Tooran lukujaksot

• Pesach VII (on Shabbat) / פֶּסַח ז׳ 
• Parashat Tzav 5785 / פָּרָשַׁת צַו
• Parashat Vayikra 5785 / פָּרָשַׁת וַיִּקְרָא
• Parashat Pekudei 5785 / פָּרָשַׁת פְקוּדֵי
• Parashat Vayakhel 5785 / פָּרָשַׁת וַיַּקְהֵל

Juutalaisuuden Pyhä opas ja Hengellinen ohjenuora

Toora, myös tunnettu nimellä Viisauden Kirja, on juutalaisuuden pyhin teksti, joka sisältää Mooseksen kirjoittamat viisi kirjaa. Toora on keskeinen osa juutalaista uskontoa ja kulttuuria, ja sen lukujaksot ovat olennainen osa juutalaisen yhteisön elämää. Tämä artikkeli keskittyy tarkastelemaan Tooran ja sen osien merkitystä juutalaisuudessa, Tooran luku- ja opiskelukäytäntöjä sekä sen roolia uskonnollisena ohjeena ja moraalisena opastuksena juutalaisille.

Tooran merkitys juutalaisuudessa

Toora muodostaa juutalaisuuden keskeisen pyhän kanonin, ja se koostuu viidestä kirjasta: Bereshit (1. Mooses), Shemot (2. Mooses), Vayikra (3. Mooses), Bamidbar (4. Mooses) ja Devarim (5. Mooses). Nämä kirjat kattavat monia aiheita, kuten maailman luomisen, juutalaisten esi-isien tarinat, liiton solmimisen Jumalan kanssa, lain antamisen ja juutalaisten matkan Egyptistä Luvattuun maahan. Toora on syvällinen ja monitulkintainen teos, joka tarjoaa juutalaisille henkistä ohjausta ja eettisiä periaatteita.

Tooraan liittyvät lukujaksot ovat lyhyitä jaksoja, joita luetaan päivittäin tai viikoittain synagogissa, jotta Tooran teksti voidaan opiskella ja sisäistää syvällisesti. Toora lukeutuu juutalaisuuden pyhiin kirjoituksiin, ja sitä kunnioitetaan ja arvostetaan syvästi juutalaisessa yhteisössä. Tooraan kätkeytyy symbolinen ja henkinen viisaus, jota juutalaiset pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan elämässään.

Tooran luku- ja opiskelukäytännöt

Tooran lukeminen ja opiskelu ovat keskeisiä käytäntöjä juutalaisessa kulttuurissa. Joka viikko juutalaiset lukevat yhden Tooran lukujaon, jota kutsutaan parshaksi tai sidraksi, synagogassa sapatin aikana. Tämä viikoittainen opiskelu on nimeltään ”Parashat ha-Shavua,” ja se tarjoaa yhteisölle mahdollisuuden keskittyä tietyistä Tooran jaksoista tuleviin opetuksiin ja pohdiskeluihin.

Juutalaiset myös opiskelevat Tooraa yksityisesti tai ryhmissä, ja tähän tarkoitukseen on perustettu erityisiä Toora-kouluja ja opiskeluryhmiä. Tooraan tutustuminen ja sen tekstin syvällinen ymmärtäminen vaatii opiskelijalta aikaa, omistautumista ja opettajan ohjausta. Toora-opiskelu on tärkeä tapa ymmärtää juutalaista identiteettiä, perinnettä ja arvomaailmaa.

Toora uskonnollisena ohjeena ja moraalisena opastuksena

Toora on juutalaisuuden ohjekirja, joka tarjoaa ohjeita juutalaisille, miten elää oikeudenmukaisesti, hurskaasti ja Jumalan käskyjen mukaan. Tooran lakiosat, kuten ”Halachah,” sisältävät yksityiskohtaisia sääntöjä erilaisista uskonnollisista rituaaleista, rukouksista, ruokasäännöistä ja elämäntavoista. Tooran määräykset ovat juutalaisen yhteisön perustana, ja ne ohjaavat juutalaisten päivittäisiä toimia ja valintoja.

Toora tarjoaa myös moraalista opastusta juutalaisille. Siinä käsitellään oikean ja väärän eroa sekä korostetaan keskeisiä arvoja, kuten lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys. Tooraan kätkeytyy tarinoita, jotka opettavat arvokkaita opetuksia ja moraalisia näkökulmia elämästä. Tooran opetukset inspiroivat juutalaisia elämään rehellistä ja eettistä elämää ja toimimaan vastuullisina yhteisön jäseninä.

