 2025
Vuosi 2025 tuo mukanaan monia turvallisuushaasteita Israelille. Vaikka joitakin saavutuksia on tehty, kuten Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin eliminoiminen, konflikti jatkuu monella rintamalla. Israelin strategia perustuu lyhyisiin sotiin ja vihollisen alueelle siirtämiseen, mutta nykyinen pitkäaikainen konflikti Gazassa haastaa tämän lähestymistavan. Tämä korostaa tarvetta arvioida uudelleen Israelin turvallisuusstrategiaa muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä.
Kulttuuri: Netflix julkaisee sarjan koomikosta, joka vietti nuoruutensa vankilassa
Netflix on julkaissut israelilaisen sarjan ”Bad Boy”, joka kertoo koomikko Daniel Chenin nuoruudesta vankilassa. Sarja tarjoaa realistisen kuvan nuorisorikollisuudesta ja yhteiskunnan reaktioista siihen. Se herättää keskustelua rikosoikeudellisesta järjestelmästä ja sen vaikutuksista nuoriin.
Kulttuuri: Haifan museot esittelevät afrikkalaisia esineitä ja digitaalista taidetta
Haifan taidemuseo ja kansallinen merimuseo ovat avanneet näyttelyitä, joissa esitellään afrikkalaisia esineitä, digitaalista suunnittelua ja kalastustaiteilijoiden töitä. Näyttelyt yhdistävät perinteisen ja modernin taiteen, tarjoten kävijöille monipuolisen kulttuurikokemuksen.
Kulttuuri: Oscar-voittaja ”No Other Land” herättää keskustelua Israelissa
Israelin ja Palestiinan yhteistyönä tehty dokumentti ”No Other Land” voitti parhaan dokumenttielokuvan Oscarin.Elokuva kertoo Masafer Yattan kyläläisten selviytymistaistelusta. Haifan yliopisto päätti esittää elokuvan, vaikka kulttuuriministeriö oli aiemmin yrittänyt estää sen levityksen. Päätös herätti sekä kiitosta että kritiikkiä, korostaen taiteen ja sananvapauden merkitystä.
Uskonto: Israelin Euroviisu-kappaleessa raamatullisia viittauksia
Israelin vuoden 2025 Euroviisu-kappale ”New Day Will Rise” sisältää viittauksia Raamatun Laulujen lauluun. Kappale yhdistää perinteisen uskonnollisen tekstin nykyaikaiseen musiikkiin, herättäen keskustelua uskonnon ja populaarikulttuurin yhdistämisestä.
Historia: 104-vuotias Varsovan geton selviytyjä jakaa kokemuksiaan
104-vuotias Berysz Aurbach, yksi harvoista elossa olevista Varsovan geton kansannousun todistajista, on jakanut kokemuksiaan Australiassa. Hänen kertomuksensa tarjoaa arvokasta tietoa toisen maailmansodan tapahtumista ja juutalaisten vastarinnasta. Aurbachin tarina muistuttaa historian merkityksestä ja tarpeesta säilyttää nämä kertomukset tuleville sukupolville.
Politiikka: Israelin oikeusjärjestelmän uudistus lisää hallituksen valtaa tuomarinimityksissä
Israelin Knesset hyväksyi maaliskuussa 2025 lain, joka muuttaa oikeusjärjestelmän rakennetta. Uudistuksen myötä hallitus saa aiempaa suuremman vaikutusvallan tuomareiden nimittämisessä, kun kaksi Israelin asianajajaliiton edustajaa korvataan poliittisilla nimityksillä. Oppositio boikotoi äänestystä, ja päätös on herättänyt laajaa kritiikkiä oikeuslaitoksen riippumattomuuden heikentämisestä.
Politiikka: ”Qatargate” – Skandaali Netanyahu’n lähipiirissä
Israelin poliittista kenttää ravistelee ”Qatargate”-skandaali, jossa pääministeri Benjamin Netanyahun kaksi läheistä neuvonantajaa, Yonatan Urich ja Eli Feldstein, on pidätetty epäiltynä laittomista yhteyksistä Qatariin. Heitä syytetään muun muassa lahjusten vastaanottamisesta ja rahanpesusta. Skandaali on herättänyt huolta hallituksen toiminnan läpinäkyvyydestä ja ulkomaisten vaikutusyritysten laajuudesta.
