Sunnuntai 2. marraskuuta 2025 valkenee Israelissa pehmeän harmaana ja lempeänä — kuin maa olisi vetänyt kevyen harsopilven ylleen hengittääkseen hetken syvään. Aamu tuo mukanaan utuista hiljaisuutta: ilma on viileä mutta ei kylmä, ja auringon ensimmäiset säteet suodattuvat harson läpi lämpiminä ja kultaisina, kuin ne yrittäisivät herätellä hitaasti heräävää maisemaa. Jerusalemissa ja sisämaan kukkuloilla voi tuntea aamu-usvan viileän kosketuksen kasvoilla, kun taas Välimeren rannikolla, Tel Avivin ja Netanyan suunnalla, meri on lähes liikkumaton ja sen yllä leijuu hopeinen sumu.
Päivän edetessä ilma lämpenee nopeasti. Keskipäivällä lämpötila kipuaa 30 asteen tuntumaan, ja utuisuus vaihtuu kuumaan, lähes trooppiseen hehkuun. Aurinko ei paista kirkkaasti, mutta sen lämpö tuntuu jokaisessa hengityksessä ja askeleessa. Tämä on tyypillistä marraskuun alun Israelille – siirtymäaikaa, jolloin syksy yrittää ottaa vallan, mutta kesä ei ole vielä valmis luovuttamaan.
Iltapäivä tuo mukanaan pysähtyneen rauhan: ilma on lämmin ja pehmeä, tuuli vain hipaisee oliivipuiden oksia. Auringon laskiessa horisonttiin taivas saa persikan ja kullan sävyjä, ja lämpötila alkaa vihdoin laskea. Illalla kaupunkien kivet ja kadut hohkaavat vielä päivän lämpöä, mutta yön laskeutuessa ilma viilenee nopeasti. Yö on selkeä ja hiljainen, tähdet palaavat näkyviin — muistutus siitä, että syksy on tulossa, vaikka päivä vielä huokui kesän lämpöä.
Israelissa tämä sunnuntai on siis valon ja varjon, lämmön ja viileyden välinen tanssi — päivä, joka alkaa utuna, muuttuu helteeksi ja päättyy lempeään, viileään iltaan.
Diplomatia: Saudi-normalisaatio tänä vuonna ”käytännössä mahdoton” – mitä se kertoo alueen voimadynamiikasta?
New York Timesille puhunut, Saudi-johtoon kytkeytyvä kommentaattori arvioi, että Israel–Saudi-Arabia -sopimus on ”käytännössä mahdoton” saada valmiiksi vuoden 2025 aikana. Taustalla on saudien viesti, että Israelin on otettava ”peruuttamaton, merkittävä askel” kohti Palestiinan valtiontunnustusta – linja, jota nykyinen hallitus vastustaa. Tämä asettaa painetta Washingtonille, joka on pyrkinyt kehittämään kolmion Israel–Saudi–USA turvallisuusarkkitehtuuria Iranin vastapainoksi. Käytännössä Riad käyttää normalisaatiokorttiaan vaikuttaakseen Gazan-jälkeiseen järjestykseen ja Länsirannan tilanteeseen: ilman poliittista liikehdintää palestiinalaiskysymyksessä sopimus ei etene. Lähde: The Times of Israel (päivän liveblogi).
Historia: 30 vuotta Rabinin murhasta – perintö, muisti ja jakolinjojen paluu
Yuval Rabin varoittaa Tel Avivissa järjestettävän muistorallin alla, että poliittinen kiihotus muistuttaa aikaan, joka johti hänen isänsä Yitzhak Rabinin murhaan vuonna 1995. Rabinin perinnön ydin – vaikeiden vihollisten kanssa tehtävä rauha – on jälleen tulilinjalla, kun yhteiskunnallinen keskustelu polarisoituu ja turvallisuuskysymykset dominoivat julkista tilaa. Muistamisen politiikka näkyy sekä kaduilla että kulttuurissa: Amos Gitain uutuusteos nostaa esiin murhan kollektiivisen ”muistamattomuuden” ja kysyy, onko menneestä opittu. Nämä teemat kytkeytyvät suoraan nykyiseen päätöksentekoon Iranin, Libanonin ja Länsirannan rintamilla. Lähde: The Times of Israel; The Jerusalem Post.
