Maanantaina 19. toukokuuta 2025 Israel herää lempeän kevätauringon säteisiin. Aamun viileys väistyy nopeasti, kun kirkas taivas avautuu ilman ainoatakaan pilvenhattaraa, ja lämpö nousee vähitellen miellyttäviin lukemiin.
Jerusalemissa ilma tuntuu raikkaalta ja kevyeltä – kuin kevät olisi päättänyt viipyä vielä hetken ennen kesän paahtavaa otetta. Lämpötila kohoaa noin 26 asteeseen, mutta kuivassa vuoristoilmassa olo säilyy virkistävänä. Kaupungin kiviset kujat ja vanhat muurit hohkaavat lämpöä, ja auringonvalo heijastuu kauniisti kultaisista kupoleista ja valkoisista kivitaloista.
Rannikolla, Tel Avivissa, aurinko lämmittää Välimeren rantaa jopa hieman reippaammin, 27 asteen tienoille. Meren kevyt tuuli tuo mukanaan suolaisen raikkauden, ja kaupungin vilkkaat bulevardit täyttyvät aamujoogaa harrastavista ihmisistä, rantakahviloista nousevasta kahvin tuoksusta ja iloisista äänistä. Rantaelämä kutsuu – sää on kuin tehty auringonottoon ja pitkille kävelyille veden äärellä.
Koko maassa sää on kirkas, kuiva ja ilahduttavan tasainen – ei sateen uhkaa, ei tukahduttavaa kuumuutta. Tämä on juuri sellainen päivä, jolloin Israelin maisemat pääsevät oikeuksiinsa: Oliivilehdot kylpevät valossa, Negevin autiomaa kimaltelee hiekan sävyissä, ja Galilean kukkulat houkuttelevat kulkijaa.
Lyhyesti: Israelissa eletään toukokuun parasta aikaa – lämmin, aurinkoinen ja hyväntuulinen maanantai.
Turvallisuus: Israelin ilmaiskut Gazassa surmaavat kymmeniä, mukaan lukien lapsia
Israelin puolustusvoimat (IDF) jatkoi laajamittaista sotilasoperaatiotaan Gazassa, mikä johti ainakin 33 ihmisen kuolemaan, joista yli puolet oli lapsia. Erityisesti Al-Mawasin alueella eteläisessä Gazassa iskut kohdistuivat telttoihin, joissa asui siirtymään joutuneita palestiinalaisia. IDF ei ole kommentoinut iskuja.
Konfliktit: Hamasin johtaja Muhammad Sinwarin kuolema vahvistettu
Saudiarabialaisen Al-Hadath-kanavan mukaan Hamasin sotilassiiven komentaja Muhammad Sinwar ja Rafahin prikaatin komentaja Mohammed Shabaneh kuolivat IDF:n ilmaiskussa Khan Younisin alueella. Sinwarin ruumis löydettiin tunnelista yhdessä kymmenen avustajansa kanssa.
Diplomatia: Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance vierailee Israelissa
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance odotetaan saapuvan Israeliin myöhemmin tällä viikolla. Vierailun tarkoituksena on tukea alueen jännitteiden lieventämistä, eikä se liity presidentti Donald Trumpin päätökseen ohittaa Israel hänen viimeisimmällä Lähi-idän kiertueellaan.
Politiikka: Trump ja Netanyahu – jännitteet kasvavat
Presidentti Donald Trump kommentoi pääministeri Benjamin Netanyahua sanoen, että hän ei ole turhautunut Netanyahuun, vaan pitää tätä ”vihaisena miehenä, ja hänen pitäisi olla”. Kommentti viittaa kasvaviin jännitteisiin Yhdysvaltojen ja Israelin johtajien välillä.
Ympäristö: Metsäpalot riehuvat Israelissa ja Länsirannalla
Huhtikuun lopussa alkaneet metsäpalot ovat tuhonneet yli 25 000 dunamia (noin 25 neliökilometriä) maata Israelissa ja Länsirannalla. Palot ovat johtaneet yli 10 000 ihmisen evakuointiin ja aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja luonnolle ja infrastruktuurille.