Kaiken kaikkiaan Tooran lukujaksot ovat elintärkeitä juutalaisuuden perinteen ylläpitämisessä ja sen arvojen ja ohjeiden välittämisessä. Toora on syvä ja moniulotteinen kirjoitus, joka jatkaa vaikutustaan juutalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin, inspiroiden ja ohjaten juutalaisia sukupolvesta toiseen.

Tooran lukujaksot

Tooran lukujaksot, joita kutsutaan myös parshoiksi tai sidroiksi, ovat viikoittaisia Tooran lukujaksoja, jotka luetellaan juutalaisessa kalenterissa. Tooran lukujaksot kattavat kaikki viisi Mooseksen kirjaa, ja niitä luetaan viikoittain juutalaisessa synagogassa sapattina (lauantaina) ympäri maailmaa.

Tooran lukujaksot ovat tärkeitä juutalaisessa uskonnossa, sillä niitä pidetään Jumalan ilmoituksena juutalaisille, ja niissä käsitellään juutalaisen elämän eri näkökohtia, kuten uskontoa, moraalia, historiaa ja käytäntöjä. Jokainen Tooran lukujakso on nimetty sen ensimmäisen sanan mukaan, joka löytyy kunkin jakson alusta.

Tooran lukujaksot noudattavat juutalaisen kalenterin mukaista järjestystä, joka perustuu kuukausien kiertoon kuun kierrossa, ja ne kattavat koko vuoden. Juutalaisessa perinteessä Tooran lukujaksot on jaettu 54 eri jaksoon, joten useimmat vuodet on yksi juhlapäiväkausi ja yksi ylimääräinen viikko. Tämä lisää Tooran lukujaksojen lukumäärää yhteen normaalivuodessa verrattuna 53 juhla-aikakaudessa. Tooran lukujaksot ovat keskeinen osa juutalaista uskontoa ja perinnettä, ja niitä opiskellaan huolellisesti sekä julkisesti että yksityisesti ympäri maailmaa.

1. Mooseksen kirja Bereshit (Genesis)

Tooran kirjakäärö on Israelin kirjoituksista vanhin ja pyhin. Se sisältää viisi kirjaa, ja ensimmäinen niistä on B’reisheet. Tämä on myös ensimmäinen sana hepreankielisessä tekstissä sekä ensimmäisen parashan, eli ensimmäisen viikon luvun, nimi. B’reisheet tarkoittaa ”alkuvaiheessa”.

Raamatun ensimmäisen kirjan englanninkielinen nimi, Genesis, tulee kreikkalaisesta Septuagintasta, joka on heprealaisen Raamatun kreikkalainen käännös. Genesis tarkoittaa ”alkuperää”. Siksi Raamatun ensimmäisen kirjan kreikkalainen nimi tarkoittaa ”alkuperäkirjaa”.

Genesis käsittelee kaiken alkuperää, aloittaen maailmankaikkeuden alkuperästä ja keskittyen sitten ihmisen ja Israelin kansan alkuperään.

Kun tutkimme ensimmäisen viikon lukua Genesiksen kirjasta, opimme paljon Jumalasta, mutta myös itsestämme. Alkuperämme tarina auttaa meitä löytämään määränpäämme ja ymmärtämään paikkamme maailmassa.

Bereshit, בְּרֵאשִׁית	In the beginning	1. Moos. 1:1-6:8
Noach, נֹחַ	Noah (rest)	6:9-11:32
Lech-Lecha, לֶךְ-לְךָ	Go forth, yourself!	12:1-17:27
Vayeira, וַיֵּרָא	And He appeared	18:1-22:24
Chayei Sarah, חַיֵּי שָׂרָה	Life of Sarah	23:1-25:18
Toledot, תּוֹלְדֹת	Generations	25:19-28:9
Vayetze, וַיֵּצֵא	And he went out	28:10-32:3
Vayishlach, וַיִּשְׁלַח	And he sent	32:4-36:43
Vayeshev, וַיֵּשֶׁב	And he settled	37:1-40:23
Miketz, מִקֵּץ	At the end of	41:1-44:17
Vayigash, וַיִּגַּשׁ	And he drew near	44:18-47:27
Vayechi, וַיְחִי	And he lived	47:28-50:26

*) Tähdellä merkityt osat voidaan viikkojen muuttuvasta lukumäärästä johtuen yhdistää seuraavaan osaan.

