Israelin sää tiistaina 21. tammikuuta 2025 – Talvikauden kaunis hetki tarjoaa monipuolisia sääolosuhteita, jotka heijastavat maan ainutlaatuista ilmastoa ja maisemia. Päivä sopii täydellisesti ulkoiluun, sillä sää vaihtelee leudosta auringonpaisteesta raikkaaseen talvituuleen.
Rantaelämän sydän, Tel Aviv, nauttii puolipilvisestä päivästä. Lämpötila nousee miellyttävään 21 asteeseen, ja pehmeä merituuli pitää tunnelman raikkaana. Tämä on täydellinen hetki nauttia kävelystä pitkin rantakatua tai istahtaa kahvilaan nauttimaan kuppi kuumaa kahvia meren äärellä.
Pyhässä kaupungissa, Jerusalemissa, ilma on hieman viileämpi, mutta silti miellyttävä. Päivän ylin lämpötila on 16 astetta, ja aurinko pilkistelee pilviverhon lomasta. Tämä sää kutsuu tutkimaan vanhankaupungin kujia, pysähtymään Länsimuurille tai nauttimaan kaupungin kauniista näkymistä Ölvuorilta.
Haifa, Pohjois-Israelin satamakaupunki, nauttii myös puolipilvisestä säästä, jossa lämpötila kohoaa 20 asteeseen. Karmel-vuoren vihreys ja Bahain puutarhojen rauhallisuus tarjoavat täydellisen yhdistelmän luonnon kauneutta ja kulttuurista rikkautta.
Israel etelässä Eilat hemmottelee vierailijoita aurinkoisella säällä ja mukavalla 25 asteen lämmöllä. Punaisenmeren rannat houkuttelevat snorklaajia ja sukeltajia tutkimaan värikkäitä koralliriuttoja, kun taas aavikon karu kauneus kutsuu seikkailijoita retkille vuoristoon.
Tiistai 21. tammikuuta 2025 tarjoaa Israelin sääolosuhteista parhaita puolia. Aurinko, lämpö ja raikkaus yhdistyvät niin, että jokainen voi löytää sopivan ympäristön nauttia päivästä. Olipa kyseessä Välimeren rantojen energia, Jerusalemin rauhallisuus tai Eilatin aavikkotunnelma, Israelin säästä voi löytää inspiraatiota ja iloa. Tämä on täydellinen päivä tutkia maata ja sen monipuolisia maisemia!
Politiikka ja diplomatia: Israel vapauttaa 90 palestiinalaista turvallisuusvankia osana tulitaukosopimusta
Israel vapautti 90 palestiinalaista turvallisuusvankia, pääasiassa naisia, jotka palasivat Länsirannalle tai Itä-Jerusalemiin. Tämä on ensimmäinen vaihe jopa 1 904 vangin vapauttamisesta osana tulitaukosopimusta, joka mahdollisti kolmen israelilaisen siviilipanttivangin vapauttamisen Gazasta 471 päivän vankeuden jälkeen. Vapautetut vangit vastaanotettiin Hamasin ja muiden terroristiryhmien lipuilla, mikä herätti huolta Israelin turvallisuusviranomaisten keskuudessa.
Yhteiskunta ja ihmisoikeudet: Kolme israelilaista panttivankia vapautettu Gazasta 471 päivän jälkeen
Kolme israelilaista naista, Romi Gonen, Doron Steinbrecher ja Emily Damari, vapautettiin Gazasta 471 päivän vankeuden jälkeen. Heidän vapauttamisensa on osa tulitaukosopimusta, joka sisältää myös palestiinalaisten vankien vapauttamisen. Vapautetut panttivangit saapuivat takaisin Israeliin ja yhdistyivät perheidensä kanssa, mikä toi helpotusta ja iloa pitkän odotuksen jälkeen.
Turvallisuus ja konfliktit: IDF:n reserviläinen kuoli ja korkea upseeri haavoittui Länsirannalla
IDF:n reserviläinen, ensimmäisen luokan kersantti Eviatar Ben Yehuda, 31, kuoli ja prikaatin komentaja haavoittui vakavasti tienvarsipommin räjähdyksessä Tamunin kaupungissa Länsirannalla. Tapaus tapahtui partioinnin aikana, ja se korostaa alueen jatkuvia turvallisuusuhkia.