Kulttuuri: Yuval Raphael sijoittui toiseksi Euroviisuissa
Israelin edustaja Yuval Raphael saavutti toisen sijan Euroviisuissa Baselissa. Hänen esityksensä sai yleisöltä suuren suosion, vaikka tapahtumaa varjostivat pro-palestiinalaisten mielenosoitukset.
Politiikka: Israelin hallitus hyväksyy uuden budjetin
Israelin hallitus on hyväksynyt uuden budjetin, joka keskittyy puolustusmenojen lisäämiseen ja infrastruktuurihankkeisiin.Budjetti sisältää myös varoja koulutuksen ja terveydenhuollon parantamiseen. Opposition mukaan budjetti ei kuitenkaan riittävästi huomioi sosiaalista eriarvoisuutta.
Diplomatia: Israel ja Egypti vahvistavat yhteistyötään
Israel ja Egypti ovat sopineet tiivistävänsä yhteistyötään turvallisuus- ja talousasioissa. Maat aikovat lisätä yhteisiä sotaharjoituksia ja kehittää yhteisiä infrastruktuurihankkeita. Tämä yhteistyö nähdään tärkeänä alueellisen vakauden kannalta.
Yhteiskunta: Nuorisotyöttömyys kasvussa Israelissa
Uusien tilastojen mukaan nuorisotyöttömyys on noussut Israelissa viimeisen vuoden aikana. Asiantuntijat pitävät syynä talouden hidastumista ja koulutusjärjestelmän haasteita. Hallitus on luvannut uusia ohjelmia nuorten työllistämiseksi.
Ihmisoikeudet: Raportti paljastaa vankien huonoja oloja
Ihmisoikeusjärjestö on julkaissut raportin, joka paljastaa huonoja olosuhteita Israelin vankiloissa. Raportin mukaan vangeilla on puutteellinen pääsy terveydenhuoltoon ja heitä kohdellaan epäinhimillisesti. Viranomaiset ovat luvanneet tutkia asiaa.
Henkilöt: Tunnettu toimittaja saa kansainvälisen palkinnon
Israelilainen toimittaja on saanut kansainvälisen palkinnon työstään lehdistönvapauden edistämiseksi. Hän on tunnettu rohkeista paljastuksistaan ja sitoutumisestaan totuuden etsimiseen. Palkinto nähdään tunnustuksena hänen merkittävästä panoksestaan journalismiin.
Historia: Arkeologit aloittavat uuden kaivauksen muinaisessa Israelin pääkaupungissa
Israelin arkeologit ovat käynnistäneet uuden kaivauksen Sebastian alueella Länsirannalla, joka tunnetaan muinaisena Israelin pääkaupunkina. Alueella on löydetty jäänteitä, jotka ulottuvat Raamatun ajoista nykypäivään.Palestiinalaishallinto on tuominnut kaivauksen, syyttäen Israelia kulttuuriperinnön politisoinnista.
Juhlat: Lag Ba’omer – sankarillisen historian juhla
Lag Ba’omer, juutalainen juhlapäivä, jota vietetään iyyarin 18. päivänä, on perinteisesti liitetty Rabbi Shimon bar Yochain muistoon ja Bar Kokhban kapinaan Rooman valtakuntaa vastaan. Juhla symboloi valoa ja toivoa vaikeina aikoina, ja sitä vietetään nuotioilla, laululla ja tanssilla.
Kulttuuri: Israelin taidemuseo esittelee uuden näyttelyn
Israel Museum Jerusalemissa on avannut uuden pysyvän näyttelyn nimeltä ”Israelin taide – heilurin liike”, joka tarjoaa monipuolisen näkökulman paikalliseen kulttuuriin. Näyttely ei seuraa perinteistä kronologista järjestystä, vaan pyrkii heijastamaan nykyhetken ääniä ja hiljaisuuksia.
Kulttuuri: Jerusalem International Writers Festival valaisee kirjallista maisemaa
Jerusalemin kansainvälinen kirjailijafestivaali järjestetään tällä viikolla, tuoden yhteen kirjailijoita ja lukijoita eri puolilta maailmaa. Tapahtuma tarjoaa keskusteluja, työpajoja ja esityksiä, jotka rikastuttavat Israelin kulttuurista elämää.
