Valikko Sulje

Tiistai 23.09.2025

Tiistaina 23. syyskuuta 2025 Israelissa ilma on kuin kirkas ja polttava liesi. Aamu valkenee nopeasti lämpimänä, eikä yön jälkeinen viileys ehdi juuri raikastaa kaupunkien katuja – jo varhain lämpömittari nousee lähes 27 asteeseen. Keskipäivällä aurinko paahtaa täydeltä terältä, ja lämpötila kohoaa yli 30 asteen. Välimeren rannikon kaupungit, kuten Tel Aviv, kylpevät auringossa niin, että ilma tuntuu seisovan, ja kuumuus leijuu asfaltilta ylöspäin väreilevänä usvana.

Sisämaan laaksot ja eteläiset autiomaat ovat vielä armottomampia: kuuma ja kuiva tuuli kuljettaa pölyä, ja varjossakin lämpö tuntuu raskaalta. Meteorologit varoittavatkin lämpöstressistä – kuumuus ei ole vain epämukavuutta, vaan se voi olla myös vaarallista, jos ihminen ei suojaudu oikein. Jerusalemissa korkeampi sijainti tuo aavistuksen helpotusta, mutta myös siellä aurinko tuntuu polttavalta ja ilma kuivattaa nopeasti.

Ilta tuo jonkin verran lohtua: lämpötilat laskevat 26–28 asteeseen, ja Välimeren rannikko saa merituulen mukanaan tuomaa pientä viilennystä. Taivas pysyy kirkkaana, ja tähtien syttyessä kuumuus alkaa hellittää – mutta hiekka ja kivet hohkaavat vielä pitkään päivän varastoimaa lämpöä.

Lyhyesti sanottuna tiistai Israelissa on aurinkoinen, kirkas ja tukahduttavan kuuma päivä, jossa varjo ja vesipullo ovat parhaat ystävät.

Jerusalem
Aamun valo valaisee kultakupoliset katot ja vanhat kivimuurit. Kaupunki, joka sijaitsee korkeammalla, herää hieman viileämpänä kuin rannikko, mutta auringon noustessa kuumuus hiipii nopeasti myös kapeille kujille ja torille. Keskipäivällä lämpötila kipuaa lähelle 30 astetta, ja kuiva vuoristoilma saa hengityksen tuntumaan raskaalta. Iltapäivällä vanhan kaupungin varjoisat käytävät tarjoavat helpotusta, mutta aurinko polttaa edelleen pyhiä seiniä. Illalla ilma viilenee hitaasti, ja Jerusalemissa on mahdollista kokea hetkellinen hengähdys, kun kiviin imeytynyt lämpö alkaa haihtua yön pimetessä.

Haifa
Välimeren rantakaupunki Haifa herää meren hengitykseen. Aamu on lämmin ja suolainen tuuli kantaa mukanaan kosteutta. Päivän mittaan aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, ja lämpötila nousee yli 30 asteen, mutta satamasta ja Karmel-vuoren rinteiltä puhaltava merituuli tuo aavistuksen helpotusta. Kuumuus on tiivistä, mutta ilma ei ole yhtä kuivaa kuin sisämaassa. Illalla Haifa näyttää toisen puolensa: meri kimaltaa oranssina auringonlaskussa ja lämpötila painuu hiljalleen alle 28 asteen. Kosteus jää kuitenkin viipyilemään, ja lämmin yö jatkuu pitkälle.

Eilat
Etelässä, Punaisenmeren rannalla, kuumuus on armotonta jo aamusta. Aurinko nousee aavikon takaa kuin tulinen kiekko, eikä viileydestä ole tietoakaan – lämpötila voi jo varhain nousta yli 30 asteen. Keskipäivällä ilma on lähes tukahduttava, 35 astetta tai enemmän, ja autiomaan kuiva tuuli tekee siitä kuin kuuman uunin. Meri houkuttelee, mutta senkin vesi on lämmintä, kuin luonnollinen kylpy. Ilta tuo Eilatiin kauneutta – punertavat vuoret hehkuvat auringonlaskussa, mutta ilma pysyy kuumana ja kuivana pitkälle yöhön. Tämä on autiomaan ja meren yhteistä magiaa.