Politiikka ja diplomatia: Trump valmistautuu virkaanastujaisiinsa panttivankisopimuksen siivittämänä
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump valmistautuu virkaanastujaisiinsa, korostaen rooliaan Israelin ja Hamasin välisen panttivankisopimuksen saavuttamisessa. Trumpin väitetään sanoneen, että sopimus oli seurausta hänen vaalivoitostaan, ja hän kohtaa haasteen tulitauon ylläpitämisessä virkaanastumisensa jälkeen.
Yhteiskunta ja ihmisoikeudet: Emily Damari: ’Olen maailman onnellisin’ vapautumisensa jälkeen
Vapautettu panttivanki Emily Damari ilmaisi suurta iloa ja helpotusta palattuaan Israeliin. Sairaalan mukaan vapautettujen panttivankien tila on vakaa. Damari menetti kaksi sormea vankeutensa aikana, mutta on nyt yhdistynyt perheensä kanssa ja toipuu kokemuksistaan.
Yhteiskunta ja ihmisoikeudet: Maailman johtajat ylistävät panttivankien vapauttamista
Useat maailman johtajat, kuten Ison-Britannian työväenpuolueen johtaja Keir Starmer ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky, ovat ylistäneet panttivankien vapauttamista ja kehottaneet tulitaukosopimuksen täysimääräiseen toteuttamiseen. He korostavat, että vapauttaminen tuo toivoa ja on merkittävä askel kohti rauhaa alueella.
Politiikka ja diplomatia: Biden kiittää panttivankisopimusta presidenttikautensa viimeisenä päivänä
Väistyvä presidentti Joe Biden ilmaisi tyytyväisyytensä panttivankisopimukseen ja totesi, että ”aseet ovat vaienneet” pitkän konfliktin jälkeen. Hän lisäsi, että Lähi-itä on ”perusteellisesti muuttunut” Israelin kampanjan jälkeen ja ilmaisi toiveensa rauhanomaisemmasta tulevaisuudesta alueella.
Yhteiskunta ja ihmisoikeudet: Arabikansanedustaja arvostelun kohteena panttivankien ja vankien vapauttamisen kommenttien vuoksi
Arabikansanedustaja Ayman Odeh joutui arvostelun kohteeksi ilmaistuaan ilonsa sekä panttivankien että palestiinalaisvankien vapauttamisesta. Likudin ministeri totesi, että Odeh ”kuuluu vankilaan, ei Knessetiin”, ja Otzma Yehudit -puolueen kansanedustaja ilmoitti keräävänsä allekirjoituksia Odehin erottamiseksi parlamentista.
Turvallisuus ja konfliktit: IDF löytää valmiina laukaisuun olevan ohjusjärjestelmän Libanonista
IDF löysi liikkuvan ohjusjärjestelmän, joka oli suunnattu Galilean alueelle, eteläisestä Libanonista suoritetun ratsian aikana. Järjestelmä sisälsi 24 rakettia ja oli kytketty siviilirakennukseen. Tämä löytö korostaa alueen jatkuvia turvallisuusuhkia ja IDF:n toimia niiden torjumiseksi.
Politiikka ja diplomatia: Israel vapauttaa 90 palestiinalaista vankia osana tulitaukosopimusta
Israel vapautti 90 palestiinalaista turvallisuusvankia, pääasiassa naisia, jotka palasivat Länsirannalle tai Itä-Jerusalemiin. Tämä on ensimmäinen vaihe jopa 1 904 vangin vapauttamisesta osana tulitaukosopimusta, joka mahdollisti kolmen israelilaisen siviilipanttivangin vapauttamisen Gazasta 471 päivän vankeuden jälkeen. Vapautetut vangit vastaanotettiin Hamasin ja muiden terroristiryhmien lipuilla, mikä herätti huolta Israelin turvallisuusviranomaisten keskuudessa.
Yhteiskunta ja ihmisoikeudet: Kolme israelilaista panttivankia vapautettu Gazasta 471 päivän jälkeen
Kolme israelilaista naista, Romi Gonen, Doron Steinbrecher ja Emily Damari, vapautettiin Gazasta 471 päivän vankeuden jälkeen. Heidän vapauttamisensa on osa tulitaukosopimusta, joka sisältää myös palestiinalaisten vankien vapauttamisen. Vapautetut panttivangit saapuivat takaisin Israeliin ja yhdistyivät perheidensä kanssa, mikä toi helpotusta ja iloa pitkän odotuksen jälkeen.
