Israelin puolustusministeri Libanonissa: ”Jos Hizbollah rikkoo tulitauon, murskaamme sen”
Israelin puolustusministeri Israel Katz vieraili Etelä-Libanonissa tarkastellakseen tilannetta ja valmistautuakseen seuraaviin vaiheisiin tulitaukosopimuksen toimeenpanossa. Vierailun aikana hän antoi selkeän viestin: mikäli Hizbollah rikkoo tulitauon ehtoja, Israel vastaa voimakkaasti.
Puheessaan Katz korosti Israelin onnistuneen merkittävästi heikentämään Hizbollahin sotilaallista voimaa. ”Olemme iskeneet Hizbollahiin ennennäkemättömällä voimalla. Olemme poistaneet käärmeen hampaat,” hän totesi viitaten Israelin viimeaikaisiin operaatioihin, jotka ovat kohdistuneet järjestön asevarastoihin, infrastruktuuriin ja strategisiin kohteisiin.
Israel on viime kuukausien aikana toteuttanut useita sotilasoperaatioita, joiden tavoitteena on ollut Hizbollahin toiminnan rajoittaminen Etelä-Libanonissa. Näiden operaatioiden seurauksena järjestön kyky uhata Israelia on puolustusministerin mukaan merkittävästi heikentynyt.
Tulitaukosopimus Libanonin ja Israelin välillä on ollut merkittävä askel kohti alueellista rauhaa, mutta sen toteutuminen ei ole ollut ongelmatonta. Hizbollah on aiemminkin rikkonut tulitaukosopimuksia ja jatkanut sotilaallisen infrastruktuurin kehittämistä Libanonin eteläosissa.
Katzin lausunnot heijastavat Israelin selkeää strategiaa: mikäli Hizbollah rikkoo sopimuksen ehtoja, Israel vastaa voimakkaasti ja päättäväisesti. ”Tulitauon rikkominen ei tule ilman seurauksia,” Katz varoitti. Hänen mukaansa Israel ei aio hyväksyä minkäänlaista eskalaatiota, joka uhkaisi maan pohjoisrajan yhteisöjä tai kansallista turvallisuutta.
Puolustusministeriön vierailu Etelä-Libanonin läheisyydessä osoittaa Israelin valmiuden reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tulitaukosopimuksen toimeenpano edellyttää jatkuvaa valvontaa ja valmiutta vastata mahdollisiin provokaatioihin.
Israelin strategia perustuu ennakoivaan toimintaan, jossa tiedustelu ja sotilaallinen voima yhdistetään tehokkaasti. Tämä näkyi esimerkiksi Israelin viimeaikaisissa operaatioissa, joissa Hizbollahin maanalaisia asevarastoja ja ohjusasemia tuhottiin.
Hizbollah on pitkään toiminut Libanonin alueella osittain valtion ulottumattomissa, mikä on tehnyt tilanteesta erityisen haastavan. Libanonin hallitus on kansainvälisesti vastuussa tulitaukosopimuksen noudattamisesta, mutta sen kyky rajoittaa Hizbollahin toimintaa on ollut rajallinen.
Kansainvälinen yhteisö, erityisesti YK:n rauhanturvajoukot, on pyrkinyt valvomaan alueen tilannetta. Israel kuitenkin katsoo, että vastuu on viime kädessä Libanonin hallituksella, joka ei ole täysin pystynyt estämään Hizbollahin aseellista toimintaa.
Puolustusministeri Israel Katzin lausunnot ja vierailu Etelä-Libanonissa korostavat Israelin selkeää ja määrätietoista lähestymistapaa alueelliseen turvallisuuteen. Tulitaukosopimus tarjoaa mahdollisuuden rauhanomaisempaan tilanteeseen, mutta Israelin hallitus on valmis käyttämään voimaa, mikäli sopimusta rikotaan.
Tilanne Etelä-Libanonissa pysyy kuitenkin jännitteisenä, ja Hizbollahin tuleva toiminta määrittelee pitkälti sen, kuinka vakaaksi tilanne kehittyy. Israelin viesti on yksiselitteinen: mikäli rauha rikkoutuu, vastatoimet tulevat olemaan nopeita ja ratkaisevia.