Politiikka: Israel unites against hollow recognition of Palestine, but PM could go too far

Lähde: The Times of Israel

Yleiskuva: Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Australia ja Portugali ovat tunnustaneet Palestiinan valtion. Tämä herättää voimakasta kritiikkiä Israelissa, mukaan lukien oppositio ja jopa osia hallituksesta. Pääministeri Benjamin Netanyahu on tässä tilanteessa paineiden alla reagointinsa suhteen – erityisesti hallituksen kovempien jäsenten paine repertuaarissaan.

Tausta ja analyysi:

  • Tämä tunnustusaalto osuu ajankohtaan, jossa konflikti Gazassa jatkuu, ja useat valtiot – etenkin länsimaat – ovat alkaneet painostaa Israelia kahden valtion ratkaisun kannattajina. Tunnustukset nähdään symbolisina mutta geopoliittisesti merkittävinä.

  • Sisäpoliittisesti tällaiset ulkopoliittiset tunnustukset voivat johtaa hallitukselle epämiellyttäviin seurauksiin: Benjaminin hallituskoalitio sisältää voimakkaita äärioikeistolaisia jäseniä, jotka vaativat kovempia vastauksia – mahdollisesti West Bankin (Länsirannan) anneksiä tai muita toimia vastauksena.

  • Vastakkaisesti oppositio näkee tilanteen diplomattisena häviönä: Lapid esimerkiksi syyttää hallitusta siitä, ettei se onnistunut estämään tunnustuksia tai minimoimaan niiden haittavaikutuksia Israelin kansainväliseen asemaan.

Mahdolliset seuraukset:

  • Israelin diplomatian suunta saattaa muuttua. Jos hallitus vastaa anneksilla tai muilla konkreettisilla toimilla, se voi johtaa jännitteiden lisääntymiseen paitsi palestiinalaisten myös arabimaiden ja läntisten liittolaisten kanssa.

  • Myös kansainväliset suhteet USA:han ja muihin maihin voivat joutua koetukselle, riippuen siitä, miten varovasti tai provokatiivisesti Israel reagoi.

  • Symbolisten tunnustusten vaikutus jää pitkälti riippuvaksi siitä, yhdistetäänkö ne konkreettisiin politiikan muutoksiin: esimerkiksi Palestiinan valtion oikeudellisen aseman vahvistamiseen, rajojen määrittelyyn, humanitaarisiin toimiin tai neuvotteluihin.


Politiikka: Coalition figures push West Bank annexation as response to Palestinian state recognition

Lähde: The Times of Israel

Yleiskuva: Koalitiohallinnon jäseniä Israelissa – erityisesti äärioikeistolaisista suunnista – ajaa Länsirannan (West Bank / Judea ja Samaria) anneksiä. Tavoitteena on vastata useiden maiden tunnustuksiin Palestiinan valtiosta. Useat hallituspuolueet ja ministerit vaativat poliittista vastinetta tunnustuksille.

Tausta ja analyysi:

  • Länsirannan anneksiot ovat kiistanalaisia. Ne voivat loukata kansainvälistä oikeutta tai myöhentää pitkään tavoiteltua kahden valtion ratkaisua. Anneksioikeudet ovat usein este rauhanneuvotteluille.

  • On myös huomioitava, että vaikka osa hallituspuolueista painostaa, Netanyahu näyttää toistaiseksi ottaneen varovaisemman linjan tai ainakin pyrkivän siihen, että toiminta olisi “häivytettyä” eikä liian provokatiivista ennen kuin valutetaan kansainvälisiä reaktioita.

  • Mahdollinen anneksiohjelma voi vaikeuttaa Israelin suhteita arabimaihin ja arabimaailmaan ylipäätään – sekä rikkoa mahdollisuuksia laajempiin rauhansitoumuksiin tai normalisointiin.

Mahdolliset seuraukset:

  • Jos anneksiat viedään eteenpäin, odotettavissa on laaja kansainvälinen kritiikki, mahdollisesti pakotteita tai taloudellisia rajoitteita.

  • Sisäpoliittisesti se voi vahvistaa hallituksen oikeistolaista tukijaa, mutta myös lisätä polarisaatiota, sekä juutalais- että arabiyhteisöissä.

  • Palestiinalaisten vastareaktiot ja turvallisuuspoliittinen tilanne voivat kiristyä.


Yhteiskunta / Ihmisoikeudet: What future is there for a young, leftist, secular family in the Israel of 2026?