1. Mooseksen kirjan lukujaksot ovat tarjonneet meille kiehtovia kertomuksia Jumalan luomistyöstä, Aadamista ja Eevasta, Kainista ja Abelista, Nooan arkista, Baabelin tornista ja Aabrahamin seikkailuista. Olemme oppineet, kuinka Jumala loi maailman hyväksi, mutta ihmisen synti johti ihmiskunnan lankeemukseen. Jumala kuitenkin jatkuvasti osoitti armoaan ja pelasti Nooan ja hänen perheensä vedenpaisumuksesta.

Lisäksi olemme seuranneet Jumalan suunnitelmia Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa, kun hän valitsi heidät erityisiksi välikappaleikseen kansansa pelastamiseksi. Näiden kertomusten kautta olemme nähneet Jumalan uskollisuuden ja huolenpidon kansaansa kohtaan.

Nyt 2. Mooseksen kirjan lukujaksot ovat pian alkamassa. Tässä kirjassa olemme todistamassa Jumalan suuren voiman ilmenemistä, kun hän vapauttaa Israelin orjuudesta Egyptissä ja antaa Moosekselle ohjeet heidän johdattamisestaan ​​Luvattuun maahan. Kuulemme kymmenen käskyn annosta ja näemme Jumalan jatkuvan huolenpidon kansansa kohtaan. Olemme todistamassa Jumalan ihmeitä ja ihmeitä, jotka johtavat Israelin kansan vapautukseen ja heidän vaellukseensa kohti luvattua maata.

2. Mooseksen kirjan lukujaksot tarjoavat meille upean mahdollisuuden oppia lisää Jumalan luonteesta ja hänen suhteestaan ​​kansansa kanssa. Näiden kertomusten avulla voimme syventää ymmärrystämme siitä, kuinka Jumala toimii pelastaakseen kansansa ja johdattaa heitä kohti suurempaa tarkoitusta.

2. Mooseksen kirja Shemot (Exodus)

Shemot on toinen kirja Tooran kirjakäärössä ja sen ensimmäisen osan nimi. Shemot tarkoittaa ”nimiä”. Kirjaa kutsutaan englanniksi nimellä Exodus, joka tulee kreikkalaisesta käännöksestä, Septuagintasta. Kirjan nimi viittaa sen avauslauseeseen, joka luettelee Israelin poikien nimet, jotka tulivat Egyptiin Jaakobin kanssa. Exodus-kirja kertoo Israelin lasten orjuudesta Egyptissä ja heidän vapautumisestaan Mooseksen johdolla, Tooran antamisesta Siinainvuorella sekä kultaisen vasikan rakentamisesta ja tabernaakkelin rakentamisesta.

Kun tarkastelemme ensimmäistä viikon lukua Exodus-kirjasta, näemme Israelin lapset orjuudessa. Aluksi vaikuttaa siltä, että heidän Jumalansa on unohtanut heidät, mutta Jumala muistaa lupauksensa Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja lähettää Lunastajan heidän lastensa lapsille rakkaudestaan. Exodus-kirja antaa meille tarinan uskosta, vapautumisesta ja lupauksen täyttymisestä.

Shemot, שְׁמוֹת	Names	2. Moos. 1:1-6:1
Va’eira, וָאֵרָא	Appeared	6:2-9:35
Bo, בֹּא	Come!	10:1-13:16
Beshalach, בְּשַׁלַּח	When he sent out	13:17-17:16
Yitro, יִתְרוֹ	Jethro	18:1-20:23
Mishpatim, מִּשְׁפָּטִים	Laws	21:1-24:18
Terumah, תְּרוּמָה	Offering	25:1-27:19
Tetzaveh, תְּצַוֶּה	You shall command	27:20-30:10
Ki Tisa, כִּי תִשָּׂא	When you elevate	30:11-34:35
*Vayakhel, וַיַּקְהֵל	And he assembled	35:1-38:20
Pekudei, פְקוּדֵי	Accountings	38:21-40:38

*) Tähdellä merkityt osat voidaan viikkojen muuttuvasta lukumäärästä johtuen yhdistää seuraavaan osaan.

Toisen Mooseksen kirjan lukujaksot ovat täynnä merkittäviä tapahtumia, kuten Mooseksen syntymä ja pelastuminen, Jumalan ilmestyminen palavaan pensaaseen, Egyptin kymmenen vitsausta ja israelilaisten lähtö Egyptistä. Tämä kirja päättyy siihen, että israelilaiset rakentavat liitonarkun ja saavuttavat Siinain vuoren, jossa Jumala antaa Moosekselle Tooran lain.