Konfliktit: Tulitauon aikajana ja siviiliuhrit – luvut kiistojen ytimessä
Gazan terveysministeriön mukaan satoja ruumiita on kaivettu esiin tulitauon alettua ja kymmeniä on siirretty Israelille, mutta lukujen tulkinta on osa osapuolten välistä informaatiokamppailua. Israel ilmoittaa iskuista Libanonissa Hizbullahin kohteisiin vedoten jatkuvaan rakettiuhkaan, mikä korostaa pohjoisrintaman jännitettä vaikka Gazassa on väliaikainen hiljeneminen. Nämä rinnakkaiset narratiivit määrittävät kansainvälisen mielipiteen suuntaa ja vaikuttavat diplomatiaan YK:ssa ja alueen pääkaupungeissa. Lähde: Haaretz (live ja uutiset).
Turvallisuus: Tunnistamattomat jäänteet – miksi forensiikka on nyt myös strategiaa
Israelin oikeuslääketieteellinen laitos totesi alustavissa testeissä, ettei Gazasta toimitettu kolmen vainajan jäänteitä voida liittää panttivankeihin. Samalla Israel vahvisti kahden panttivangin henkilöllisyydet erillisissä tapauksissa, mikä piti aiheen voimakkaasti julkisuudessa ja perheiden tuskan esillä. Forensiikka ei ole vain tekninen prosessi – se on myös strateginen kysymys, joka vaikuttaa vankivaihtoneuvotteluihin, sisäiseen mielipiteeseen ja kansainväliseen painostukseen. Lähde: Haaretz; Israel Hayom.
Konfliktit: Libanonin presidentti syyttää Israelia eskalaatiosta – keskustelutarjoukset jäissä
Libanonin presidentti Joseph Aoun syyttää Israelia iskujen lisäämisestä Etelä-Libanonissa sen sijaan, että Israel tarttuisi neuvottelutarjoukseen rajan jännitteiden purkamiseksi. Tapahtumaketju kertoo, että vaikka tulitauko Gazassa on hillinnyt tulen vaihtoa etelässä, pohjoisessa on edelleen kitkaa, jonka taustalla on Hizbollahin laaja rakettiarsenaali ja Israelin vaatimus vetäytymisistä. Pieni paikallinen isku voi nopeasti saada laajemman poliittisen painon, jos siviiliuhreja tulee tai YK:n valvonnan kapasiteetti ylittyy. Lähde: Israel Hayom; The Times of Israel.
Yhteiskunta: Yhteisöjen sitkeys – eläkeläisjärjestö rakentaa arkea periphery-alueilla
Anubanu-niminen vapaaehtoisverkosto nostaa esiin israelilaisen kansalaisyhteiskunnan vahvuuden: eläköityneet ammattilaiset tukevat rajaseutujen kaupunkeja konkreettisella työllä. Sodan pitkän hännän keskellä hyvinvointi syntyy usein ”hiljaisissa” teoissa – lasten, ikäihmisten ja muuttajien arjen auttamisessa – jotka vahvistavat kotirintaman kestävyyttä. Tämä toimijuus vähentää myös yhteiskunnallista polarisaatiota, kun eri taustaryhmät kohtaavat käytännön työn äärellä. Lähde: The Jerusalem Post.
Kulttuuri: Teatteri peilinä – ”Yitzhak Rabin: Chronicle of an Assassination” ravistelee muistia
Amos Gitain teos palauttaa näyttämölle 1990-luvun ilmapiirin ja haastaa yleisön pohtimaan, miten poliittinen retoriikka, usko rauhan mahdollisuuteen ja pelon politiikka törmäsivät. Esitys on enemmän kuin historiankuvaus: se testaa nykyhetkeä – onko Israelin julkinen keskustelu oppinut 1995:n opetukset ja voiko kulttuuri luoda tilaa toisin ajattelulle. Taiteen kautta käytävä muisti- ja vastuunpohdinta voi vaikuttaa myös nuorten sukupolvien poliittiseen lukutaitoon. Lähde: The Jerusalem Post.
