Maanantai 22.09.2025

Maanantai 22. syyskuuta 2025 Israelissa tarjoaa tyypillisen varhaissyksyn päivän, jossa kesä ei ole vielä täysin väistynyt mutta aamuissa on jo ripaus viileämpää kirkkautta.

Jerusalemissa yö kietoutuu raikkaaseen 19–21 asteen lämpöön, ja kaupungin kivitalot säilyttävät yön viileyden pitkään aamun puolelle. Auringon noustessa lämpö hiipii vähitellen esiin – ensin lempeänä, sitten voimakkaampana – ja iltapäivään mennessä saavutetaan yli 30 asteen kesäiset lukemat. Päivä on aurinkoinen, kirkas ja lähes pilvetön, kuin taivas olisi pyyhitty puhtaaksi odottamaan juhla-aikaa.

Illansuussa lämpö taittuu jälleen pehmeämmäksi, ja kaupungin kaduille laskeutuu miellyttävä 22–24 asteen hengähdys, jolloin ihmiset voivat istahtaa kahviloiden terasseille ilman varjojen hakemista.

Säässä on siis kaksijakoisuus: päivällä kuuma, valoa tulviva kesä, yöllä ja aamulla lempeän viileä syksy. Tämä tekee päivästä täydellisen sekä ulkoiluun että rauhalliseen illanviettoon – kuin Israel haluaisi tarjota muistutuksen sekä menneestä kesästä että tulevasta syksyn juhlakaudesta.

Jerusalem
Kuten jo kerroin, Jerusalem hengittää vuoristoisen syksyn rytmissä: yöt ja varhaiset aamut ovat viileitä, jopa 19 astetta, mutta päivällä aurinko muuttaa kaupungin lämpimäksi ja kirkkaaksi, lämpötilan noustessa reilusti 30 asteen tienoille. Vanhan kaupungin kiviset muurit imevät lämpöä päivällä ja luovuttavat sitä illan hämärässä, jolloin syysilma on samalla sekä lämmin että raikkaan viileä. Jerusalemissa sää tuntuu hengelliseltä kontrastilta – kuin muistutukselta siitä, että valo ja viileys kulkevat rinnakkain.

Tel Aviv
Rannikolla Välimeri tasoittaa lämpötiloja. Tel Avivissa aamut alkavat noin 23 asteessa ja päivällä noustaan 29–30 asteeseen. Kosteus tekee ilmasta hieman raskaamman kuin vuoristossa, mutta merituuli virkistää ja tuo suolaisen vivahteen ilmaan. Aurinko kimmeltää vaaleaa hiekkaa vasten, ja rantakatu täyttyy lenkkeilijöistä ja kahviloiden asiakasvirrasta. Päivä tuntuu jatkavan kesää – täällä syksy hiipii hitaasti, huomaamatta, vain hieman pehmeämpänä valona iltaisin.

Eilat
Etelässä, autiomaan ja Punaisenmeren rajalla, Eilat tarjoaa aivan toisenlaisen kokemuksen. Aamulla lämpötila on jo 26 astetta, ja iltapäivällä elohopea nousee 36 asteen tienoille. Aurinko paistaa armottomasti, taivas on syvän sininen ja pilvetön. Kuumuus houkuttelee varjoihin tai meren rantaan, jossa veden turkoosi loiste tuo helpotusta. Illalla lämpötila laskee vain vähän – yölläkin pysytään yli 25 asteessa. Eilatin sää on kesäkuuma ja autiomaisen pysäyttävä, kuin toinen todellisuus verrattuna Jerusalemin ja Tel Avivin syksyisempiin vivahteisiin.

Diplomatia: Saudi-normalisaatio jäissä – Israel asettaa ehdoksi Hamasin kukistamisen
Israel Hayomin mukaan Israel on välittänyt Riadille viestin, ettei suhteiden normalisointia edistetä ennen kuin Hamas on selvästi lyöty. (lähde: Israel Hayom) Tämä asettaa neuvotteluille kovan esiehdon ja siirtää painopistettä takaisin Gazan sotilaalliseen lopputulemaan. Saudi-Arabia lukee tilanteen Jerusalemissa koalitiopolitiikan sanelemaksi ja on laittanut normalisaation “holdille”. Strategisesti tämä lukitsee kolme kehää yhteen: 1) sotilaallinen paine Gazassa, 2) alueellinen diplomatia (Riad–Washington–Jerusalem) ja 3) sisäpoliittinen koalitiodynamiikka Israelissa. Jos Hamasin “kukistamisen” mittari jää epäselväksi (esim. johtajuuden eliminointi vs. toimintakyvyn mureneminen), normalisaatio voi venyä, mikä taas pienentää Yhdysvaltain mahdollisuuksia rakentaa laajempaa turvallisuusarkkitehtuuria Irania vastaan.