Lähde: Haaretz

Yleiskuva: Haaretzissa on ilmestynyt analyysi, jossa pohditaan, millainen tulevaisuus on nuorilla, vasemmistolaisilla ja sekulaareilla perheillä Israelissa vuonna 2026. Kirjoitus käsittelee niiden kokemuksia, kun maa on muuttunut konfliktien, äärioikeiston ja uskonnollisten konservatiivien kasvavan vaikutuksen vuoksi.

Tausta ja analyysi:

  • Israelin poliittinen ilmapiiri on siirtynyt selvästi oikealle ja uskonnollisesti konservatiiviseen suuntaan viime vuosina. Tämä näkyy esimerkiksi uskonnollisen lainsäädännön vaikutuksen kasvussa, uskonnollisissa konflikteissa, uskonnollisten ryhmien intressien huomioimisessa sekä politiikassa että yhteiskunnallisessa arvomaailmassa.

  • Sekulaareilla ja liberaaleilla perheillä voi olla vaikeuksia löytää poliittista kotia, jossa niiden arvot – tasa-arvo, uskonnon ja valtion erottelu, ihmisoikeudet, moninaisuus – otetaan huomioon. He saattavat kokea ulkopuolisuutta, tai että heidän tapansa elää ja ajatella joutuvat marginalisoiduiksi.

  • Taloudelliset ja turvallisuusuhkat vaikuttavat myös: konfliktit, sodan jatkuvat vaikutukset, mobilisaatiot, turvallisuusrajoitukset ja talouden epävarmuus voivat vaikuttaa perheiden arkeen ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Mahdolliset seuraukset:

  • Tämä voi johtaa sukupolvien välisten arvoristiriitojen voimistumiseen: nuoremmat, sekulaariemmat kansalaiset voivat etsiä vaihtoehtoja ulkomailta, tai vaihtoehtoisesti pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan politiikkaan.

  • Yhteiskunnallinen jakauma voi syventyä: uskonnolliset/seksuaali-, kaupunki/maaseutu-, vasemmisto/oikeisto-polarisaatio voi lisääntyä.

  • Poliittiset puolueet, jotka onnistuvat vastaamaan sekulaarien vasemmistolaisten huoliin (elämänlaatu, palvelut, henkilökohtaiset vapaudet) voivat saada tukea, mutta se edellyttää selkeää viestiä ja toimintaa.


Diplomatia: World summit to meet on two-state solution; 6 more nations set to recognize Palestine

Lähde: The Times of Israel

Yleiskuva: Tulossa on kansainvälinen huippukokous, jossa pyritään vahvistamaan kahden valtion ratkaisua palestiinalais-israelilaisessa konfliktissa. Sen yhteydessä kuusi lisää valtiota on ilmoittanut tunnustavansa Palestiinan valtion. Israel ja Yhdysvallat alkavat torjua huippukokouksen merkitystä ja kutsuvat sen “sirkukseksi”.

Tausta ja analyysi:

  • Huippukokoukset kahden valtion ratkaisun sisällöstä ovat tärkeitä symboleja: ne osoittavat kansainvälisen yhteisön sitoutumista tiettyyn konfliktinratkaisumalliin. Mutta symboliikka ei usein riitä – niiden päätösten on oltava tuettuina konkreettisilla toimilla.

  • Israelin hallitus on vahvasti vastustanut Palestiinan valtion tunnustamista ja on varovainen huippukokousten suhteen, etenkin kun niihin liittyy painostusta kansainvälisiltä tahoilta tai riskejä suhteissa liittolaisiin.

  • Tunnustusten aalto – useat maat tulevat mukaan – voi muuttaa diplomatian tasapainoa alueella. Se voi lisätä Israelin painetta muuttaa politiikkaansa joko neuvottelujen, anneksien tai ihmisoikeuskysymysten suhteen.

Mahdolliset seuraukset:

  • Jos huippukokous onnistuu sovittamaan toimintamalleja (yhdenmukaiset vaatimukset, diplomatia, painostus) voi olla, että Israel joutuu kohtaamaan entistä kovempaa kansainvälistä kritiikkiä tai jopa pakotteiden uhkaa, jos se ei reagoi.

  • Tämä voi johtaa myös siihen, että Palestiinan hallinto ja arabimaat vahvistavat rooliaan kansainvälisessä diplomatiassa. Palestiinalaisten itsenäisyysvaatimukset voivat saada lisää legitimiteettiä.