188. prikaatin toiminta Etelä-Libanonissa
Israelin 188. prikaatin taistelujoukot ovat jatkaneet toimintaansa Etelä-Libanonissa osana maiden välisten ymmärrysten mukaista toimintasuunnitelmaa. Tämä operaatio on herättänyt kiinnostusta sekä alueen turvallisuustilanteen että Israelin strategisten tavoitteiden näkökulmasta.
Israelin ja Libanonin välinen raja on ollut pitkään epävakaa, erityisesti Hizbollahin toiminnan vuoksi. Tämä Libanonissa toimiva järjestö on Israelin mukaan rakentanut infrastruktuuria, joka uhkaa maan pohjoisosia. Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt hillitsemään jännitteitä YK:n päätöslauselmilla, mutta tilanne on pysynyt jännittyneenä.
Prikaatin tehtävä Etelä-Libanonissa liittyy Israelin pyrkimykseen torjua uhkia jo ennen niiden konkretisoitumista. Prikaatin toiminta-alueena on yleensä pohjoinen rintama, ja se tunnetaan erityisesti panssari- ja insinöörijoukkojensa tehokkuudesta.
Prikaatin insinöörijoukot löysivät toiminnan aikana taistelukätkön, joka sisälsi kahdeksan asevarastoa sekä maanpäällisissä että -alaisissa tiloissa. Varastot oli yhdistetty toisiinsa kehittyneellä maanalaisella infrastruktuurilla. Löydökset sisälsivät muun muassa:
- Viestintä- ja sähköjärjestelmiä
- Panssarintorjuntaohjuksia
- Räjähteitä
- Tietokoneita
Lisäksi joukkojen operaatiossa löydettiin ampumapaikka, johon kuului asevarasto. Tämä oli suunnattu Israelin pohjoisten yhteisöjen suuntaan, mikä alleviivaa uhkan suoraa kohdistumista siviiliväestöön.
Operaatiossa taistelukätkö tuhottiin, ja aseet takavarikoitiin. Tämä oli osa laajempaa pyrkimystä heikentää Hizbollahin sotilaallista kyvykkyyttä.
Prikaatin operaatio Etelä-Libanonissa heijastaa Israelin monitasoista turvallisuusstrategiaa, jossa yhdistyvät ennakoivat toimet, tiedustelu ja nopea reagointi. Löydetty infrastruktuuri viittaa siihen, että Hizbollah on investoinut merkittävästi sotilaallisiin valmiuksiinsa alueella. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että järjestö valmistautuu pitkäaikaiseen konfliktiin Israelin kanssa.
Operaatio nostaa esiin myös seuraavat keskeiset teemat:
Viestintä ja teknologia konfliktin ytimessä: Taistelukätkön sisältämät viestintä- ja tietotekniset resurssit osoittavat, että nykyaikainen sota nojaa yhä enemmän teknologiseen infrastruktuuriin.
Uhka siviiliväestölle: Israelin pohjoisiin yhteisöihin suunnattu aseistus korostaa Hizbollahin strategiaa, jossa pyritään aiheuttamaan tuhoa siviileille. Tämä nostaa esiin kysymyksiä kansainvälisen yhteisön roolista ja vastuusta.
Israelin turvallisuusdoktriini: Operaatio kuvastaa Israelin pyrkimystä hallita uhkia ennaltaehkäisevästi, mikä on linjassa maan perinteisen turvallisuusajattelun kanssa.
Prikaatin operaatio Etelä-Libanonissa on merkittävä esimerkki Israelin kyvystä yhdistää tiedustelu ja sotilaallinen toiminta tehokkaalla tavalla. Löydettyjen aseiden ja infrastruktuurin tuhoaminen vähentää välitöntä uhkaa, mutta pitkäaikainen vakaus alueella vaatii laajempia diplomaattisia ja kansainvälisiä toimia.
Kuitenkin operaatio nostaa myös esiin kysymyksiä Libanonin hallituksen kyvystä ja halusta kontrolloida Hizbollahin toimintaa alueellaan. Tämä on ratkaisevaa paitsi Israelin turvallisuuden myös koko alueen vakauden kannalta.
