Tiistaina 24. kesäkuuta 2025 Israelin taivas pukeutuu kirkkaimpaan kesäasuunsa. Jerusalemissa aamu valkenee lempeän viileänä – noin 18–20 asteen tuntumassa – ja kehottaa hengittämään syvään raikasta vuoristoilmaa. Jo aikaisin aurinko kiipeää taivaalle kuin muinainen vartija Öljymäeltä, valaisten kultaista kivikaupunkia pehmeällä hehkulla.
Päivän edetessä lämpötila kohoaa tasaisesti, saavuttaen iltapäivällä noin 30 astetta. Koko päivän ajan aurinko hallitsee taivasta ilman pilvenhattaraa, ja ilma pysyy kuivana ja kirkkaana. Tällainen sää on kuin kutsu – vanhan kaupungin kivikäytävät, ulkoilmamarkkinat ja oliivilehdot houkuttelevat kulkemaan ja tutkimaan. Tämä on se Israelin kesä, joka jää mieleen: aurinkoinen, selkeä ja ajattomuuden täyttämä.
Iltapäivän kuumuuden jälkeen ilta tuo mukanaan lempeämmän tuulahduksen. Kun aurinko laskee ja kivitalot säteilevät päivän aikana kerättyä lämpöä, lämpötila laskee jälleen 20 asteen kieppeille – juuri sopivaksi illalliselle parvekkeella tai iltakävelylle vanhankaupungin muurien lomassa.
Tällainen kesäpäivä Jerusalemissa ei ole vain säätä – se on osa maisemaa, osa rytmiä, joka soljuu historian, rukousten ja modernin elämän välissä.
Turvallisuus: Blasts heard over Jerusalem & Iranian missiles seen flying
Israelin armeija antoi kansalaisille määräyksen hakeutua välittömästi suojatilaan, kun Iran laukaisi ohjuksia kohti Israeliin pohjoisosissa, ja sireenit soivat yli 30 minuutin ajan . Tämä on jo yhdestoista perättäinen päivänä jatkuvaa tykkitulta, mikä kertoo konfliktin syvenemisestä. Julkisen hätätilan jatkuva ylläpito voi aiheuttaa paitsi psykologista rasitusta, myös pitkäkestoisia seurauksia elinympäristön toimivuudelle: esimerkiksi koulut ja työpaikat kärsivät sirenisysteemeistä, ja Israelin armeija joutuu varautumaan sekä ilmatorjuntaan että siviilikriisinhallintaan. Tämä tilanne korostaa myös Iranin halua ylläpitää korkean tason jännitystä – mikä puolestaan voimistaa Israelin turvallisuusviranomaisten resilienssitarvetta ja saattaa viedä maan lähemmäs laajamittaista konfliktia.
Konfliktit: Israel targets Iran’s government and a key Tehran prison
Israel iski kohteisiin Teheranissa – mm. Evinin vankilaan sekä Iranin vallankumouskaartin päämajaan – reagoiden Iranin ohjus- ja drooni-iskuihin Haifaan ja Tel Aviviin . Iskujen kohteena oli sekä hallinnollista että sotilaallista infrastruktuuria, mikä viestii selkeästä halusta painostaa iranilaista hallintoa henkilökohtaisella tasolla. Israelin mukaan tavoitteena on iskut, ei hallinnon kaataminen – tämä on hienovarainen, mutta merkittävä ero. Toisaalta kohteisiin kuuluva Evin Prison, jossa on poliittisia vankeja ja ulkomaalaisia, voi nostaa kansainvälisen yhteisön huolenaiheita ihmisoikeuksista ja mahdollisista siviilivaikutuksista. Suora isku hallinnon ytimeen nostaa riskiä konfliktin leimahtamisesta laajaksi, ellei rauhanomaisia kanavia löydetä pian.
