Keskiviikkona 26. helmikuuta 2025 Israelissa odotetaan vaihtelevaa säätä eri puolilla maata. Alla on ennusteita keskeisille kaupungeille:
Jerusalem: Päivän ylin lämpötila on noin 13°C ja alin 2°C. Sää on enimmäkseen aurinkoinen.
Tel Aviv: Lämpötila vaihtelee 17°C:n ja 8°C:n välillä. Enimmäkseen aurinkoista säätä odotettavissa.
Haifa: Päivän ylin lämpötila on noin 14°C ja alin 8°C. Runsaasti auringonpaistetta luvassa.
Eilat: Lämpötila vaihtelee 20°C:n ja 10°C:n välillä. Sää on osittain aurinkoinen.
Huomioithan, että Haifan alueella on voimassa keltainen varoitus pakkasesta keskiviikkona klo 23:00–08:00. Tämä voi vaikuttaa erityisesti Zevulunin laakson alueeseen.
Yleisesti ottaen Israelissa on odotettavissa miellyttävää ja aurinkoista säätä, mutta erityisesti Haifan alueella on syytä varautua mahdollisiin yöpakkasiin.
Politiikka: Israelin hallitus estää EU-delegaation vierailun Jerusalemiin ja Länsirannalle
Israelin sisäministeriö on estänyt neljän europarlamentaarikon ja heidän avustajiensa pääsyn maahan, minkä seurauksena koko EU-delegaatio on perunut suunnitellun vierailunsa Jerusalemiin ja Länsirannalle. Yksi estetyistä osallistujista oli aiemmin kutsunut Israelia ”terroristivaltioksi”. Tämä päätös on herättänyt keskustelua Israelin ja Euroopan unionin välisistä diplomaattisista suhteista sekä sananvapauden rajoista kansainvälisessä politiikassa.
Yhteiskunta: Vapautettu panttivanki kritisoi Ben Gvirin lausuntojen vaikutusta vankeusoloihin
Äskettäin vapautettu panttivanki Eliya Cohen on kertonut, että kansallisen turvallisuuden ministerin Itamar Ben Gvirin julkiset lausunnot pahensivat panttivankien olosuhteita Hamasin vankeudessa. Cohenin mukaan neljän panttivangin onnistuneen pelastusoperaation jälkeen Hamasin vartijat alkoivat kahlita vankeja yhteen estääkseen tulevat pelastukset. Tämä tapaus nostaa esiin kysymyksiä poliittisten johtajien julkisten lausuntojen vaikutuksesta turvallisuustilanteisiin ja panttivankien hyvinvointiin.
Ihmisoikeudet: Doxxauskampanjat ja niiden vaikutus IDF-sotilaiden turvallisuuteen
Hezbollahia tukevan järjestön johtama kampanja, joka pyrkii paljastamaan Israelin puolustusvoimien (IDF) sotilaiden henkilöllisyyksiä ja saamaan heidät pidätetyiksi ulkomailla, on herättänyt huolta. Vaikka kampanja ei ole onnistunut tavoitteessaan, se saattaa vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen ja lisätä sotilaiden sekä heidän perheidensä turvallisuusriskejä. Tämä ilmiö korostaa digitaalisen aikakauden haasteita, joissa yksityishenkilöiden tiedot voivat joutua väärinkäytösten kohteeksi, ja herättää keskustelua yksityisyyden suojasta sekä kansainvälisestä oikeudesta.
Kulttuuri: Juutalainen Hollywood-järjestö kritisoi Oscar-gaalan pro-Gaza-pinssiä
Juutalainen Hollywood-järjestö on arvostellut Oscar-gaalan osallistujille ehdotettua pro-Gaza-pinssiä, joka kuvaa oranssia kättä punaisella taustalla. Järjestön mukaan symboli muistuttaa vuoden 2000 Ramallahin lynkkauksesta ja on erityisen loukkaava Bibasin perheen murhien valossa. Tämä tapaus nostaa esiin keskustelun taiteen, politiikan ja symboliikan risteyskohdista sekä siitä, miten kulttuuritapahtumat voivat heijastaa ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin jännitteisiin.