Politiikka: Haredi-yhteisön asevelvollisuudesta kiista kiihtyy
Israelin hallituksen päätös lisätä yli miljardin shekelin rahoitus yeshivoille on herättänyt keskustelua ultraortodoksisen Haredi-yhteisön asevelvollisuudesta. Kriitikot väittävät, että tämä kannustaa asepalveluksen välttelyyn, kun taas Haredi-edustajat kokevat joutuvansa perusteettoman kritiikin kohteeksi. Opposition kansanedustaja Avigdor Liberman on vaatinut toimia asevelvollisuuden laiminlyönnin estämiseksi.
Politiikka: Naftali Bennett perustaa uuden puolueen
Entinen pääministeri Naftali Bennett on rekisteröinyt uuden poliittisen puolueen valmistautuessaan vuoden 2026 vaaleihin. Tuoreet mielipidemittaukset osoittavat, että hänen puolueensa voisi ohittaa Netanyahun Likudin, mikä viittaa mahdolliseen merkittävään muutokseen Israelin poliittisessa maisemassa.
Politiikka: Knesset hyväksyy kiistanalaisen tuomarinimityslain
Knesset on hyväksynyt lain, joka muuttaa tuomarinimityskomitean kokoonpanoa. Uuden lain myötä hallitus saa enemmän valtaa tuomareiden nimittämisessä, mikä on herättänyt huolta oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja demokratian tilasta.
Turvallisuus: Israelin hallituksen sisäinen kiista panttivankien vapauttamisesta
Finanssiministeri Bezalel Smotrichin lausunto, jossa hän totesi panttivankien vapauttamisen ”ei olevan tärkein asia”, on herättänyt laajaa kritiikkiä. Opposition ja panttivankien omaisten mukaan lausunto osoittaa hallituksen priorisoivan sotilaallisia tavoitteita kansalaisten hengen sijaan. Hallituspuolueiden sisälläkin on esiintynyt erimielisyyksiä asiasta.
Diplomatia: Epäselvyyttä Israelin ja Hamasin neuvotteluista Kairossa
Arabimedian mukaan israelilainen delegaatio olisi saapunut Kairoon neuvottelemaan Hamasin kanssa, mutta Israelin viranomaiset kiistävät tämän. Israelin mukaan uusia ehdotuksia ei ole saatu sen jälkeen, kun Hamas hylkäsi aiemman Witkoff-kehyksen. Tilanne heijastaa neuvottelujen monimutkaisuutta ja osapuolten välistä epäluottamusta.
Teknologia: Israelilainen tiimi kehittää työkalun epänormaalin proteiinitoiminnan havaitsemiseksi
Israelilainen tutkimusryhmä on kehittänyt työkalun, joka alun perin suunniteltiin valeprofiilien tunnistamiseen verkossa, mutta jota nyt käytetään epänormaalin proteiinitoiminnan havaitsemiseen. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia sairauksien, kuten syövän, varhaiseen diagnosointiin.
Yhteiskunta: Israelin oikeusministeriön päätös estää panttivankien ja Gazan lasten kuvien käyttö mielenosoituksissa peruttiin
Israelin poliisi yritti aluksi kieltää panttivankien ja Gazan lasten kuvien käytön mielenosoituksissa, mutta perui päätöksen nopeasti. Tämä herätti keskustelua sananvapauden rajoista ja viranomaisten roolista mielenosoitusten sääntelyssä.
Ympäristö: Hain hyökkäys Haderassa – etsinnät jatkuvat
40-vuotias mies katosi Haderan rannikolla hain hyökättyä hänen kimppuunsa. Poliisi on sulkenut rannan ja jatkaa etsintöjä. Tapaus on herättänyt huolta rannikkoturvallisuudesta ja mahdollisista muutoksista meriekosysteemissä.
