Valikko Sulje

Tiistai 08.04.2025

Tiistaina 8. huhtikuuta 2025 Israelissa odotetaan lämmintä ja pääosin aurinkoista säätä eri puolilla maata. Tässä ennusteita muutamille keskeisille kaupungeille:​

Tel Aviv: Päivän ylin lämpötila on noin 29°C ja alin 19°C. Sää on osittain aurinkoista, mikä tekee päivästä miellyttävän ulkoiluun ja rannalla oleskeluun. ​

Jerusalem: Päivän ylin lämpötila on noin 30°C ja alin 17°C. Sää on puolipilvinen, ja lämpimät olosuhteet suosivat kaupunkikierroksia ja historiallisten kohteiden vierailuja. ​

Haifa: Päivän ylin lämpötila on noin 25°C ja alin 18°C. Pilvinen sää tarjoaa miellyttävät olosuhteet satamakaupungin nähtävyyksien tutkimiseen. ​

Israelissa on huhtikuussa miellyttävät lämpötilat, jotka vaihtelevat päivisin noin 22–32°C välillä ja öisin noin 9–19°C välillä. Sateet ovat harvinaisia tähän aikaan vuodesta, joten ulkoilma-aktiviteetit ovat suositeltavia.

Politiikka: Opposition johtaja Yair Lapid syyttää Netanjahua Shin Betin politisoimisesta

Opposition johtaja Yair Lapid on syyttänyt pääministeri Benjamin Netanjahua Israelin turvallisuuspalvelun, Shin Betin, käyttämisestä henkilökohtaisena turvaorganisaationaan. Lapidin mukaan Netanjahu pyrkii muuttamaan Shin Betin roolia siten, että se palvelee hänen omia poliittisia tarkoitusperiään, mikä heikentää sen kykyä torjua terrorismia ja suojella kansalaisia. Tämä herättää huolta turvallisuuspalvelun riippumattomuudesta ja sen toiminnan puolueettomuudesta. 

Diplomatia: Israelin suurlähettiläs poistettiin Afrikan unionin konferenssista

Israelin Etiopian-suurlähettiläs Avraham Neguise poistettiin Addis Abebassa pidetystä Afrikan unionin konferenssista, jossa muistettiin Ruandan kansanmurhaa. Useat jäsenvaltiot kieltäytyivät osallistumasta tilaisuuteen hänen läsnäolonsa vuoksi. Israelin ulkoministeriö tuomitsi tapahtuneen ja piti sitä sopimattomana sekä uhrien muiston halventamisena. Tämä tapaus korostaa Israelin kohtaamia haasteita kansainvälisissä yhteyksissä Afrikan mantereella. 

Turvallisuus: IDF iski Hamasin terroristiin, joka esiintyi toimittajana Gazassa

Israel puolustusvoimat (IDF) ilmoitti iskeneensä Hamasin terroristiin, joka esiintyi journalistina Gazassa. Tämä korostaa Hamasin taktiikkaa käyttää siviiliammatteja peitteenään sotilaalliselle toiminnalle, mikä vaikeuttaa IDF:n operaatioita ja lisää siviiliuhrien riskiä. Tapaus herättää keskustelua sodankäynnin etiikasta ja siviilien suojelusta konfliktialueilla. 

Yhteiskunta: Palestiinalaiset järjestivät yleislakon Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla

Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla järjestettiin yleislakko, jossa vaadittiin Gazan sodan lopettamista. Lakko sulki kauppoja, kouluja ja julkisia toimistoja, ja kadut olivat hiljaisia. Tämä osoittaa palestiinalaisyhteisön kasvavaa turhautumista ja halua vaikuttaa konfliktin kulkuun rauhanomaisin keinoin. 

Teknologia: Asiantuntijat varoittavat Israelin vastaisista kyberhyökkäyksistä

Kyberturvallisuuden asiantuntijat varoittavat merkittävästä lisääntymisestä hakkeriryhmien toiminnassa, jotka suunnittelevat hyökkäyksiä Israelia vastaan. OpIsrael-kampanja, jota pro-palestiinalaiset ryhmät johtavat, uhkaa häiritä Israelin verkkopalveluita. Asiantuntijat ovat havainneet ennennäkemätöntä yhteistyötä eri ryhmien välillä ja kehittyneempiä teknisiä kykyjä, mikä tekee hyökkäyksistä entistä vaarallisempia. 

Konfliktit: Hamas varoittaa Israelia raketti-iskun jälkeen

Hamasin edustaja Jihad Taha varoitti Israelia sen jälkeen, kun järjestö oli ampunut raketteja Israelin alueelle. Taha korosti, että Hamas ei suostu vastarinnan purkamiseen niin kauan kuin Israel jatkaa toimiaan palestiinalaisia vastaan. Tämä viittaa jännitteiden jatkumiseen ja mahdolliseen konfliktin eskaloitumiseen lähitulevaisuudessa. 

Talous: Israelin ja Yhdysvaltojen kauppaneuvottelut tullimaksuista

Pääministeri Benjamin Netanjahu tapasi Yhdysvaltain kauppaedustajia keskustellakseen presidentti Donald Trumpin asettamista tullimaksuista. Tavoitteena on ratkaista kiistat ja lieventää tullien vaikutuksia Israelin talouteen. Neuvottelut ovat osa laajempia pyrkimyksiä vahvistaa maiden välisiä taloussuhteita ja varmistaa molemminpuolinen hyöty kaupankäynnissä. 

Ihmisoikeudet: Israelin korkein oikeus kuulee vetoomuksen Metullan asukkaiden paluusta

Israelin korkein oikeus käsittelee vetoomusta, joka koskee Metullan asukkaiden paluuta pohjoiseen. Asukkaat evakuoitiin turvallisuussyistä, ja nyt he vaativat oikeutta palata koteihinsa. Tämä tapaus nostaa esiin kysymyksiä kansalaisten oikeuksista ja valtion velvollisuuksista suojella sekä taata turvallinen asuminen konfliktialueilla. 