Diplomatia: US boosts emergency Mideast evacuations and travel warnings after Trump orders strikes in Iran
Yhdysvaltain ulkoministeriö laajentaa hätäevakuointeja Israelista ja muualta Lähi-idästä sekä nostaa matkustusvaroituksia kokoalueella . Yli 7 900 amerikkalaista on pyytänyt evakuointia Israelista, mutta Israelin ilmatila on osittain suljettu, mikä vaikeuttaa lentoliikennettä. Tilanne muistuttaa, että Lähi-idässä kriisit vaikuttavat paitsi paikallisiin, myös kansainvälisiin siviileihin – ja valtiot joutuvat tasapainottelemaan oman kansalaisensa turvallisuuden ja alueellisen vakauden välillä. Evakuointien lisääminen saattaa myös viestiä, että Yhdysvaltain keskeiset tolpat lähi-idässä kokevat alueellista epävakautta, mikä voi laukaista laajempaa poliittista heittelyä, erityisesti Israelin ja sen liittolaisten välisissä suhteissa.
Politiikka: Channel 12 -tutkimus: Bennetin johtama bloc voittaisi nykyhallinnon 72 edustajalla
Channel 12:n tuore tutkimus osoittaa, että jos Israelissa järjestettäisiin vaalit nyt, pääministeri Netanyahu hallituksineen saisi vain 48 paikkaa, kun taas entisen pääministerin Naftali Bennetin johtama oppositioblokki keräisi 72 paikkaa. Tämä viittaa laajaan tyytymättömyyteen nykyhallitusta kohtaan, erityisesti oikeistocoalition toimien vuoksi. Polittinen vaikutus: opposition suosio korostaa kansalaisten kaipausta vakaammalle, keskustalaisemmin suuntautuneelle hallinnolle, mikä voi lisätä paineita hallituksen uudelleenorganisoitumiselle tai ennenaikaisille vaaleille. Tämä kertoo laajemmin kansalaisyhteiskunnan aktivoitumisesta poliittiseen vaihteeseen.
Politiikka: Knesset hyväksyi lain, joka vahvistaa poliittista valtaa tuomari- ja oikeuslaiton nimityksiin
Knesset hyväksyi kiistanalaisen lain, joka siirtää oikeusministeriön valtaa nimittää tuomareita poliittisten piirien vaikutuspiiriin. Laki hyväksyttiin lähes yksimielisesti hallituksen puheenjohtajiston ollessa paikalla, mutta opposition paetessa täysistunnosta massiivisen vastustuksen merkeissä. Tämä muutos on askel kohti voimakkaampaa poliittista kontrollia tuomioistuimista ja herättää vakavia huolia oikeuslaitoksen riippumattomuuden murentumisesta. Yhteiskunnallinen analyysi: tällainen päätöksenteko lisää polarisaatiota ja heikentää demokraattista checks and balances -järjestelmää, mikä voi heijastua kansalaisten luottamukseen instituutioita kohtaan.
Henkilöt: Yariv Levin lanseerasi kompromissiluonnoksen tuomioistuinuudistuksista – uusi valtaan suunta
Oikeusministeri ja varapääministeri Yariv Levin esitteli 9. tammikuuta 2025 kompromissiluonnoksen tuomioistuinjärjestelmän uudistamiseksi. Suunnitelma alentaisi korkeimman oikeuden jäsenten nimitykseen vaadittavaa enemmistöä (5/9, aiemmin 7/9), sekä vahvistaisi hallituksen asemaa nimityskomiteassa. Levin on pitkään argumentoinut, että nykyinen tilanne antaa tuomioistuimille liiallista valtaa, ja hän vetoaa demokraattiseen legitimiteettiin – syntyneen kritiikin mukaan uudistus uhkaa rikkoa vallanjako-opin. Henkilöanalyysi: Levinin toiminta korostaa hänen asemaansa hallitsevana vaikuttajana Israelin poliittisella kentällä, mutta samalla lisää vastakkainasettelua ja voi entisestään radikalisoida oikeistohallinnon sisäistä keskustelua.