Kulttuuri: Simon Durban pohtii 15 vuottaan Banksyn ja sionismin parissa
Taiteilija Simon Durban kertoo kokemuksistaan työskennellessään Banksyn kanssa ja siitä, miten hänen juutalainen identiteettinsä ja sionisminsa ovat vaikuttaneet hänen taiteeseensa. Durbanin tarina heijastaa taiteen ja identiteetin monimutkaista suhdetta.
Turvallisuus: Israel torjuu Houthien ohjushyökkäyksen – kaksi loukkaantui suojautuessaan
Israelin puolustusvoimat (IDF) ilmoitti torjuneensa Jemenistä laukaistun ballistisen ohjuksen, jonka Houthi-kapinalliset olivat suunnanneet Israeliin. Torjunnan aikana kaksi henkilöä loukkaantui lievästi pyrkiessään suojaan. Tämä hyökkäys on osa laajempaa Houthien kampanjaa, joka on kohdistunut Israeliin viime viikkoina.
Konfliktit: Israel aloittaa laajamittaisen operaation Gazassa – kymmeniä kuolleita
IDF on käynnistänyt uuden laajamittaisen sotilasoperaation Gazan alueella, jonka tavoitteena on Hamasin hallinnon heikentäminen ja panttivankien vapauttaminen. Operaation aikana on raportoitu kymmenistä kuolleista ja useista loukkaantuneista. Israelin hallitus on ilmoittanut, että operaatiot jatkuvat, kunnes kaikki tavoitteet on saavutettu.
Historia: Hamasin hyökkäyksen taustalla pyrkimys estää Israelin ja Saudi-Arabian normalisaatio
Israelin joukot ovat löytäneet Gazan tunneleista asiakirjoja, jotka viittaavat siihen, että Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemän hyökkäyksen tarkoituksena oli estää mahdollinen rauhansopimus Israelin ja Saudi-Arabian välillä. Asiakirjojen mukaan Hamasin johto halusi sabotoida normalisaatioprosessia, joka olisi voinut heikentää heidän asemaansa alueella.
Historia: Bnei Menashen – muinaisen Manassen heimon paluu Israeliin jatkuu
Kadonneiden sukukuntien paluu Israeliin ei ole enää pelkkä historian kaiku vaan ajankohtainen todellisuus. Yksi merkittävimmistä esimerkeistä tästä on Koillis-Intian Mizoramin ja Manipurin alueilla elävä Bnei Menashen -yhteisö, joka katsoo polveutuvansa Raamatun Manassen heimosta – yhdestä kymmenestä kadonneesta Israelin sukukunnasta.
Vuonna 2005 Israelin sefardiyhteisön ylin rabbi Shlomo Amar tunnusti Bnei Menashenin juutalaisiksi, mikä mahdollisti heidän virallisen paluunsa Israeliin osana aliyah-prosessia. Tähän mennessä jo yli 4 000 yhteisön jäsentä on muuttanut Israeliin, ja arviolta 6 000 odottaa vielä mahdollisuutta liittyä esi-isiensä kansaan.
Viimeisimpien uutisten mukaan uusia siirtolaisryhmiä ollaan jälleen valmistelemassa. Israelin sisäministeriössä sekä maahanmuuttojärjestöissä ollaan neuvottelemassa kiintiöistä ja käytännön järjestelyistä, jotta lisää Bnei Menashen -yhteisön jäseniä voitaisiin vastaanottaa vielä vuoden 2025 aikana.
Bnei Menashenin tapaus ei ole ainoa. Kadonneiden sukukuntien etsintä ja heidän potentiaalinen paluunsa ovat osa laajempaa historiallista ja uskonnollista keskustelua siitä, kuka kuuluu juutalaiseen kansaan ja mitä ”paluu Israeliin” nykyaikana merkitsee. Samalla teknologian kehitys – erityisesti geneettiset sukututkimukset ja digitaaliset arkistot – on tuonut esiin entistä useampia yksilöitä ja ryhmiä, jotka uskovat polveutuvansa Israelin muinaisista heimoista.
Bnei Menashen -yhteisön tarina koskettaa sekä kansallista että hengellistä tasoa. Monille israelilaisille tämä ei ole vain demografinen kysymys, vaan osa profeetallista kertomusta kansan kokoamisesta takaisin esi-isiensä maahan – sukupolvien eron ja satojen vuosien matkan jälkeen. Uutinen perustuu Israel365Newsin ja Israel21c:n tuoreisiin raportteihin.