Diplomatia: YK-viikon lähtölaukaus – kova retoriikka ja valtiotunnustuksen paineet
Israel Hayomin analyysin mukaan New Yorkin YK-viikolla Saudi-Arabia ja Ranska vauhdittavat Palestiinan valtion tunnustusta, ja Yhdysvaltain presidentti palaa yleiskokoukseen korostaen kahden valtion ratkaisua. (lähde: Israel Hayom) Israelille tämä merkitsee samanaikaista puolustusta kahdella rintamalla: narratiivinen taistelu kansainvälisillä foorumeilla sekä operatiivinen paine Gazassa ja pohjoisessa. Mitä enemmän tunnustuskeskustelu konkretisoituu, sitä tärkeämmäksi nousee Jerusalemin kyky esittää uskottava tiekartta sodanjälkeiseen hallintoon Gazassa – ilman sitä diplomaattinen vastatuuli vahvistuu.

Politiikka: Bennett kirittää – “Emme salli vaalien viivyttämistä”
Entinen pääministeri Naftali Bennett syytti hallitusta “haitallisten normien” leviämisestä ja lupasi, ettei opposition anneta hyväksyä vaalien viivyttämistä. (lähde: Israel Hayom) Lausunto korostaa Israelin sisäpoliittista polarisaatiota hetkellä, jolloin turvallisuus ja diplomatia vaatisivat konsensusta. Bennettin viesti kohdistuu kahteen yleisöön: turvallisuuselimiin, joille hän vakuuttaa jatkuvuutta vallanvaihdon yli, ja keskusta-oikeiston äänestäjiin, joille hän tarjoaa “vastuullisen vaihdon” narratiivia. Tämä kasvattaa painetta hallituksen aikataululle ja talousviestinnälle.

Konfliktit: Raketteja Ashdodiin ja IDF:n hyökkäysrytmi Gaza Cityssä
The Times of Israelin mukaan Ashdodiin ammuttiin kaksi rakettia, samalla kun IDF raportoi “monien” Hamas-taistelijoiden eliminoinnista ja infrastruktuurin tuhoamisesta Gaza Cityssä. (lähde: The Times of Israel) Operaatioiden tempo viittaa yritykseen murtaa kaupungin suojavyöhykkeitä ennen mahdollisia poliittisia virstanpylväitä YK-viikolla. Siviiliuhreista kertovat luvut Gazan terveysviranomaisilta kiihdyttävät kansainvälistä arvostelua, mikä lisää diplomatian ja taktiikan kytkentää: mitä raskaampi tuli, sitä kovempi paine selittää siviilien suojelun keinot.

Turvallisuus: “Rauhan ikkuna pohjoisessa?” – Netanyahu vihjaa edistykseen Syyrian suuntaan
Pääministeri Netanyahu sanoi keskustelujen Syyrian kanssa etenevän ja “rauhan pohjoisten naapureiden kanssa” olevan mahdollinen. (lähde: The Times of Israel) Jos viesti viittaa Damaskoksen uuteen johtoon ja välillisiin kontakteihin, kyse voi olla testipallosta ennen YK-viikkoa. Todellinen läpimurto edellyttäisi kuitenkin kolme ehtoa: Hizbollahin tulta hillitsevä järjestely, Venäjän roolin minimoiminen ja rajaturvallisuuden valvontamekanismi. Ilman näitä puhe jää signaaliksi kansainväliselle yleisölle.

Ihmisoikeudet: Poliisi velvoitettiin korvauksiin Haifan mielenosoittajalle
Haaretzin mukaan Israelin poliisi määrättiin maksamaan 3 000 sekeliä mielenosoittajalle, jonka sodanvastainen kyltti takavarikoitiin. (lähde: Haaretz) Tapaus on pieni, mutta periaatteellisesti merkittävä: se kirkastaa tuomioistuinten roolia ilmaisunvapauden “mikrotason” suojissa ja toimii ennakkotapauksena poliisin toimivallan rajaamisessa mielenosoituksissa. Laajassa kuvassa yleistyvät hallinnolliset rajoitteet ja vastamielenosoitukset tekevät oikeuskäytännöstä keskeisen jarrun ylilyönneille.

Yhteiskunta: Poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen Likud-tilaisuudessa
Haaretz raportoi sadoista hallitusvastaisista mielenosoittajista, neljästä pidätyksestä ja yhteenotoista poliisin kanssa keskisessä Israelissa järjestetyssä Likud-tapahtumassa. (lähde: Haaretz) Protestien jatkumo kertoo “pitkän häntän” ilmiöstä: sota, taloushuolet ja poliittinen epäluottamus ruokkivat toisiaan. Kun puolueen sisäiset tilaisuudet politisoituvat ja turvatoimia kiristetään, puolueorganisaatiot vetäytyvät helpommin suljettuihin tiloihin, mikä edelleen heikentää vuoropuhelua kentän ja johdon välillä.