Israelin ja Libanonin välisten suhteiden tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten molemmat osapuolet, sekä kansainvälinen yhteisö, onnistuvat käsittelemään näitä monimutkaisia ja syvään juurtuneita konflikteja.
Juhlan henki kahdessa maailmassa – Joulun ja Chanukahin valmistelut
Joulun lähestyessä länsimaat pukeutuvat kimalteleviin valoihin ja koristavat katuja, toreja ja koteja juhlan tunnelmalla. Israelissa puolestaan valon juhla Chanukah tuo oman erityisen loistonsa talven pimeyteen. Molemmat juhlat, vaikkakin erilaisista kulttuurisista ja uskonnollisista perinteistä kumpuavat, kantavat mukanaan valon, toivon ja yhteenkuuluvuuden sanomaa.
Joulun valmistelut länsimaissa
Länsimaissa joulun odotus täyttää kaupungit ja kodit lämpimällä tunnelmalla. Jouluvalot syttyvät ja valaisevat talojen julkisivuja, puistoja ja kauppakeskuksia. Kaduilla kaikuu joululaulujen pehmeä sointi, ja kaupoissa hyllyt täyttyvät piparkakkujen, suklaiden ja joulukoristeiden kirjosta. Ihmiset kokoontuvat joulumarkkinoille nauttimaan kuumasta glögistä, paahdetuista kastanjoista ja juhlan herkuista.
Kodin sisällä valmistelut keskittyvät joulukuusen koristeluun ja lahjojen käärimiseen. Keittiössä leivotaan piparkakkuja ja laatikoita, joiden tuoksu täyttää huoneet. Tämä on aikaa, jolloin perheet pysähtyvät kiireisen arjen keskellä valmistautumaan juhlaan, joka tuo yhteen niin rakkaat kuin ystävät.
Mutta joulussa on myös syvempi merkitys. Monille se on aika muistuttaa itseään toivosta, antamisesta ja hiljentymisestä. Se on juhla, joka kutsuu viettämään hetkiä läheisten kanssa ja jakamaan lämpöä maailmaan.
Chanukahin valmistelut Israelissa
Samaan aikaan Israelissa valmistautuminen Chanukahiin täyttää maan omalla valollaan ja riemullaan. Kadut koristellaan chanukiah-kyntteliköillä, ja ikkunoissa loistaa kynttilöiden pehmeä valo. Kauppojen hyllyt notkuvat perinteisiä sufganiyot-munkkeja ja latke-perunapannukakkuja, jotka herättävät makumuistoja sukupolvien takaa.
Perheet valmistautuvat juhlaan sytyttämällä kynttilöitä iltaisin. Jokainen kynttilä symboloi ihmettä, joka tapahtui temppelin uudelleen vihkimisen aikana, ja tuo valoa talven pimeyteen. Chanukah on myös lasten juhla – dreidel-pelejä pelataan naurun ja laulun säestyksellä, ja lahjat ilahduttavat perheen pienimpiä.
Chanukahissa on kuitenkin enemmän kuin vain juhlan ilo. Se on muistutus sitkeydestä ja uskosta. Vaikka historia tuo mukanaan vaikeuksia, valo voittaa aina pimeyden. Tämä sanoma resonoi erityisen voimakkaasti Israelissa, jossa juhla kokoaa yhteisön yhteen juhlimaan toivoa ja voimaa.
Yhteinen valo, erilaiset juhlat
Vaikka joulu ja Chanukah ovat erilaisia juhlia, niiden ytimessä on sama periaate: valon tuominen pimeään aikaan. Molemmat juhlat kutsuvat ihmisiä kokoontumaan yhteen, juhlimaan perinteitä ja vahvistamaan toivoa tulevasta. Valot, joita sytytetään ikkunoihin ja koteihin, kertovat tarinaa siitä, kuinka pienikin liekki voi valaista ympärillään olevan maailman.