Kulttuuri: Israel Festival järjestetään ensimmäistä kertaa myös pohjoisessa ja etelässä
Tänä kesänä Israel Festival järjestetään poikkeuksellisesti kolmena paikkakuntana eri puolilla maata: Jerusalemissa, Upper Galileessa ja Negevissä. Festivaalin ohjelmistoon kuuluu musiikkia, teatteria, tanssia ja performansseja, joita esitetään mm. Kiryat Shmonassa, Tel Haissa, Majdal Shamsissa sekä Ofakimissa. Tapahtuman laajentaminen 64. toimintavuonna koko maan kattavaksi heijastaa halua sitouttaa kulttuuri laajemmin Israelin eri alueiden yhteisöihin. Tämä tukee paikallisia kulttuuritoimijoita, edistää alueellista vuoropuhelua ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä koko valtakunnassa.
Historia: „Eternity of Israel” ‑näyttely avautui Ben Gurionin kentällä
Ben Gurionin lentokentälle on avatettu arkeologinen näyttely «The Eternity of Israel Exhibition», jossa esillä on mm. hasmonealaisten kolikkosato, Ahabin ajan arkeologista esineistöä sekä Länsimuurin kivenlohkare. Näyttely on avoinna tammikuuhun 2026 saakka, ja sen tavoitteena on yhdistää arkeologia, historia ja kulttuuri tarjoten matkustajille ainutlaatuinen katse Israelin juutalaiseen perintöön. Taustalla on vahva kansallinen narratiivi juutalaisesta jatkuvuudesta ja siteestä maahan, etenkin viimeaikaisten tapahtumien jälkeen.
Kulttuuri: Beit Avi Chai – Jerusalemissa toimiva juutalais‑israelilainen kulttuurikeskus
Beit Avi Chai -kulttuurikeskus, joka perustettiin vuonna 2007 Avi Chai ‑säätiön toimesta ja toimii Ada Karmi‑Melameden suunnittelemassa rakennuksessa, tarjoaa monipuolisesti juutalaisen ja israelilaisen kulttuurin kertomusta. Keskus järjestää mm. taidenäyttelyitä, kirjallisuustapahtumia, podcasteja ja luentosarjoja, ja toimii yhtenä Jerusalemin kulttuurisen keskustan vetonauloista. Se yhdistää perinteitä ja nykyaikaa dialogin ja luovan ilmaisun kautta ja edistää sekä älyllistä että taiteellista vuorovaikutusta eri yhteisöjen välillä.
Turvallisuus: IDF päätti iskuista Iranin ydinkohteisiin – ohjukset torjuttiin Israelin ilmatilassa
Israelin ilmavoimat toteuttivat viime yönä sarjan torjuntaiskuja, kun Iran laukaisi useita ohjuksia yöllä kohti Israelin pohjoisosia. Israelin ilmatorjuntajärjestelmät onnistuneesti neutraloivat uhkat, eivätkä aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja tai henkilövahinkoja . Tämä tapaus korostaa konfliktin digitalisoitumista: vaikka pommitukset tapahtuivat fyysisesti, hävittäjien ja ohjustorjunnan digitaalinen koordinointi ratkaisee konfliktien ensi vaiheen. IDF:n mukaan nämä torjuntatoimet ovat sekä defenssi että signaali Iranille siitä, että Israel kykenee puolustamaan kansalaisiaan tehokkaasti ja laajentamaan vastatoimia tarvittaessa.
Konfliktit: Israel iski Hezbollahin päämajaan Beirutin Dahiehissä – laaja vaikutusalue
Aivan tänään raportoitiin, että israelilaiset pommikoneet osuivat syvän maanalaiseen Hezbollahin komentokeskukseen Dahiehissä, Beirutin eteläisessä lähiössä . Iskussa tuhoutui useita rakennuksia ja raporttien mukaan surmansa sai yli 33 henkilöä. Operaatio on jatkoa laajempaan, syyskuun 2024 alkanutta strategiseen vastakkainasetteluun, jossa Israel on pyrkinyt heikentämään Hezbollahin sotilaallisia kyvykkyyksiä Libanonin hallituksen ja Iranin tukemien ryhmien kautta. Tämä isku voi silti radikalisoida tilanteen entisestään: siviiliuhrit lisännevät kansainvälistä painetta, mutta toisaalta asevoimien panokset viestivät päättäväisyydestä estää uudet ohjusiskut pohjois-IDF:n alueelle.
