Mizrahijuutalaiset ovat säilyttäneet ainutlaatuisen kulttuurinsa ja perinteensä, jotka ovat kehittyneet Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa. Heidän perinteensä eroavat huomattavasti askenaasien ja sefardien tavoista, ja ne ovat vaikuttaneet voimakkaasti Israelin kulttuuriin erityisesti musiikin, uskonnollisten käytäntöjen, ruokakulttuurin ja kansanperinteen osalta. Tässä artikkelissa tarkastelemme näitä keskeisiä piirteitä.
Mizrahijuutalaisten musiikki ja sen vaikutus Israelin popkulttuuriin
Mizrahijuutalaisten musiikissa yhdistyvät Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Persian ja Keski-Aasian musiikilliset perinteet. Perinteisissä sävelmissä käytetään runsasta ornamentaatiota, modaalisia asteikkoja ja rytmisiä variaatioita, jotka erottavat ne selkeästi eurooppalaisesta musiikista.
Perinteinen mizrahimusiikki
- Mizrahijuutalaisilla on ollut omia musiikkityylejään, jotka liittyvät uskonnollisiin seremonioihin, kansanperinteeseen ja juhlallisuuksiin.
- Suosittuja perinteisiä soittimia ovat oud (arabialainen luuttu), darbuka (rumpu) ja qanun (sitra).
- Juutalaiset laulajat käyttivät usein maqam-järjestelmää, joka on arabimusiikissa käytetty sävelasteikkojen järjestelmä.
Mizrahimusiikki Israelissa
- 1950–1970-luvuilla mizrahimusiikki oli marginaalissa, koska Israelin valtavirtakulttuuria hallitsi askenaasien eurooppalaistyylinen musiikki.
- 1970-luvulta alkaen musiikki alkoi murtautua valtavirtaan, ja sen rytmit ja asteikot vaikuttivat koko Israelin popmusiikkiin.
- Zohar Argov, yksi tunnetuimmista mizrahilaulajista, toi perinteistä mizrahisoundia Israelin musiikkikentälle.
- Nykyään Israelin popmusiikissa mizrahivaikutteet ovat keskeisiä, ja artistit kuten Eyal Golan ja Sarit Hadadyhdistävät pop- ja dance-musiikkia perinteisiin mizrahimelodioihin.
Mizrahien uskonnolliset käytännöt – miten ne eroavat askenaasien ja sefardien perinteistä
Mizrahijuutalaisten uskonnolliset käytännöt ovat saaneet vaikutteita islamilaisesta ympäristöstä ja eroavat sekä askenaasien että sefardien perinteistä.
Liturgiset ja uskonnolliset erot
- Mizrahijuutalaiset käyttävät sefardilaisiin perinteisiin perustuvaa rukouskirjaa, mutta heidän rukoustapansa ja laulunsa poikkeavat sefardijuutalaisten perinteestä.
- Synagogapalveluksissa on enemmän laulua ja resitatiivista rukousta, joka muistuttaa islamilaisia ja arabimusiikin perinteitä.
- Monet mizrahijuutalaiset lukevat Tooraa erilaisella ääntämyksellä, joka on lähempänä arabian ääntämistä kuin heprean eurooppalaisia versioita.
Tapoja ja käytäntöjä
- Mizrahijuutalaiset korostavat mystiikkaa ja kabbalaa enemmän kuin askenaasit.
- Heillä on vahva pyhimyskultti, ja tietyt rabbien haudat ovat pyhiä paikkoja, joissa rukoillaan ja pyydetään siunausta.
- Perinteiset juhlat, kuten Mimouna, joka on marokkolaisjuutalaisten viettämä juhla pääsiäisen jälkeen, ovat tärkeitä kulttuurillisia tapahtumia Israelissa.
Mizrahijuutalainen keittiö – Iranilainen, marokkolainen, jemeniläinen ja irakilainen ruoka
Mizrahijuutalaisten ruokakulttuuri on monimuotoinen ja heijastaa eri alueiden keittiöiden vaikutteita. Ruokaan kuuluu paljon mausteita, pitkään haudutettuja liharuokia, tahnoja ja leivonnaisia.
Iranilainen juutalaisruoka
- Tunnetaan aromaattisista yrteistä ja hedelmistä kuten granaattiomena, sahrami ja kuivattu lime.
- Gondi – kikhernejauhoista ja kananlihasta valmistettu keittopulla.
- Tahdig – rapea riisinpohja, joka on suosittu lisuke.
Marokkolainen juutalaisruoka
- Harira – linssikeitto, jota nautitaan erityisesti paaston aikana.
- Couscous – höyrytetty mannasuurimoruoka, joka on juutalaisperinteessä juhlaruoka.
- Chraime – tulinen tomaatti-kalapata.
Jemenin juutalaisruoka
- Jachnun – yön yli haudutettu makeahko leipärulla.
- Malawach – rapea leivonnainen, joka tarjoillaan hunajan tai tomaattisoseen kanssa.
- Hilbeh – fermentoitu fenkolinsiemenlevite.
Irakilainen juutalaisruoka
- Kubbeh – täytetyt bulgurvehnäpallot.
- Sabich – munakoiso-, muna- ja hummusannos, josta on tullut suosittu Israelissa.
- Amba – fermentoitu mangokastike, jota käytetään monissa irakilaisissa juutalaisruoissa.
Mizrahien kansanperinne ja suullinen tarinankerronta
Mizrahijuutalaisilla on rikas suullinen tarinankerronnan perinne, joka siirtyi sukupolvelta toiselle erityisesti arabian, persian ja muiden alueellisten kielten välityksellä.
Suullinen perinne ja legendat
- Monissa mizrahiyhteisöissä kerrotaan tarinoita ihmeitä tehneistä rabbista, kuten Baba Sali (Marokko) ja Ben Ish Hai (Irak).
- Jemenin juutalaisilla on erityinen runoperinne, jossa lauluilla ja tarinoilla välitettiin historiallista tietoa ja moraalisia opetuksia.
- Iranin ja Irakin juutalaiset kertoivat tarinoita Babylonian ajoista ja historiallisista ihmeistä, jotka yhdistivät heidät Raamatun ajan historiaan.
Tarinankerronnan merkitys nykypäivänä
- Monet mizrahijuutalaiset ovat alkaneet dokumentoida perinteisiä tarinoitaan kirjallisuuteen ja elokuviin.
- Israelin modernissa kulttuurissa mizrahien historiaa on nostettu esiin kirjallisuudessa, musiikissa ja teatterissa.
Mizrahijuutalaisten kulttuuri ja perinteet ovat monimuotoisia ja elinvoimaisia, ja ne ovat vaikuttaneet syvästi Israelin nykypäivän kulttuuriin. Heidän musiikkinsa, uskonnolliset käytäntönsä, ruokakulttuurinsa ja tarinankerrontansa ovat ainutlaatuisia ja rikastuttavat juutalaista perinnettä. Mizrahijuutalaiset ovat onnistuneet säilyttämään perinteensä huolimatta historiansa haasteista ja ovat tänään tärkeä osa Israelin kansallista identiteettiä.