Suomen hallitus ja Kirkon ulkomaanapu ovat vuosien ajan tukeneet useilla miljoonilla euroilla palestiinalaisia kansalaisjärjestöjä
Suomen hallitus ja Kirkon Ulkomaanapu ovat vuosien ajan tukeneet useilla miljoonilla euroilla palestiinalaisia kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta on herättänyt huolta niiden yhteyksistä ääriliikkeisiin ja ristiriidasta Suomen virallisen kahden valtion ratkaisun tavoitteen kanssa. NGO Monitor -järjestön vanhempi tutkija Shaun Sacks on kritisoinut tätä rahoitusta ja nostanut esiin järjestöjen toiminnan läpinäkyvyyden puutteita sekä mahdollisia yhteyksiä terroristijärjestöihin.
Suomi on tukenut palestiinalaisalueiden kansalaisjärjestöjä kehitysyhteistyövaroilla, joiden tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Kirkon Ulkomaanapu on ollut keskeinen toimija tässä työssä. Kuitenkin NGO Monitorin mukaan osa näistä järjestöistä, kuten Al-Haq ja Al-Mezan, on yhdistetty kansainvälisesti tunnustettuihin terroristijärjestöihin, kuten PFLP:hen ja Hamasin poliittiseen siipeen. Esimerkiksi Al-Haqin johtaja Shawan Jabarin on Israelin korkeimman oikeuden mukaan ollut PFLP:n jäsen, ja järjestö on saanut merkittäviä summia eurooppalaisilta rahoittajilta.
Shaun Sacks on tuonut esiin huolen siitä, että ihmisoikeusjärjestöjen toiminta on usein suojassa kritiikiltä niiden ”sädekehä-efektin” vuoksi, mikä vaikeuttaa niiden toiminnan valvontaa. Hän vertaa tilannetta siihen, että samat järjestöt sekä arvioivat tilanteen vakavuutta että saavat rahoitusta sen ”ratkaisemiseen”, ilman selkeitä mittareita tulosten arvioimiseksi.
Useat Euroopan maat ovat tarkistaneet rahoitustaan palestiinalaisjärjestöille. Esimerkiksi Saksa ja Sveitsi ovat lopettaneet rahoituksen Al-Haqille ja PCHR:lle niiden yhteyksien vuoksi PFLP:hen ja väkivallan oikeuttamiseen.
Suomen tuki palestiinalaisjärjestöille on herättänyt kysymyksiä rahoituksen kohdentamisesta ja sen yhteensopivuudesta Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden kanssa. Shaun Sacksin mukaan on tärkeää lisätä läpinäkyvyyttä ja valvontaa, jotta varmistetaan, että suomalaiset veronmaksajien rahat eivät tue järjestöjä, jotka toimivat vastoin rauhanomaista kahden valtion ratkaisua.
Keskustelu aiheesta jatkuu, ja se vaatii tarkkaa harkintaa Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan linjauksista ja niiden käytännön toteutuksesta.
Heimojen paluu Raamatun profetioissa
Israelin kahdentoista heimon profeetallista paluuta voidaan pitää keskeisenä teemana monissa Vanhan testamentin kirjoissa. Raamatun tutkijayhteisössä teos tunnetaan erityisesti siitä, että se korostaa Israelin kansan kokonaisvaltaista ennalleenasettamista – ei vain juutalaisten paluuta Juudasta, vaan myös ”kadonneiden heimojen” palautumista.
Raamatun kohtiin kuten Jesaja 11:11–12, Hesekiel 37 ja Sakarja 10 viitaten teos selittää, kuinka Jumala kokoaa kansansa ”kaikista maan ääristä”, ei ainoastaan Babylonin pakkosiirtolaisuudesta palanneet, vaan myös Israelin pohjoisvaltakunnan hajotetut heimot. Erityisen paljon huomiota saa Hesekielin näky kahdesta sauvasta, jotka yhdistyvät yhdeksi – Juudan ja Efraimin (eli Israelin) yhdistämisen vertauskuvana.
