Tiistaina 7. lokakuuta 2025 Israel herää auringon kultaisiin säteisiin – aamutaivas on kirkas ja lempeä, ilman häivähdystäkään sateesta. Jo varhain Jerusalemissa tuntuu raikkaus, joka kantaa yön viileydestä, kun taas Välimeren rannikon Tel Avivissa meri höyryää hiljaa aamuauringossa. Lämpötila kohoaa nopeasti: keskipäivällä ilma on lämmin, mutta ei tukahduttava – noin 27 °C – ja kevyt tuuli tuo helpotusta aavikolta tai mereltä riippuen, missä päin maata kulkee.
Iltapäivällä Israel on täynnä valoa. Negevin autiomaassa hiekka heijastaa kuumuutta kuin hehkuva kangastus, ja Galilean kukkuloilla päivän kirkkaus saa oliivipuiden lehdet kimaltamaan hopeisina. Auringon laskiessa ilma pehmenee; lämpö laskee hiljalleen, ja illan hämärä tuo mukanaan tuoksun – sekoituksen kuivaa maata, merisuolaa ja syksyn alkavaa viileyttä.
Kaiken kaikkiaan tiistai on tyypillinen syksyn alku Israelissa: selkeä, lämmin ja elinvoimainen päivä, jossa aurinko hallitsee taivasta aamusta iltaan, mutta yö muistuttaa jo, että viileämmät kuukaudet ovat vähitellen tulossa.
Sukot 1. päivä – Iloinen sadonkorjuun ja Jumalan suojeluksen juhlan alku
Ilo ja kiitollisuus sadonkorjuun keskellä
Sukot, Lehtimajanjuhla, on yksi Raamatun kolmesta pääjuhlasta, jolloin israelilaiset kutsuttiin kokoontumaan Jerusalemiin. Se on sekä sadonjuhla että muistutus Jumalan suojeluksesta erämaavaelluksen aikana. Ensimmäinen päivä, Yom Rishon shel Sukkot, on juhlan sydän – päivä, joka aloittaa viikon mittaisen ilon, kiitoksen ja yhteyden jakson.
Tänä päivänä juhla saavuttaa erityisen pyhän luonteensa: se on sapattimainen lepopäivä, jolloin työtä ei tehdä ja koko yhteisö kokoontuu rukoilemaan, kiittämään ja iloitsemaan Herran läsnäolosta.
Raamatullinen tausta ja käsky juhlaan
Sukotin juuret ovat syvällä Toorassa. 3. Mooseksen kirja 23:33–43 antaa selkeän käskyn:
“Seitsemän päivää teidän tulee asua lehtimajoissa… jotta sukupolvenne tietäisivät, että minä, Herra, annoin israelilaisten asua lehtimajoissa, kun vein heidät pois Egyptin maasta.”
Ensimmäinen päivä on julistettu “mikra kodesh” – pyhä kokous, jolloin Israel kokoontuu Herran eteen. Se on juhla, joka yhdistää kaksi merkittävää teemaa:
-
Sadonkorjuu ja kiitollisuus Jumalan huolenpidosta luonnossa.
-
Erämaavaellus ja Jumalan jatkuva suojelus kansansa yllä.
Näiden kahden merkityksen yhdistelmä tekee Sukotista ainutlaatuisen juhlan, jossa fyysinen ja hengellinen ilokietoutuvat yhteen.
Lehtimaja – muistutus Jumalan huolenpidosta
Ensimmäisenä päivänä on tapana muuttaa asumaan sukkahiin, väliaikaisiin lehtimajoihin, jotka rakennetaan kotien pihoille, parvekkeille tai synagogien pihoihin.
Majan tulee olla väliaikainen ja läpikuultava, jotta sen katosta näkee taivaan. Tämä symboloi ihmisen riippuvuutta Jumalasta ja muistuttaa siitä, ettei mikään maallinen suoja ole pysyvä – vain Jumalan armo ja läsnäolo kestävät.
Talmud ja juutalaiset rabbiiniset selitykset korostavat, että lehtimaja ei ole vain historiallinen muisto, vaan hengellinen kokemus. Jokainen, joka asuu sukkassa, astuu ikään kuin Jumalan suojaan. Jesajan kirjan sanat “Sinä olet ollut suoja myrskyltä” (Jes. 25:4) saavat konkreettisen muodon lehtimajan varjossa.