Historia: Suuri operaatio Länsirannalla – Jenin ja Tulkarm valokeilassa
Vuoden 2025 alussa Israel aloitti laajamittaisen operaatiorintaman Länsirannalla, erityisesti Jeninissä ja Tulkarmissa – operaatio nimettynä ”Operation Iron Wall” – jonka tarkoituksena oli pysäyttää palestiinalaisten militanttiryhmien toiminta. Toiminta ei ole ollut kertaluontoinen: operaatio alkoi tammikuussa ja on jatkunut kuukausia, katkaisten, sulkien ja jopa räjäyttäen asuntoja, sekä pidättäen satoja epäiltyjä. Tämä merkitsee uudenlaista historiaa Israelin turvallisuuspolitiikassa – aiemmin keskitytystä Gazaan on laajennettu Länsirannalle – ja saattaa muuttaa alueellisen dynamiikan vuosikymmeniksi. Sosiaalinen vaikutus on merkittävä: tuhannet palestiinalaiset ovat menettäneet kotejaan ja ovat pakolaisina, mikä voimistaa radikalisoitumista ja jarruttaa rauhan prosessia.
Ympäristö: KKL‑JNF esittelee agrivoltaista mallia ruokaturvallisuuden tueksi
KKL‑JNF – Israelin kansallinen metsä- ja ympäristöjärjestö – on tuonut esiin agrivoltaisen viljelyn tärkeyden osana ruokaturvallisuusstrategiaa. Agrivoltaics yhdistää aurinkopaneelit ja maanviljelyksen, mahdollistaen veden säästön ja sateensuojan samalla, kun tuotetaan puhdasta energiaa. Tämä innovaatio vastaa myös Ukrainan sodan aiheuttamiin elintarvike‑ ja energiahäiriöihin, sillä se vahvistaa kotimaisia ruokahuoltoa ja pienentää riippuvuutta tuonnista. Taustalla on keskeinen painotus irroteta ruokatuotanto ja energiantuotanto globaalien kriisien vaikutuksilta: malli tukee samalla tutkimusyhteistyötä ja osaltaan edistää ilmastoresilienssiä Israelin haja‑alueilla.
Ilmasto: Ilmastonmuutos yhä vakavampi uhka – ennusteissa lisäkuivuus ja helleaallot vuoteen 2100 mennessä
Tuoreiden ilmastoraporttien mukaan Israelille ennustetaan keskimäärin 1,6–3,5 °C lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä sekä jopa 20–25 % vähentyneitä sateita. Tämä lisää kuivuusjaksojen todennäköisyyttä, uhaten erityisesti maataloutta, vesitaloutta ja kansanterveyttä. Kuuma sää lisää lämpöhalvauksen, ilmanlaadun heikkenemisen ja pitkäaikaissairauksien riskiä, erityisesti vanhemmilla, lapsilla ja lääketieteellisesti heikommassa asemassa olevilla. Ilmastonmuutoksen paheneminen heikentää myös luonnon monimuotoisuutta ja korostaa sopeutumistarvetta sekä infrastruktuurien ilmastonkestävyyttä.
Talous: Aurinkoenergia saavutti 51 % osuutensa – katolla suojataan taloutta fossiilihäiriöiltä
Vuoden 2023 aikana uusiutuvan energian osuus Israelin tuottamasta sähköstä ylitti ensimmäistä kertaa 50 % rajan, lähinnä aurinkoenergian ansiosta . Tämä on seurausta vuoden 2023 vaatimuksesta asentaa aurinkopaneelit kaikkiin julkisiin ja kaupallisiin rakennuksiin sekä Negevin alueen merkittävistä aurinkohankkeista ja energian varastointijärjestelmistä. Taloudellinen merkitys on moninainen: säästöt fossiilisten polttoaineiden tuonnissa, uusiin teknologioihin investointi, työpaikkojen syntyminen uusiutuvaan energiaan ja parempi energian omavaraisuus konfliktitilanteissa. Tämäkin linjautuu maan ilmastotavoitteisiin ja availee uusia vientimahdollisuuksia teknologiaosaamisen saralla.