Tiistai 21.10.2025

Tiistaina 21. lokakuuta 2025 Israelissa herätään lempeään, kirkkaaseen aamuun. Auringon ensimmäiset säteet nousevat Välimeren yllä ja värjäävät taivaan hennon oranssiksi. Ilmassa on vielä aamunraikkaus, lämpötila noin 15 °C, ja kevyet tuulenhenkäykset kuljettavat mukanaan syksyn tuoksua — kuivaa maata, oliivipuiden lehtiä ja merisuolaa.

Kun päivä etenee, aurinko ottaa vallan. Keskipäivällä lämpötila kohoaa yli 28 °C:een, ja ilma muuttuu kuivaksi ja kirkkaaksi, tyypillistä lokakuun loppupuolen Israelia. Jerusalemissa auringonvalo kimmeltää kivitalojen vaaleista pinnoista, Tel Avivin rantakadulla meri väreilee turkoosina, ja Negevin autiomaassa kuumuus saa ilman väreilemään kuin se olisi elävä.

Iltapäivän kultainen hetki tuo lämpöön pehmeyttä — aurinko laskee hitaasti länteen, ja lämpötila laskee kohti 22 °C:ta. Ilta on lempeä ja hiljainen: taivas on selkeä, tähdet näkyvät jo aikaisin, ja tuuli tyyntyy.

Kaiken kaikkiaan tiistai Israelissa on täydellinen yhdistelmä syksyn raikkautta ja kesän lämpöä — päivä, jolloin aurinko hallitsee, mutta ilma hengittää jo tulevaa vuodenaikaa.

Turvallisuus: ”Two Israeli Soldiers Killed in Anti-tank Missile Strike in Rafah, Gaza” (Haaretz)
Israelin armeija ilmoitti, että kaksi sotilasta — majuri Yaniv Kula ja johtaja-alikersantti Itay Yavetz — kuolivat etelä-Gazassa Rafahin alueella tapahtuneessa panssarintorjuntaohjusiskussa.
Taustoitus ja analyysi:
Tämä tapahtuma tulee hyvin jännittyneessä tilanteessa, jossa sovittu tulitauko on kovassa testissä. Vaikka sopimuksia on tehty, operatiiviset riskit Gazan rajalla kasvavat. Panssarintorjuntaohjusiskut osoittavat, että joukko-operaatioiden aikana alttiina olevat israelilaisjoukot eivät ole turvassa, ja vastapuolen kyvyt kohdistaa iskuja nousevat. Tässä politiikassa kyse on sekä sotilaallisesta riskinhallinnasta että poliittisesta viestinnästä: Israel haluaa näyttää päättäväiseltä, mutta samalla terrori- tai sissiryhmien iskujen mahdollisuus on jatkuva.
Tämä tappio voi vaikuttaa julkiseen mielialaan Israelissa ja painaa hallituksen päätöksiä — erityisesti mikäli tappiot jatkuvat. Samalla se korostaa, että vaikka muodollinen tulitauko olisi voimassa, tilanteen toiminnallinen kontrolli on heikko. Tämä voi kasvattaa painetta hallitukselle sekä sotilasjohdolle näyttää toimintakykyä ja ehkä jopa ryhtyä ennaltaehkäiseviin iskuihin.
Lisäksi tämä tapaus heijastaa Rafahin aluetta erittäin riskialttiina: Israelin joukot toimivat siellä, ja rajan läheisyys sekä kenttäolosuhteet tekevät hyökkäyksistä entistä vaarallisempia. Lopulta tämä päiväys ja tapahtuma kertovat, että vaikka neuvotteluilla ja diplomatialla on merkitystä, sotilaallinen todellisuus – iskujen vaara, tappiot, vastatoimet – on edelleen keskiössä.

Diplomatia: ”US and Europe push UN resolution for Gaza stabilization force as Egypt leads plan” (Ynetnews)
Yhdysvallat ja Eurooppa vievät eteenpäin YK-resoluutiota, jonka tavoitteena on Gazaan sijoitettava kansainvälinen vakautusjoukko. Egyptillä on johtava rooli suunnitelmassa.
Taustoitus ja analyysi:
Tämä on merkittävä askel diplomatiassa ja sotilaallisessa hallinnassa Gazan alueella. Israelin ja sen kumppaneiden näkökulmasta kyseessä on potentiaalinen tapa ulottaa turvallisuuden hallinta sodan jälkeiseen aikaan — siis siirtymävaiheeseen jossa Israelin suora sotilaallinen rooli voi muuttua. Kun Egypti johtaa suunnitelmaa, se tarjoaa arabimaista legitimiteettiä operaatioon, mikä on tärkeää alueellisessa kontekstissa.
Kuitenkin operaation toteutus sisältää useita haasteita:

