Valikko Sulje

Iranin ja Israelin välinen pitkäaikainen konflikti sekä sen taustat

Iranin ja Israelin välinen konflikti on yksi Lähi-idän kestävimmistä ja monimutkaisimmista jännitteistä, joka on juurtunut syvälle alueen geopoliittiseen ja uskonnolliseen historiaan. Konfliktin juuret ulottuvat yli puolen vuosisadan taakse, ja vaikka molemmat maat olivat 1970-luvulle saakka melko neutraaleissa suhteissa, ne ovat nykyisin Lähi-idän vihamielisimpien valtioiden joukossa.

Varhaiset suhteet ja vallankumous

1950- ja 1960-luvuilla Iran ja Israel pitivät yllä maltillisia suhteita. Iranin shaahi Reza Pahlavi oli modernisoiva hallitsija, joka näki Israelin teknologian ja talouden kehityksen hyödyllisenä Iranin modernisoinnille. Molemmilla mailla oli yhteinen vihollinen – arabinationalismi, erityisesti Egyptin Gamal Abdel Nasserin johtamana. Tämä teki Iranista ja Israelista käytännönläheisiä liittolaisia kylmän sodan aikana, vaikka Iranin ja Israelin suhteet olivat epävirallisia.

Käänne tapahtui vuonna 1979, kun Iranin islamilainen vallankumous kaatoi shaahin hallinnon. Ayatollah Ruhollah Khomeinin johdolla valtaan noussut teokraattinen hallinto julisti Israelin laittomaksi ja sionistiseksi miehittäjävaltioksi. Iranin islamilainen tasavalta alkoi tukea Israelin vihollisia, kuten Hizbollahia Libanonissa ja myöhemmin Hamasia Gazassa, mikä johti radikaaliin muutokseen maiden suhteissa.

Ideologinen ja geopoliittinen vastakkainasettelu

Iranin ja Israelin välinen konflikti on osittain ideologinen ja osittain geopoliittinen. Ideologisesti Iranin teokraattinen hallinto on avoimesti sionismin vastainen, ja sen uskonnollinen johtaja on useaan otteeseen uhannut Israelin olemassaoloa. Iran pitää Israelia laittomana valtiona ja käyttää usein retoriikassaan ilmaisuja, kuten ”sionistinen entiteetti” sen sijaan, että se tunnustaisi Israelin valtion legitiimiyden.

Geopoliittisesti Iranin vaikutusvalta on kasvanut 2000-luvulla. Iranin hallinto pyrkii laajentamaan vaikutuspiiriään Lähi-idässä tukemalla shiialaisia aseellisia ryhmiä Syyriassa, Libanonissa, Irakissa ja Jemenissä. Tämä on tehnyt Iranista alueellisen voimatekijän, joka pyrkii rajoittamaan Israelin vaikutusvaltaa Lähi-idässä. Israel puolestaan on pyrkinyt estämään Iranin vaikutusvallan laajenemista, erityisesti sen läsnäoloa Syyriassa, missä Iranin tukemat joukot ovat taistelleet sisällissodassa ja rakentaneet infrastruktuuria Israelin rajoille.

Iranin ydinohjelma ja Israelin reaktiot

Iranin ydinohjelma on ollut konfliktin ytimessä 2000-luvulta lähtien. Israel on pitänyt Iranin ydinohjelmaa eksistentiaalisena uhkana. Israel ja monet länsimaat epäilevät, että Iranin ydinohjelman todellinen tavoite on kehittää ydinaseita, vaikka Iran on väittänyt ohjelman olevan rauhanomaiseen energiankäyttöön tähtäävä. Israel on toistuvasti uhannut iskeä Iranin ydinlaitoksiin, jos diplomaattiset neuvottelut eivät estä Iranin ydinaseiden kehitystä.

Tämä tilanne kärjistyi vuosina 2015 ja 2018. Vuonna 2015 solmittiin Iranin ydinsopimus (JCPOA), joka rajoitti Iranin ydinohjelmaa ja antoi kansainvälisiä tarkastuksia. Israel vastusti sopimusta jyrkästi ja piti sitä liian löyhänä. Vuonna 2018 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vetäytyi sopimuksesta, mikä johti uusiin jännitteisiin. Iran alkoi jälleen lisätä uraanin rikastamista, ja Israel on jatkanut salaisten operaatioiden suorittamista, joihin kuuluu iranilaisia ydinasiantuntijoita vastaan tehtyjä salamurhia ja sabotaasi-iskuja.

Nykyinen tilanne ja mahdolliset konfliktit

Vuoden 2024 tilanteessa Israel ja Iran ovat lähempänä sotilaallista yhteenottoa kuin koskaan aikaisemmin. Israelin hallitus harkitsee vakavasti sotilaallisia iskuja Iranin ydinohjelman kohteisiin. Samalla Iran on jatkanut ohjusten ja droonien kehitystä, mikä on lisännyt sen kykyä hyökätä Israelin kohteisiin. Myös Hizbollahin ja muiden Iranin tukemien ryhmien aktiivisuus Libanonin ja Gazan suunnalta lisäävät konfliktin mahdollisuutta.