Shin Betin johtaja Ronen Bar haastaa hallituksen korkeimmassa oikeudessa ja ilmoittaa eläköitymisensä ajankohdan
Israelin sisäisen turvallisuuspalvelun Shin Betin johtaja Ronen Bar jättää tänään (sunnuntaina) korkeimpaan oikeuteen virallisen lausunnon, jossa hän paitsi kiistää hallituksen oikeuden erottamiseensa, myös ilmoittaa päivämäärän suunnitellulle eläköitymiselleen. Asiasta uutisoi Kan News.
Taustalla poliittinen painostus ja perustuslaillinen kiista
Ronen Barin lausunnon odotetaan sisältävän kovaa kritiikkiä hallituksen poliittista johtoa kohtaan. Hänen mukaansa prosessi hänen syrjäyttämisekseen käynnistyi sen jälkeen, kun hän kieltäytyi antamasta pääministeri Benjamin Netanjahulle turvallisuusarviota, jonka tarkoituksena olisi ollut helpottaa tämän asemaa omassa oikeudenkäynnissään.
Tämä väite nostaa esiin vakavia huolenaiheita demokratian ja oikeusvaltion kannalta, sillä kyseessä olisi turvallisuusviranomaisen painostaminen poliittisiin tarkoitusperiin.
Eläköitymisaikataulu: Toukokuun puoliväli
Barin on määrä ilmoittaa eroavansa tehtävästään toukokuun puolivälissä, heti Israelin muistopäivän (Yom HaZikaron)jälkeen. Hän haluaa näin kunnioittaa kaatuneiden muistoa ennen virallista lähtöään. Uutistoimisto Channel 12 raportoi asiasta eilen illalla.
Salaiset yksityiskohdat – Qatar Gate ja mielenosoittajat
Korkein oikeus on sallinut Barille mahdollisuuden jättää osan lausunnostaan salaisena, jotta hän voi tuoda esiin yksityiskohtia, jotka liittyvät mm. ”Qatar Gate” -tutkintaan sekä hallituksen väitettyihin vaatimuksiin käyttää Shin Betin valtuuksia kansalaisia vastaan, jotka osallistuivat hallitusvastaisiin mielenosoituksiin.
Tällaiset syytökset viittaavat mahdolliseen vallan väärinkäyttöön ja valtion turvallisuuselinten politisoitumiseen, mikä on herättänyt laajaa huolta sekä poliittisessa kentässä että kansalaisyhteiskunnassa.
Poliittinen pattitilanne
Korkein oikeus on kehottanut osapuolia neuvotteluihin, mutta todellista vuoropuhelua ei ole syntynyt. Pääministeri Netanjahulla on oikeus jättää oma vastineensa torstaihin mennessä, mutta tällä hetkellä ei ole varmuutta, aikooko hän tehdä niin. Päätös saattaa riippua siitä, miten ja milloin Bar ilmoittaa virallisesti eläköitymisestään.
Mikä on panoksena?
Ronen Barin tilanne ei ole vain henkilökohtainen kiista viran säilyttämisestä. Se heijastaa laajempaa yhteiskunnallista ja poliittista jännitettä Israelissa, jossa turvallisuusviranomaisten puolueettomuus, hallituksen valtaoikeudet ja oikeuslaitoksen riippumattomuus ovat nousseet kriittiseen tarkasteluun.
Jos Barin väitteet osoittautuvat paikkansapitäviksi, tapaus voi merkitä vesirajaa hallituksen ja turvallisuusinstituutioiden suhteissa – ja samalla sysäystä laajemmalle keskustelulle vallan käytön rajoista demokraattisessa valtiossa.
Ronen Barin ilmoitus korkeimmalle oikeudelle on osa Israelin nykyisen hallinnon kannalta merkittävää oikeudellista ja poliittista vyyhtiä. Hänen eläköitymisensä voi päättää yhden luvun, mutta samalla se voi avata uuden vaiheen taistelussa vallan, vastuun ja oikeusvaltioperiaatteen rajoista Israelin yhteiskunnassa.
Arafat ilman Osloa – Opittiinko historiasta mitään?