Kulttuuri: Tel Aviv ja Berliini solmivat ystävyyskaupunkisopimuksen

Tel Avivin ja Berliinin kaupungit ovat solmineet ystävyyskaupunkisopimuksen, joka tähtää kaupunkien välisten siteiden vahvistamiseen kulttuurin, talouden ja teknologian aloilla. Sopimus heijastaa pyrkimystä edistää kansainvälistä yhteistyötä ja ymmärrystä kaupunkien välillä, joilla on monimutkainen historiallinen tausta. 

Ympäristö: Greta Thunbergin Israel-vastainen kampanjointi herättää närkästystä

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg on saanut kritiikkiä keskityttyään Israelin vastaiseen kampanjointiin ilmastoasioiden sijaan. Tämä on herättänyt närkästystä hänen tukijoidensa keskuudessa, jotka odottivat hänen pysyvän ilmastonmuutoksen parissa. Thunbergin toiminta nostaa esiin kysymyksiä aktivismin kohdentamisesta ja sen vaikutuksista yleiseen mielipiteeseen.

Politiikka: Netanyahu pyrki estämään Bennettin pääsyn turvallisuuskabinettiin

Jerusalem Postin mukaan entinen Shin Betin johtaja Yoram Cohen paljasti, että pääministeri Benjamin Netanyahu yritti estää Naftali Bennettin pääsyn turvallisuuskabinettiin. Netanyahu väitti, että Bennettin sotilastausta teki hänestä sopimattoman tehtävään. Bennett kiisti väitteet ja syytti Netanyahua valheista ja vainoharhaisuudesta. ​

Diplomatia: Israelin suurlähettiläs poistettiin Afrikan unionin konferenssista

Israelin Etiopian-suurlähettiläs Avraham Neguise poistettiin Addis Abebassa pidetystä Afrikan unionin konferenssista, jossa muistettiin Ruandan kansanmurhaa. Useat jäsenvaltiot kieltäytyivät osallistumasta tilaisuuteen hänen läsnäolonsa vuoksi. Israelin ulkoministeriö tuomitsi tapahtuneen sopimattomana ja uhrien muistoa halventavana. ​

Yhteiskunta: Palestiinalaiset yleislakossa Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla Gazan sodan lopettamiseksi

Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla järjestettiin yleislakko, jossa vaadittiin Gazan sodan lopettamista. Kaupat, koulut ja julkiset toimistot suljettiin, ja kadut olivat hiljaisia. Lakko osoittaa palestiinalaisten kasvavaa turhautumista ja halua vaikuttaa konfliktin kulkuun rauhanomaisin keinoin. ​

Ihmisoikeudet: Brittiläisiä IDF:n palveluksessa olleita sotilaita syytetään sotarikoksista Gazassa

Haaretzin mukaan kymmenen brittiläistä Israelin puolustusvoimissa palvellutta henkilöä syytetään osallisuudesta sotarikoksiin Gazassa. Syytökset perustuvat raporttiin, joka väittää heidän osallistuneen siviileihin kohdistuneisiin iskuihin. Tapaus herättää kysymyksiä ulkomaalaisten sotilaiden roolista ja vastuusta Israelin armeijassa. ​

Henkilöt: Israelin poliisi kuulustelee kansanedustaja Gilad Karivia tietovuodosta

Kansanedustaja Gilad Kariv saapui Lahav 433 -rikosyksikön toimistoon kuulusteltavaksi epäiltynä salaisen ulko- ja puolustusvaliokunnan keskustelun pöytäkirjan vuotamisesta kesäkuussa 2023. Vuoto liittyy pääministeri Netanyahun kommentteihin, joissa hän vähätteli puolustusviranomaisten varoituksia oikeudellisten uudistusten vaikutuksista. ​

Historia: Jerusalemin heprealaisen yliopiston 100-vuotisjuhla

Tänään, 7. huhtikuuta 2025, tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun Jerusalemin heprealainen yliopisto avattiin juhlallisin menoin Scopuksenvuorella. Avajaisseremoniassa vuonna 1925 soitettiin Britannian kansallislaulu ”God Save the King”, mikä kuvasti tuolloista brittiläistä mandaattia alueella. Yliopiston perustaminen oli merkittävä virstanpylväs juutalaisen kansan historiassa, sillä se edusti tieteellisen ja kulttuurisen keskuksen syntyä Pyhällä maalla jo ennen Israelin valtion perustamista vuonna 1948. ​

Kulttuuri: Tel Aviv ja Berliini solmivat virallisen ystävyyskaupunkisopimuksen

Tel Avivin ja Berliinin kaupungit ovat virallistaneet ystävyyskaupunkisuhteensa, mikä syventää kaupunkien välisiä kulttuurisia ja taloudellisia siteitä. Berliinin osavaltion parlamentti hyväksyi yksimielisesti aloitteen, ja kaupunginjohtajat Ron Huldai ja Kai Wegner ilmoittivat sopimuksesta sunnuntaina. Tämä kumppanuus symboloi sovinnon ja yhteistyön aikakautta kaupunkien välillä, joilla on monimutkainen historiallinen tausta. ​

Historia: Palestiinalainen historioitsija Mustafa Kabha pyrkii lisäämään ymmärrystä Nakbasta

Palestiinalainen historioitsija Mustafa Kabha työskentelee lisätäkseen juutalaisten israelilaisten ymmärrystä Nakbasta, palestiinalaisten kansallisesta katastrofista, joka liittyy Israelin valtion perustamiseen vuonna 1948. Kabha korostaa, että monien palestiinalaiskylien tuhoutuminen ja väestön pakkosiirrot ovat keskeisiä tapahtumia, jotka vaikuttavat edelleen alueen yhteiskunnalliseen dynamiikkaan. Hänen työnsä pyrkii edistämään molemminpuolista ymmärrystä ja sovintoa historiallisen tietoisuuden kautta. 

Kulttuuri: Gazan arkeologinen näyttely avattu Pariisissa

Pariisissa on avattu uusi näyttely nimeltä ”Rescued Treasures of Gaza: 5000 Years of History”, joka esittelee Gazan alueen arkeologista ja historiallista perintöä. Näyttely järjestetään Institut du Monde Arabessa yhteistyössä Geneven taide- ja historiemuseon sekä Palestiinan kansallisen auktoriteetin kanssa. Tapahtuma tuo esiin Gazan rikkaan kulttuurihistorian aikana, jolloin monet alueen arkeologiset kohteet ovat kärsineet vahinkoja konflikteissa. 