Nyt siirrymme kolmannen Mooseksen kirjan lukujaksoihin, joita kutsutaan myös nimellä ”Levitikus”. Tässä kirjassa käsitellään tarkemmin jumalanpalveluksen käytäntöjä, uhrien antamista, puhdistumissääntöjä ja muita tärkeitä teemoja. Näiden lakien ja käytäntöjen tarkoitus oli lähentää ihmisiä Jumalaan ja auttaa heitä elämään pyhää elämää.

Levitikus alkaa pian sen jälkeen, kun israelilaiset ovat rakentaneet Siinain vuorella leirinsä ja valmistautuneet vastaanottamaan Jumalan lain. Tämä kirja antaa meille tärkeän katsauksen siihen, miten israelilaiset palvelivat Jumalaa pyhässä paikassa ja miten he pyrkivät elämään Jumalan tahdon mukaisesti.

3. Mooseksen kirja Vayikra (Leviticus)

Leviticus on kolmas Tooran kirjoista, jonka nimi tulee kreikkalaisesta Septuaginta (LXX) versiosta. Kirja käsittelee pääasiassa leeviläisiä rituaaleja, ja siitä käytetään nykyään juutalaisuudessa nimeä Vayikra, joka tarkoittaa ”ja hän kutsui”. Tämä nimi tulee kirjan ensimmäisestä heprealaisesta sanasta, joka löytyy kohdasta, jossa Jumala kutsuu Mooseksen kohtaamisteltalle.

Leviticus käsittelee useita aiheita, kuten uhripalvelusta, pappien velvollisuuksia, rituaalista puhtautta, ruokavalioita, pyhiä aikoja, pyhyyden lakeja ja lunastukseen liittyviä lakeja. Kirja sisältää myös eettisiä ohjeita ja korostaa pyhyyttä.

Tooran 24. luku on nimeltään Vayikra, joka on sama kuin Leviticuksen vanhempi heprealainen nimi. Tässä luvussa käsitellään uhripalvelusta ja esitellään viisi erilaista uhria. Leviticus on tärkeä kirja juutalaisuudessa, koska se auttaa ylläpitämään yhteyttä Jumalaan ja korostaa pyhyyttä sekä eettistä elämää.

Vayikra, וַיִּקְרָא	And he called	3. Moos. 1:1-5:26
Tzav, צַו	Command!	6:1-8:36
Shemini, שְּׁמִינִי	Eighth	9:1-11:47
*Tazria, תַזְרִיעַ	She bears seed	12:1-13:59
Metzora, מְּצֹרָע	Infected one	14:1-15:33
*Acharei Mot, אַחֲרֵי מוֹת	After the death	16:1-18:30
Kedoshim, קְדֹשִׁים	Holy ones	19:1-20:27
Emor, אֱמֹר	Say gently	21:1-24:23
*Behar, בְּהַר	On the Mount	25:1-26:2
Bechukotai, בְּחֻקֹּתַי	In My statutes	26:3-27:34

*) Tähdellä merkityt osat voidaan viikkojen muuttuvasta lukumäärästä johtuen yhdistää seuraavaan osaan.

Kolmas kirja Mooseksen kirjoissa on nimeltään ”Levitikus”. Se keskittyy juutalaisten pappeuteen ja uhriin, ja se opettaa juutalaisille kuinka kohdata Jumala pyhyydessään. Levitikus sisältää myös laajan kokoelman lakeja ja määräyksiä, jotka liittyvät juutalaiseen uskonnolliseen elämään, kuten erilaisia uhreja, pesuja, ruokasääntöjä ja seksuaalimääräyksiä. Kirja korostaa Jumalan pyhyyttä ja ihmisen syntisyyttä sekä antaa juutalaisille ohjeet Jumalan lähestymiseen.

Levitikuksen lopussa kuvataan Aaronin ja hänen poikiensa pappeuden vihkimystä, jonka avulla he ovat valmiita palvelemaan Jumalaa pyhäkössä. Tämä on merkittävä tapahtuma juutalaisessa uskonnossa, koska se osoittaa, että Jumala on valinnut Aaronin ja hänen jälkeläisensä edustamaan kansaansa hänen edessään. Tämä korostaa myös juutalaisten velvollisuutta kunnioittaa pappeja ja noudattaa Jumalan lakeja.