  • Toisaalta Israelin sisällä huippukokoukset ja tunnustamispäätökset voivat mobilisoida hallituksen kannattajia, jotka näkevät ne uhkana. Tämä voi lisätä sisäpoliittista jännitettä ja radikaalisimpien ääripäiden äänenpainoja.


Turvallisuus / Konfliktit: Widespread Destruction in Gaza May Play to Netanyahu’s Base, but Goals Remain Out of Reach

Lähde: Haaretz

Yleiskuva: Gazassa laaja tuho voi vahvistaa Netanyahu hallitusta kannattavien keskuudessa, mutta tavoitteet — erityisesti Hamasin eliminoiminen, rauhan saavuttaminen tai alueen vakauttaminen — näyttävät edelleen olevan kaukana.

Tausta ja analyysi:

  • Israelin armeija ja hallitus ovat toistuvasti korostaneet, että sotatoimet Gazassa ovat välttämättömiä turvallisuuden takaamiseksi, erityisesti Hamasin valta-aseman heikentämiseksi. Laaja tuho voi toimia sisäisen legitimiteetin lähteenä hallitukselle, osoittaa päättäväisyyttä ja “kovaa linjaa”.

  • Kuitenkin sodan tavoitteet, kuten Hamasin hallinnan lakkauttaminen, hostages-kysymykset, kustannukset siviilien kärsimyksille sekä Gazasta nousevat humanitaariset, infrastruktuuriin liittyvät ja taloudelliset tuhot, osoittavat, että sotatoimien rajoitukset ja hallinnolliset haasteet tekevät pitkän tähtäimen menestyksen vaikeaksi.

Mahdolliset seuraukset:

  • Tilanne saattaa jatkaa destabilisaatiota: humanitaarinen kriisi, pakolaisten määrä, siviilivahingot voivat lisätä kansainvälistä painetta Israelia kohtaan.

  • Sisäpoliittisesti hallitus voi kerätä tukea kovempaan linjaan, mutta myös kohdata vastarintaa moraalisista, uskonnollisista tai humanitaarisista syistä.

  • Pitkällä aikavälillä, jos tavoitteet eivät tässä vaiheessa täyty, hallitus voi kohdata kritiikkiä sekä kansainvälisesti että omassa kansassa – etenkin perheiden, jotka odottavat #hostages-vapautuksia.

Yhteiskunta: Funding for original Israeli TV projects is about to dry up, warn industry insiders

Lähde: The Times of Israel

Yleiskuva: Israelin televisio- ja elokuvateollisuuden toimijat varoittavat, että alaa uhkaa vakava rahoituskuoppa. Lakien vanhentuneisuus, kuluttajien siirtyminen tv-lähetyksistä internet-ja suoratoistopalveluihin (OTT), sekä kansainvälisten tuotantoyhtiöiden varovaisuus Israelin kanssa työskentelyssä, ovat keskeisiä syitä rahoitusongelmiin.

Tausta ja analyysi:

  • Lainsäädäntö, joka velvoittaa israelilaisia tv-verkkoja sijoittamaan tietyn osuuden tuloistaan paikalliseen tuotantoon, on alun perin säädetty 1990-luvulla, lähinnä ”perinteisille” televisiokanaville. Älytelevisio, streaming ja muut internetpohjaiset palvelut eivät nykyisessä sääntelyssä ole mukana, vaikka niiden merkitys katselu- ja kulttuuritarjonnan näkökulmasta on kasvanut voimakkaasti.

  • Suoratoistopalvelut (kuten Netflix, Amazon Prime, Disney) eivät tällä hetkellä ole velvollisia investoimaan isi-produktiota Israelissa paikalliseen sisältöön, mikä erottaa ne perinteisistä kanavista sääntelyn alaisina toimijoina.

  • Teollisuuden sisällä pelätään, että projekti-budjetit eivät enää pysy kasassa, kun ulkopuoliset kumppanit ja kansainvälinen levityskanava epäiltäessä Israel-afiliaattisuudesta vetäytyvät tai kohdistavat boikotteja. Tämä heikentää kykyä saada tuotantoja duniaalisille markkinoille.