Yasser Arafatin pelastuminen täydellisestä häviöstä Libanonissa 1982, ja hänen paluunsa Gazaan vuonna 1994 Oslon rauhansopimusten myötä, toimii varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun terroristijohtajat päästetään pakoon – vain palatakseen myöhemmin takaisin uuteen väkivaltaan ja konfliktiin. Tämä on taustana ajankohtaiselle keskustelulle siitä, miten Israelin tulisi toimia nykyisessä tilanteessa Hamasin kanssa Gazassa.
Paluu vuoteen 1982
Elokuussa 1982, useiden satojen PLO-terroristien annettiin poistua Libanonista turvallisesti. Yasser Arafat itse nousi laivaan Beirutissa 30. elokuuta ja matkasi Tunisiaan yhdessä noin 8 500 taistelijansa kanssa. Tämän lisäksi noin 2 500 muuta taistelijaa levisi muihin arabimaihin. Näin päättyi yksi konflikti – mutta samalla kylvettiin seuraavan siemenet.
Arafatin johtama PLO oli vastuussa lukuisista terrori-iskuista, mutta hänen annettiin säilyttää asemansa kansainvälisen yhteisön silmissä. Lopulta Oslon sopimusten seurauksena Arafat pääsi palaamaan Gazaan 1. heinäkuuta 1994, missä hänet otettiin vastaan sankarina. Samalla perustettiin Palestiinalaishallinto, josta tuli myöhempien kriisien ja konfliktien keskus.
Vältetäänkö historia nyt?
Nykyhetken kontekstissa Hamas on joutunut Israelin laajennetun sotilasoperaation myötä lähes nurkkaan. Järjestö ei ole valmis vapauttamaan kaikkia panttivankeja, ei aio luopua aseistaan, eikä suostu rauhanehtoihin, jotka sisältäisivät Gazan demilitarisoinnin tai Israelin oikeuden itsepuolustukseen. Samaan aikaan Israelin päämääränä on tuhota Hamasin infrastruktuuri ja varmistaa, että terroristien paluuta ei enää tapahdu.
Dr. Michael L. Wise ehdottaa, että juuri kuten Arafat teki 43 vuotta sitten, Hamasin johdon ainoa järkevä vaihtoehto olisi antautuminen ja turvallinen poistuminen Gazasta – perheineen – johonkin heitä tukevaan maahan. Mahdollisia isäntämaita voisivat olla esimerkiksi Qatar, Turkki tai jotkin Afrikan tai Etelä-Amerikan maat.
Ehdotus: Ehdoton tarjous
Wise esittää, että Israelin tulisi antaa selkeä, mutta ehdoton tarjous:
”Palauttakaa kaikki panttivangit. Saatte turvallisen poistumisen Gazasta ystävälliseen maahan.”
Tällainen ratkaisu tarjoaisi mahdollisuuden estää lisäverenvuodatusta ja purkaa nykyinen umpikuja. Samalla se mahdollistaisi uuden alun Gazalle – ilman Hamasia.
Mikä olisi Gazan tulevaisuus?
Dr. Wise uskoo, että ilman terroristihallintoa Gaza voisi kehittyä kukoistavaksi alueeksi, ”Lähi-idän Rivieraksi”, jossa olisi mahdollisuuksia kaupalle ja turismille. Geostrateginen sijainti kolmen mantereen risteyksessä tekee Gazasta houkuttelevan alueen, jos turvallisuus ja hallinto saadaan kuntoon.
Ei enää toista Osloa
Oslon sopimuksia kritisoidaan laajasti Israelissa virheenä, joka mahdollisti terroristien paluun politiikan ja hallinnon ytimeen. Dr. Wise korostaa, että nykyisen sukupolven israelilaisjohtajien tehtävä on varmistaa, ettei historia toista itseään. Gaza ei saa enää koskaan muuttua terroristien tukikohdaksi.
Yhteenvetona: historia tarjoaa karvaan opetuksen siitä, mitä tapahtuu, kun terroristijohtajille annetaan toinen mahdollisuus. Tällä kertaa Israelin tulisi valita toinen tie – ilman Oslon virheitä, mutta silti pyrkien ratkaisuun, joka voi estää verenvuodatuksen ja mahdollistaa toivon tulevaisuudessa.