Politiikka ja diplomatia: Trump valmistautuu virkaanastujaisiinsa panttivankisopimuksen siivittämänä
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump valmistautuu virkaanastujaisiinsa, korostaen rooliaan Israelin ja Hamasin välisen panttivankisopimuksen saavuttamisessa. Trumpin väitetään sanoneen, että sopimus oli seurausta hänen vaalivoitostaan, ja hän kohtaa haasteen tulitauon ylläpitämisessä virkaanastumisensa jälkeen.
Yhteiskunta ja ihmisoikeudet: Arabikansanedustaja arvostelun kohteena panttivankien ja vankien vapauttamisen kommenttien vuoksi
Arabikansanedustaja Ayman Odeh joutui arvostelun kohteeksi ilmaistuaan ilonsa sekä panttivankien että palestiinalaisvankien vapauttamisesta. Likudin ministeri totesi, että Odeh ”kuuluu vankilaan, ei Knessetiin”, ja Otzma Yehudit -puolueen kansanedustaja ilmoitti keräävänsä allekirjoituksia Odehin erottamiseksi parlamentista.
Yhteiskunta ja ihmisoikeudet: Israelilaisten huoli demokratiasta kasvaa, luottamus Knessetiin ja hallitukseen laskussa
Israel Democracy Instituten vuosittaisen demokratiaindeksin mukaan 58% israelilaisista uskoo demokratian olevan uhattuna, mikä on lähes ennätyskorkea luku. Luottamus keskeisiin instituutioihin, kuten Knessetiin ja hallitukseen, on laskenut ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Vain 16% juutalaisista ilmaisee luottamusta Knessetiin ja 25% hallitukseen. Huolimatta haasteista, kaksi kolmasosaa israelilaisista pitää maata edelleen hyvänä paikkana asua.
Politiikka ja diplomatia: Kansainväliset ja kotimaiset oikeudelliset haasteet kiristävät Netanyahun asemaa
Pääministeri Benjamin Netanyahu kohtaa sekä kansainvälisiä että kotimaisia oikeudellisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa hänen poliittiseen tulevaisuuteensa ja Israelin käymiin sotiin Gazassa ja Libanonissa. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on antanut pidätysmääräyksen Netanyahulle ja entiselle puolustusministeri Yoav Gallantille väitetyistä sotarikoksista. Kotimaassa Netanyahu valmistautuu todistamaan korruptio-oikeudenkäynnissään, mikä voi päättyä hänen poliittisen uransa loppumiseen, jos hänet todetaan syylliseksi.
Historia: 35 000 vuotta vanha rituaalikompleksi löydetty Manotin luolasta
Israelin pohjoisosassa sijaitsevasta Manotin luolasta on löydetty noin 35 000 vuotta vanha rituaalikompleksi, joka tarjoaa uutta tietoa varhaisten ihmisten uskonnollisista käytännöistä. Tämä löytö on merkittävä, sillä se on ensimmäinen laatuaan Levantin alueella ja yksi varhaisimmista maailmassa. Rituaalikompleksi sijaitsee luolan syvimmässä osassa, erillään päivittäisistä toiminnoista, ja sen keskiössä on kilpikonnan kuorta muistuttavin geometrisin kaiverruksin koristeltu kivi. Tämä viittaa siihen, että kivi saattoi edustaa toteemia tai mytologista hahmoa. Alueelta löydetyt tuhkat viittaavat tulen käyttöön valaistuksessa, ja luolan akustiikka on saattanut luoda ainutlaatuisen äänimaailman rituaalien aikana. Tämä löytö syventää ymmärrystämme esihistoriallisten ihmisten symbolisesta maailmasta ja yhteisöllisistä rituaaleista.
Kulttuuri ja uskonto: Kreikkalaisen kulttuurin vaikutus juutalaisuuteen
Kreikkalainen kulttuuri, joka korosti kauneutta ja nautintoja, onnistui kääntämään monia juutalaisia pois uskonnollisista käytännöistään. Nämä henkilöt, tunnettuina hellenisteinä, näkivät itsensä enemmän kreikkalaisina kuin juutalaisina. Tämä kulttuurinen vaikutus johti hengelliseen taisteluun, joka huipentui Hanukan ihmeeseen, jossa ”harvat voittivat monet” ja ”pyhyys voitti maallisen”. Tämä tarina muistuttaa nykyäänkin hengellisen identiteetin säilyttämisen tärkeydestä.