Diplomatia: Erdogan vie “Gazan joukkomurhat” YK:n puhujalavalle
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti nostavansa Israelin “joukkoteot” esille YK:ssa ja toivoi Palestiinan laajemman tunnustamisen vauhdittavan kahden valtion ratkaisua. (lähde: The Times of Israel) Tämä kiristää Ankaran ja Jerusalemin välejä, mutta on myös viesti Washingtonille: Turkin puolustus- ja kauppapaketit kytketään Palestiina-diplomatiaan. Israelin vastausviestinnässä korostuu nyt siviilien suojelu ja humanitaariset koridorit, jotta liittolaiset eivät liu’u kriittiselle kannalle.

Historia ja turvallisuus: Vuosi pohjoisen sodan käänteistä – IDF julkaisi uutta kuvamateriaalia Libanonista
The Times of Israel kertoo IDF:n julkaisseen uutta videomateriaalia etelän Libanonin operaatioista ajalta syys–marraskuu 2024. (lähde: The Times of Israel) Julkaisu muistuttaa, että pohjoisrintaman pelote vaikuttaa yhä – ja että voimankäytön kronikointi on yhtä lailla informaatiosotaa. Kun yleisölle näytetään tarkkaa, kuratoitua kuvaa taistelusta, Israel pyrkii sekä ylläpitämään kotirintaman resilienssiä että varoittamaan Hizbollahia eskalaatiokynnyksestä.

Politiikka (analyysi): “Ei Sparta, vaan jotakin pahempaa” – keskustelu hallituksen visiosta kiihtyy
Haaretzin laaja artikkeli väittää, että hallituksen “Sparta-retoriikka” peittää vision, joka normalisoi pysyvän poikkeustilan ja militarisoidun talouden. (lähde: Haaretz) Olennainen riski on, että turvallisuudesta tulee kaikkia muita politiikkasektoreita ohjaava periaate: budjetti, koulutus, diplomatia. Jos tämä vakiintuu, talouden investointisyklit ja kansainväliset kumppanuudet ohenevat – ja sisäinen legitimiteetti nojaa yhä raskaammin hätätilalainsäädäntöön.

Diplomatia: “Sillat eivät vielä pala” – Netanyahu ja maailmanpoliittinen varovaisuus YK:n alla
Haaretzin analyysin mukaan, kovan retoriikan keskelläkään kansainvälinen yhteisö ei ole valmis “polttamaan siltojaan” Israeliin ennen YK-viikkoa. (lähde: Haaretz) Tämä kuvaa pragmaattista tasapainoa: Israel on samanaikaisesti arvostelun kohde ja välttämätön kumppani alueellisessa turvallisuudessa ja teknologiassa. Ikkuna on kuitenkin kapea – mitä pidempään Gazan operaatio jatkuu ilman selkeää poliittista suunnitelmaa, sitä helpompi on rakentaa Israelille haitallinen enemmistö äänestyksissä ja tunnustuskysymyksissä.

Turvallisuus: IDF vahvistaa joukkoja Länsirannalla juutalaisten juhla-kauden varalle
Lähde: The Times of Israel.

Taustoitus ja analyysi

Miksi tämä uutinen on merkittävä
Israelin puolustusvoimat (IDF) kertovat lisäävänsä joukkoja Länsirannalla lähestyvän juutalaisten juhla-ajan (High Holidays) ajaksi. Se sisältää kahdeksan lisäkomppania, jotka jäävät alueelle keskelle tai todennäköisesti ainakin lähelle juhla-aikaa.

Juhla-kausi on Israelissa turvallisuuden näkökulmasta hyvin herkkä aika. Se sisältää lukuisia julkisia kokoontumisia, matkailua, ja perinteisesti myös mielenilmauksia tai poliittisesti latautuneita tapahtumia. Lisäksi Länsirannalla on jatkuvasti korkea jännite – sekä Israelin sotilasoperaatioiden että palestiinalaisten reaktioiden vuoksi.

Mahdolliset riskit ja seuraukset

• Lisääntynyt joukkojen läsnäolo saattaa rauhoittaa tilannetta estämällä hyökkäyksiä tai mielenosoituksia, mutta se voi myös silti provosoida vastareaktioita. Jos operaatioita tai ratsioita tehdään, ne voivat johtaa yhteenottoihin.

• Palestiinalaisalueiden asukkaiden kannalta lisääntynyt sotilastoiminta tuo usein mukanaan rajoituksia liikkumiseen, turvallisuushuolia ja mahdollisesti siviiliharmia.