Neljän lajin ilo (Arba’at HaMinim)
Ensimmäisen päivän rukouksissa ja synagogapalveluksessa otetaan käyttöön myös neljä lajia (Arba’at HaMinim):
-
Etrog (sitrus) – sydämen symboli, viittaa tunteisiin ja rukoukseen.
-
Lulav (palmunlehti) – selkärangan symboli, viittaa vakauteen ja uskoon.
-
Hadas (myrtti) – silmien symboli, edustaa hengellistä näkemystä.
-
Arava (pajunlehti) – suun symboli, viittaa ylistykseen ja rukoukseen.
Näitä pidetään käsissä ja heilutetaan kuuteen suuntaan – itään, etelään, länteen, pohjoiseen, ylös ja alas – merkkinä siitä, että Jumalan hallinta ulottuu koko maailmaan. Tämä rituaali korostaa Jumalan luomistyön universaalia ulottuvuutta, mikä tekee Sukotista juhlan, joka ei ole vain Israelille, vaan koko ihmiskunnalle.
Jumalan läsnäolo kansansa keskellä
Sukotin ensimmäinen päivä muistuttaa erityisesti Jumalan Shekinan, läsnäolon, merkitystä. Juutalaisessa perinteessä katsotaan, että Jumalan kirkkaus asettui Israelin keskelle erämaassa “pilvipatsaan” muodossa – ja Sukka symboloi tuota jumalallista suojaa.
Zohar kuvaa sukkahia “varjoksi uskosta” (Tzel HaEmunah): istuminen sukkassa on kuin astumista Jumalan siipien suojaan (vrt. Ps. 91:1–4). Siksi ensimmäinen päivä on erityinen hetki, jolloin koko perhe siunataan, ja juhlaa vietetään ilolla, vieraanvaraisuudella ja yhteisöllisyydellä.
Uhrit, temppelipalvelus ja rukoukset
Raamatun aikaan ensimmäisenä Sukot-päivänä Jerusalemin temppelissä uhrattiin 13 sonnia, 2 pässiä ja 14 karitsaa (4. Moos. 29:12–13). Tämä oli osa koko viikon uhreista, jotka yhteensä muodostivat 70 sonnia – perinteen mukaan symbolina maailman 70 kansalle.
Sukot ei siis ollut vain Israelin oma juhla, vaan rukous kaikkien kansojen puolesta, että maailma saisi siunauksen, rauhan ja veden – elämän lähteen.
Nykyisin synagogissa rukoillaan Mashiv Haruach U’Morid HaGashem – rukous, jossa pyydetään sadetta. Sade symboloi Jumalan siunausta ja elämää, ja siksi Sukot aloittaa vesien pyynnön kauden (Tefillat Geshem).
Diplomatia: Sharm el-Sheikhin neuvottelut käyntiin – mitä kompromissi voisi käytännössä tarkoittaa?
Israelilaiset ja Hamasin edustajat kokoontuvat tänään Egyptissä panttivankisopimuksen ja tulitauon ehdoista. Tahti ei ole nopea – välittäjät varoittavat, että eteneminen vie päiviä, vaikka Yhdysvallat painaa kaasua. Israelin sisäpolitiikassa hallitus yrittää pitää riman: mitään ei panna toimeen ennen kuin kaikki 48 panttivankia on kotona. Tämä rajaa mahdollisia askelmerkkejä: 1) asteittainen vankienvaihto, 2) vaiheittainen joukkojen vetäytyminen Gazan kaupunkialueilta, 3) “vapaiden käsiensä” säilyttäminen Israelille terroriuhan torjunnassa myös sopimuksen jälkeen. Riskit: Hamasin sisäinen hajaannus, egyptiläisen välityksen paineaallot ja Yhdysvaltain (Trumpin hallinnon) aikataulupakko. Lähde: The Times of Israel (englanniksi), Haaretz (englanniksi), The Jerusalem Post (englanniksi), Israel Hayom (englanniksi).
Turvallisuus: IDF löysi ja tuhosi pitkän kantaman raketteja Gazan kaupungista – mitä se kertoo Hamasin suorituskyvystä nyt?