Historia: Juutalaisten ja ukrainalaisten yhteinen historia ja tragedia
Ukrainassa juutalaisilla ja ukrainalaisilla on pitkä yhteinen historia, johon kuuluu sekä yhteistyötä että kärsimystä. Esimerkiksi hasidismi syntyi Ukrainassa, ja monet hasididynastiat, kuten Ruzhin ja Breslov, juontavat juurensa sieltä. Lisäksi ensimmäinen kibbutz Eretz Israelissa perustettiin ukrainalaisten juutalaisten toimesta, jotka saivat maanviljelysopetusta ukrainalaisilta naapureiltaan. Ukraina on myös neljännellä sijalla Vanhurskaiden kansakuntien joukossa, tunnustuksena niille, jotka auttoivat juutalaisia holokaustin aikana. Tämä yhteinen historia korostaa juutalaisten ja ukrainalaisten välistä monimutkaista suhdetta, joka on muovannut molempien kansojen identiteettiä.
Turvallisuus ja konfliktit: Israelin turvallisuushaasteet vuonna 2025
Vuosi 2025 tuo mukanaan merkittäviä turvallisuushaasteita Israelille. Asiantuntijat ennakoivat suoraa konfliktin eskaloitumista Houthien kanssa Jemenissä sekä terrorismin lisääntymistä Juudeassa ja Samariassa. Nämä uhat voivat heikentää Israelin diplomaattista asemaa ja taloudellista kestävyyttä sekä nopeuttaa oikeudellisia toimia sen virkamiehiä vastaan kansainvälisesti. Erityisesti Iranin kanssa käytävät kysymykset saattavat kärjistyä tänä vuonna, mikä vaatii Israelilta tarkkaa strategista suunnittelua ja kansainvälistä yhteistyötä.
Turvallisuus ja konfliktit: Israelin sodanjälkeiset rauhan ja turvallisuuden haasteet
Israelin kohtaamat haasteet sodan jälkeen ovat moninaiset. Asiantuntijat ovat tunnistaneet kuusi keskeistä aluetta, jotka vaativat huomiota:
- Gazan hallinto: Hamasin sotilaallisen ja hallinnollisen vallan poistamisen jälkeen Israelin on määriteltävä uusi turvallisuusjärjestelmä alueella.
- Kansainvälinen oikeus: Israelin virkamiehiä vastaan saatetaan nostaa oikeudellisia haasteita sotatoimien seurauksena, mikä voi vaikuttaa maan diplomaattisiin suhteisiin.
- Sisäinen turvallisuus: Terrorismin lisääntyminen Juudeassa ja Samariassa edellyttää tehokkaita vastatoimia ja yhteisöjen vahvistamista.
- Alueelliset suhteet: Suhteet naapurimaihin, kuten Libanoniin ja Syyriaan, voivat kärjistyä, mikäli konfliktit leviävät näille alueille.
- Iranin vaikutus: Iranin tuki alueellisille toimijoille, kuten Hizbollahille ja Houthi-kapinallisille, muodostaa jatkuvan uhan, joka vaatii strategista valppautta.
- Kansallinen yhtenäisyys: Sisäiset poliittiset erimielisyydet voivat heikentää kykyä vastata ulkoisiin uhkiin tehokkaasti.
Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää kattavaa strategiaa, joka yhdistää sotilaalliset, diplomaattiset ja yhteiskunnalliset toimenpiteet.
Turvallisuus ja konfliktit: Israelin strateginen valinta: Liittäminen vastaan turvallisuus
Israel kohtaa strategisen valinnan: jatkaako Länsirannan alueiden liittämistä vai keskittyäkö Iranin ja alueellisten turvallisuusuhkien torjuntaan. Liittämispyrkimykset voivat heikentää Israelin kansainvälistä asemaa ja lisätä jännitteitä naapurimaiden kanssa. Toisaalta, keskittyminen Iranin vaikutusvallan hillitsemiseen ja alueellisten liittolaissuhteiden vahvistamiseen voi parantaa turvallisuustilannetta pitkällä aikavälillä. Tämä valinta vaatii huolellista harkintaa ja tasapainottelua kansallisten intressien ja kansainvälisten realiteettien välillä.