Turvallisuus: Hälytys Mevo Horonissa – miksi yksittäinen tapaus on koko järjestelmän stressitesti
Länsirannan Mevo Horonissa annettu tunkeutumishälytys johti väestön määräykseen siirtyä suojatiloihin, ja rajoitukset purettiin myöhemmin. Vaikka tapaus jäi rajatuksi, se näyttää, miten nopeasti paikallinen uhka kuormittaa komentoketjuja, kotirintamaa ja liikennettä Jerusalem–Tel Aviv -akselilla. Toistuvat hälytykset ylläpitävät psykologista painetta ja vaikuttavat talouteen, koulunkäyntiin sekä liikkumiseen – turvallisuus on arjen infrastruktuuri. Lähde: The Jerusalem Post.
Ihmisoikeudet: Kylän purkamispäätös Länsirannalla – oikeusvaltio, maankäyttö ja siirtokuntajännite
Siviilihallinnon liike purkaa pitkään asutetun palestiinalaiskylän taloja asukkaiden haastettua viereisen siirtokuntaulokkeen nostaa jälleen esiin maanomistuksen ja oikeusprosessien läpinäkyvyyden. Tapauksen merkitys ylittää paikallistason: se vaikuttaa EU:n ja arabimaiden suhtautumiseen sekä Israelin sisäiseen keskusteluun oikeusvaltiosta ja siirtokuntapolitiikan rajoista. Kyse on myös käytännöstä, joka määrittää arkielämän: koulujen, viljelyn ja liikkumisen jatkuvuus katkeaa purku-uhan alla. Lähde: Haaretz.
Yhteiskunta: Sodan inhimillinen hinta – kenraalin henkilökohtainen suru ja kansallinen muisti
Reservin kenraaliluutnantti Yossi Bachar paljasti olevansa Be’eristä kotoisin olleen edesmenneen panttivangin Sahar Baruchin eno; hänen oma äitinsä murhattiin 7.10. Tämä muistuttaa, että Israelissa sotilaallinen johto ei elä irrallaan kotirintamasta: päätöksentekijöiden omat menetykset kietoutuvat operatiivisiin rooleihin. Tällaiset tarinat vahvistavat solidaarisuutta, mutta voivat myös kovettaa yleistä mielialaa kompromisseja vastaan – johtuen kokemusten läheisyydestä. Lähde: Israel Hayom.
Diplomatia: USA:n viesti – Hizbollahilla yhä ”tuhansia” ohjuksia
Yhdysvaltain erityislähettilään mukaan Israel jatkaa iskuja Etelä-Libanoniin, koska Hizbollahilla on edelleen ”tuhansia raketteja ja ohjuksia”. Lausunto sitoo Washingtonin kovan realiteetin äärelle: pohjoisrintaman jäädyttäminen vaatii paitsi diplomaattista ratkaisua myös uskottavaa pelotetta. Samalla se viestii Libanonille ja Iranille, ettei asejärjestelmien vetäminen rajalta ole neuvottelun loppuporras, vaan alkuedellytys. Lähde: The Times of Israel (päivän liveblogi).
Yhteiskunta: “West Bank-kylän purkupäätös nousee kiistan ytimeen”
Uutisen mukaan Civil Administration Israelin miehityshallinnon alainen viranomainen on ryhtynyt purkamaan asuinrakennuksia pitkään asutussa palestiinalaiskylässä Länsirannalla, vaikka asukkaat ovat haastaneet siirtokuntien läheisyyteen liittyvän ulostulon oikeudellisesti.