Turvallisuus: IDF laajentaa terrorisminvastaista operaatiota Jeninissä
Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat käynnistäneet laajamittaisen terrorisminvastaisen operaation Jeninin pakolaisleirissä Länsirannalla. Operaation toisena päivänä kaksi palestiinalaista sai surmansa. Puolustusministeri Israel Katzin mukaan tämä operaatio merkitsee muutosta armeijan turvallisuusstrategiassa Länsirannalla ja on ensimmäinen oppitunti Gazan toistuvien hyökkäysten menetelmästä. Tilanne korostaa alueen jatkuvia turvallisuushaasteita ja monimutkaisia poliittisia jännitteitä.
Diplomatia: Israel äänestää YK:ssa Ukrainaa vastaan yhdessä Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa
Israel on äänestänyt YK:n yleiskokouksessa Ukrainaa vastaan yhdessä Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa. Tämä päätös on herättänyt keskustelua Israelin ulkopoliittisista linjauksista ja suhteista suurvaltoihin. Äänestys korostaa Israelin monimutkaista diplomatiaa kansainvälisillä areenoilla, erityisesti tilanteissa, joissa sen liittolaisten intressit saattavat olla ristiriidassa keskenään.
Ympäristö: Ennätyksellisen kuiva talvi laskee Kinneret-järven vedenpintaa
Israelissa on koettu ennätyksellisen kuiva talvi, mikä on johtanut Kinneret-järven (Galileanjärvi) vedenpinnan harvinaiseen laskuun helmikuussa. Tämä ilmiö herättää huolta alueen vesivarojen riittävyydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista paikalliseen ekosysteemiin. Tilanne korostaa tarvetta kestävälle vesienhallinnalle ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimille.
Historia: Maailman vanhin holokaustista selvinnyt, Rose Girone, kuollut 113-vuotiaana
Rose Girone, maailman vanhimmaksi tunnettu holokaustista selvinnyt henkilö, on kuollut 113 vuoden iässä. Puolassa syntynyt Girone pakeni natsi-Saksasta Shanghaihin vuonna 1939 ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin. Hänen elämänsä kuvastaa holokaustista selvinneiden kestävyyttä ja sopeutumiskykyä sekä juutalaisen diasporan monimuotoisuutta.
Politiikka: Israelin hallitus hyväksyy kiistanalaisen oikeuslaitoksen uudistuspaketin
Israelin hallitus on hyväksynyt laajan oikeuslaitoksen uudistuspaketin, joka muuttaa merkittävästi korkeimman oikeuden valtuuksia ja tuomareiden nimitysprosessia. Uudistuksen kannattajat väittävät sen lisäävän demokratiaa ja kansanvaltaa, kun taas kriitikot pelkäävät sen heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vallan kolmijakoa. Päätös on johtanut laajoihin mielenosoituksiin eri puolilla maata, ja monet kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa demokratian tulevaisuudesta Israelissa.
Diplomatia: Israel ja Saudi-Arabia lähestyvät historiallista rauhansopimusta
Israel ja Saudi-Arabia ovat edenneet merkittävästi kohti historiallista rauhansopimusta, joka normalisoisi maiden väliset suhteet. Neuvottelut ovat edenneet pitkälle, ja molemmat osapuolet ovat ilmaisseet optimismia sopimuksen saavuttamisesta lähitulevaisuudessa. Mahdollinen sopimus voisi muuttaa Lähi-idän geopoliittista maisemaa ja avata uusia taloudellisia sekä poliittisia yhteistyömahdollisuuksia alueella.
Yhteiskunta: Israelin terveydenhuoltojärjestelmä kamppailee resurssipulan kanssa
Israelissa terveydenhuoltojärjestelmä kohtaa vakavia haasteita resurssipulan ja ylikuormituksen vuoksi. Sairaaloiden henkilökunta raportoi kasvavasta potilasmäärästä ja riittämättömistä resursseista, mikä heikentää potilaiden hoidon laatua. Tilanne on johtanut keskusteluihin terveydenhuollon rahoituksen lisäämisestä ja rakenteellisista uudistuksista, jotta järjestelmä pystyy vastaamaan kasvaviin tarpeisiin.