Historia: Intian juutalaisten paluu Israeliin – paluu muinaiseen kotimaahan

Intian juutalaisyhteisön jäsenet ovat muuttaneet Israeliin nähden sen muinaisena kotimaanaan. Toisin kuin kolonisaationa, he pitävät muuttoaan paluuna esi-isiensä maahan, johon heillä on ollut uskonnollinen ja historiallinen yhteys vuosituhansien ajan. Tämä näkökulma korostaa diasporan monimuotoisuutta ja juutalaisten yhteisöjen syviä siteitä Israeliin eri puolilla maailmaa. ​

Turvallisuus: Israelin turvallisuusjoukot pidättivät 15 etsittyä henkilöä Länsirannalla

Israel puolustusvoimat (IDF) ilmoitti maanantaina pidättäneensä 15 etsittyä henkilöä yön yli kestäneissä operaatioissa Länsirannalla. Kolme pataljoonaa suoritti operaatioita, joissa epäiltyjä pidätettiin ja takavarikoitiin terroritoimintaan liittyviä varoja. Hebronin alueella turvallisuusjoukot pidättivät viisi etsittyä henkilöä ja takavarikoivat M4-kiväärin. Beit Ommarin alueella pidätettiin neljä henkilöä ja takavarikoitiin Carlo-tyyppinen ase. Kalkiliyassa pidätettiin neljä etsittyä henkilöä ja Tulkarmissa yksi epäilty. Epäillyt ja takavarikoidut aseet on siirretty poliisin ja Shin Betin (Israel Security Agency) käsiteltäviksi. ​

Konfliktit: Hamas varoittaa Israelia raketti-iskun jälkeen

Hamasin edustaja Jihad Taha varoitti Israelia sen jälkeen, kun järjestö oli ampunut raketteja Israelin alueelle. Taha korosti, että Hamas ei suostu vastarinnan purkamiseen niin kauan kuin Israel jatkaa toimiaan palestiinalaisia vastaan. Hän mainitsi erityisesti kansallisen turvallisuusministeri Itamar Ben-Gvirin vierailun Temppelivuorella, pitäen sitä pyhien paikkojen häpäisynä. Taha totesi: ”Niin kauan kuin Israel on palestiinalaisella maalla ja tekee joukkomurhia, takavarikoi maata Länsirannalla, varustaa siirtokuntia ja häpäisee pyhiä paikkoja – kuten Ben-Gvir teki Al-Aqsan moskeijassa – emme voi suostua vastarinnan purkamiseen, joka taistelee näitä rikoksia ja joukkomurhia vastaan.”

Turvallisuus: Israelin poliisi pidätti aseistautuneen epäillyn moottoritiellä 1

Israelin turvallisuusjoukot jäljittivät 19-vuotiasta Nablusista kotoisin olevaa miestä, jonka epäiltiin suunnittelevan terrori-iskua. Takaa-ajo tapahtui moottoritiellä 1, joka yhdistää Tel Avivin ja Jerusalemin, ja osa tiestä suljettiin operaation ajaksi. Poliisi ja turvallisuusjoukot asettivat tiesulun Ben Gurionin lentokentän liittymän lähelle, ja alueella esiintyi merkittäviä liikenneruuhkia. ​

Turvallisuus: Iranin Quds-joukot suunnittelivat rabbin salamurhaa Azerbaidžanissa

Azerbaidžanin turvallisuusviranomaiset estivät Iranin Quds-joukkojen suunnitteleman salamurhan, jonka kohteena oli rabbi Shneor Segal. Suunnitelmaan kuului georgialainen huumekauppias ja iranilaisia operatiiveja, ja se oli osa Iranin kampanjaa juutalaisia ja iranilaisia diasporan jäseniä vastaan. Tapaus korostaa Iranin pyrkimyksiä vaikuttaa alueellisesti ja sen kohdistamia toimia juutalaisyhteisöjä vastaan. ​

Haredi-kansanedustaja Yakov Asher: ”Meillä ei ole ideologista liittoa uskonnollisten sionistien kanssa”

Knessetin sisäasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja yhdistyneen Torah-juutalaisuuden (United Torah Judaism, UTJ) kansanedustaja Yakov Asher on puhunut avoimesti jännitteistä ultraortodoksien (haredien) ja uskonnollisten sionistien välillä. Haastattelussa Yated Ne’eman -lehden kanssa Asher korosti, että haredi-puolueilla ei ole ideologista liittosuhdetta uskonnollisiin sionisteihin – vaikka he työskentelevät samassa oikeistokoalitiossa.

Taustalla asevelvollisuuskriisi

Asherin puheenvuoro liittyy käynnissä olevaan kiistaan niin sanotusta Draft Law -lainsäädännöstä, joka koskee ultraortodoksien asepalvelusvapautuksia. Laki on jakanut hallituskoalition jäseniä ja herättänyt voimakasta keskustelua Israelin yhteiskunnassa.

Asher ilmaisi syvän huolensa harediyhteisön asemasta ja muistutti, että heidän poliittinen osallistumisensa pohjautuu ennen kaikkea uskonnollisiin arvoihin ja rabbien auktoriteettiin:
”Joka kerta, kun käyn Israelin Tooran viisaiden luona, tunnen, että joku kantaa vastuuta siitä, mitä tapahtuu – Israel ei ole orpo,” Asher sanoi viitaten harediyhteisön hengelliseen johtoon.

Uskonnolliset sionistit – yhteinen koalitio ilman yhteistä näkökulmaa

Asher teki selväksi, että vaikka haredit ja uskonnolliset sionistit istuvat samassa hallituksessa, heidän näkemyksensä Tooran opiskelun ja elämänarvojen painopisteistä eroavat:
”Meillä ei ole koskaan ollut ideologista, näkemyksiin perustuvaa liittoa uskonnollisten sionistien kanssa.”