IDF:n mukaan Gazasta löydettiin laukaisuvalmiita pitkän kantaman raketteja ja asevarasto. Tämä viittaa siihen, että vaikka operatiivinen paine on hajottanut osan verkostoista, kyky koota osia ja valmistella iskuja on säilynyt kätköissä ja tunneleissa. Strateginen johtopäätös: “puolustavat operaatiot” ja kohdennetut iskut jatkuvat, vaikka laaja hyökkäysvaihe on tauolla. Lähde: The Jerusalem Post (englanniksi), The Times of Israel (englanniksi).
Politiikka: Netanyahu kiristää ehtoja – “Trumpin suunnitelma etenee vasta panttivankien paluun jälkeen”
Pääministerin viesti hallitusliiton ydinyleisölle: ei myönnytyksiä ilman konkreettista tulosta. Tällä linjalla hän pyrkii sekä pitämään hallituspuolueet koossa että siirtämään paineen Hamasille ja välittäjille. Hinta: mahdollinen törmäyskurssi Washingtonin kanssa, jos aikataulutoiveet eivät toteudu. Lähde: The Jerusalem Post (englanniksi).
Yhteiskunta: Poliisi varautuu suuriin kävijämääriin Gazan rajan muistopaikoilla – julkinen suru ja turvallisuus ristiin
Sukkotin ja lokakuun 7. päivän toisen vuosipäivän myötä viranomaiset vahvistavat miehitystä eteläisessä Israelissa. Yhteiskunnallinen ulottuvuus: kollektiivisen muistin paikat (kuten Nova-festivaalin alue) toimivat sekä toipumisen että kansallisen yhtenäisyyden symboleina – mutta ne lisäävät myös kohde- ja ruuhkariskiä. Lähde: The Times of Israel (englanniksi).
Ihmisoikeudet: Gazan terveysministeriö raportoi uusista siviiliuhreista – miten luvut vaikuttavat neuvotteludynamiikkaan?
Väitetyt 24 tunnin tappiot nostavat kansainvälistä painetta tulitaukoon ja humanitäärisiin helpotuksiin. Israel vastaa korostamalla “puolustavia operaatioita” ja tarkkoja iskuja. Neuvottelupöydässä uhriluvut toimivat vipuvartena: mitä korkeammaksi ne nousevat, sitä kapeammaksi käy Israelin diplomaattinen liikkumatila, ellei panttivankiprosessi etene. Lähde: Haaretz (englanniksi), The Times of Israel (englanniksi).
Kulttuuri/Uskonto: Sukkot alkaa – juhlan henki kohtaa sodan varjon
Sukkot käynnistyy tänään Israelissa. Perinteisesti juhla korostaa iloa, vieraanvaraisuutta ja haurauden muistamista väliaikaisissa sukoissa. Tänä vuonna teemat resonoivat poikkeuksellisen voimakkaasti: kansallinen haavoittuvuus on konkreettista, ja sukan avoimet seinät symboloivat sekä luottamusta Jumalan suojaan että yhteisöllistä sitkeyttä. Lähde: Ynet (englanniksi).
Historia/Konfliktit: Valtio avaa “Hamas Files” -sivuston – yritys jäsentää 7.10.2023 hyökkäyksen esihistoria
Uusi sivusto kokoaa dokumentteja ja ohjeistuksia, joiden väitetään valottavan Hamasin valmisteluja iskuihin. Viesti ulospäin: Israel haluaa ankkuroida narratiivin todisteisiin sekä oikeudellisia prosesseja että muistipolitiikkaa varten. Sisäisesti tämä voi tukea hallituksen linjaa “kokonaisvoitosta”, mutta herättää myös kysymyksiä valvonnan ja varoitusten toimivuudesta ennen hyökkäystä. Lähde: Israel Hayom (englanniksi).
Teknologia/Talous: Bar-Ilan käynnistää energia- ja ilmastoteknologian huippulaboratoriot – sodan keskellä rakennetaan seuraavaa kasvua
Uudet laboratoriot (mm. energian varastointiin) kanavoivat “kymmeniä miljoonia” T&K-investointeja ja tähtäävät nopeaan kaupallistamiseen. Strateginen merkitys: 1) vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, 2) vahvistaa ilmastoteknologian klusteria, 3) tarjoaa korkeaa lisäarvoa vientiin sodan vaimentaessa muuta taloutta. Lähde: The Jerusalem Post (englanniksi).