Niin länsimaissa kuin Israelissa juhlat tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä, olla kiitollisia ja jakaa iloa. Se, mikä näyttää ulkoisesti erilaiselta – joulukuuset ja chanukiaht – kumpuaa samasta inhimillisestä tarpeesta kokea yhteenkuuluvuutta ja merkitystä.
Joulun ja Chanukahin henki muistuttaa, että valo ja lämpö eivät tunne rajoja. Olipa kyseessä kuusen koristelu tai kynttilöiden sytyttäminen, molemmat juhlat kutsuvat jakamaan hyvää ympäröivään maailmaan ja muistamaan, että jokainen meistä voi olla valon kantaja.
Chanukah lähestyy – Valon juhla tuo toivoa vaikeina aikoina
Israelissa valmistautuminen Chanukahin juhlaan on alkanut, ja valon juhla tuntuu tänä vuonna merkityksellisemmältä kuin koskaan. Juutalaisten perinteinen juhla, joka muistuttaa makkabealaiskapinan voitosta ja temppelin uudelleen vihkimisestä, tarjoaa valoa ja toivoa myös nykyisten haasteiden keskellä. Poliittiset ja turvallisuushaasteet sekä kansainvälinen paine ovat tehneet tämän vuoden Chanukahista erityisen hetken kansalliselle ja hengelliselle yhdistymiselle.
Chanukahin symboliikka ja merkitys
Chanukah, joka tunnetaan myös valon juhlana, kestää kahdeksan päivää ja alkaa tänä vuonna auringonlaskun aikaan 25. kislev-kuuta (25. joulukuuta 2024). Juhlan keskeinen symboli on chanukiah, kahdeksanhaarainen kynttelikkö, jonka kynttilöitä sytytetään yksi lisää joka ilta. Tämä perinne muistuttaa öljyihmeen tapahtumasta: pieni määrä puhdasta öljyä kesti palamaan temppelin menoraan peräti kahdeksan päivää.
Tänä vuonna Chanukahin symboliikka tuntuu erityisen ajankohtaiselta. Kynttilöiden sytyttäminen tuo valoa pimeään aikaan, ei vain kirjaimellisesti vaan myös vertauskuvallisesti. Monille israelilaisille kynttilät symboloivat yhtenäisyyttä, toivoa ja elämän voimaa, joka kantaa kansaa vaikeuksien yli.
Valmistelut valon juhlaan
Israelissa Chanukahin valmistelut näkyvät kaikkialla. Kadut ja kauppakeskukset on koristeltu valoin, ja myyntipöydät notkuvat perinteisiä juhlaherkkuja, kuten sufganiyot-munkkeja ja latke-perunapannukakkuja. Perheet suunnittelevat kokoontumisia, joissa lauletaan, pelataan dreidel-pelejä ja jaetaan lahjoja.
Vaikka tunnelma on juhlava, tämän vuoden valmistelut tapahtuvat varjoisammassa ilmapiirissä. Turvallisuustilanteen kiristyminen on vaikuttanut monien arkeen, mutta juhlan henki tarjoaa mahdollisuuden keskittyä positiivisiin asioihin. Monet perheet ovat myös päättäneet käyttää Chanukahia solidaarisuuden osoituksena auttamalla tarvitsevia ja järjestämällä yhteisiä tapahtumia niille, joita konfliktit ovat erityisesti koskettaneet.
Yhteisöllisyys vaikeina aikoina
Nykyisessä poliittisessa ja sosiaalisessa ilmapiirissä Chanukahin viesti on ajankohtaisempi kuin koskaan. Tämä juhla muistuttaa, että pienikin valo voi voittaa suuren pimeyden ja että yhtenäisyys on voima, joka kestää historian suurimmatkin haasteet.
Israelin eri yhteisöt – juutalaiset, kristityt ja muslimit – ovat tänä vuonna löytäneet uusia tapoja osoittaa solidaarisuutta ja tukea toisilleen Chanukahin aikana. Useat kansalaisjärjestöt järjestävät yhteisiä valon juhlallisuuksia, joissa osallistujat voivat jakaa Chanukahin toivon sanomaa ja kokea yhdessäoloon liittyvää lämpöä.