Seuraava kirja Mooseksen kirjoissa on ”Numerot”. Se kertoo Israelin vaelluksesta erämaan halki matkalla Luvattuun maahan, heidän epäonnistumisestaan maan reunalla ja sitä seuranneista neljänkymmenen vuoden vaelluksesta. Kirja päättyy tarinaan toisen sukupolven voitosta kanaanilaisten ensimmäisestä vastarinnasta. Kirjan nimi viittaa sen sisältämään yksityiskohtaiseen laskentaan israelilaisten sotilaiden ja leeviläisten sukupuusta ja määrästä. Numerot sisältää myös lukuisia juridisia määräyksiä, jotka koskevat esimerkiksi uhreja, puhdistautumisia ja rangaistuksia.

Näiden kahden kirjan yhdistelmä auttaa meitä ymmärtämään juutalaista uskontoa ja sen käytäntöjä. Levitikus opettaa Jumalan pyhyydestä ja kutsuu juutalaisia palvelemaan Jumalaa noudattaen tiukkoja lakeja ja sääntöjä. Numerot kuvaa juutalaisten kansanvaellusta ja osoittaa heidän historian merkityksen sekä niiden määräysten merkityksen, jotka auttoivat juutalaisia selviytymään ja kukoistamaan. Seuraava kirja Mooseksen kirjoissa on ”4. Mooseksen kirja” eli ”Numerot” englanniksi.

4. Mooseksen kirja Bemidbar (Numbers)

Tooran neljännen kirjan heprealainen nimi on Bamidbar, mikä tarkoittaa ”erämaassa”. Tämä nimi tulee kirjan ensimmäisestä jakeesta, joka kertoo, että HERRA puhui Moosekselle Siinain erämaassa. Englanninkielinen nimi ”Numbers” tulee Tooran kreikkalaisesta Septuaginta (LXX) versiosta. Numeroiden kirja kertoo Israelin kansan vaelluksesta erämaan halki matkalla Luvattuun maahan, mutta myös heidän epäonnistumisestaan maan reunalla ja neljänkymmenen vuoden vaelluksesta erämaassa. Kirjan lopussa kerrotaan toisen sukupolven voitosta kanaanilaisia vastaan ja israelilaisten valmistautumisesta ottamaan perintönsä. Kirjan sisällä on myös huomattava määrä juridista materiaalia.

Kirjan ensimmäinen ja 34. luku kertovat Israelin heimojen ja leeviläisten perheiden laskennasta ennen heidän lähtöään Siinailta.

Bamidbar, בְּמִדְבַּר	In the wilderness	4. Moos. 1:1-4:20
Naso, נָשֹׂא	Elevate!	4:21-7:89
Behaalotecha, בְּהַעֲלֹתְךָ	In your uplifting	8:1-12:16
Shlach, שְׁלַח-לְךָ	Send for yourself	13:1-15:41
Korach, קֹרַח	Korach	16:1-18:32
*Chukat, חֻקַּת	Law	19:1-22:1
Balak, בָּלָק	Balak	22:2-25:9
Pinchas, פִּינְחָס	Phinehas	25:10-30:1
*Matot, מַּטּוֹת	Tribes	30:2-32:42
Masei, מַסְעֵי	Journeys of	33:1-36:13

*) Tähdellä merkityt osat voidaan viikkojen muuttuvasta lukumäärästä johtuen yhdistää seuraavaan osaan.

Neljäs Mooseksen kirja, eli Numeroiden kirja, kertoo Israelin vaelluksesta erämaassa matkalla luvattuun maahan. Kirjan lukujaksot keskittyvät Israelin kansan kasvuun, matkustamiseen ja haasteisiin erämaassa. Numeroiden kirja sisältää myös paljon juridista materiaalia, kuten säännöksiä uhreista ja juhlista sekä käskyjä liittyen pappeuteen ja pyhäkköön.

Kirjan oppitunnit ovat moninaisia. Se osoittaa Jumalan huolenpidon ja suojelun kansalleen, vaikka he olivatkin kapinoivia ja epäileviä. Se myös korostaa tarpeen olla uskollinen Jumalalle ja noudattaa hänen käskyjään, jotka antavat suunnan elämälle ja johdattavat ihmisiä kohti Jumalaa.