Ihmisoikeudet: Knesset käsittelee uutta lakia LGBTQ+ -oikeuksien rajoittamisesta
Israelin parlamentti, Knesset, on aloittanut keskustelut uudesta lakiehdotuksesta, joka voisi rajoittaa LGBTQ+ -yhteisön oikeuksia. Lakiehdotus sisältää muun muassa samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeuden rajoittamisen ja pride-tapahtumien julkisen rahoituksen leikkaamisen. Ehdotus on herättänyt laajaa vastustusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ja ihmisoikeusjärjestöt varoittavat sen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen Israelissa.
Henkilöt: Tunnettu ihmisoikeusaktivisti nimitetty YK:n erityislähettilääksi
Israelin tunnettu ihmisoikeusaktivisti, Miriam Cohen, on nimitetty Yhdistyneiden kansakuntien erityislähettilääksi Lähi-idän ihmisoikeuskysymyksissä. Cohen on pitkään työskennellyt konfliktialueilla edistäen rauhaa ja ihmisoikeuksia. Hänen nimityksensä on saanut laajaa kiitosta sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ja hänen odotetaan tuovan uutta näkökulmaa alueen ihmisoikeushaasteisiin.
Historia: Yedioth Ahronothin ja Maarivin kilpailu Israelin lehdistössä
Yedioth Ahronoth ja Maariv ovat olleet keskeisiä toimijoita Israelin lehdistössä, ja niiden välinen kilpailu on muokannut maan mediakenttää vuosikymmenten ajan. Yedioth Ahronoth perustettiin vuonna 1939, ja sen alkuvuosina se kohtasi merkittävän haasteen, kun päätoimittaja Ezriel Carlebach sekä suuri osa toimituksesta erosivat ja perustivat kilpailevan Maariv-sanomalehden vuonna 1948. Tämä tapahtuma, joka tunnetaan ”vallankaappauksena”, johti kiivaaseen kilpailuun näiden kahden lehden välillä. Maariv hallitsi aluksi levikkiä, mutta 1980-luvulle tultaessa Yedioth Ahronoth nousi johtavaksi sanomalehdeksi Israelissa. Tämä kilpailu ei ainoastaan vaikuttanut lehtien sisältöön ja journalistisiin käytäntöihin, vaan myös heijasteli laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia Israelissa.
Kulttuuri: Haaretzin rooli Israelin liberaalina äänenä
Haaretz on Israelin vanhin edelleen ilmestyvä sanomalehti, perustettu vuonna 1919. Lehti tunnetaan vasemmistolaisista ja liberaaleista näkemyksistään sekä syvällisestä poliittisesta analyysistään. Vaikka sen levikki on pienempi verrattuna muihin israelilaisiin sanomalehtiin, Haaretzilla on merkittävä vaikutusvalta erityisesti maan älymystön ja poliittisen eliitin keskuudessa. Lehden historiaan kuuluu omistajuuden siirtyminen Schockenin perheelle vuonna 1935, ja se on säilynyt perheen hallinnassa siitä lähtien. Haaretzin toimituksellinen linja ja syvälliset artikkelit ovat muokanneet Israelin julkista keskustelua ja tarjonneet kriittisiä näkökulmia maan politiikkaan ja yhteiskuntaan.
Historia: Yedioth Ahronothin nousu Israelin johtavaksi sanomalehdeksi
Yedioth Ahronoth perustettiin vuonna 1939, ja siitä on tullut yksi Israelin merkittävimmistä sanomalehdistä. Lehden alkuvuosina se kohtasi haasteita, kuten merkittävän toimituksellisen eron vuonna 1948, jolloin päätoimittaja Ezriel Carlebach ja suuri osa henkilökunnasta lähtivät perustamaan kilpailevaa Maariv-lehteä. Tämä johti vuosikymmeniä kestäneeseen kilpailuun näiden kahden julkaisun välillä. 1980-luvulle tultaessa Yedioth Ahronoth onnistui kasvattamaan levikkiään ja ohittamaan Maarivin, vakiinnuttaen asemansa Israelin johtavana sanomalehtenä. Lehden menestys on ollut keskeinen osa Israelin mediakentän kehitystä ja heijastaa maan muuttuvia yhteiskunnallisia ja poliittisia dynamiikkoja.