Teknologia: “Startup-kansasta AI-kansaksi” – kansallinen kilpailukyky ratkaistaan infrastruktuurilla, ei vain neroilla
Analyysi nostaa esiin käänteen: tekoälyedun ydin on datainfrastruktuuri, regulaatio, puolustus-siviilisektorin yhteistyö ja osaajapolut – ei yksittäinen läpimurto. Israelin tapauksessa puolustusteknologian ja akatemian kytkentä voi luoda vipuvaikutuksen, jos rahoituksen pullonkaulat ja kyky skaalata tuotantoon ratkaistaan. Lähde: The Jerusalem Post (englanniksi).
Yhteiskunta/Diaspora: Kysely Yhdysvaltain juutalaisista – antisemitismi kasvaa ja heijastuu Israeliin
Tuore kysely raportoi huomattavasta antisemitismikokemusten lisääntymisestä USA:ssa, mukaan lukien väkivaltaiset teot ja psyykkiset seuraukset. Israel-näkökulma: diaspora-yhteisöjen turvattomuus vahvistaa Israeliin kohdistuvaa solidaarisuutta, mutta lisää samalla jännitteitä Israelin ulkopolitiikan ja imagon ympärillä. Lähde: Israel Hayom (englanniksi).
Diplomatia/Kansainvälinen mielipide: Italian kadut täyttyvät – mitä se kertoo Euroopan ilmapiiristä Israelia kohtaan?
Raportti kuvaa Italian politisoitunutta jakolinjaa: hallitus tukeutuu Israel-myönteiseen realismiin, oppositio käyttää Gazan sotaa hallituksen horjuttamiseen. Laajempi signaali: EU-keskustelu polarisoituu, ja Israel joutuu sopeuttamaan viestintäänsä maakohtaisesti, ei vain Brysselin kautta. Lähde: Israel Hayom (englanniksi).
Matkailu/Yhteiskunta: “Suru- ja muistonmatkailu” etelään Sukkotin aikana
Sukkotin lomakausi tuo ihmisiä Etelä-Israeliin muistoreiteille. Tämä synnyttää uudenlaisen matkailun alalajin, jossa yhteisöllinen muistaminen, vapaaehtoistyö ja paikallistalouden tuki limittyvät. Tarvitaan selkeä turvallisuus- ja liikennehallinta sekä paikallisten asukkaiden huomioiminen, jotta kuormitus ei muutu traumojen uudelleenaktivoinniksi. Lähde: The Times of Israel (englanniksi).
Politiikka: Netanyahu pyrki estämään syrjäytymisyritykset hallituskumppaneistaan sodan alussa
Taustalla on raportti, jonka mukaan pääministeri Benjamin Netanyahu jo sodan alkuvaiheessa pelkäsi hallituskumppaneidensa liittoutuvan häntä vastaan tai vaativan hänen syrjäyttämistään.
Netanyahun toimet korostavat sitä poliittista haastekenttää, jossa hän tahtoo säilyttää asemansa samalla kun sodan vaatimukset kasvavat. Hän pyrki mukaan puuttumaan puolueiden välisiin dynamiikkoihin, tekemään taktisessa mielessä kompromisseja tai uhkauksia – esimerkiksi kutsumalla mukaan kansallista yksiyhtenäisyyttä tukevia tahoja ennen kuin tilanne eskaloituu.
Tämä osoittaa, että vaikka sota sotilaallisella rintamalla hallitsee uutisotsikoita, poliittiset manööverit ovat yhtä kriittisiä. Netanyahu ei voi luottaa vain sodan menestykseen, vaan hänen on varauduttava myös koalitiopaineisiin, sisäisiin erimielisyyksiin ja mahdolliseen hajurakoa tavoitteleviin toimijoihin. Jos hallitus menettää yhtenäisyytensä keskeisinä hetkinä, se voi heikentää sekä sodankäynnin strategista jatkuvuutta että kotimaan luottamusta.
Politiikka: Ben Gvir uhkaa vetäytyä hallituksesta, jos Hamas säilyy sodan jälkeen
Ministeri Itamar Ben Gvir on painostanut hallitusta ilmoittamalla, että hän harkitsee vetäytymistä, jos Hamas jatkaa olemassaoloaan sen jälkeen, kun panttivankitilanne on ratkaistu.