Hän ilmaisi surunsa uskonnollisten sionistien kärsimyksistä viimeaikaisissa tapahtumissa, mutta korosti, että edes yhteinen tuska ei muuta haredien käsitystä Tooran maailman merkityksestä ja suojelemisesta.

Poliittinen varoitus: ”Älkää erehtykö”

Asher varoitti uskonnollista sionistiväestöä laajemmista poliittisista seurauksista, jotka voivat kohdistua heihin:
”On käynnissä poliittinen sota, ja harediyhteisö on tällä hetkellä maalitauluna kiihotuksen pyörässä – mutta tämä pyörä jatkaa pyörimistään ja tulee pian teidän luoksenne, jos oikeistohallituksen kaataminen on kaiken tavoite.”

Suhde Likudiin ja mahdolliset vaihtoehdot

Asher kuvaili yhteistyötä Likudin kanssa ”perinteeseen ja arvoihin perustuvaksi”. Hän korosti, että haredien mahdollinen ero hallituskoalitiosta ei johdu vasemmiston tarjoamasta vaihtoehdosta – sellaista ei hänen mukaansa ole – vaan siitä, jos hallituksessa ei voida enää turvata Tooran opiskelijoiden asemaa:

”Jos tilanne ajautuu siihen pisteeseen, että yeshiva-opiskelijoiden asemaa ei voida enää suojella nykyisessä koalitiossa, harkitsemme muita vaihtoehtoja.”

Kuka kantaa vastuun Israelin sielusta?

Asherin lausunnot heijastavat Israelin poliittista todellisuutta, jossa uskonnolliset puolueet joutuvat tasapainoilemaan ideologiansa ja käytännön hallitusyhteistyön välillä. Haredien ja uskonnollisten sionistien välillä on yhteisiä arvoja, mutta myös perustavanlaatuisia näkemyseroja kansallisesta osallistumisesta, kuten asepalveluksesta, suhteesta valtioon ja Tooran roolista yhteiskunnassa.

Korkein oikeus: Tel Avivin kaupunki sivuutti ortodoksisten rukoilijoiden oikeudet

Israelin korkein oikeus julkaisi torstaina 3. huhtikuuta 2025 yksityiskohtaisen perustelun aiemmalle päätökselleen, joka käsitteli sukupuolten mukaan eriytettyjen rukoushetkien järjestämistä julkisessa tilassa Tel Avivissa. Tapauksen taustalla on Rosh Yehudi -järjestön vetoomus, joka koski perinteisten, ortodoksisen juutalaisuuden mukaisten rukousten järjestämistä kaupungin keskustassa. Päätöksen mukaan Tel Avivin kaupunki oli loukannut uskonnollisten kansalaisten oikeuksia.

Kaupunki kielsi eriytetyn rukouksen – oikeus puuttui peliin

Kiistan ydin liittyi Rosh Yehudi -järjestön pyrkimykseen järjestää sukupuolten mukaan eriytetty rukoushetki Dizengoff-aukiolla, Tel Avivin keskeisellä paikalla. Kaupunki kielsi tapahtuman vedoten julkisen tilan tasa-arvoperiaatteisiin. Korkein oikeus kuitenkin määräsi kaupungin sallimaan rukouksen järjestämisen vaihtoehtoisessa paikassa, Meir-puistossa, ja antoi nyt päätökselle laajan oikeudellisen perustelun.

Tuomarit: uskonnollisten oikeuksia ei otettu huomioon

Tuomari Yechiel Kasher totesi lausunnossaan, että Tel Avivin kaupungin kanta perustui yksipuoliseen ja ehdottomaan pyrkimykseen ylläpitää sukupuolineutraaliutta julkisissa tiloissa, riippumatta tilanteesta tai asiayhteydestä:

”Vaikuttaa siltä, ettei kaupunki ottanut lainkaan huomioon vahinkoa, jonka se aiheutti niille, jotka haluavat harjoittaa ortodoksista rukouselämää ja heidän oikeuttaan yhdenvertaisuuteen.”

Hän myös kritisoi kaupungin edustajan väitettä, jonka mukaan heillä ei ole mitään ortodoksisia rukouksia vastaan ”kunhan niitä ei pidetä sukupuolieroteltuina”. Korkeimman oikeuden mukaan tällainen kanta sivuuttaa rukouskäytännön uskonnollisen luonteen.

Tuomari David Mintz yhtyi kritiikkiin ja totesi, että kaupungin politiikka ei antanut ”vähäisintäkään painoarvoa niiden uskonnollisten ryhmien oikeuksille, jotka rukoilevat perinteisesti miehet ja naiset erikseen.” Mintzin mukaan yhden tasa-arvon muodon – sukupuolten tasa-arvon – edistäminen ei voi oikeuttaa toisen tasa-arvon muodon – uskonnollisten ryhmien yhdenvertaisen kohtelun – rajoittamista.

Viesti kaupungin johdolle: ”unohtivat toisenlaisen todellisuuden”

Tuomarit kritisoivat myös laajemmin Tel Avivin kaupunkikulttuuria, joka heidän mukaansa ”ei tunnista, kuinka vahingollinen sen kanta on merkittävälle osalle väestöstä”, joka haluaa rukoilla esi-isiensä perinteen mukaisesti – erityisesti vuoden pyhimpänä päivänä, viitaten Yom Kippuriin, jonka aikana kyseinen kiista alun perin nousi pinnalle.

Rosh Yehudi: ”Myös juutalaisuudella on oikeudet Tel Avivissa”

Rosh Yehudi -järjestön puheenjohtaja Israel Zeira kiitti päätöstä ja totesi sen vahvistavan itsestään selvää asiaa:

”Juutalaisuudella on myös oikeudet Tel Avivissa.”

Hän painotti kuitenkin, että todellinen ratkaisu löytyy keskustelusta ja keskinäisestä kunnioituksesta, joka mahdollistaa yhteiselon kaupungissa, jota usein kuvataan ensimmäiseksi heprealaiseksi kaupungiksi.