  • Kulttuuri-identiteetin näkökulmasta tämä rahoitusvaje uhkaa myös sitä, että vähemmistöjen äänet (esim. arabien, palestiinalaistaustaiset tuottajat) eivät pääse mukaan tai että heidän työnsä marginaalisoituu. Kun vain tietyt toimijat kykenevät tuottamaan tuotantoja, kulttuurinen moninaisuus kärsii.

Mahdolliset seuraukset:

  • Jos lakia ei päivitetä, moni perinteisten verkkojen viihde-/draamatuotanto saattaa kuolla pois tai jäädä pienimuotoiseksi. Tämä voi johtaa kulttuurisen omaleimaisuuden hiipumiseen tai sellaisen viihteen puutteeseen, joka peilaa yhteiskunnan moninaisuutta.

  • Taiteilijat ja tuottajat voivat alkaa suosia tuotantoja, jotka puolestaan ovat “turvallisia” sisällöllisesti ja ideologisesti, välttäen aiheita, jotka voivat provosoida poliittisesti tai johtaa boikotteihin. Tämä vaikuttaa sananvapauteen ja kulttuuriseen kritiikkiin.

  • Hallitus ja päätöksentekijät tulevat paineeseen joko modernisoida sääntelyä niin, että se kattaa myös streaming-sisällöt ja internet-alustat, tai sitten kulttuuriteollisuus voi pienentyä merkittävästi.

  • Kansainväliset vaikuttajat, boikotit ja kulttuuripolitiikka yhdistyvät: tuotantojen kansainvälisen näkyvyyden menetys voi johtaa siihen, että kulttuurivaikuttajat vaativat enemmän läpinäkyvyyttä ja tukea ulkopuolisilta tahoilta, mutta myös rajoituksia hallituksen politiikalle, jos se koetaan tukahduttavaksi.

Kulttuuri: Israel’s culture minister cuts funding for prestigious film awards, saying winner defames soldiers

Lähde: AP News via israelilainen tiedotus

Yleiskuva: Israelin kulttuuriministeri Miki Zohar on päättänyt katkaista rahoituksen Ophir-elokuvapalkintojen jakotilaisuudelta sen jälkeen, kun voittaja‐elokuva The Sea kuvaa israelilaisia sotilaita negatiivisesti. Elokuva kertoo 12-vuotiaasta palestiinalaispojasta, joka West Bankin jälkeen salaa rajan yli Israelin puolelle nähdäkseen meren ensimmäistä kertaa.

Tausta ja analyysi:

  • Ophir Awards on Israelin elokuvamaailman arvostetuin palkinto, ja voittaja edustaa Israelia Oscareissa. Tämä tekee elokuvasta hiljaisen mutta merkittävän kulttuurisen viestin.

  • Kulttuurin ja taiteen rahoitus on Israelissa perinteisesti ollut osittain julkista ja poliittisesti herkkää aluetta — mitä elokuvat kertovat, miten historia ja nykytilanne nähdään, kuka saa puhua ja millä äänellä, ovat tärkeitä kysymyksiä.

  • Tämä tapaus kuvaa jännitettä taiteellisen ilmaisun vapauden ja kansallismielisen, sotilaallisen imagon suojelemisen välillä. Zohar syyttää elokuvaa “sotilaiden halventamisesta”, mikä nostaa esiin sen, miten valtion instituutiot haluavat kontrolloida tarinoita, joita kerrotaan kansainvälisesti.

Mahdolliset seuraukset:

  • Jos rahoituksen katkaisu jatkuu tai yleistyy, se voi johtaa itseen sensuuriin tai itsevarmuuden vähenemiseen taiteilijoiden keskuudessa, jotka saattavat välttää aiheita, jotka voivat herättää valtiollista kritiikkiä.

  • Toisaalta tämä voi myös lisätä kansainvälistä huomiota ja tukea elokuville ja taiteilijoille, jotka käsittelevät vaikeita aiheita, sillä niistä voi tulla “äänettömien” tai marginalisoitujen vähemmistöjen ääniä.

  • Yleisesti ottaen tämä voi vaikuttaa siihen, miten Israelin kulttuuripolitiikka nähdään ulkomailla: onko se avoin erilaisille näkemyksille vai korostuuko yhä enemmän yksi, valtiollisesti haluttu narratiivi.