Tämä asettaa hallitukselle lisätaakan: sen on varmistettava, että sopimusrakenne tai tulevaisuuden järjestelyt ovat riittävän linjassa äärioikeiston vaatimusten kanssa. Muussa tapauksessa koalitio voi hajota, mikä vaarantaa hallinnon vakauden kriisin aikana.
Ben Gvirin uhkaus on taktinen liike – se toimii painostuksena pääministerille ja muille puolueille. Samalla se nostaa esiin sen dilemmansa, että hallitus tarvitsee äärioikeiston tukea, mutta ei voi täysin sitoutua liikaa heidän ehdotuksiinsa, jos se haluaa säilyttää jonkinlaista kansainvälistä hyväksyttävyyttä tai diplomaattista liikkumavaraa.
Yhteiskunta: Ultraortodoksiedustaja kritisoidaan kommentistaan, jossa hänvertasi asevelvollisuudesta kiertäjiä Gazan panttivangittuihin
Yitzhak Goldknopf, United Torah Judaism -puolueen johtaja, kirjoitti kirjeen pääministerille, jossa toivoi panttivankien pikaista paluuta ja samassa vaati asevelvollisuudesta kiertävien ultraortodoksien vapauttamista, vertaamalla heidän tilannettaan panttivankeihin.
Hänet on kritisoitu laajasti poliittisesti ja julkisesti – monet näkevät tällaisen vertailun loukkaavana ja moralisesti kyseenalaisena. Kommentti paljasti myös sen, kuinka syvä jännite asevelvollisuuspolitiikassa on edelleen Israelin yhteiskunnassa.
Tämä tapaus osoittaa, miten sota ja panttivankikysymys ovat nivoutuneet muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten verottomuuksiin, uskonnollisiin vapautuksiin ja kansalliseen yhtenäisyyteen. Kommentti toimii myös signaalina ultraortodoksipuolueiden pyrkimyksille saada vastineita sotapolitiikasta sisäreunaehtona. Se pakottaa muut hallituspuolueet harkitsemaan tarkkaan, kuinka paljon he voivat myöntyä uskonnollisiin intresseihin konfliktin keskellä.
Henkilöt: Uusi Shin Bet -johtaja Zini vakuuttaa puolueettomuudestaan mutta herättää kysymyksiä
David Zini on nimitetty Shin Betin johtoon, ja hänen ensimmäiset lausuntonsa presidentille korostivat arvojen säilyttämistä ja poliittisesta etäisyydestä toimimista.
Kuitenkin Zini on aiemmin ilmaissut näkemyksiä, jotka herättävät huolta esim. oikeusjärjestelmän roolista tai hänen henkilökohtaisista vakaumuksistaan. Hänen nimitöönsä liittyy myös juridisia haasteita, sillä kriitikot ovat kiinnittäneet huomiota nimitysprosessin avoimuuteen ja siihen, ylittääkö tehtävä oikeudellisia valtasuhteita.
Zinin tapaus nostaa esiin yhden keskeisen kysymyksen: kuinka turvallisuusviranomaiset toimivat poikkeusaikoina demokratian reunaehtojen sisällä? Zini tarjoaa symbolisen ratkaisun — eheyttä, etäisyyttä poliittisista intresseistä — mutta käytännössä hän tulee kohtaamaan paineita sekä hallitukselta että turvallisuusvaatimuksilta. Hänen kyvykkyytensä ylläpitää riippumattomuutta, oikeusvaltioperiaatteita ja kansalaisoikeuksia määrittelee osaltaan Israelin yhteiskunnan vastauksen poikkeustilaan.
Kulttuuri: Israelin julkkiskokit katoamassa ravintoloista sodan takia
The Jerusalem Postin kulttuurisivulla on artikkeli siitä, kuinka Israelin kuuluisat kokit, jotka aiemmin toivat vetovoimaa hotelleihin ja ravintoloihin, ovat nyt vähentyneet toiminnassa sodan ja turvallisuusolojen seurauksena. Tämä ilmiö kuvaa, miten sotatilanne kurittaa myös “arjen luksusta” ja kulttuurista vetovoimaa.
Tämä kehitys kertoo siitä, että kulttuurielämä, gastronomia ja viihde menettävät näkyvyyttä kriisin keskellä – elintärkeä ala, joka usein heijastaa kansallista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä.