Kulttuuri: Haaretzin vaikutus Israelin mediakentässä
Haaretz, perustettu vuonna 1919, on Israelin vanhin edelleen ilmestyvä sanomalehti, joka tunnetaan vasemmistolaisesta ja liberaalista toimituksellisesta linjastaan. Vaikka sen levikki on pienempi kuin monilla muilla israelilaisilla lehdillä, Haaretzilla on merkittävä vaikutus erityisesti maan älymystön ja poliittisen eliitin keskuudessa. Lehti tarjoaa syvällisiä analyysejä ja raportteja sekä kotimaan että ulkomaan asioista, ja sen englanninkielinen versio on laajasti luettu kansainvälisesti. Haaretzin historia, mukaan lukien sen omistajuus Schockenin perheellä vuodesta 1935 lähtien, sekä sen toimituksellinen linja ovat tehneet siitä keskeisen toimijan Israelin mediakentässä ja julkisessa keskustelussa.
Turvallisuus: Israelin ilmaiskut Jemenissä – vastaus Houthien hyökkäyksiin
Heinäkuussa 2024 Israel toteutti ilmaiskuja Jemenissä vastauksena Houthi-kapinallisten drone- ja ohjushyökkäyksiin, jotka kohdistuivat Israeliin ja kansainväliseen merenkulkuun Punaisellamerellä. Houthit, Iranin tukema shiialainen ryhmä, olivat lisänneet hyökkäyksiään Israelin Gazaan kohdistamien sotatoimien jälkeen. Israelin puolustusministeriö ilmoitti, että operaation tavoitteena oli tuhota Houthien sotilaallisia kohteita ja estää tulevat hyökkäykset. Pääministeri Benjamin Netanjahu totesi, että iskut olivat välttämättömiä sekä Israelin että kansainvälisen kaupan suojelemiseksi Houthien uhkilta. Operaatiota seurasi Houthien lupaus jatkaa hyökkäyksiä Israeliin, mikä korostaa alueen jatkuvaa epävakautta ja monimutkaisia geopoliittisia jännitteitä.
Konfliktit: Jaffan hyökkäys – terrori-isku Tel Avivissa
Lokakuun 1. päivänä 2024 kaksi Hamasin taistelijaa suoritti terrori-iskun Jaffassa, Tel Avivissa, surmaten seitsemän siviiliä ja haavoittaen 17 muuta. Hyökkääjät käyttivät M16-rynnäkkökivääriä ja veistä iskussa, joka kohdistui sekä paikallisiin asukkaisiin että ulkomaalaisiin. Uhrit olivat iältään 24–42-vuotiaita, ja joukossa oli kansalaisia Kreikasta, Georgiasta ja Moldovasta. Isku päättyi, kun aseistetut siviilit ja turvamiehet ampuivat hyökkääjät. Tapahtuma johti Israelin puolustusvoimien toimiin Hebronissa, mistä hyökkääjät olivat kotoisin, sekä useiden henkilöiden pidätyksiin epäiltynä avunannosta. Pääministeri Benjamin Netanjahu ilmaisi surunvalittelunsa uhrien perheille ja korosti Israelin päättäväisyyttä torjua terrorismia.
Historia: Israelin ja Jordanian rajajännitteet – Neot HaKikarin hyökkäys
Lokakuun 18. päivänä 2024 ainakin kaksi militanttia tunkeutui Israeliin Jordanian puolelta Neot HaKikarin alueella, Kuolleenmeren eteläpuolella. Hyökkääjät avasivat tulen israelilaisia joukkoja kohti, haavoittaen kahta sotilasta. Israelin joukot vastasivat tuleen, surmaten kaksi hyökkääjää, mutta kolmannen epäillään paenneen. Jordanian Muslimiveljeskunta ilmoitti, että hyökkääjät olivat heidän jäseniään, ja Hamas ylisti tekoa vastauksena johtajansa Yahya Sinwarin surmaan Rafahissa. Tämä tapahtuma korostaa Israelin ja Jordanian välisiä jännitteitä sekä alueen turvallisuushaasteita, erityisesti Israelin ja Hamasin välisen konfliktin aikana.