Chanukahin viesti kansainväliselle yhteisölle
Vaikka Chanukah on ensisijaisesti juutalainen juhla, sen universaali viesti toivosta ja sinnikkyydestä resonoi myös kansainvälisesti. Tämä juhla muistuttaa meitä siitä, että jokainen voi omalla valollaan tuoda pimeyteen ripauksen toivoa – olipa se sitten ystävällinen teko, rukous tai hetki yhteistä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Tänä vuonna Chanukah ei ole vain perinteinen juhla, vaan se toimii valon ja toivon symbolina vaikeuksien keskellä. Kynttilät, jotka valaisevat koteja ja yhteisöjä Israelissa ja ympäri maailmaa, kertovat tarinaa siitä, kuinka pienikin valo voi kantaa pimeyden läpi. Chanukahin juhla kutsuu jokaisen osallistumaan – ei vain sytyttämään kynttilöitä, vaan myös jakamaan valoa ja toivoa omassa ympäristössään.
Toivotamme kaikille Chanukah Sameach – iloista valon juhlaa!
Lopullinen rauha ja uusi Jerusalem – Ilmestyskirja 21–22
Raamatun viimeiset luvut, Ilmestyskirja 21 ja 22, kuvaavat maailmaa, jossa Jumalan suunnitelma saavuttaa täydellisen täyttymyksensä. Näissä luvuissa esitellään uusi Jerusalem, ikuinen rauhan ja Jumalan läsnäolon paikka. Tämä visio antaa toivoa kaikille uskoville, ja se korostaa Israelin ja Jerusalemin keskeistä roolia Jumalan lopullisessa valtakunnassa.
Uusi taivas, uusi maa ja uusi Jerusalem
Ilmestyskirjan 21. luvun alussa apostoli Johannes näkee näyn uudesta maailmasta:
”Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta enää ollut.” (Ilm. 21:1)
1. Uuden luomakunnan alku
- Uusi taivas ja uusi maa symboloivat täydellistä uudistumista, jossa synti, kärsimys ja kuolema ovat poistuneet. Tämä on selkeä kontrasti nykyiseen maailmaan, joka on turmeltunut synnin ja kuoleman vuoksi.
- Johanneksen näky muistuttaa Jesajan profetiaa: ”Katso, minä luon uuden taivaan ja uuden maan. Menneitä ei enää muistella.” (Jes. 65:17)
2. Uusi Jerusalem
Johannes näkee myös uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta:
”Minä näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, laskeutuvan alas taivaasta Jumalan luota, valmiina niin kuin morsian, joka on kaunistettu miestänsä varten.” (Ilm. 21:2)
- Uusi Jerusalem ei ole vain fyysinen kaupunki, vaan hengellinen kuvaus Jumalan valtakunnasta, jossa Hänen kansansa asuu ikuisesti Hänen läsnäolossaan.
- Kaupunki on täydellisen pyhyyden, rauhan ja Jumalan kirkkauden paikka.
Uusi Jerusalem – Rauhan ja Jumalan läsnäolon kaupunki
1. Jumalan läsnäolo kaupungissa
Yksi uuden Jerusalemin keskeisimmistä piirteistä on Jumalan läsnäolo:
”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Hän asuu heidän keskellään, ja he ovat hänen kansansa, ja itse Jumala on heidän kanssaan.” (Ilm. 21:3)
- Jumala itse asuu kansansa keskellä, mikä täyttää monien profetioiden lupaukset Jumalan ja Hänen kansansa ikuisesta yhteydestä.
- Tämä symboloi lopullista sovintoa ja suhteen ennalleenasettamista, joka katkesi syntiinlankeemuksessa.
2. Kärsimyksen loppu
Uudessa Jerusalemissa ei ole enää kipua eikä kuolemaa:
”Hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on mennyt.” (Ilm. 21:4)
- Tämä lupaus on lohdutus kaikille, jotka ovat kokeneet kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta.
3. Jumalan kirkkaus valaisee kaupungin
Uudessa Jerusalemissa ei tarvita aurinkoa eikä lamppuja, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen:
”Kaupunki ei tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa.”(Ilm. 21:23)
- Tämä kuvaa Jumalan täydellistä valtaa ja pyhyyttä.