Lähtö: Jerusalem Post, kulttuuriosio (englanniksi)
Kulttuuri & Uskonto: Kulttuuri juuriensa kautta – Beit Avi Chai toimii Jerusalemin sydämessä
Beit Avi Chai – kulttuurikeskus Jerusalemissa – on tunnettu näyttelyistään, kirjallisuustapahtumistaan ja tapahtumistaan, jotka yhdistävät juutalaisuuden, israelilaisuuden ja nykykulttuurin. Beit Avi Chai on perustettu vuonna 2007 Avi Chai -säätiön tuella.
Tällaiset instituutiot korostavat, että kriisistä huolimatta kulttuurin ja hengellisyyden areenoita pyritään pitämään hengissä: ne toimivat myös psyykkisinä ja symbolisina ankkureina yhteisölle vaikeina aikoina. Beit Avi Chai toimii muistuttajana siitä, että kulttuuri ei ole pelkästään viihdettä, vaan identiteetin, keskustelun ja yhteisöllisen dialogin tila.
Turvallisuus: 1 152 kuollutta turvallisuusalan henkilöä – puolustussektorin uhrit sodan aikana
Israelissa puolustusministeriö on ilmoittanut, että 7. lokakuuta 2023 alkanutta konfliktia seuranneiden kahden vuoden aikana yhteensä 1 152 turvallisuusalalla toimivaa henkilöä on menehtynyt. Lisäksi 885 lasta menetti isänsä tai äitinsä sodassa. (The Times of Israel)
Tämä luku alleviivaa sodan inhimillisen hinnan myös asevoimien ja turvallisuusviranomaisten näkökulmasta. Useat menehtyneistä olivat alle 21-vuotiaita, mikä kertoo siitä, että nuoria rekrytoidaan rintamille. (Jerusalem Post)
Tällaiset luvut kantavat paitsi henkilökohtaista tragediaa myös strategista merkitystä: jokainen menetetty turvallisuusalan työntekijä vähentää operatiivista kapasiteettia, vaatii korvaavia resursseja ja voi heikentää moraalia etenkin kun sodankäynti jatkuu pitkään. Lisäksi menetysten suuri määrä muistuttaa, että Israelin turvallisuuspolitiikka ei perustu ainoastaan tekoälyyn, asejärjestelmiin tai laajamittaisiin iskuihin, vaan myös inhimilliseen resurssiin — resilienssiin, koulutukseen, henkilöstöön ja huoltojärjestelmiin.
Turvallisuus / Konfliktit: IDF räjäytti toisen talon, jonka omistaja liittyy Tel Avivin iskuun
IDF on vahvistanut, että se on purkanut toisen talon, joka kuuluu yhdelle niistä kahdesta palestiinalaismiehittäjälle, jotka syyllistyivät tappo- ja haavoittamisiskuun Tel Avivin lähellä 1. lokakuuta 2024. (The Times of Israel)
Talon räjäyttäminen on osa Israelin strategiaa vastata terrorismiin: epäiltyjen perhemuistiin tehtävät kostotoimet. Tällä kertaa kohteena oli Ahmad Himouni (25) ja Mohammad Mesek (19), joiden hyökkäys tapahtui liikennelaiturin läheisyydessä ja jolla väitetään olevan osuutta myös Iranin hyökkäyksen aikaan. (Times of Israel)
Rakennusten tuhoaminen epäiltyjen läheisyydessä palvelee detterenssiä: se ilmoittaa, että terrori-iskuihin syyllistyneiden läheiset maksavat seuraukset. Toisaalta tällaiset toimet herättävät kansainvälisiä kysymyksiä oikeudellisuudesta, kollektiivisesta rangaistuksesta ja siviilien suojaamisesta: onko riski, että viattomat kärsivät? Israelin hallinto pyrkii usein argumentoimaan, että kohde oli osa operatiivista infrastruktuuria — mutta tarkka tiedonkeruu ja arviointi on olennaista toimien legitimaation kannalta.