Profetiat ovat osa vielä keskeneräistä jumalallista suunnitelmaa: ”Vaikka osa kansasta on jo palannut Israeliin, täydellinen täyttymys odottaa vielä tulevaisuudessa – aikana, jolloin kaikki heimot tunnustavat Messiaan ja yhdistyvät jälleen yhdeksi kansaksi Jumalan tahdon mukaan.” Teoksen mukaan tämä liittyy myös Messiaan toiseen tulemukseen ja maailmanhistorian lopulliseen käännekohtaan.
Heimojen paluu ei ole vain historiallinen tapahtuma, vaan myös hengellinen prosessi, johon kuuluu parannus, identiteetin palautuminen ja yhteys liiton Jumalaan.
Israel valmis lopettamaan sodan panttivankien palauttamiseksi – Neuvottelut Dohassa kriittisessä vaiheessa
Israelin pääministerin toimisto (PMO) myönsi lauantaina, että maa on valmis lopettamaan Gazan sodan, mikäli kaikkien panttivankien vapauttamisesta ja Hamasin aseista riisumisesta päästään sopuun. Lausunto liittyy meneillään oleviin neuvotteluihin Dohassa, joissa Israelin neuvottelutiimi etsii ratkaisua laajamittaisen tulitauon aikaansaamiseksi.
Pääministeri Benjamin Netanjahun aloitteesta Dohassa työskentelevä neuvottelutiimi tarkastelee mahdollisuutta sopimukseen, joka voisi toteutua niin kutsutun Witkoffin ehdotuksen mukaisesti tai osana kokonaisvaltaista vihollisuuksien lopettamista. ”Tällainen järjestely sisältäisi kaikkien panttivankien vapauttamisen, Hamasin johtajien karkotuksen sekä Gazan aseistariisunnan”, pääministerin toimisto totesi.
Mikä on pelissä?
Israelin ja Hamasin välinen sota on jatkunut lokakuusta 2023 lähtien, ja panttivankien kohtalo on ollut kansallisesti kipeä kysymys. Useita israelilaisia ja ulkomaalaisia siviilejä otettiin vangiksi Hamasin hyökkäyksessä 7. lokakuuta, ja monet heistä ovat edelleen Gazassa.
Nyt neuvottelut Dohassa ovat nousseet keskiöön, ja Israelin viranomaiset viestivät ensimmäistä kertaa avoimesti, että sodan päättäminen on todellinen vaihtoehto – mutta vain, jos Hamas suostuu kattavaan ratkaisuun. Tämä tarkoittaisi paitsi panttivankien vapauttamista myös järjestön rakenteiden purkamista ja aseistariisuntaa.
Sisäistä kritiikkiä ja poliittista jännitettä
Pääministerin toimisto reagoi voimakkaasti myös reservin prikaatinkenraali Oren Setterin tuoreisiin väitteisiin. Setter, entinen neuvottelutiimin jäsen, esitti, että sopimus olisi voitu saavuttaa jo aiemmin. PMO:n mukaan hänen väitteensä ovat ”täysin vailla perusteita”, ja amerikkalaiset viranomaiset ovat toistuvasti vahvistaneet, että Hamas on ollut kuukausia neuvottelujen esteenä.
Setteriä syytettiin hallituksen politiikan heikentämisestä vuodoin ja tiedotusvälineissä esitetyin kommentein, joiden katsottiin vaarantaneen panttivangit ja hyödyttäneen Hamasin propagandaa. Häntä syytettiin myös halusta päättää sota ilman Hamasin vallan murtamista.
Strateginen taitekohta
PMO:n mukaan pääministerin johdonmukaisella linjalla on ollut pidemmän tähtäimen merkittävä strateginen vaikutus: ”Jos Netanjahu olisi taipunut Setterin ja hänen liittolaistensa painostukseen, Hamas olisi ehtinyt rakentaa voimansa uudelleen, Hizbollahin johtajat olisivat yhä elossa ja Iran olisi säästynyt vaurioilta”, lähteet arvioivat.
Setter puolestaan totesi Kan Reshet Betin haastattelussa, että nyt on ”optimaalinen hetki” kattavan sopimuksen solmimiseksi, koska sekä sotilaallinen että diplomaattinen paine Hamasia kohtaan on ennätyskorkealla. Hän pelkää mahdollisuuden menevän jälleen ohi, mikäli tyydytään vain osittaiseen ratkaisuun.