Elämän virta ja elämän puu (Ilm. 22:1–5)
Ilmestyskirjan 22. luvussa Johannes kuvaa elämän virtaa, joka kulkee uuden Jerusalemin läpi:
”Hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli kumpusi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.”(Ilm. 22:1)
1. Elämän virran merkitys
- Elämän vesi symboloi Jumalan antamaa iankaikkista elämää ja hengellistä täyttymystä.
- Tämä muistuttaa Hesekielin näystä (Hes. 47), jossa temppelistä virtaava vesi tuo elämää ja parannusta ympäröivälle maailmalle.
2. Elämän puu
Virran varrella kasvaa elämän puu, jonka lehdet ovat kansojen parantamiseksi:
”Keskellä kaupungin pääkatua ja virran molemmilla rannoilla kasvoi elämän puu, joka kantoi kahdentoista hedelmänsä sadon, yhden joka kuukausi.” (Ilm. 22:2)
- Elämän puu on symboli iankaikkisesta elämästä, joka oli läsnä jo Edenin puutarhassa (1. Moos. 2:9). Sen palauttaminen uuteen Jerusalemiin osoittaa Jumalan suunnitelman täydellisen täyttymyksen.
Israel ja uusi Jerusalem
1. Jumalan liiton täyttymys
Uusi Jerusalem on myös Jumalan liiton täyttymys Israelin kanssa. Monet profetiat viittaavat siihen, että Israelin hengellinen ja kansallinen ennalleenasettaminen on keskeinen osa lopunajan tapahtumia.
- Sakarjan kirjassa sanotaan: ”Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä Herra on yksi ja hänen nimensä yksi.” (Sak. 14:9)
- Uusi Jerusalem täyttää tämän lupauksen, jossa Israel toimii maailman hengellisenä keskuksena.
2. Kaikkien kansojen kokoontuminen
Uusi Jerusalem ei ole vain Israelin kansalle, vaan kaikille niille, jotka uskovat Jumalan lupauksiin:
”Kansojen kuninkaat kantavat sinne kunniansa.” (Ilm. 21:24)
- Tämä korostaa sitä, että uusi Jerusalem yhdistää kaikki kansat Jumalan valtakunnan alle.
Hengelliset opit ja toivo lopullisesta rauhasta
Uusi Jerusalem muistuttaa uskovia Jumalan suunnitelman täydellisyydestä ja ikuisesta rauhasta:
- Lohdutus kärsiville
- Ilmestyskirjan lupaukset uudesta Jerusalemista antavat toivoa niille, jotka kokevat kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta nykymaailmassa.
- Kutsu uskoon
- Uusi Jerusalem on paikka niille, jotka ovat pesty Karitsan veressä (Ilm. 22:14). Tämä kutsuu kaikkia ihmisiä ottamaan vastaan Jumalan armon ja pelastuksen.
- Jumalan läsnäolon ilo
- Jumalan ikuinen läsnäolo uuden Jerusalemin asukkaiden keskellä on kaikkein suurin palkinto, joka ylittää kaikki ajalliset ilot ja saavutukset.
Lopullinen rauha ja uusi Jerusalem
Ilmestyskirjan 21 ja 22 luvut tarjoavat huipennuksen Raamatun kertomukselle. Ne näyttävät maailman, jossa Jumalan suunnitelma on toteutunut täydellisesti: uusi Jerusalem on paikka, jossa kaikki kärsimys on poissa, ja Jumalan kansa elää ikuisesti Hänen läsnäolossaan.
Tämä visio ei ole vain tulevaisuuden lupaus, vaan myös kutsu nykyajassa elävälle uskovalle. Se muistuttaa meitä pysymään uskollisina ja odottamaan Jumalan valtakuntaa, jossa lopullinen rauha ja oikeudenmukaisuus hallitsevat. Uusi Jerusalem on lopullinen todiste siitä, että Jumala pitää lupauksensa ja tuo ikuisen rauhan kaikille, jotka Häntä rakastavat.