Historia / Kulttuuri: A rushed rescue saves Gaza archeological items before an Israeli strike on a warehouse

Lähde: AP News via israelilainen/regional media

Yleiskuva: Humanitaariset toimijat ehtivät pelastaa tuhansia arkeologisia esineitä varastosta Gazassa ennen israelilaista ilmaiskua. Varasto sisälsi muun muassa fragmentteja 4. vuosisadan Saint Hilarionin luostarista, mosaiikkeja ja esineitä yli kahden vuosikymmenen arkeologisista kaivauksista.

Tausta ja analyysi:

  • Gazassa käyty sota ja miehitys ovat vaarantaneet useita maailmanperintökohteiksi tunnustettuja tai merkittäviä historiallisia paikkoja. Arkeologiset löydöt, kuten mosaiikit, luostarit ja muut uskonnolliset sekä kulttuurisesti merkittävät kohteet, edustavat paitsi materiaalisia artefakteja myös identiteettien ja kollektiivisen muistin välittäjiä.

  • Usein sotaolosuhteissa kulttuuriperintö jää sivuosaan — turva-asetukset, mediaseuranta ja mahdollisuus pelastaa esineitä jäävät riippuviksi siitä, mitä resursseja humanitaariset järjestöt pystyvät mobilisoimaan ja kuinka nopeasti toimitaan. Tässä tapauksessa neuvotteluja sotilasviranomaisten kanssa käytettiin pelastusoperaation viivästyttämiseksi.

  • Esineiden säilyvyysolosuhteet ovat usein heikot sodan vaikutuksesta: monia esineitä joudutaan siirtämään nopeasti, ilman asianmukaisia pakkaus- tai säilytystekniikoita. Jotkut kyllä vaurioituvat tai jäävät taakse.

Mahdolliset seuraukset:

  • Kun esineet siirtyvät pois vaarallisilta alueilta, ne voivat säilyä tuleville sukupolville, mahdollisesti museoihin tai suojattuihin kokoelmiin. Tämä auttaa ylläpitämään kulttuurista jatkuvuutta.

  • Toisaalta nämä pelastusoperaatiot tuovat esille kysymyksen siitä, miten sota uhkaa kulttuurista muistia ja miten kulttuuriperintöön liittyvät kansainväliset sitoumukset toimivat käytännössä konfliktialueilla.

  • Myös moraalinen ja poliittinen kysymys: miten osapuolet määrittelevät, mikä on “hyväksyttävää” kohteen tuhoamista, ja kuka kantaa vastuun, jos kulttuuriperintö tuhoutuu sodassa.

Turvallisuus: PM reports progress in talks with Syria as US official says security deal ‘99 percent’ done

Lähde: The Times of Israel

Yleiskuva: Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu kertoo neuvotteluiden Syyrian kanssa etenevän niin hyvin, että turvallisuussopimus on “99 % valmis”. Lähteet mainitsevat, että julkistus voisi tapahtua lähiviikkoina. Syyrian hallitus haluaa sopimukseen mm. israelilaisten ilmaiskujen lopettamista ja Israelin joukkojen vetämistä joiltakin alueilta Etelä-Syriassa. Israelin puolesta yksi ehto on, että Syyrian hallinto demilitarisoi Etelä-Syyrian sekä huolehtii Druusin väestön turvallisuudesta Jabal Druzen alueella.

Tausta ja analyysi:

  • Viime vuosina Israelin ja Syyrian välit ovat olleet pitkälti konfliktin ja epäsuorien hyökkäysten sävyttämiä, erityisesti liittyen Iraniin ja sen tukemiin ryhmittymiin sekä Syyriaan sijoittuneisiin aseistautuneisiin toimijoihin. Israelin hyökkäykset Syyrian alueella ovat koskeneet mm. iskuja pommikonein tai ohjuksin, joissa on isketty strategisiin kohteisiin.

  • Nyt, kun hallitukset ovat aloittaneet neuvotteluja “turvallisuuslinjoista” ja hiljaisemmista rintamista, on kyseessä merkittävä mahdollisuus siirtyä epäsuorasta konfliktoinnista kohti formaalikamppeita vähentävää poliittista ratkaisua.

  • Kuitenkin sopimuksen 1 %:n sisällä olevat asiat eivät ole vähäpätöisiä: julkistamisen ajoitus, sisäiset poliittiset reaktiot (sekä Syyriassa että Israelissa), sekä se, miten nämä sopimukset vaikuttavat Iraniin ja sen tukemiin ryhmiin (Hezbollah jne.). Lisäksi demilitarisointialueet ovat historiallisesti olleet vaikeita neuvoteltavia, koska niihin liittyy sekä strategisia että symbolisia kysymyksiä.