Ortodoksien kamppailu julkisesta tilasta jatkuu

Vaikka oikeuden päätös oli symbolisesti tärkeä ja asetti oikeudellisen ennakkotapauksen, Rosh Yehudi päätti lopulta perua ulkoilmarukouksensa mahdollisten yhteenottojen pelossa. Päätös voi kuitenkin toimia tukena tuleville pyrkimyksille järjestää perinteisiä rukoushetkiä myös julkisissa tiloissa – ei vain Tel Avivissa, vaan koko Israelissa.

Ben & Jerry’sin perustaja pyrkii ostamaan brändin takaisin – taustalla kiista Unileverin kanssa

Legendaarisen jäätelöbrändin Ben & Jerry’sin toinen perustajista, Ben Cohen, on ryhtynyt toimiin yrityksensä takaisinostamiseksi sen nykyiseltä omistajalta, britti-hollantilaiselta kuluttajatuotteiden jättiläiseltä Unileverilta. Asiasta raportoi The Wall Street Journal, ja tapahtumien taustalla kytee pitkäaikainen jännite yrityksen yhteiskunnallisen tehtävän ja sen emoyhtiön liiketoimintastrategian välillä.

Unilever aikoo irrottaa jäätelöliiketoimintansa

Unilever ilmoitti hiljattain suunnittelevansa jäätelöliiketoimintansa eriyttämistä, mikä avaa mahdollisuuden myydä Ben & Jerry’s joko osana suurempaa Magnum-brändin ympärille rakennettavaa kokonaisuutta tai erillisenä yhtiönä. Tämän kehityksen myötä Ben Cohen on ryhtynyt kokoamaan sijoittajaryhmää, joka voisi ostaa yrityksen takaisin ja palauttaa sen ”sielun” alkuperäisille juurilleen.

”Vuonna 2000 Unilever rakasti meitä sellaisina kuin olimme. Nyt tiemme ovat eronneet, ja meidän täytyy vain tulla vapautetuiksi,” Cohen totesi haastattelussa.

Yritys, jolla on ”sielu” – mutta ei vapauksia?

Ben & Jerry’s perustettiin Vermontissa vuonna 1978 Ben Cohenin ja Jerry Greenfieldin toimesta. Yrityksestä tuli nopeasti tunnettu paitsi innovatiivisista makuyhdistelmistään, myös vahvasta yhteiskunnallisesta sitoutumisestaan, joka ulottui ympäristökysymyksistä taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen ja poliittisiin kannanottoihin.

Kun Unilever osti Ben & Jerry’sin vuonna 2000, kauppaan sisältyi poikkeuksellinen sopimus: jäätelöbrändin itsenäinen hallitus säilyttäisi vallan sen yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja markkinointiin liittyvissä asioissa. Tämä oli perustajien ehto kaupan hyväksymiselle.

Cohenin mukaan juuri tämä sopimus on pitänyt Ben & Jerry’sin elossa brändinä, joka erottuu massasta.

Kiistat kärjistyvät – oikeusjutut ja irtisanomiset

Vuosien varrella Ben & Jerry’sin ja Unileverin väliset jännitteet ovat syvenneet, erityisesti kun jäätelöbrändi on ottanut kantaa poliittisesti arkoihin aiheisiin. Erityisesti Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on noussut kiistojen keskiöön.

Vuonna 2021 Ben & Jerry’s ilmoitti lopettavansa tuotteidensa myynnin Juudeassa, Samariassa ja Itä-Jerusalemissa, mikä synnytti kansainvälisen myrskyn. Useat osavaltiot Yhdysvalloissa lopettivat sijoituksensa yhtiöön, ja Australian kosher-viranomainen poisti tuotteen listoiltaan.

Unilever puolestaan myi Ben & Jerry’sin liiketoiminnan Israelissa paikalliselle lisensoijalle, mikä johti uuden oikeusprosessin käynnistämiseen jäätelöbrändin itsenäisen hallituksen toimesta. Oikeusjuttu sovittiin joulukuussa 2022.

Viime kuukausina kiista on saanut uusia kierroksia. Ben & Jerry’s syytti Unileveria toimitusjohtajansa Dave Steverinerottamisesta sosiaalisen riippumattomuuden vuoksi. Lisäksi Unilever esti brändiä julkaisemasta poliittista lausuntoa, jossa mainittiin Donald Trump, sekä painosti brändiä olemaan ottamatta kantaa Yhdysvaltain sotilasavusta Israelille.

Onko takaisinosto realistinen?

Unilever on toistaiseksi kiistänyt, että se suunnittelisi Ben & Jerry’sin myymistä erillisenä yhtiönä, mutta Ben Cohenin mukaan mahdollisuus on olemassa – ja hänen mukaansa taistelu on sen arvoinen.

”Ben & Jerry’s on yritys, jolla on sielu. Liiketoiminta on yksi yhteiskuntamme voimakkaimmista vaikuttajista, ja siksi sillä on vastuu yhteiskuntaa kohtaan,” Cohen linjasi.

Hankkeen onnistuminen riippuu siitä, onnistuuko Cohen vakuuttamaan sijoittajat siitä, että brändin vahva yhteiskunnallinen identiteetti on paitsi eettisesti merkityksellistä myös taloudellisesti kannattavaa.

Ben & Jerry’sin tarina on esimerkki siitä, kuinka yrityksen identiteetti, arvot ja omistus voivat ajautua ristiriitaan. Mikäli Ben Cohen onnistuu ostamaan brändinsä takaisin, se voisi muodostua malliksi muille yhteiskuntavastuullisille yrityksille, jotka pyrkivät säilyttämään riippumattomuutensa suuryritysten maailmassa.

Netanjahu ja Orbán kunnioittivat holokaustin uhreja Budapestin Tonavan muistomerkillä

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu ja Unkarin pääministeri Viktor Orbán puolisoineen osallistuivat perjantaina 4. huhtikuuta 2025 vaikuttavaan muistotilaisuuteen Budapestin Tonavan rannalla sijaitsevalla ”Kengät Tonavan rannalla” -muistomerkillä. Vierailu oli osa Netanjahun virallista vierailua Unkarissa ja samalla osoitus kahden maan historiallisesta ja moraalisesta yhteydestä.