Tausta ja analyysi: Tämä tapaus kuvastaa kahta rinnakkaista jännitettä: toisaalta maanomistuksen, asumisen ja elämän jatkuvuuden kysymykset palestiinalaisyhteisöissä; toisaalta demografinen ja poliittinen painostus siirtokuntakehityksen vaikutuksessa. Purkupäätös ei ole vain paikallinen rakennusasia, vaan symbolinen osoitus siitä, miten siirtokuntien laajeneminen, alueiden hallinta ja kansalais- / ihmisoikeuskysymykset kohtaavat käytännössä. Lisäksi tämä nostaa esiin Israelin oikeusvaltion haasteet sekä kansainvälisen painostuksen näkökulmasta: miten Israel perustelee purkutoimet, jos tavoite on rauhanratkaisu ja kahden valtion malli? Tämä voi lisätä sisäistä polarisaatiota israelilaisessa yhteiskunnassa ja heikentää Palestiinan-kysymyksessä annetun sanan uskottavuutta.
Diplomatia: “Tom Barrack: ‘Hezbollahlla edelleen tuhansia raketteja’”
Uutisessa todetaan, että Yhdysvaltain erikoislähettiläs Tom Barrack totesi Bahrainin turvallisuusdialogissa, että Hezbollahilla on edelleen “tuhansia raketteja ja ohjuksia Etelä-Libanonissa”, mikä selittää Israelin iskujen jatkumisen siellä.
Tausta ja analyysi: Tämä lausunto heijastaa laajempaa kuvakulmaa: Israelin ulkopoliittinen ja turvallisuusstrateginen haaste pohjoisella rintamalla on yhä keskeinen, ja Yhdysvaltain tuki sekä sanallinen painoarvo korostuvat. Barrackin mukaan Israel on valmis tekemään raja- ja rajajärjestelyjä naapureidensa kanssa, mikä näyttää osaltaan olevan osa Washingtonin perspektiiviä. Tämä heijastaa diplomatian kolmikantamallia: Israel, Libanon ja USA. Samalla se nostaa esiin sen, miten alueelliset jännitteet – Iranin vaikutus, Hizbollahin aseistuminen – vaikuttavat Israeliin sekä lännessä että idässä. Kritiikkinä voidaan kysyä, kuinka uskottava on ilmoitus “tuhansista raketeista” ilman tarkkoja julkisia todisteita, ja mikä merkitys tällaisella lausunnolla on Israelin sisäisessä politiikassa ja julkisessa mielipiteessä: se voi oikeuttaa jatkuvia sotilaallisia operaatiota mutta myös syventää vetäytymistä diplomatiasta.
Yhteiskunta: “Haaretz-podcast: Israelin mediat vaienneet dissentin – ’shocking self-censorship’”
Uutisen mukaan Haaretzin podcast käsittelee israelilaisten valtamedioiden “shocking self-censorship” eli järkyttävää itse sensuuria liittyen Gazan sodan raportointiin ja kriittiseen ääneen.
Tausta ja analyysi: Tämä paljastus on merkittävä, koska se nostaa esiin perusdemokraattisen kysymyksen: kuinka vapaa on tiedonvälitys kriisitilanteessa ja kuinka paljon yhteiskunta sietää sisäistä kritiikkiä sodan ollessa päällä? Kun valtamedia keskittyy tiettyihin narratiiveihin tai jättää vaihtoehtoiset näkökulmat vähemmälle huomiolle, kansalaisten luottamus tiedotusvälineisiin voi heiketä – ja tämä heijastuu poliittiseen kulttuuriin, julkiseen keskusteluun ja pitkällä aikavälillä demokratian tilaan. Lisäksi tämä liittyy Israelin kansalliseen tilaan “poikkeusoloissa” ja siihen, miten sota-aika vaikuttaa sananvapauteen, yhteiskunnalliseen kontrolliin ja julkiseen tulkintaan. Mitä tämä tarkoittaa heikommille äänille, kuten arabiväestölle, siirtokuntakriitikoille tai humanitaarisille organisaatioille? Media-kuplan kapeneminen saattaa johtaa tiedon polarisoitumiseen ja kansainväliseen kritiikkiin.