Mahdolliset seuraukset:

  • Mikäli sopimus todella syntyy, se voisi vähentää jännitteitä pohjoisella rintamalla, erityisesti Syyrian–Israel rajan tuntumassa. Se voi vähentää ilmaiskuja ja vastatoimia, ja potentiaalisesti lisätä humanitaarista toimivuutta alueella.

  • Israelin hallitus voi käyttää sopimusta myös sisäpoliittisesti legitimiteetin vahvistamiseksi: turvallisuuden parantuminen, erityisesti rajoilla, yleensä saa tukea yleisöltä.

  • Toisaalta epäonnistuminen tai viivästykset voivat nostaa jännitettä. Syyrian sisäpolitiikka, sen hallituksen legitimiteetti, Irakin ja Iranin rooli, sekä sisäiset oppositiovoimat voivat kaikki vaikuttaa siihen, miten nopeasti ja miten kattavasti sopimus toteutuu.


Konfliktit: Israel presses on with Gaza City assault, at least 60 Palestinians killed

*Lähde: Reuters (raportoitu Israelin/Gazan virallisista lähteistä)

Yleiskuva: Israel jatkaa sotatoimiaan Gaza Cityssä, ja paikallisten terveysviranomaisten mukaan ainakin 60 palestiinalaista on kuollut viimeaikaisissa hyökkäyksissä. Tavoitteena on tuhota Hamasin maanalaisia rakenteita sekä torneja, joita Israel sanoo militanttiryhmien käyttävän. Lisäksi yli puoli miljoonaa palestiinalaista on paennut pohjoisista ja keskeisistä osista Gaza Cityä etelään.

Tausta ja analyysi:

  • Gazan kaupunkialueet ovat pitkään olleet Hamasin ja muiden militanttien operaatioiden näyttämö, erityisesti niiden käytettäessä rakennuksia, torneja, tunneleita tai alustoja operatiivisina pisteinä. Israelin mukaan nämä rakenteet tekevät sodankäynnistä komplexia ja sotatoimet aiheuttavat usein suuria siviiliuhreja.

  • Siviilien pakoon joutuminen on valtavaa. Evakuointi-käskyt, etelään vetäytymisen vaatimukset, mutta käytännössä uhanalaiset reitit, rajalliset resurssit ja humanitaariset esteet vaikeuttavat paossa olevien tilannetta.

  • Humanitaarisella puolella infrastruktuurin tuho – asuinrakennusten, lasten, koulujen ja terveyspalvelujen kärsiminen – kasvattaa sodan pitkäaikaisia seurauksia sekä traumatisoitumista, köyhyyttä ja mahdollisesti epävakautta alueella.

Mahdolliset seuraukset:

  • Kansainvälinen paine Israelia kohtaan kasvaa. Suurosat valtiot seuraavat näitä tapahtumia, ja humanitaarinen kriisi voi johtaa vaatimuksiin tulitauosta tai sodan rajojen uudelleenarvioinnista.

  • Siviiliuhrit ja pakolaisuus voivat lisätä radikalisoitumista sekä palestiinalaisten keskuudessa että laajemmin arabimaailmassa, mikä voi johtaa lisääntyneisiin vastatoimiin tai epäsuoriin hyökkäyksiin alueen ulkopuolelta (esim. Libanon, Syyria).

  • Israelin hallituksen on joko ylläpidettävä linjaansa turvallisuustavoitteissa tai sovitettava sitä humanitaarisen vastuun kanssa – kumpikin vaihtoehto sisältää riskejä: liian kova linja voi johtaa kansainväliseen kritiikkiin ja sisäiseen tyytymättömyyteen; lievennetty tai hitaampi toiminta voi antaa vaikutelman heikentymisestä, mikä voi olla huonoa hallituksen kannalta.

Talous / Teknologia: Nearly half of Israeli tech startups incorporate abroad survey finds

Lähde: Reuters

Yleiskuva: Israelin uusi startup-yrittäjyys on muuttamassa juridisen kotipaikkansa toisiin maihin. Israel Advanced Technology Industries (IATI) raportoi, että vuonna 2025 noin 45 % israelilaisista startup-yrityksistä on rekisteröinyt toimintansa ulkomailla – etenkin Yhdysvalloissa – verrattuna siihen, että vielä muutama vuosi sitten useimmat yritykset rekisteröityivät Israelissa.