Hiljainen hetki muistamisen ja kunnioituksen merkeissä

Muistotilaisuuden aikana Netanjahu ja Orbán, yhdessä vaimojensa Sara Netanjahun ja Anikó Lévain kanssa, laskivat seppeleet muistomerkille ja pitivät hiljaisen hetken Toisen maailmansodan aikana murhattujen juutalaisten muistoksi. Tilaisuuden erityisen merkitykselliseksi teki holokaustista selvinneen Peterin lukema Kaddish-rukous, joka korosti uhrien muiston pyhyyttä juutalaisessa perinteessä.

Muistomerkin tausta

Kengät Tonavan rannalla on Gyula Pauerin ja Can Togayn suunnittelema taideteos, joka paljastettiin vuonna 2005. Se sijaitsee keskeisellä paikalla Tonavan vasemmalla rannalla, lähellä Unkarin parlamenttitaloa. Teos koostuu 60 parista rautaisia kenkiä, jotka symboloivat niitä juutalaisia – naisia, miehiä ja lapsia – jotka nuotionkukkien ristiarmeijan (Arrow Cross) joukkojen toimesta teloitettiin ja heitettiin Tonavan jäisiin vesiin. Uhrien käskettiin riisua kenkänsä ennen teloitusta, minkä vuoksi kengät ovat jääneet pysyväksi muistoksi julmuudesta ja inhimillisestä kärsimyksestä.

Vierailu ja diplomaattiset suhteet

Netanjahun vierailu Unkarissa alkoi torstaina, jolloin hänet ja hänen puolisonsa otettiin vastaan juhlavasti Budapestissa sotilaskunnianosoituksin. Tilaisuudessa soi myös Israelin kansallislaulu Hatikva. Samana päivänä Netanjahu tapasi Unkarin presidentin Tamas Sulyokin, ja keskusteluissa korostettiin Israelin ja Unkarin välisten suhteiden syventämistä turvallisuuden, talouden ja energiayhteistyön aloilla.

Vierailun yhteydessä on uutisoitu myös, että Unkari aikoo vetäytyä Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta (ICC) – päätös, jota pidetään symbolisesti tärkeänä Netanjahun vierailun aikana. ICC on aiemmin saanut kritiikkiä Israelissa puolueellisista tutkintaprosesseistaan.

Symbolinen ele kahden maan välillä

Vierailu muistomerkillä oli sekä henkilökohtainen että poliittinen ele. Se korosti Unkarin ja Israelin yhteistä sitoutumista holokaustin muistamiseen ja antisemitismiä vastaan taistelemiseen. Samalla se osoitti, että huolimatta Lähi-idän ja Euroopan geopoliittisista haasteista, muistaminen ja moraalinen vastuunkanto yhdistävät kansoja ja johtajia.

IAF torjui Israelin ilmatilaa lähestyneen UAV:n – mahdollinen alkuperä Jemenistä

Israelin ilmavoimat (IAF) ilmoitti perjantai-iltana 4. huhtikuuta 2025 torjuneensa miehittämättömän ilma-aluksen (UAV), joka oli lähestymässä Israelin ilmatilaa idästä päin. Torjunta tapahtui Aravan alueella, Israelin eteläisessä osassa, joka ulottuu Kuolleelta mereltä Eilatiin. Tapaus liittyy laajempaan turvallisuustilanteeseen, jossa Jemenin Houthi-kapinalliset ovat jälleen aktivoineet hyökkäyksiään Israelia vastaan.

Mitä tapahtui?

IDF:n (Israelin puolustusvoimien) tiedottajan mukaan sirenit soivat alueella torjuntaprotokollien mukaisesti, ja UAV saatiin alas ennen sen pääsyä syvemmälle Israelin alueelle. Tällä hetkellä tutkitaan, ammuttiinko kyseinen UAV Jemenistä käsin, kuten useissa aikaisemmissa tapauksissa on tapahtunut.

Kyseessä ei ole yksittäistapaus. Viime viikkojen aikana Houthi-liike on jälleen alkanut laukaista UAV:ita ja ballistisia ohjuksia Israelin suuntaan sen jälkeen, kun Gazan aseleposopimus ja panttivankivaihto ovat päättyneet. Sunnuntaiaamuna sirenit aktivoituivat Jerusalemissa ja Keski-Israelissa kahden Jemenistä laukaistun ohjuksen vuoksi. Molemmat ohjukset torjuttiin Israelin Arrow-ilmatorjuntajärjestelmällä, eikä loukkaantumisia raportoitu, vaikka sirpaleita putosi Tel Avivin alueelle.

Miksi Jemenistä ammutaan UAV:ita Israeliin?

Jemenin Houthi-kapinalliset, jotka ovat Iranin tukemia shiiamuslimeja, ovat viime kuukausina käyttäneet droneja ja ohjuksia painostaakseen Israelia sekä osoittaakseen solidaarisuuttaan Hamasille Gazan sodan yhteydessä. Vaikka Jemen sijaitsee yli 2 000 kilometrin päässä Israelista, kapinallisilla on käytössään pitkän kantaman UAV-järjestelmiä, joita on kehitetty Iranin avulla.

Houthis on aiemmin ilmoittanut, että sen ”aseellinen vastarinta jatkuu niin kauan kuin Israel jatkaa sotatoimiaan Gazassa.” UAV-hyökkäykset ovat osa laajempaa hybridisotaa, jossa käytetään epäsymmetrisiä taktiikoita, kuten pitkän kantaman ohjuksia, droneja ja kyberoperaatioita, osana alueellista vaikutusvallan laajentamista.

Israelin puolustusvalmius ja reagointi

Israelin monitasoinen ilmatorjuntajärjestelmä — johon kuuluvat muun muassa Rautakupoli (Iron Dome), Sling ja Arrow-järjestelmät — on ollut avainasemassa näiden hyökkäysten torjumisessa. Vaikka UAV-uhka on kasvanut, torjuntaprosentit ovat edelleen korkeat, ja IDF painottaa valmiutensa säilyvän korkealla tasolla niin eteläisillä kuin keskisilläkin alueilla.

