Valikko Sulje

Suomen itsenäisyyspäivä – Perinteet ja merkitys Israelin näkökulmasta

Siunattua itsenäisyyspäivää!

Suomen itsenäisyyspäivä, jota on vietetty 6. joulukuuta vuodesta 1917 alkaen, on suomalaisille kansallinen juhlapäivä täynnä perinteitä, historiaa ja ylpeyttä. Päivä symboloi Suomen pitkää matkaa itsenäisyyteen ja itsenäisen valtion aseman säilyttämistä maailmassa. Miltä tämä päivä näyttää Israelista käsin tarkasteltuna? Vaikka Suomen ja Israelin historia sekä kulttuuri ovat erilaisia, niillä on myös yhteisiä piirteitä, jotka tekevät suomalaisten itsenäisyyden juhlimisesta merkittävän hetken Israelista katsottuna.

Suomen itsenäisyyspäivän perinteet

Suomalaiset juhlistavat itsenäisyyspäivää hiljaisella arvokkuudella. Päivään kuuluvat kynttilöiden sytyttäminen ikkunoille, viralliset seppeleenlaskut sankarihaudoille ja juhlamenot, kuten Suomen tasavallan presidentin isännöimä itsenäisyyspäivän vastaanotto. Televisiossa katsottava Tuntematon sotilas -elokuva muistuttaa suomalaisia sodan raskauttamasta historiasta ja maanpuolustuksen merkityksestä.

Israelista käsin nämä perinteet voivat tuntua samalla sekä erilaisilta että tutuilta. Israelissa vastaavat juhlapäivät, kuten Yom Ha’atzmaut eli itsenäisyyspäivä, sisältävät seremonioita ja yhteisöllisiä juhlia, mutta niitä sävyttävät usein ilon ja ylpeyden ulkoiset ilmaisut, kuten ilotulitukset, tanssiesitykset ja yhteiset ateriat. Suomessa itsenäisyyspäivä on sen sijaan meditatiivisempi ja sisäänpäin katsova, mikä saattaa Israelista käsin vaikuttaa syvällisen pohdiskelevalta tavalla, joka kunnioittaa yksilön ja historian suhdetta.

Suomalaisten ja israelilaisten itsenäisyyden matka

Suomen ja Israelin itsenäisyyden historiat kietoutuvat monella tavalla toisiinsa. Molemmat maat ovat joutuneet taistelemaan oikeudestaan itsenäisyyteen vaikeissa olosuhteissa. Suomi lunasti itsenäisyytensä Venäjän vallankumouksen myötä, mutta sen asema jouduttiin varmistamaan talvi- ja jatkosotien raskailla uhrauksilla. Israel puolestaan itsenäistyi vuonna 1948 brittimandaatin päättymisen jälkeen, mutta itsenäisyyttä seurasi välittömästi sota, jossa nuori valtio joutui puolustamaan olemassaoloaan.

Nämä rinnakkaisuudet luovat ymmärryksen siltoja suomalaisten ja israelilaisten välille. Molemmat kansat tietävät, että itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa vaalimista ja puolustamista. Kansallinen ylpeys yhdistyy molemmissa maissa kiitollisuuteen niitä sukupolvia kohtaan, jotka ovat olleet valmiita uhrauksiin itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Kynttilöiden valossa

Yksi suomalaisen itsenäisyyspäivän keskeisistä symboleista on kynttilöiden sytyttäminen ikkunoille. Tämä perinne juontaa juurensa aikaan, jolloin suomalaiset halusivat ilmaista hiljaisen tukensa sortovuosina Venäjän keisarikuntaa vastaan. Israelista katsottuna kynttilöiden sytyttäminen saa lisämerkityksen, sillä kynttilät symboloivat juutalaisessa traditiossa usein toivoa, muistoa ja hengellistä uudistumista.

On kiinnostavaa, miten kahden eri maan kynttiläperinteet voivat kommunikoida samankaltaisia viestejä rauhan ja itsenäisyyden arvosta. Suomessa kynttilät syttyvät kaamoksen pimeydessä, kun taas Israelissa Hanukan kynttilöiden valo juhlistaa valon ihmettä ja vapauden voittoa. Molemmissa tapauksissa kynttilöiden liekit kantavat symbolista viestiä kansallisen identiteetin arvostamisesta.

Kansallinen identiteetti – Yhteiset arvot

Sekä Suomi että Israel ovat kansallisen identiteettinsä vaalijoita. Molempien maiden kulttuurit painottavat oman historian merkitystä kansan yhtenäisyyden ja arvojen pohjana. Suomessa itsenäisyyspäivän perinteet heijastavat kiitollisuutta menneisyyden sukupolville, jotka taistelivat maan puolesta, mutta myös halua säilyttää itsenäisyyden arvot tulevaisuudessa.

Israelissa itsenäisyyspäivän juhlat yhdistävät menneiden aikojen uhraukset nykyiseen ilon ja toivon juhlaan. Tämä kontrasti on mielenkiintoinen vertailukohta Suomen itsenäisyyspäivän hiljaisemmalle ja pohdiskelevammalle luonteelle. Molemmat tavat kuitenkin korostavat, että itsenäisyys on paitsi historiallisen voiton muistaminen myös jatkuva sitoumus rakentaa kestävää yhteiskuntaa.

Yhteinen perintö ja tulevaisuuden ystävyys

Israelissa Suomen itsenäisyyspäivää juhlistetaan usein pienimuotoisesti suurlähetystön järjestämillä tilaisuuksilla ja suomalaisten expat-yhteisöjen tapaamisilla. Päivään voi kuulua suomalaisia ruokia, kuten karjalanpiirakoita ja glögiä, sekä suomalaisen kulttuurin ja historian jakamista israelilaisille ystäville. Tämä muistuttaa molempien maiden välisestä lämpimästä ystävyyssuhteesta, jota ovat vahvistaneet molemminpuolinen kunnioitus ja yhteinen pyrkimys rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen maailmassa.

Suomen itsenäisyyspäivä ei siis ole vain suomalainen juhla; se voi toimia myös sillanrakentajana kansojen välillä. Sen perinteet ja merkitykset tarjoavat mahdollisuuden pohtia rauhan, vapauden ja kansallisen identiteetin arvoja tavalla, joka resonoi myös Israelissa. Molemmat kansat voivat oppia toisiltaan – suomalaisilta hiljaisen arvokkuuden voimasta ja israelilaisilta ilon ja yhteisöllisyyden merkityksestä.

Kun kynttilät syttyvät

Kun kynttilät syttyvät suomalaisten ikkunoilla 6. joulukuuta, niiden valo voi kantaa aina Israeliin asti, muistuttaen ystävyydestä ja yhteisestä arvostuksesta itsenäisyyden perintöä kohtaan. Tämä juhla kertoo siitä, että kansallinen itsenäisyys on paitsi historiallinen saavutus myös jatkuva sitoutuminen arvoihin, jotka yhdistävät kansakuntia.

Suomen ja Israelin tarinat ovat erilaisia, mutta niiden keskeinen sanoma on yhteinen: itsenäisyys on arvokas lahja, joka ansaitsee huolellista vaalimista – kynttilän liekin tavoin, joka valaisee pimeyden keskellä.

Siunattua itsenäisyyspäivää!