Purim on yksi juutalaisuuden iloisimmista ja värikkäimmistä juhlista. Sitä vietetään jokaisena vuotena Adar-kuun 14. päivänä, joka osuu yleensä maalis-huhtikuulle. Purim juhlistaa juutalaisten pelastumista tuholta Persian valtakunnassa yli 2500 vuotta sitten. Tämän tapahtuman taustalla on Raamatun Esterin kirja, jossa kerrotaan, kuinka juutalaiset pelastuivat pahantahtoisen Hamanin suunnittelemalta kansanmurhalta.
Esterin kirjan tarina
Purimin keskiössä on Esterin kirjan kertomus. Kuningas Kserkses (Ahasveros) hallitsi laajaa Persian valtakuntaa ja otti vaimokseen juutalaisen naisen nimeltä Ester, joka salasi alkuperänsä. Kuningas ei tiennyt, että hänen uusi kuningattarensa oli juutalainen. Kuningas Kserkseksen luotettu neuvonantaja, Haman, kehitti juonen tuhota kaikki juutalaiset, koska Esterin serkku Mordokai kieltäytyi kumartamasta Hamanille.
Kun juutalaisia uhkasi tuho, Mordokai kehotti Esteriä puhumaan kuninkaalle kansansa puolesta. Vaikka tämä oli vaarallista – tuohon aikaan ei ollut tavallista, että kuningattaret astuisivat kuninkaan eteen pyytämättä – Ester rohkaistui ja pyysi kuninkaalta armoa juutalaisille. Lopulta Kserkses ymmärsi Hamanin juonen ja määräsi hänet hirtettäväksi, ja juutalaiset saivat puolustautua ja pelastua. Tämä tapahtuma toi suuren ilon ja riemun, ja sitä muistetaan Purim-juhlassa.
Purimin juhlintatavat
Purim on iloisten juhlien ja leikin aikaa, ja siihen liittyy useita perinteitä, jotka tekevät siitä erityisen värikkään:
Yksi tärkeimmistä juhlan tavoista on Esterin kirjan eli Megillan lukeminen. Tämä tapahtuu synagogissa kahdesti Purim-päivän aikana – kerran illalla ja toisen kerran aamulla. Lukemisen aikana seurakunta osoittaa erityistä osallistumista: aina kun Hamanin nimi mainitaan, ihmiset metelöivät, huutavat ja käyttävät meluvälineitä (greggereitä) peittääkseen pahan Hamanin nimen.
Purim on myös antamisen juhla. Yksi perinne on lahjojen antaminen ystäville, joka tunnetaan nimellä mishloach manot. Nämä lahjat sisältävät usein ruokaa ja herkkuja. Lisäksi on tapana muistaa köyhiä ja avun tarpeessa olevia antamalla almua eli matanot la’evyonim.
Purimin juhlaan kuuluu myös erityinen juhla-ateria, joka pidetään iltapäivällä. Tämä on aikaa kokoontua perheen ja ystävien kanssa nauttimaan runsaasta ateriasta, joka voi sisältää muun muassa viiniä ja erilaisia juutalaisia ruokia.
Purim on myös juhla, jossa naamiaiset ovat tavallinen näky. Ihmiset pukeutuvat erilaisiin asuihin muistuttaakseen, että Ester piilotti juutalaisen identiteettinsä. Pukeutuminen tuo iloa ja juhlallisuutta, ja etenkin lapset osallistuvat innolla tähän perinteeseen.
Purimin ruokaperinteisiin kuuluvat kolmionmuotoiset leivokset, hamantaschit, joiden täytteenä on usein hilloa tai unikonsiemeniä. Leivonnaisten kolmionmuotoinen ulkonäkö symboloi Hamanin hattua tai korvia.
Purimin hengellinen merkitys
Vaikka Purim on täynnä iloa ja hauskuutta, sen taustalla on myös syvä hengellinen merkitys. Se muistuttaa juutalaisia siitä, että vaikeissakin ajoissa Jumala suojelee ja pelastaa kansansa. Esterin kirjan tapahtumat opettavat rohkeutta, uskoa ja sitä, kuinka yksi henkilö voi tehdä suuren muutoksen maailmassa. Esterin toiminta osoitti, että usko ja toiminta voivat johtaa pelastukseen.
Purim on myös juhla, joka korostaa vastavuoroista hyvän tekemistä. Juutalaisessa perinteessä on keskeistä auttaa muita, ja Purimin antamisen perinteet vahvistavat yhteisöllisyyttä ja lähimmäisenrakkautta.
Purim on siis juhla, jossa ilo, riemu ja antaminen yhdistyvät merkittävään historiallis-taustalliseen kertomukseen. Se on yksi juutalaisuuden rakastetuimmista juhlista, joka muistuttaa menneistä pelastuksen hetkistä, mutta samalla kannustaa iloon, toivoon ja yhteisöllisyyteen.