Tilanteen merkitys

Tapauksen taustalla näkyy Iranin liittolaisten strateginen pyrkimys avata Israelin rajoille useita uhkalinjoja samanaikaisesti – pohjoisessa Hizbollah Libanonissa, etelässä Hamas ja Islamilainen Jihad Gazassa, ja nyt lisääntyvässä määrin Jemenistä käsin Houthis. Tämä haastaa Israelin puolustuksen kyvyn havaita ja torjua uhkia nopeasti ja tehokkaasti.

Torjuttu UAV Aravassa toimii muistutuksena siitä, kuinka laajalle Israelin turvallisuusulottuvuus ulottuu – ja kuinka nopeasti konflikti voi levitä myös alueiden yli, jopa valtioiden rajojen tuolle puolen.

Trumpin hallinto asettaa tiukat ehdot Harvardin liittovaltion rahoituksen jatkumiselle – taustalla antisemitismitutkinta

Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin hallinto on asettanut Harvardin yliopistolle tiukkoja ehtoja, jotka sen on täytettävä säilyttääkseen pääsyn lähes 9 miljardin dollarin arvoiseen liittovaltion rahoitukseen. Toimenpiteet liittyvät liittovaltion käynnistämään tutkintaan, jossa selvitetään antisemitistisen häirinnän ja väkivallan ilmenemistä Harvardin kampuksella. Asiasta uutisoi Associated Press, ja tapahtumat ovat herättäneet laajaa keskustelua akateemisen vapauden, turvallisuuden ja hallituksen vaikutusvallan rajoista.

Miksi Harvard on tutkinnan kohteena?

Tutkinta sai alkunsa lokakuun 7. päivän 2023 Hamasin hyökkäyksen jälkeisestä ajanjaksosta, jolloin kampuksilla ympäri Yhdysvaltoja – mukaan lukien Harvardissa – järjestettiin runsaasti Israelin vastaisia mielenilmauksia. Erityisesti huomiota herätti 34 Harvardin opiskelijajärjestön julkaisema lausunto, jossa ne syyttivät Israelia Hamasin hyökkäyksestä. Lausunto herätti voimakasta kritiikkiä niin poliittiselta kentältä kuin juutalaisyhteisöiltäkin.

Sittemmin kampuksella on raportoitu useista tapauksista, joissa juutalaiset opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet ovat kokeneet häirintää ja pelkoa, minkä johdosta liittovaltion viranomaiset käynnistivät tutkinnan.

Mitä Trumpin hallinto vaatii?

Torstaina 4. huhtikuuta Harvardille toimitetussa kirjeessä kolme liittovaltion virastoa – joiden nimiä ei ole vielä virallisesti julkaistu – esittävät joukon ehtoja, joiden täyttyminen on edellytys liittovaltion rahoituksen jatkumiselle. Näihin kuuluvat:

  • Kokovartalohuivien ja kasvosuojausten kielto protesteissa, joiden avulla jotkut mielenosoittajat ovat yrittäneet peittää henkilöllisyytensä.
  • Uusien selkeiden protestikäytäntöjen luominen, jotka rajoittavat mielenosoitusten aikaa, paikkaa ja luonnetta.
  • Akateemisten laitosten arviointi, erityisesti niiden, joiden katsotaan ruokkivan antisemitististä ilmapiiriä. Vaikka mitään yksittäistä osastoa ei ole nimetty, kirjeessä viitataan samankaltaisiin paineisiin, joita kohdistettiin aiemmin Columbian yliopiston Lähi-idän opintoihin.

Vaikka kirje on luonteeltaan vaativa, siinä ei asetettu määräaikaa ehtojen täyttämiselle eikä vaadittu suoria henkilöstövaihdoksia – kuten Columbian tapauksessa aiemmin tapahtui.

Harvardin reaktio ja laajempi konteksti

Harvardin edustajat ovat vahvistaneet vastaanottaneensa kirjeen, mutta eivät ole vielä kommentoineet julkisesti, miten aikovat siihen vastata.

Aiemmin, Harvardin entinen rehtori Claudine Gay joutui eroamaan tehtävästään saatuaan voimakasta kritiikkiä kongressin kuulemisessa, jossa hänen katsottiin epäonnistuneen selkeästi tuomitsemaan antisemitismiä ja jopa juutalaisiin kohdistuvia kansanmurhakutsuja. Samassa kuulemisessa olivat mukana myös MIT:n ja Pennsylvanian yliopiston rehtorit.

Mitä seuraavaksi?

Tämä tapaus on osa laajempaa ilmiötä, jossa yliopistokampusten ilmapiiri ja hallintojen suhtautuminen antisemitismiin ovat nousseet poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Trumpin hallinto käyttää nyt huomattavaa vipuvoimaa liittovaltion rahoituksen kautta vaikuttaakseen korkeakoulujen toimintakulttuuriin.

Kehitys herättää monia kysymyksiä: missä kulkee raja akateemisen vapauden ja turvallisuuden välillä? Miten voidaan torjua antisemitismiä ilman, että rajoitetaan sananvapautta? Ja mikä on hallituksen rooli yliopistojen sisäisessä ohjauksessa?

Yksi asia on kuitenkin selvä: Harvardin tulevat päätökset – ja niiden mahdollinen vaikutus liittovaltion rahoitukseen – saattavat määrittää uusiksi sen, miten amerikkalaiset yliopistot käsittelevät antisemitismiä ja muita viharikoksia tulevaisuudessa.

Terroristi, joka sieppasi Bibas-perheen, eliminoitu Gazassa – Taustaa ja tapahtumien kulku

Israelin puolustusvoimat (IDF) ja turvallisuuspalvelu Shin Bet ilmoittivat perjantaina 4. huhtikuuta 2025 eliminoineensa terroristin nimeltä Mohammed Hassan Mohammed Awad Gazassa. Awad oli merkittävä komentaja niin sanotussa Palestiinan Mujahideen -terroristijärjestössä, jolla on yhteyksiä muihin islamistisiin aseellisiin ryhmittymiin alueella.