Tilanne Dohassa on ratkaiseva. Ensimmäistä kertaa Israelin hallinto myöntää julkisesti, että sota voisi päättyä, mikäli panttivankien vapauttaminen ja Hamasin aseista riisunta toteutuvat osana sopimusta. Ratkaisua haetaan monimutkaisessa ympäristössä, jossa diplomatia, turvallisuus ja poliittinen paine ovat tiukassa tasapainossa.
Mahdollinen läpimurto olisi historiallinen, mutta tie sopimukseen on edelleen täynnä esteitä. Kansainvälisen yhteisön huomio kohdistuu nyt Dohaan – voisiko sieltä löytyä avain Lähi-idän tämänhetkisen kriisin ratkaisuun?
Sotilaat väsyivät ja kieltäytyivät menemästä Gazaan – komentaja uhkasi vankilalla
Israelin puolustusvoimissa (IDF) on syntynyt kiistanalainen tilanne, jossa yksitoista jalkaväkisotilasta kieltäytyi siirtymästä Gazaan uuteen taisteluvaiheeseen uupumuksen vuoksi. Tapaus raportoitiin Kan Reshet Bet -kanavalla, ja se on herättänyt laajaa keskustelua sotilaiden jaksamisesta sekä komentajien vastuusta.
Kieltäytyminen väsyneenä
Sotilaat, jotka ovat osa jalkaväkiprikaatia, ilmoittivat pataljoonan komentajalle, etteivät enää kykene jatkamaan taistelutehtävissä Gazassa, koska ovat fyysisesti ja henkisesti uupuneita jatkuvasta taistelutoiminnasta, jota on jatkunut lokakuusta 2023 lähtien. Erityisesti intensiivinen maahyökkäysvaihe on vaatinut veronsa monilta taistelijoilta.
Komentajan reaktio oli jyrkkä: Hän uhkasi sotilaita 20 päivän sotilasvankilalla, koska he hänen mukaansa rikkoivat suoraa käskyä.
Armeijan linja ja aiemmat käytännöt
Tapauksessa on herättänyt huomiota se, että aiemmin IDF on suhtautunut myötätuntoisesti sotilaisiin, jotka ovat pyytäneet siirtoa pois taistelualueelta pitkän palvelusjakson jälkeen. Monet reserviläiset ovat saaneet jatkaa palvelusta hallinnollisissa tai tukirooleissa yksiköissä, ilman että heitä olisi rangaistu.
Sotilaskomentajien yleinen linja on ollut olla rankaisematta taistelijoita, jotka ovat palvelleet pitkään ja osoittaneet halua jatkaa palvelusta muissa tehtävissä. Tapaus, jossa komentaja uhkasi vankilalla, poikkeaa siis tavanomaisesta käytännöstä ja on herättänyt keskustelua johtamiskulttuurista IDF:n sisällä.
Uupumus ja moraali sodan keskellä
Sodan pitkittyessä sotilaiden jaksaminen on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi. Gazan maataistelu on ollut raskas ja vaativa operaatio, ja sekä henkinen että fyysinen rasitus ovat olleet äärimmäisiä. Useat asiantuntijat ovat jo aiemmin varoittaneet, että ilman riittävää lepoa ja huoltoa sotilaiden moraali ja toimintakyky voivat heikentyä merkittävästi.
Tapaus nostaa esiin myös kysymyksiä sotilaiden oikeuksista ja komentajien vastuista. Onko komentajilla oikeus pakottaa uupuneet sotilaat takaisin rintamalle vai tulisiko tilanteisiin suhtautua yksilöllisemmin? Missä menee käskyn noudattamisen ja inhimillisen kestokyvyn raja?
Tämä yksittäinen tapaus avaa tärkeän näkökulman Israelin puolustusvoimien toimintaan sodan keskellä. Kun konflikti jatkuu kuukausikaupalla, jaksamisen, johtamisen ja sotilaiden hyvinvoinnin kysymykset nousevat yhä merkittävämpään rooliin. Johtajien tehtävänä on tasapainotella operatiivisten tavoitteiden ja joukkojensa inhimillisen kestävyyden välillä – tehtävä, joka ei ole helppo sodan keskellä.