Politiikka / Konfliktit: Deri vaatii tutkintaa hallitusvastaisista protesteista – kiistää lokakuun 7. iskujen olevan “jumalan määräämiä”
Shas-puolueen puheenjohtaja Aryeh Deri on vastustanut vaatimuksia virallisen tutkintakomission perustamisesta lokakuun 7. päivän hyökkäyksistä. Hän on sanonut, että sen sijaan pitäisi tutkia hallitusvastaisia protesteja, joiden hän väittää saaneen ulkomaisia tukijoita (mm. Yhdysvalloista). (Times of Israel)
Deri on myös käyttänyt kieltä, jossa hän kuvaa tapahtumia “suuriin ihmeisiin” liittyviksi, viitaten siihen, että Israelin kyky selviytyä ja jatkaa toimintaansa sodan keskellä on hänen mukaansa ollut osin jumalallista armoa. (Times of Israel)
Derin linja on huomionarvoinen kahdesta syystä. Ensinnäkin se edustaa segmenttiä israelilaista politiikkaa, joka yhdistää uskonnollisen maailmankuvan ja turvallisuusdiskurssin. Toiseksi poliittinen instrumentalisointi — että lomitellaan uskonnollinen tulkinta ja valtapolitiikka — voi lisätä polarisaatiota. Jos valtiojohdossa ajatellaan, että tapahtumat ovat osin “kohtalon” sanelemia, vastuukysymykset saattavat hämärtyä. Tämä voi vaikeuttaa avoimen ja riippumattoman tutkinnan edellytyksiä sekä heikentää luottamusta instituutioihin kriisitilanteessa.
Konfliktit / Diplomatia: Hamas saapumassa Egyptiin neuvottelemaan panttivankien vaihdosta ja tulitauosta
Hamasin edustajat ovat matkalla Egyptiin jatkamaan neuvotteluja Israelin kanssa panttivankien vapauttamisesta ja sodan lopettamisesta. Yhdysvallat on mukana välittäjänä ja toivoo nämä neuvottelut johtavan pysyvään keskeytykseen. (Reuters)
Israel on samalla jatkanut ilmaiskuja Gazaan, vaikka Trumpin hallinto on vaatinut välitöntä pommitusten lopettamista. Israelin neuvottelutiimi matkaa Sharm el-Sheikhiin, ja strategiaa odotetaan tarkasti seuraavan sekä ulko- että sisäpoliittisesti. (Reuters)
Neuvottelujen avaaminen on kahdenlaista: se on sekä mahdollisuus että riski. Jos sopimus syntyy, se voi tuoda hätäapua, panttivankien paluun ja laajempaa diplomaattista tilaa. Toisaalta jos neuvottelut epäonnistuvat tai viivästyvät, Israel voi joutua syytetyksi viivytystaktiikoista. Israelin on kyettävä osoittamaan konkreettisia myönnytyksiä – tai ainakin realistisia askelia – säilyttäen samalla turvallisuusvaatimuksensa ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Myös Hamasin yhtenäisyys sisäisesti — kuinka paljon radikaalit ryhmät hyväksyvät sopimusratkaisut — muodostaa epävarmuustekijän.
Talous: Israel ei voi sivuuttaa talousrintamaa sodan keskellä
The Jerusalem Post julkaisi artikkelin, jossa todetaan, että Israelin hallitus ei voi jättää huomiotta sodan vaikutusta talouteen: budjettiprosessi on täynnä poliittisia vaihtokauppoja ja paisunutta menokehitystä. (Jerusalem Post, englanniksi)
Sota nakertaa talouden perustaa monin tavoin: ulkomaankaupan häiriöt, investointien väheneminen, verotulojen kutistuminen ja budjettipaineet. Kun hallituksessa tehdään poliittisia kompromisseja menojen jakautumisesta (esim. puolustukseen, sosiaalipalveluihin, infrastruktuuriin), on vaarana, että pitkän tähtäimen kehitysohjelmat — kuten koulutus, ilmastoinvestoinnit ja hyvinvointiloukut — jäävät priorisoimatta. Siksi artikkelin painotus “ei voi sivuuttaa talousrintamaa” on merkittävä – talous on sodassa paitsi seurauksena myös strateginen resurssi.
Terveys / Hyvinvointi: PTSD ja itsemurhat lisääntyvät israelilaisjoukoissa sodan seurauksena
Kansainväliset media-artikkelit raportoivat sodan koskettavan myös psyykkistä hyvinvointia: PTSD-oireet yleistyvät, ja vuosien mittaan on tullut esiin useita itsemurhia asepalvelukseen osallistuneiden joukossa.