Awadin tiedetään osallistuneen suoraan 7. lokakuuta 2023 tehtyyn massiiviseen terroristihyökkäykseen, jossa satoja Hamasin ja muiden terroristiryhmien jäseniä tunkeutui Israeliin Gazan alueelta. Erityisesti hänet yhdistetään julmaan hyökkäykseen Nir Ozin kibbutsiin, jossa hän useaan otteeseen tunkeutui alueelle ja osallistui muun muassa Bibas-perheen sieppaukseen ja murhiin.

Bibas-perheen tragedia

Hyökkäyksessä siepattiin Shiri Bibas, hänen 4-vuotias poikansa Ariel ja vain 9 kuukauden ikäinen vauva Kfir. Perheen isä, Yarden Bibas, yritti puolustaa perhettään, mutta joutui terroristien vangiksi. Videoita ja kuvia perheestä sieppauksen hetkellä levisi nopeasti verkkoon ja järkytti koko maailmaa. Kuvissa Shiri pitelee tiukasti pelokkaita punapäisiä poikiaan, ympärillä aseistautuneita miehiä.

Yarden vapautettiin yli vuoden vankeuden jälkeen 1. helmikuuta 2025 osana aselepoa ja panttivankien vaihtoa. Shirin ja lasten ruumiit palautettiin Israelille myöhemmin saman kuun aikana. Oikeuslääketieteellisten tutkimusten mukaan heidät murhattiin sieppaajiensa toimesta, vaikka Hamas väitti heidän kuolleen ilmaiskussa. Israelin viranomaiset kiistivät tämän.

Mohammed Awadin rooli ja toiminta

Mohammed Awad oli paitsi hyökkäyksen operatiivinen johtaja, myös vastuussa uusien terroristien rekrytoinnista Juudeassa ja Samariassa sekä Israelin sisällä. Hän käytti kontaktejaan suunnitellakseen ja toteuttaakseen useita iskuja Israelia vastaan. Hän osallistui myös muiden siviilien, kuten israelilais-amerikkalaisten Gad ja Judi Lynn Weinsteinin, sekä thaimaalaisten työläisten sieppauksiin.

IDF:n ja Shin Betin mukaan Awad jatkoi toimintaansa aktiivisesti myös lokakuun hyökkäyksen jälkeen, järjestäen iskuja sekä Israelin alueella että IDF:n joukkoja vastaan Gazassa käytävän Sanojen Miekka -operaation aikana.

Israelin viesti

IDF:n ja Shin Betin lausunnossa korostetaan, että operaatio Awadin eliminoimiseksi oli osa laajempaa strategiaa, jonka tavoitteena on etsiä ja tuhota kaikki terroristit, jotka osallistuivat 7. lokakuuta 2023 tehtyyn verilöylyyn. Viranomaiset vakuuttivat jatkavansa toimia, kunnes kaikki osalliset on saatettu vastuuseen.

Tapahtuman merkitys

Mohammed Awadin kuolema on sekä konkreettinen että symbolinen isku terroristiverkostolle, joka oli vastuussa yhdestä Israelin historian traagisimmista päivistä. Bibas-perheen kohtalo on tullut monille symboliksi lokakuun hyökkäyksen julmuudesta – erityisesti sen vuoksi, että siihen liittyi puolustuskyvyttömien naisten ja lasten brutaali kohtelu.

Israelissa Awadin eliminoimista on pidetty oikeutettuna toimena oikeuden ja turvallisuuden puolesta. Se viestii, että Israel ei unohda eikä jätä kostamatta hyökkäyksiä, joiden kohteina ovat viattomat siviilit – erityisesti silloin, kun kyseessä ovat perheet, kuten Bibasit.

Yom HaAliyah – Israelin kansallinen juhlapäivä juutalaisten paluulle esi-isiensä maahan

Yom HaAliyah (יְוֹם הָעֲלִיָּה) on Israelin kansallinen juhlapäivä, jota vietetään vuosittain 10. tishrinä (Jom Kippurin jälkeisenä päivänä) sekä virallisesti valtion kouluissa 7. nisanina. Päivä kunnioittaa Aliyah-liikettä, eli juutalaisten paluuta esi-isiensä maahan, ja sen merkitystä Israelin yhteiskunnalle, historiassa ja nykyisyydessä.

Vaikka juhlapäivä vahvistettiin Israelin lainsäädännössä vasta vuonna 2016, sen juuret ovat syvällä juutalaisessa perinteessä ja historiassa. Aliyah ei ole vain muuttoa Israelin maahan, vaan se nähdään hengellisenä ja kansallisena paluuna – osana Jumalan lupausten täyttymystä.


Aliyah – Paluu Luvattuun maahan

Aliyah (עלייה), joka tarkoittaa ”nousua”, viittaa juutalaisten paluumuuttoon Israeliin. Sana kuvaa fyysisen siirtymisen lisäksi hengellistä nousua – paluuta perintömaahan ja Jumalan läsnäoloon. Aliyah on ollut keskeinen osa juutalaista identiteettiä jo Raamatun ajoista lähtien.

Raamatullinen perusta

Aliyah juontaa juurensa Tooraan ja Tanakiin, joissa juutalaisten paluu omaan maahansa toistuu useasti:

  • Abrahamin kutsumus (1. Moos. 12:1) – Jumala käskee Abrahamia lähtemään luvattuun maahan.
  • Exoduksen kertomus (2. Moos. 3:17) – Egyptin orjuudesta vapautuminen ja pääsy omaan maahan.
  • Paluu Babylonian pakkosiirtolaisuudesta (Esra 1:3) – Juutalaisten paluu ja temppelin uudelleenrakentaminen.
  • Jesajan ja Hesekielin profetiat – Juutalaisen kansan kokoaminen takaisin Israeliin lopun aikoina (Jes. 11:12, Hes. 36:24).

Yksi Yom HaAliyahin juhlapäivän perusta löytyy Joosuan kirjasta (Joos. 4:19–24), jossa kansa ylittää Jordanin joen 10. tishrikuuta ja astuu luvattuun maahan – täyttäen siten lupauksen, jonka Jumala antoi patriarkoille.