Iranin ja Israelin välinen pitkäaikainen konflikti on osa suurempaa Lähi-idän geopoliittista dynamiikkaa, joka sisältää ideologisia, uskonnollisia ja strategisia elementtejä. Molemmat maat pyrkivät varmistamaan oman turvallisuutensa, mutta samalla ne ovat mukana laajemmassa alueellisessa valtataistelussa, joka vaikuttaa koko maailman turvallisuuteen.

Lähteet: The Times of Israel, The Jerusalem Post​

The Times of Israel​ The Times of Israel​ The Jerusalem Post.

Iranin ja Israelin konflikti vuonna 2024: eskaloitumisen kynnyksellä

Vuonna 2024 Iranin ja Israelin välinen konflikti on kärjistynyt merkittävästi. Israel on toistuvasti varoittanut, että Iranin ydinohjelman edistyminen saattaa pakottaa sen tekemään sotilaallisia iskuja Iranin ydinlaitoksiin. Yksi suurimmista huolenaiheista on Iranin kyky kehittää ydinase, ja vaikka Iran väittää ohjelmansa olevan rauhanomainen, kansainvälinen yhteisö ja erityisesti Israel pitävät sitä potentiaalisena turvallisuusuhkana.

Israelin hallitus on erityisesti pääministeri Benjamin Netanyahun johdolla pitänyt tiukkaa linjaa Iranin ydinohjelmaa vastaan. Netanyahu on toistuvasti korostanut, että Israel ei voi sallia Iranin saavuttavan ydinasekykyä, ja hän on varoittanut, että Israel toimii itsenäisesti, jos kansainvälinen yhteisö ei ryhdy toimiin. Vuonna 2024 keskustelut mahdollisista iskuista ovat lisääntyneet, ja Israelin tiedustelupalvelut raportoivat, että Iran on edistynyt merkittävästi ydinaseiden kehittämisessä​

The Jerusalem Post.

Alueellinen valta-asema ja vaikutus

Iranin vaikutusvalta Lähi-idässä on kasvanut huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Iranin tuki Hizbollahille Libanonissa, Hamasille Gazassa ja Syyrian presidentti Bashar al-Assadille on vahvistanut sen asemaa alueella. Tämä on saanut Israelin vastaamaan paitsi diplomaattisesti myös sotilaallisesti, erityisesti Syyrian ja Libanonin rajoilla, missä Iranin tukemat joukot toimivat.

Israelin ja Hizbollahin välinen konflikti on ollut jatkuvaa vuodesta 2006 lähtien, jolloin Israel ja Hizbollah kävivät 34 päivää kestäneen sodan. Vuonna 2024 tilanne on jälleen jännittynyt, ja Israel on tehnyt useita ilmaiskuja Hizbollahin asevarastoihin ja tukikohtiin Libanonissa ja Syyriassa estääkseen aseiden siirrot Iranista​

The Times of Israel​ The Jerusalem Post.

Kansainväliset reaktiot

Yhdysvallat on pitkään ollut Israelin merkittävin liittolainen ja tukija, ja vuonna 2024 se jatkaa Israelin tukemista Iranin ydinuhkaa vastaan. Samalla Yhdysvallat pyrkii kuitenkin hillitsemään konfliktin eskaloitumista ja toivoo diplomaattista ratkaisua. Yhdysvaltain presidentti on esittänyt huolensa sotilaallisesta eskalaatiosta ja sen mahdollisista vaikutuksista globaaliin öljyn hintaan ja energiamarkkinoihin, sillä Iran on merkittävä öljynviejä.

Euroopan maat ovat jakautuneet kysymyksessä. Jotkut, kuten Ranska ja Saksa, ovat korostaneet neuvotteluratkaisujen merkitystä ja toivovat paluuta vuoden 2015 ydinsopimukseen (JCPOA), kun taas toiset maat ovat ilmaisseet ymmärrystä Israelin turvallisuushuolille ja haluttomuudelle odottaa diplomaattisia prosesseja. Iranin aggressiiviset lausunnot ja sen jatkuva ohjusohjelman kehittäminen lisäävät entisestään alueellista epävakautta ja kansainvälistä huolta​

The Times of Israel​ The Jerusalem Post.

Tulevaisuuden näkymät

Iranin ja Israelin välinen konflikti on kehittymässä vaiheeseen, jossa sotilaallinen yhteenotto näyttää yhä todennäköisemmältä. Molemmat maat ovat keskellä vakavaa konfliktia, jossa panokset ovat korkeat, ja mahdollinen sotilaallinen yhteenotto voisi vaikuttaa koko Lähi-itään ja sen ulkopuolelle. Iranin halu laajentaa vaikutusvaltaansa alueella ja Israelin pyrkimykset rajoittaa Iranin kykyjä muodostavat pohjan laajemmalle geopoliittiselle kamppailulle, jonka lopputulokset vaikuttavat merkittävästi alueen tulevaisuuteen.

Lähteet: The Times of Israel, The Jerusalem Post​ The Times of Israel​ The Times of Israel​ The Jerusalem Post.