Talous ja teknologia: Israelin teknologiateollisuus houkuttelee ennätyksellisiä investointeja vuonna 2025
Vuonna 2025 Israelin teknologiateollisuus on saavuttanut merkittävän virstanpylvään houkuttelemalla ennätykselliset 25 miljardia dollaria ulkomaisia investointeja. Tämä kasvu heijastaa maan vahvaa asemaa globaalina innovaatiokeskuksena, erityisesti kyberturvallisuuden, tekoälyn ja bioteknologian aloilla. Asiantuntijat korostavat, että tämä investointivirta ei ainoastaan vahvista Israelin taloutta, vaan myös luo uusia työpaikkoja ja edistää kestävää kehitystä. Kuitenkin varoitetaan, että jatkuva menestys edellyttää panostuksia koulutukseen ja infrastruktuuriin, jotta voidaan vastata kasvavan teollisuuden tarpeisiin.
Ympäristö ja ilmasto: Israelin hallitus hyväksyy uuden ilmastostrategian vuodelle 2050
Israel on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 50% vuoteen 2050 mennessä uuden ilmastostrategian myötä. Tämä suunnitelma sisältää investointeja uusiutuvaan energiaan, kuten aurinko- ja tuulivoimaan, sekä energiatehokkuuden parantamiseen rakennussektorilla. Ympäristöjärjestöt ovat kiittäneet strategiaa, mutta korostavat, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia toimia ja tiukkaa seurantaa. Lisäksi painotetaan tarvetta lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta kansalaisten keskuudessa ja kannustaa kestävään elämäntapaan.
Terveys ja koulutus: Israelin terveydenhuoltojärjestelmä digitalisoituu vauhdilla
Israel on ottanut merkittäviä askelia terveydenhuoltojärjestelmänsä digitalisoinnissa, mikä parantaa potilaiden hoitoa ja tehokkuutta. Uudet sähköiset terveystietojärjestelmät mahdollistavat nopeamman diagnoosin ja paremman tiedonjaon terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Kuitenkin asiantuntijat huomauttavat, että digitaalisen kuilun kaventaminen on tärkeää, jotta kaikki väestöryhmät hyötyvät uudistuksista. Lisäksi tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyvät kysymykset on otettava huomioon järjestelmien kehittämisessä.
Matkailu: Israelin matkailuala elpyy pandemian jälkeen
Vuonna 2025 Israelin matkailuala on kokenut merkittävän elpymisen COVID-19-pandemian aiheuttaman laskusuhdanteen jälkeen. Matkailijamäärät ovat palanneet lähes pandemiaa edeltävälle tasolle, ja erityisesti uskonnollinen ja kulttuurimatkailu ovat kasvussa. Matkailuministeriö on käynnistänyt kampanjoita houkutellakseen vierailijoita uusille kohteille ja edistääkseen kestävää matkailua. Haasteina ovat kuitenkin infrastruktuurin päivittäminen ja ympäristönsuojelun varmistaminen kasvavan matkailijamäärän myötä.
Lähes 50 vuotta unohdetun Kiryat Shmonan verilöylyn jälkeen uusi elokuva pyrkii palauttamaan tapahtuman muistiin
Vuonna 1974 Kiryat Shmonan kaupungissa tapahtui traaginen terrori-isku, joka jätti pysyvät jäljen Israelin historiaan. PLO:n järjestämässä iskussa kolme aseistautunutta terroristia murtautui kaupunkiin ja tappoi 18 ihmistä, mukaan lukien kahdeksan lasta. Tämä veriteko jätti syvät arvet paitsi uhrien perheille ja paikalliselle yhteisölle, myös koko Israelille.
”A Haunted Home” – elokuva, joka herättää muiston eloon
Lähes viisikymmentä vuotta tapahtuman jälkeen uusi dokumenttielokuva ”A Haunted Home” pyrkii palauttamaan Kiryat Shmonan verilöylyn yleiseen tietoisuuteen. Elokuvan ohjaaja, itsekin Kiryat Shmonasta kotoisin oleva Alon Levy, tarkastelee tapahtuman jättämiä fyysisiä ja emotionaalisia arpia kaupungin asukkaissa. Levy tuo esiin, kuinka isku on edelleen osa paikallisten perheiden kollektiivista muistia, mutta kuinka se on jäänyt laajemmin unohduksiin kansallisessa narratiivissa.