Teknologia: Keinotekoisen delfiini-ihon käyttö öljytankkereiden potkureissa vähentää polttoaineenkulutusta
Israelilaiset tutkijat ovat kehittäneet keinotekoisen delfiini-ihon, joka kiinnitetään öljytankkereiden potkureihin polttoaineenkulutuksen vähentämiseksi. Elokuussa 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan tämä innovaatio vähensi polttoaineenkulutusta 2%, mikä tarkoittaa yli 300 tonnin polttoainesäästöä ja 900 tonnin hiilidioksidipäästöjen vähennystä vuosittain. Tämä kehitys voi merkittävästi parantaa merenkulun energiatehokkuutta ja vähentää ympäristövaikutuksia.
Iran korkeassa valmiustilassa peläten Israelin ja Yhdysvaltojen yhteishyökkäystä
Iranin vallankumouskaartin (IRGC) ilmatorjuntajärjestelmät on asetettu korkeaan valmiustilaan, sillä Iran pelkää mahdollisen Yhdysvaltojen ja Israelin toteuttaman iskun olevan lähitulevaisuudessa mahdollinen. The Telegraph -lehden mukaan Iran on vahvistanut erityisesti ydinohjelmaansa liittyvien laitosten puolustusta sekä lisännyt sotilaallista valmiuttaan eri puolilla maata. Jännitteet Lähi-idässä ovat kiristyneet Iranin ydinaseohjelman ja sen tukemien sijaistaistelijaryhmien (proxy-joukkojen) takia, mikä on luonut alueelle epävakaan tilanteen, jossa pienikin väärinarviointi voi johtaa suoraan konfliktiin.
Kasvava sotilaallinen jännite
Iranin puolustusvalmistelut liittyvät huoliin siitä, että Yhdysvallat ja Israel saattavat tehdä ennakoivan iskun Iranin ydinlaitoksiin. Yhdysvaltojen aiempi hallinto on toistuvasti korostanut ”maksimipainostusta” Irania kohtaan, ja republikaanipoliitikot ovat tukeneet voimakkaasti sotilaallista iskua Iranin ydinaseohjelmaan. Monet yhdysvaltalaiset päättäjät ovat julkisesti ilmoittaneet kannattavansa Israelin sotilaallista toimintaa Irania vastaan, mikäli Yhdysvaltain hallinto ei itse toteuttaisi hyökkäystä.
Israel puolestaan on aiemmin toteuttanut kohdennettuja operaatioita Iranin sotilaallisia rakenteita vastaan, ja se on korostanut, ettei se tule hyväksymään Iranin ydinasehanketta. Iranin viimeaikaiset puolustusjärjestelyt viittaavat siihen, että se varautuu mahdolliseen ilmaiskuun, joka voisi kohdistua ydinohjelmaan ja muihin strategisiin kohteisiin.
Ydinohjelman puolustuksen vahvistaminen
Iran on lisännyt valmiuttaan erityisesti ydinlaitostensa ja sotilaallisten tukikohtiensa ympärillä. Vallankumouskaarti on tehostanut ilmatorjuntajärjestelmiään ja ottanut käyttöön uusia ohjuspuolustusjärjestelmiä, joiden tarkoituksena on torjua mahdolliset ilmahyökkäykset. Israelin aiemmat iskut, kuten Operaatio ”Days of Repentance”, ovat osoittaneet, että maa pystyy kohdistamaan iskuja Iranin ilmatorjuntajärjestelmiin ennen varsinaisia strategisia hyökkäyksiä.
Mahdolliset alueelliset seuraukset
Iranin puolustuksen vahvistaminen kuvastaa pelkoa laajemmasta alueellisesta konfliktista. Iranin hallinto on useaan otteeseen varoittanut, että mahdollinen hyökkäys sen alueelle johtaisi laajamittaisiin vastatoimiin, joihin voisivat liittyä sen tukemat aseelliset ryhmät Lähi-idässä. Tämä voisi eskaloida tilanteen laajaksi alueelliseksi sodaksi, joka vaikuttaisi myös muihin alueen valtioihin.