Numeroiden kirja päättyy Israelin kansan pysähtyessä Kanaanin rajalle, mutta he eivät voi mennä sinne suoraan. Tämä johtuu siitä, että kansa oli epäonnistunut uskollisuudessaan ja oli rikkonut Jumalan käskyjä. He joutuvat vaeltamaan erämaassa vielä 40 vuotta, kunnes uusi sukupolvi voisi astua luvattuun maahan.

Kun siirrymme viidenteen Mooseksen kirjaan, Deuteronomiumiin, Mooseksen puheisiin Israelin kansalle jordanin toisella puolella, valmistautuen luvattuun maahan. Deuteronomiumin lukujaksot antavat meille lisätietoa Mooseksen viimeisistä puheista, lainsäädännöstä ja uskollisuudesta Jumalalle.

5. Mooseksen kirja Devarim (Deuteronomy)

Devarim on nimi sekä Tooran viimeiselle kirjalle että sen ensimmäiselle osalle. Se tarkoittaa ”sanoja” hepreaksi ja sitä kutsutaan englanniksi nimellä Deuteronomy. Kirjan nimi tulee sen aloittavista sanoista: ”Nämä ovat sanat (devarim), jotka Mooses puhui koko Israelille Jordanin toisella puolella erämaassa” (5. Moos. 1:1).

Kirjassa Mooses puhuu Israelin lapsille jäähyväispuheessaan ja kehottaa heitä pysymään uskollisina liitolle ja valmistautumaan pääsemään Kanaaniin. Hän käy läpi Tooran antamisen Siinain vuorella ja matkan luvattuun maahan sekä toistaa useita Tooran lakeja ja esittelee uusia lakeja. Kirjan rakenne noudattaa muinaisen Lähi-idän liittosopimusasiakirjan yleistä mallia.

Toinen nimi 5. Mooseksen kirjalle on Mishnah HaTorah, joka tarkoittaa ”Tooran toistoa”. Tämä nimi on samanlainen kuin kreikkalainen Septuaginta-nimi Deuteronomos, joka tarkoittaa ”toista lakia”. Englanninkielinen nimi Deuteronomy tulee sanoista Deuteronomos.

Kirjan alussa Israelin lapset ovat kokoontuneet Moabin tasangoille Jordanin toiselle puolelle Jerikon suunnalla.

Devarim, דְּבָרִים	Words	5. Moos. 1:1-3:22
Va’etchanan, וָאֶתְחַנַּן	Pleaded	3:23-7:11
Eikev, עֵקֶב	As a result	7:12-11:25
Re’eh, רְאֵה	See!	11:26-16:17
Shoftim, שֹׁפְטִים	Judges	16:18-21:9
Ki Teitzei, כִּי-תֵצֵא	When you go out	21:10-25:19
Ki Tavo, כִּי-תָבוֹא	When you enter in	26:1-29:8
*Nitzavim, נִצָּבִים	Standing	29:9-30:20
Vayelech, וַיֵּלֶךְ	And he went	31:1-31:30
Haazinu, הַאֲזִינוּ	Listen!	32:1-32:52
V’Zot HaBerachah, וְזֹאת הַבְּרָכָה	And this the blessing	33:1-34:12

*) Tähdellä merkityt osat voidaan viikkojen muuttuvasta lukumäärästä johtuen yhdistää seuraavaan osaan.

5. Mooseksen kirjan lukujaksot ovat opettaneet meille paljon siitä, kuinka Mooses johdatti Israelin kansaa Jordanin toiselle puolelle ja antoi heille viimeiset opetukset ennen kuolemaansa. Kirja sisältää myös Jumalan lupaukset, jos kansa pysyy uskollisena liitolle, sekä varoitukset seuraamuksista, jos he hylkäävät Jumalan ja hänen käskynsä.

Vaikka 5. Mooseksen kirja on Tooran viimeinen kirja, se toimii myös johdantona 1. Mooseksen kirjan lukujaksoille, jotka alkavat pian. 1. Mooseksen kirja kertoo maailman synnystä, ihmiskunnan alkuperästä ja Jumalan suunnitelmasta pelastaa ihmiset synnistä. Se sisältää myös monia merkittäviä tarinoita, kuten Aatamin ja Eevan, Kainin ja Abel, Nooan arkin ja Abrahamin elämän. Näiden tarinoiden kautta oppimme Jumalan luonteesta, hänen rakkautensa ja vanhurskauden olemuksesta sekä ihmisten vastuusta elää hänen tahtonsa mukaisesti.