Elokuva yhdistää haastatteluita, arkistomateriaalia ja visuaalista taidetta luodakseen kokonaiskuvan tapahtuman vaikutuksista. Erityisesti se keskittyy siihen, miksi jotkut historialliset tapahtumat katoavat kollektiivisesta muistista ja mitä seurauksia tällä on yksilöille ja yhteisöille.
Kollektiivisen trauman käsittely
Kiryat Shmonan verilöyly on esimerkki kollektiivisesta traumasta, joka on jäänyt osittain käsittelemättä. Dokumenttielokuva herättää keskustelua siitä, miten yhteiskunta käsittelee tragedioita ja kuinka niistä opitaan. Onko tapahtuma unohdettu, koska se oli liian kivulias muistettavaksi, vai siksi, että se ei istunut Israelin kansalliseen narratiiviin, joka korostaa selviytymistä ja voimaa?
Kollektiivisen trauman käsittely vaatii tilaa surulle, muistamiselle ja anteeksiantamiselle. Kiryat Shmonan tapauksessa uhrien perheiden ja selviytyneiden tarinat ovat tärkeitä muistutuksia siitä, miksi historian unohtaminen voi olla vaarallista. Dokumenttielokuva antaa näille tarinoille tilan tulla kuulluiksi ja tuo esiin niiden merkityksen.
Verilöylyn historiallinen merkitys
Kiryat Shmonan isku tapahtui aikana, jolloin Israel kohtasi useita turvallisuusuhkia, erityisesti PLO:n ja muiden aseellisten ryhmien taholta. Isku korosti Israelin haavoittuvuutta pohjoisilla rajaseuduillaan ja vaikutti maan turvallisuuspolitiikkaan pitkälle tulevaisuuteen. Se oli myös muistutus siitä, miten yksittäiset tapahtumat voivat muokata kokonaisen yhteisön identiteettiä ja muistoja.
Miksi on tärkeää muistaa?
”A Haunted Home” -dokumentti ei ainoastaan tuo esiin tapahtuman historiallista merkitystä, vaan myös sen inhimillistä ulottuvuutta. Se haastaa katsojat pohtimaan, mitä tapahtuu, kun tragediat unohdetaan, ja miten ne vaikuttavat sukupolvien ajan.
Muistamisen prosessi on osa yhteisön ja yksilöiden paranemista. Se tarjoaa mahdollisuuden käsitellä menneitä tapahtumia ja oppia niistä tulevaisuuden varalle. Kiryat Shmonan verilöylyn muistaminen on tärkeää paitsi uhrien kunnioittamiseksi, myös osana Israelin historian ja identiteetin syvempää ymmärrystä.
”A Haunted Home” toimii herätyksenä ja muistutuksena siitä, ettei historiaa saa unohtaa, vaikka se olisikin kivuliasta. Jokainen tarina ansaitsee tulla kerrotuksi ja jokainen uhri muistettavaksi.
Sotilasluutnantti (res.) Eviatar Ben Yehuda kaatui operatiivisessa toiminnassa
Sotilasluutnantti (res.) Eviatar Ben Yehuda, 31-vuotias Nitzanista, kaatui operatiivisen toiminnan yhteydessä Menashen alueella, kertoi Israelin puolustusvoimien (IDF) tiedottaja. Ben Yehuda palveli Efraimin prikaatin 8211. pataljoonassa.
Häneltä jäävät kaipaamaan hänen vaimonsa Rivka ja kaksi lastaan sekä vanhempansa ja yhdeksän sisarustaan.
Kaatuneiden muistaminen
Tämän traagisen tapahtuman myötä muistutetaan siitä, kuinka suuri hinta turvallisuuden ja rauhan puolesta joudutaan maksamaan. Eviatar Ben Yehuda liittyi niihin lukuisiin sotilaisiin, jotka ovat kaatuneet puolustaessaan Israelia. Pelkästään 7. lokakuuta 2023 alkaneiden tapahtumien jälkeen IDF:n mukaan 840 sotilasta on menettänyt henkensä.
Toinen upseeri loukkaantui vakavasti
Tapauksen yhteydessä vakavasti loukkaantui myös toinen 8211. pataljoonan reserviupseeri. Loukkaantunut upseeri evakuoitiin sairaalahoitoon, ja hänen perheensä on saanut tiedon tapahtuneesta.