Tilanteen kiristyessä kansainvälinen yhteisö seuraa tarkasti, miten Iran, Israel ja Yhdysvallat reagoivat. Mahdollinen isku Iranin ydinohjelmaan voisi muuttaa Lähi-idän voimatasapainoa ja johtaa pitkäkestoisiin seurauksiin koko maailman turvallisuuspolitiikassa.
Vapautettu panttivanki Romi Gonen: ”Pelkään kipua, mutta tiedän paranevani”
Vastikään vapautettu panttivanki Romi Gonen on saamassa vihdoin leikkauksen käteensä yli vuoden kestäneen vankeuden jälkeen. Gonen jakoi tuntemuksiaan tulevasta operaatiosta Instagramissa, jossa hän kertoi odottaneensa tätä hetkeä pitkään.
”Tämä päivä on vihdoin koittanut. Vuosi ja neljä kuukautta – ainoa toiveeni oli, että käteni saataisiin hoidettua, jotta voisin saada takaisin itsenäisyyteni, jota kaipaan niin paljon,” Gonen kirjoitti.
Hän myönsi pelkäävänsä leikkauksen jälkeistä kipua ja pitkää kuntoutusta, mutta hänellä on vahva usko paranemiseen. ”Pelkään kipua, kuntoutusta ja lopputulosta, mutta tällä kertaa olen parhaissa käsissä, ympärilläni ovat kaikki rakkaani, ja uskon, että paremmat ajat ovat edessä.”
Vetoomus panttivankien vapauttamiseksi
Gonen muistutti, että Gazassa on yhä panttivankeja, joilla ei ole vielä ollut mahdollisuutta kokea vapautta ja tukea, kuten hän itse on saanut viimeisen kuukauden aikana.
”Meidän on jatkettava taistelua, kunnes viimeinenkin panttivanki on kotona,” hän painotti.
Kiitollisuus pelastajille
Gonen odottaa pääsevänsä tapaamaan leikkauksen jälkeen sotilaita, jotka osallistuivat hänen ja muiden panttivankien pelastamiseen.
”Pian tapaan kuntoutusosastolla sotilaita, jotka taistelivat ja riskeerasivat henkensä vapauttaakseen minut ja muut panttivangit. Haluan kertoa heille, että he ovat vahvimpia ihmisiä tässä maassa, ja odotan innolla tapaamistamme.”
Gonenin tarina on yksi monista, jotka kertovat panttivankien vaikeasta tilanteesta ja heidän tiestään toipumiseen. Samalla se muistuttaa, että taistelu kaikkien panttivankien vapauttamiseksi jatkuu yhä.
Ministeri Miri Regev: ”Työskentelen juutalaisyhteisöjen palauttamiseksi Gazaan”
Liikenneministeri Miri Regev, joka toimi Israelin puolustusvoimien (IDF) tiedottajana vuonna 2005 Gazan irtautumisen aikana, on vaatinut juutalaisyhteisöjen palauttamista alueelle. Puhuessaan Besheva ja Arutz Sheva Jerusalem -konferenssissa Regev totesi, että Israelin tulisi ottaa Gazan maa-alueet hallintaansa ja mahdollistaa juutalaisten paluu Gush Katifiin, josta tuhannet juutalaiset karkotettiin lähes 20 vuotta sitten.
Juutalaisasutuksen palauttaminen osaksi sodan tavoitteita
Regev ilmoitti aikovansa esittää seuraavassa hallituksen kokouksessa, että Gazan uudelleenasuttaminen lisätään yhdeksi sodan virallisista tavoitteista. Hänen mukaansa tämä on osa strategista suunnittelua Gazan tulevaisuudelle sodan jälkeen.
”Trump puhui maastamuutosta, ja me jatkamme tämän suunnitelman edistämistä Yhdysvaltojen johdolla. Lopulta Trump tukee Israelin turvallisuuden suojelua. Kaikki näemme, että Hamas on terrorijärjestö, jonka tavoitteena on murhata – he eivät tule jäämään sinne, ja Gaza tulee näyttämään erilaiselta. Näin tulee tapahtumaan,” Regev totesi puheessaan.