• Poliittisesti tämä voi vaikuttaa Israelin sisäiseen keskusteluun: hallituksen vastuullisuus turvallisuuden takaamisessa, mutta myös kriitikot saattavat käyttää tilannetta osoituksena sotilasvaltion piirteistä tai liiallisesta voimankäytöstä.

Laajempi historiallinen konteksti
Tämä ei ole uusi käytäntö. Israelin joukot ovat lähes joka juhla-ajaksi lisänneet läsnäoloaan Länsirannalla. Etenkin juutalaiset pyhäpäivät, kuten Rosh Hashana, Yom Kippur ja Sukkot, ovat aiemminkin olleet aikoja, jolloin turvallisuusriskit kasvavat – niin mielenilmauksien kuin vihapuheen ja konfliktien seurauksena. Näissä tilanteissa poliittinen paine hallitukselle ja turvallisuusviranomaisille kasvaa: kansalaiset odottavat sekä turvallisuutta että normaalia juhlatunnelmaa.

Analyysi politiikan kannalta

• Hallitus voi käyttää tämän tyyppisiä toimenpiteitä osoittaakseen olevansa vastuullinen ja varautunut. Se voi myös olla vastaus sisäiseen painostukseen, että “tehdään jotain” turvallisuuden takaamiseksi.

• Toisaalta tämä voi myös aiheuttaa valittamista yliampuvasta turvallisuuspolitiikasta ja sen vaikutuksista palestiinalaisiin sekä Israelin imagoon kansainvälisesti.

• USA:n ja muiden länsimaiden havainnot tällaisista vahvistuksista voivat vaikuttaa siihen, miten ne suhtautuvat Israelin toimiin Länsirannalla – ovatko ne perusteellisia vai ylireagoivia.

Ympäristö/Talous: Israel’s government is also at war with the environment
Lähde: The Times of Israel.

Taustoitus ja analyysi

Mistä on kyse
Kirjoituksessa arvostellaan Israelin hallituksen toimia, joissa ympäristö- ja ilmastopolitiikka muuttuu poliittiseksi kiistanaiheeksi. Erityisesti huomio kiinnittyy Heschel Center for Sustainability -järjestön ohjelmaan “Tevel”, jonka tarkoitus oli kouluttaa koulutuksen virkamiehiä ilmastokriisistä, mutta jonka rahoitus päätettiin perua poliittisen paineen alaisena.

Keskeiset ongelmatilanteet

• Ohjelma “Tevel” oli tieteeseen perustuva tiedon välittäjä, jonka kautta ympäristö- ja ilmastotietämystä olisi voitu integroida osaksi koulutusjärjestelmää.

• Osa mediasta ja poliittisista toimijoista on kyseenalaistanut ohjelman poliittisen suuntauksen, väittäen sen olevan vasemmistolaisten järjestöjen kentällä; tämä johti lopulta ohjelman rahoituksen jäädyttämiseen ja perumiseen.

• Ympäristöministeriön rahastot, jotka oli alun perin varattu ympäristönsuojeluun ja ympäristöjärjestöjen tukemiseen, myös jäädytettiin.

Analyysi

Tämä tapaus heijastaa laajempaa jännitettä Israelissa (ja maailmanlaajuisesti) ilmaston ja ympäristön suojelun sekä politiikan välillä:

• Kun ympäristöpolitiikkaa kohdellaan ideologisena kysymyksenä, tieteelliset ja asiantuntijapohjaiset aloitteet voivat jäädä tukahdutetuksi, jos ne eivät sovi hallituksen tai median hallitsevaan diskurssiin.

• Koulutus on erityisen herkkä areena, koska koulutusministeriön valinnat vaikuttavat pitkällä tähtäimellä nuorten ilmastotietoisuuteen, ympäristöasenteisiin ja kykyyn käsitellä globaaleja haasteita. Kun ilmastopolitiikka leimataan puolueelliseksi, on vaara, että koulutusjärjestelmä menettää mahdollisuuden valmistaa tulevia sukupolvia kestävään kehitykseen.

• Hallituksen toimien seuraukset voivat heijastua myös kansainväliseen maineeseen – jos maa näyttäytyy sellaisena, että se vetäytyy ilmastotietoisista velvoitteistaan, se voi menettää investointeja, yhteistyömahdollisuuksia tai kärsiä suosituksia ilmasto- tai ympäristöjärjestöjen keskuudessa.

Mahdolliset seuraukset

• Opetus- ja ympäristöministeriöiden väliset jännitteet kasvavat.

• Ympäristöjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan aktivismi voi lisääntyä, joko oikeusteitse tai julkisella kampanjoinnilla. On jo maininta siitä, että asia on edennyt korkeimpaan oikeuteen.

• Se, miten koulutusohjelmat ja ympäristöministeriön rahoitukset tulevat jatkossa toimimaan, riippuu paljon poliittisesta painopisteestä ja vaalituloksista.