Henkilökohtainen uhraus ja perheen tuki
Eviatar Ben Yehuda tunnettiin rohkeana sotilaana, joka asetti turvallisuuden ja maanpuolustuksen etusijalle. Hänen sitoutumisensa ja periksiantamattomuutensa olivat esimerkkinä kaikille, jotka tunsivat hänet. Hänen perheensä ja läheisensä kantavat nyt suuren surun, mutta samalla myös ylpeyden hänen perinnöstään.
Efraimin prikaati
Efraimin prikaati on yksi IDF:n merkittävistä prikaateista, ja sen tehtävänä on suojella alueita Juudeassa ja Samariassa. Reserviläisjoukot, kuten 8211. pataljoona, muodostavat keskeisen osan prikaatin operatiivista toimintaa, ja heidän panoksensa on elintärkeä turvallisuuden takaamisessa.
Kansallinen yhtenäisyys ja tuki perheille
Eviatar Ben Yehudan kuolema muistuttaa kansaa yhdistävästä vastuusta kaatuneiden sotilaiden perheitä kohtaan. Israelissa perheet, jotka ovat menettäneet läheisensä palveluksessa, saavat laajaa yhteisön tukea. Ben Yehudan perheen menetys on kansallinen tragedia, ja hän ansaitsee paikkansa maan sankarien joukossa.
Muistaminen ja kunnioitus
Sotilasluutnantti (res.) Eviatar Ben Yehudan perintö elää hänen perheessään, palvelustovereissaan ja niissä, joita hänen uhrinsa on koskettanut. Israelin kansa seisoo yhdessä surressaan tätä suurta menetystä ja kunnioittaessaan hänen muistoaan.
Tom Cotton: ”Panttivankeja Gazassa yhä, koska Biden ei tukenut Israelia”
Yhdysvaltalainen republikaanisenaattori Tom Cotton on asettunut vahvasti Israelin puolelle ja arvostellut Yhdysvaltojen hallintoa sen toimista Gazan kriisissä. Hänen mukaansa sopimukset Hamasin kanssa ovat huonoja, ja niiden taustalla on väistyvän presidentti Joe Bidenin heikko johtajuus.
Cotton korosti Fox Newsin Mark Levinin haastattelussa, että Yhdysvaltojen tai minkään muunkaan maan ei pitäisi neuvotella terroristien kanssa. Hän viittasi toiseen maailmansotaan ja Yhdysvaltojen tiukkaan linjaan Japanin suhteen: ”Emme neuvotelleet Japanin kanssa Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen. Esitimme ehdottoman antautumisen vaatimuksen ja vaadimme 40 000 amerikkalaisen vapauttamista. Ja niin tapahtui.”
Bidenin hallinnon linja arvostelun kohteena
Cottonin mukaan Yhdysvaltojen nykyisessä tilanteessa ei oltaisi, jos Biden olisi osoittanut täyttä tukea Israelille jo sodan alkuvaiheessa lokakuussa 2023. Hän syytti Bidenin hallintoa siitä, ettei se toimittanut Israelille tarvittavia aseita oikeaan aikaan eikä riittävässä määrin. Lisäksi hän kritisoi hallinnon diplomaattista ja poliittista painostusta, joka johti hänen mukaansa huonoihin sopimuksiin.
”Joka kerta, kun kansainvälistä painostusta kohdistettiin Israeliin, se johti siihen, että Hamas vetäytyi neuvotteluista tai esitti entistä kohtuuttomampia vaatimuksia”, Cotton totesi viitaten ulkoministeri Antony Blinkenin lausuntoihin.
Panttivankitilanne yhä kesken
Cottonin mukaan panttivankitilanteen pitkittyminen johtuu Bidenin hallinnon epäonnistumisista. ”Syynä siihen, että Gazassa on yhä lähes 100 panttivankia, joista seitsemän on amerikkalaisia, on Joe Bidenin heikkous ja epäonnistuminen presidenttinä.”
Lopuksi hän painotti, että vahva ja johdonmukainen tuki Israelille olisi voinut estää nykyisen tilanteen. Hänen mukaansa Hamas on hyötynyt siitä, että kansainväliset johtajat, kuten Biden ja Euroopan päättäjät, ovat painostaneet Israelia sen sijaan, että olisivat antaneet pääministeri Benjamin Netanjahulle tarvittavan vapauden toimia.