Gazan tulevaisuus ja Israelin sotatoimet
Regev korosti, että jos Hamas ei antaudu eikä luovuta aseitaan, Israel jatkaa sotatoimiaan, kunnes se saavuttaa tavoitteensa. Hänen mukaansa ”sota ei ole tavoite sinänsä, vaan keino saavuttaa turvallisuus ja luoda Gazaan uusi todellisuus.”
Regevin kannanotto heijastaa kasvavaa keskustelua Israelin hallituksessa Gazan tulevaisuudesta ja mahdollisista skenaarioista sodan jälkeiselle ajalle. Palauttamalla juutalaisyhteisöt alueelle Israel pyrkisi vahvistamaan strategista asemaansa ja luomaan pysyvän muutoksen alueen hallintaan.
Vapautettu panttivanki Agam Berger: ”Olin varma, että olin viimeinen”
Agam Berger, joka siepattiin Nahal Ozin tukikohdasta Hamasin suorittaman 7. lokakuuta 2023 hyökkäyksen aikana, on kertonut yksityiskohtia 482 päivän vankeudestaan Gazassa.
Puhuessaan Kan Radiolle, Berger kuvaili, kuinka radio auttoi häntä ja hänen toista panttivankitoveriaan, Liri Albagia, kestämään pitkää vankeusaikaa. ”Kuunnellessamme radiota kuulimme ihmisten taistelevan puolestamme – se antoi meille voimaa,” hän kertoi. Pelastettujen panttivankien jälkeen heidän pääsynsä radioon kuitenkin estettiin.
Toivon ja epätoivon hetket
Bergerin mukaan pitkään jatkunut vankeus oli henkisesti raskasta, mutta hän yritti pitää kiinni toivosta. ”Yritin uskoa, että pääsisimme lopulta vapaiksi. Toivoin vapautuvani ennen veljeni bar mitsvaa, mutta kun niin ei tapahtunut, se oli vaikeaa,” hän myönsi.
Hän kertoi myös, että vartijat alkoivat käyttäytyä hermostuneemmin pelastusoperaatioiden jälkeen. Vaikka he lupasivat päivittää vankeja ulkomaailman tapahtumista, he eivät pitäneet lupauksiaan. Tammikuussa 2024 Bergerin vartijat kuitenkin antoivat heille Israelin armeijan jättämiä esineitä, kuten karttoja ja sanomalehtiä, joiden kautta he saivat tietoa sodan tapahtumista ja kotimaansa tilanteesta.
Epävarmuutta ja rajoituksia
Berger koki turhautumista siitä, ettei hän vankeudessa tiennyt tarkasti, mitä 7. lokakuuta oli todella tapahtunut. Hän sai tietää asiasta vasta luettuaan sanomalehden, jossa kerrottiin hyökkäyksen laajuudesta ja hänen perheensä kuulumisista.
Vankien vartijat vaihtuivat usein, ja vaikka jotkut heistä olivat ajoittain ystävällisiä, he riitelivät keskenään mitättömistä asioista. Ensimmäisen kuukauden aikana vangeilla oli rannekello, jonka avulla he pystyivät seuraamaan lääkkeiden ottamista, mutta se takavarikoitiin myöhemmin.
Vapautushetken epävarmuus
Berger oli kuullut huhuja mahdollisesta vapautussopimuksesta, mutta hän ja muut vangit suhtautuivat niihin epäluuloisesti. 24. tammikuuta 2025 hänen kanssaan vankina ollut henkilö pyydettiin kuvaamaan video – pian tämän jälkeen vapautus toteutui.
Jäädessään yksin Berger ei tiennyt, oliko aselepo solmittu, ja epäili tilannetta. ”Ymmärsin, että oli yllätys päästä kotiin kahden päivän kuluttua. Luulin sen kestävän kauemmin. Olin innoissani, enkä pystynyt nukkumaan,” hän kertoi.
Ennen vapautusta Berger joutui jättämään henkilökohtaiset esineensä taakse. ”Meillä oli vihkoja, joihin olimme piirtäneet ja kirjoittaneet syntymäpäivätervehdyksiä, mutta mitään ei saanut ottaa mukaan,” hän totesi lopuksi.
Bergerin kertomus kuvastaa Gazan panttivankien koettelemuksia sekä sitä, kuinka vaikeaa ja epävarmaa heidän tilanteensa oli koko vankeuden ajan.