Sotatilan pitkittyessä psyykkinen kuormitus kasvaa – jatkuvat taistelutoimet, suru, menetys ja odottamattomat vaaratilanteet jättävät jälkensä. Se, kuinka hyvin Israel pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, riippuu sekä resurssien allokoinnista että kulttuurista asenteista: onko mielenterveys hyväksytty osaksi kokonaisvaltaista turvallisuuskäsitystä? Lisäksi reserviläisten suuri määrä tekee kriisin vaikutuksista laajalle ulottuvat: he palaavat siviilielämään, perheisiin, työmarkkinoille — eikä mielen hyvinvoinnin heikkeneminen ole vain yksilökysymys vaan yhteiskunnallinen kysymys.
Ympäristö / Koulutus / Kestävä kehitys: Israelin villejä palmupuita uhkaa saastuminen ja ylikäyttö
Ynet-sivustolla on uutinen: villit tamarindipalmut (wild date palms) Israelissa ovat vaarassa kuolla saastumisen ja pohjaveden ylivetoisuuden seurauksena. (Ynet, englanniksi)
Tämä luonnon monimuotoisuushälytys kytkeytyy syvälle Israelin ympäristö- ja vesipolitiikkaan. Vesi on alueellisestikin kriittinen voimavara, ja luonnon ekosysteemien heikentyminen heijastuu niin maatalouteen, paikallisyhteisöihin kuin ilmaston sopeutumiskykyyn. Palmuvertailu toimii symbolina: jos kauan tunnetut lajistot alkavat hävitä, luonnonresurssien hallinnan eheys on murroksessa. Lisäksi se korostaa, että sota ei “pysäytä” ympäristökatastrofeja — päinvastoin, kriisit saattavat kiihdyttää niitä.
Koulutus / Talous: Taloustutkijan varoitukset – Israel on katkaissut juuriaan kasvuunsa
The Le Monde julkaisi haastattelun ekonomisti Dan Ben-Davidin kanssa, jossa hän varoittaa, että Israel on “murtautunut pois” kasvunsa juurista järjestelmäheikkouksien takia — erityisesti koulutusjärjestelmän vinoutumien, demografisten trendien ja julkisten investointien puutteiden vuoksi. (Le Monde, englanniksi)
Ben-Davidin argumentti on vakava: hän viittaa siihen, että Israelin taloudellinen kasvu nojaa liian pieneen yhteiskunnan osaan — teknologiasektoriin, akateemiseen eliittiin — kun yhä suurempi osa nuorista (erityisesti ultraortodoksit, arabikoulut) eivät saa vahvaa perustiedollista koulutusta matematiikassa, luonnontieteissä tai kielissä. Kun puolestaan demografia suosii ryhmiä, joilla on heikompi osallistuminen työmarkkinoille, kasvun edellytykset heikkenevät pitkällä aikavälillä. Tämä on isku strategialle, jonka mukaan Israel voisi “kasvunsa kautta” voittaa olosuhteet — ilman sisäistä perusrakennetta kasvu on haurasta.
Talous / Rahoitus: Israelin keskuspankki pitää ohjauskorot ennallaan geopoliittisessa epävarmuudessa
Reutersin uutisen mukaan Israelin keskuspankki (Bank of Israel) päätti pitää lyhyen aikavälin koron 4,50 %:ssa neljäntoista perättäisen kokouksen ajan, sillä geopoliittiset jännitteet Gazan operaation suhteen ovat pitäneet epävarmuuden korkealla. (Reuters)
Korkotason pitäminen ennallaan on tasapainoilua: inflaatio on hieman hellittänyt, mutta sota ja kansainväliset talousherkkyydet estävät radikaalit liikkeet. Riskinä on, että jos korkotaso jatkuu korkeana pidempään, yritykset ja kotitaloudet kokevat vakavaa rahoituskriisiä — erityisesti investoinnit ja lainanotto voivat jäädä vähäisiksi. Toisaalta, jos keskuspankki pienentää korkoa liian aikaisin, se voi menettää talouskurin kontrollin ja ruokkia inflaatiota. Päätös heijastaa sitä, että Israelin talouspolitiikka ei voi olla irrallaan geopoliittisesta kontekstista.