Tausta ja analyysi:

  • Syyt osin liittyvät sääntelyn helppouteen, verotukseen ja juridiseen ennustettavuuteen: monet yritykset kokevat, että ulkomailla rekisteröityminen voi tarjota paremmat olosuhteet rahoitukselle, sijoittajille ja kansainväliselle kasvulle.

  • Eräs katalysaattori tälle suuntaukselle oli Israelin hallituksen suunnitelma uudistaa oikeusjärjestelmää, mikä herätti epävarmuutta; vaikka tuo suunnitelma myöhemmin osin jäädytettiin, sen vaikutukset näkyvät edelleen yritysten päätöksenteossa.

  • Tämä kehitys voi heikentää Israelin kotimaista talouskasvua, brändiä high-tech maana, sekä vaikuttaa työpaikkoihin, verotuloihin ja teknologian ekosysteemiin kotimaassa. Kun yritykset “kasvavat ulos” Israelista, osa arvolupaista kehitys- ja kasvuvaiheesta voi jäädä muualle.

Mahdolliset seuraukset:

  • Israelin hallituksen on todennäköisesti pakko tarkastella kannustimia (esim. verokannustimet, sääntelyn selkeys) pitääkseen startupit rekisteröityneinä kotimaassa.

  • Startup–sijoittajien ja yrittäjien silmissä maan houkuttelevuus voi heikentyä, jos juridinen/vero‐/sääntelyympäristö koetaan epävakaaksi.

  • Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyttää paitsi teknologisia innovaatioita, myös että infrastruktuuri, rahoitusjärjestelmät ja lainsäädäntö tukevat yrittäjyyttä.


Talous / Politikka / Teknologia: Netanyahu says Israel should invest in influence operations to counteract isolation

Lähde: Reuters

Yleiskuva: Pääministeri Benjamin Netanyahu kehottaa Israelia panostamaan voimakkaasti “vaikuttamisoperaatioihin” (media, sosiaalinen media), vastatakseen kansainväliseen isolaatioon, joka johtuu Israelin negatiivisesta julkisuuskuvasta ja sotatoimista Gazassa. Hän varoittaa, että taloudellinen eristäytyminen voi uhata investointeja ja kansainvälisiä suhteita.

Tausta ja analyysi:

  • Yksi nykytilanteeseen vaikuttava tekijä on se, että Israel on saanut kansainvälistä kritiikkiä sotatoimistaan, mikä voi johtaa maineriskeihin, kaupallisiin rajoitteisiin tai boikottipaineisiin. Näin ollen hallitus näkee median ja viestinnän hallinnan osana taloudellista strategiaa.

  • Tämä “vaikuttaminen” kattaa sekä perinteiset että digitaaliset kanavat, mukaan lukien sosiaalinen media. Se ei ole vain viestintästrategia, vaan osa laajempaa pyrkimystä säilyttää Israelin taloudellinen asema, houkutella sijoituksia sekä varmistaa vientimahdollisuudet.

  • Kriittisesti katsottuna tämä osoittaa, että turvallisuus/näkemys konfliktien ulkopuolella vaikuttaa myös talouteen ja teknologiaan — ei vain suoraan, vaan myös epäsuoran vaikutuksen kautta, kuten sijoittajien luottamus ja kansainväliset liittolaisuudet.

Mahdolliset seuraukset:

  • Jos hallitus onnistuu vahvistamaan positiivista imagoa ja vähentämään isolaatioriskiä, se voi tukea liikevaihtoa, vientiä ja ulkomaisia sijoituksia.

  • Toisaalta tämä strategia voi herättää sisäistä kritiikkiä: missä määrin valtio ohjaa viestintää, ja kuinka paljon “vaikuttamisoperaatiot” rajoittavat sananvapautta tai johtavat propagandan kaltaisiin ilmiöihin.

  • Myös kilpailu muiden maiden kanssa media- ja markkinavaikuttamisessa voi lisääntyä: Israelin on erotuttava edukseen, mutta negatiivinen julkisuus voi olla vaikea paeta kokonaan.