Turvallisuus: Yifat Tomer‑Yerushalmi eroaa sotilaslainkäytännön johtotehtävästä – hyväksyi vankidokumentin vuodon
Lähde: The Times of Israel
Israelin puolustusvoimien (Israel Defense Forces) pääsotilaslakimies kenraali Yifat Tomer-Yerushalmi on eronnut virastaan sen jälkeen kun hän myönsi hyväksyneensä valvontakameravideon vuotamisen, jossa sotilaita näytettiin pahoinpitelemässä palestiinalaisvankia. Kyse on tapauksesta, jossa videomateriaalia on vuodettu julkisuuteen – tapaus on herättänyt laajaa kritiikkiä ja sisäistä tutkintaa.
Taustalla on laajempi haaste Israelin armeijan lainmukaisuuden, vankien kohtelun ja sotilasoikeuden epäkohtien näkökulmasta. Ero korostaa sitä, miten sotilasturvallisuus, oikeusjärjestelmä ja julkinen kuva nivoutuvat yhteen kriisiaikana. Sotilaslainkäytännön johtohenkilön vetäytyminen tehtävästä voi heikentää armeijan oikeudellista autoriteettia ja lisätä kansainvälistä painetta Israelin vankilakäytännöistä. Tämä voi myös heijastua turvallisuuspäätöksiin – jos sisäinen legitimaatio järkkyy, päätöksenteko kuormittuu.
Turvallisuus: Defense Ministry aloittaa Jordanian rajan turvarakenteiden rakentamisen
Lähde: The Times of Israel
Israel on päättänyt käynnistää uuden turvaesteen rakentamisen Jordanian rajalle – ensimmäiset kaksi osuutta, yhteensä noin 40 km, tullaan rakentamaan lähiviikoina. Projekti on osa laajempaa rajaturvallisuusprojektia, jonka kustannusarvio on noin 5,5 mrd shekelia (≈1,7 mrd USD). Raja-alue on pitkään ollut Israelin haavoittuvin, sillä valtaosa rajasta Jordaniaan on ollut avoin, mikä on mahdollistanut aseiden salakuljetusta ja rajan ylityksiä.
Tämä hanke kertoo siitä, miten Israel pyrkii vahvistamaan itäistä rajalinjaaan vahvistaakseen laajempaa turvallisuusstrategiaansa. Projektin merkitys korostuu, kun huomioidaan, että sisäiset konfliktit, Gazan- ja Länsirannan tilanne sekä itäiset rajat linkittyvät yhteen. Rakentaminen voi myös heikentää vastapuolten toimintamahdollisuuksia ja lisätä Israelin taktis-strategista tilannetta. Toisaalta investointi näin merkittävään infrastruktuuriin kertoo siitä, että Israel varautuu pitkäkestoiseen turvallisuustilanteeseen eikä vain väliaikaiseen kriisiin.
Se tapahtuu – Jumalan juhlat ja Paimenen laitumet
Jossain, ajan ja ikuisuuden rajalla, soi kutsu.
Kutsu palaamaan niille laitumille, joille Hyvä Paimen johdattaa omansa – juhliin, jotka Jumala itse on säätänyt.
On juhlia, jotka eivät ole ihmisten keksimiä.
Niissä ei ole vain historiaa, vaan profetiaa.
Ne kertovat Jumalan uskollisuudesta, Hänen aikataulustaan ja Paimenen äänestä, joka yhä kutsuu.
Jumalan juhlat ja Paimenen laitumet avaa ikiaikaisen oven ymmärtämään Raamatun juhlapäivät uudessa valossa – ei vain perinteenä, vaan hengellisenä todellisuutena, joka koskettaa jokaista, joka kaipaa syvempää yhteyttä Jumalaan.
Jumalan juhlat ja Paimenen laitumet johdattaa kulkijan hiljalleen Paimenen laitumille – levon, ravinnon ja läsnäolon maisemiin.
Jokainen juhla on askel kohti Häntä, joka täyttää lupauksensa.
Se tapahtuu.
Ja kun se tapahtuu, ne jotka tuntevat juhlat, tunnistavat myös Paimenen äänen.