Taustat ja seuraukset
Cottonin kommentit heijastavat Yhdysvaltain poliittisia jännitteitä, joissa Israelin tukeminen on ollut kiistakapulana erityisesti republikaanien ja demokraattien välillä. Keskustelu Bidenin hallinnon toimista ja Hamasin kanssa solmituista sopimuksista korostaa kansainvälisen politiikan monimutkaisuutta ja turvallisuuskysymysten merkitystä Lähi-idässä.
Oron Shaul: Sotasankarin Paluu Kotiin
Shaulin perhe kohtasi vuosien odotuksen jälkeen tärkeän hetken, kun heidän rakkaansa Oronin jäännökset palautettiin kotiin.
Israelin hallituksen virkamies ja Golani-prikaatin komentaja vierailivat sunnuntaina kaatuneen kersantti Oron Shaulin perheen luona. Shaul kaatui taistelussa Sajaiyassa 20. heinäkuuta 2014, keskellä Operaatio Suojareunaa (Protective Edge). Hänen ruumiinsa kaapattiin taistelun aikana Hamasin toimesta, ja siitä lähtien hänen kohtalonsa oli osa Israelin ja Gazan konfliktin kipupisteitä.
Suljettu ympyrä: Operaation lopputulos
Erityisen salaisen operaation tuloksena Israelin puolustusvoimien (IDF) ja Shin Betin joukot onnistuivat pelastamaan Shaulin ruumiin yli kymmenen vuoden jälkeen. Tämä merkitsi tärkeää hetkeä sekä hänen perheelleen että Israelin kansalle. Majuri Ghassan Alian, joka toimi Golani-prikaatin komentajana Operaatio Suojareunan aikana, sekä nykyinen komentaja, eversti Adi Ganon, ilmaisivat surunvalittelunsa perheelle. He korostivat IDF:n sitoutumista tuomaan kaikki panttivangit ja kaatuneet takaisin kotiin.
Majuri Ghassan Alian kertoi vierailustaan Shaulin perheen luona:
”Minulla oli kunnia vierailla tänään Shaulin perheen kodissa ja jakaa tunteeni ja muistoni ajasta, jolloin toimin 13. pataljoonan apulaiskomentajana Operaatio Suojareunassa. Golani-prikaati tulee jatkossakin olemaan perheen tukena. Sulkeutuneen ympyrän myötä 51. pataljoonan joukot yhdessä erikoisjoukkojen kanssa osallistuivat tähän merkitykselliseen pelastusoperaatioon. Rakas Shaulin perhe, teidän Oroninne, meidän Oronimme, on vihdoin kotona.”
Taistelutoverin muistot
Eversti Erez Elkabetz, joka toimi 13. pataljoonan komentajana Shaulin palvelusaikana, kuvasi Oron Shaulia rohkeaksi ja sankarilliseksi sotilaaksi:
”Oron Shaul, taistelutoverini Operaatio Suojareunan ajoilta, oli rohkea ja urhea soturi, joka taisteli eturintamalla ja antoi henkensä Israelin valtion puolustamiseksi. Hän oli ystävä, joka auttoi aina muita ja erottui loistavana sotilaana.”
Elkabetz lisäsi, että yli vuosikymmenen ajan hän on jakanut perheen suuren surun:
”Tänään ympyrä sulkeutuu. Tämä päivä on täynnä ristiriitaisia tunteita – surua Oronin menetyksestä ja lohtua hänen kotiinpaluustaan. Muistamme aina moraalisen velvollisuutemme tuoda jokainen takaisin. Zehava, Aviram, Ofek ja Herzl (z”l), lupaan jatkaa Oronin jalanjäljissä ja olla aina tukenanne.”
Yhteisön ja kansakunnan tuki
Oron Shaulin paluu on symbolinen muistutus IDF:n ja Israelin kansan sitoutumisesta huolehtia kaikista sotilaistaan – jopa vuosien odotuksen jälkeen. Se korostaa myös perheiden merkitystä, jotka kantavat rakkaidensa menetyksen taakkaa, mutta pysyvät samalla osana suurempaa kansallista tarinaa.
Oron Shaulin kotiinpaluu on Israelin sotasankarin tarina – kertomus velvollisuudesta, muistamisesta ja uskollisuudesta.