Mistä koostuu vakautusjoukko, kuka niitä johtaa ja mitkä ovat mandatit?
Miten Israel suhtautuu joukkojen läsnäoloon Gazassa pitkällä aikavälillä? Onko kyseessä tilapäinen vai pysyvä järjestely?
Miten tulitauko säilyy ja miten joukkojen läsnäolo vaikuttaa Hamasin ja Gazan sisäisiin valtataisteluihin?
Tämä hanke myös kuvastaa laajempaa pohdintaa siitä, miten Israelin ja kansainvälisen yhteisön roolit muuttuvat sodan jälkeen. Siirtyminen suoraan sotilaallisesta operoinnista kohti järjestyksenvalvontaa ja siviili-hallintoa on monimutkainen. Israelin kannalta riski on, että jos turvallisuustilanne heikkenee, kansainvälinen interventio voi jäädä heikoksi tai epämääräiseksi; vastaavasti jos interventio toimii, se voi vähentää Israelin omaa hallintapainetta Gazassa.
Kokonaisuutena tämä uutinen kertoo siitä, että sodanjälkeinen tila Gazassa on avainkysymys — miten Israel, sen arabinaapurit ja kansainvälinen yhteisö järjestävät tilanteen niin, että se ei nouse taas täysimittaiseksi konfliktiksi.

Yhteiskunta: ”Thousands of Haredim protest against IDF draft outside New York consulate: ‘Persecution of Jews’” (Ynetnews)
Tuhannet haredi-(ortodoksijuutalaiset) protestoivat Central Rabbinical Congressin johdolla New Yorkin Israelin konsulaatin ulkopuolella vastustamalla TV:n mukaan asevelvollisuuttaan ‎Israel Defense Forces-joukkoihin.
Taustoitus ja analyysi:
Tämä tapahtuma osoittaa, että asevelvollisuuden ja uskonnollisten yhteisöjen välinen jännite Israelissa ei rajoitu maan sisälle, vaan ulkomaillekin — ortodoksijuutalaisten yhteisöjen kautta. Haredi-yhteisöt ovat jo pitkään vastustaneet asevelvollisuuttaan sotilaallisiin tehtäviin eri syistä: uskonnollinen elämä, koulutus ja vakaumus ovat keskeisiä perusteita. Nyt protestointi ulkomailla — New Yorkissa — korostaa näiden yhteisöjen globaalia yhteydenpitoa ja vaikutusmahdollisuuksia.
Analyysin kannalta tässä on useita näkökulmia:

Israelin sisäinen yhteiskunta-rakenteen muutos: Haredi-yhteisö on perinteisesti eristäytynyt sotilas- ja siviilipalvelusta, mutta kasvava yhteiskunnallinen paine ja resurssitarpeet tekevät tilanteesta entistä jännittyneemmän.
Diaspora-ulottuvuus: protestit New Yorkissa viittaavat siihen, että Israelin politiikka koskettaa laajasti juutalaisten globaalia yhteisöä ja että ulkomailla olevat juutalaisyhteisöt osallistuvat aktiivisesti Israel-kysymyksiin.
Poliittinen vaikutus: Haredi-yhteisö on merkittävä poliittinen voima Israelissa. Sen vastustus voi vaikuttaa hallituksen päätöksiin asevelvollisuudesta, koulutusjärjestelmästä ja yhteiskunnan integraatiosta.
Konfliktin riski: Mikäli ratkaisuja ei löydy, yhteiskunnallinen polarisaatio voi kasvaa — eriytyminen haredi-yhteisön ja muiden israelilaisten välillä voi syventyä. Tämä vaikuttaa sosiaaliseen koheesioon ja kansalliseen turvallisuuteen.
Kaiken kaikkiaan tämä uutinen muistuttaa, että Israelin haasteet eivät ole vain ulko-, turvallisuus- tai sotilaspolitiikkaa, vaan myös syvällä yhteiskunnallisessa ja uskonnollisessa dynamiikassa.

Yhteiskunta: ”Thousands of Orthodox Jews rally in New York to protest change in Israel’s military draft rules”(AP News)
Tämä uutinen kertoo siitä, että tuhannet ultraortodoksijuutalaiset kokoontuivat New Yorkissa Israelin konsulaatin edustalle protestoimaan suunniteltuja muutoksia asevelvollisuussääntöihin, joissa ortodoksisten opiskelijoiden asevelvollisuudesta ollaan poikkeamassa.
Taustoitus ja analyysi:
Tämä tilanne heijastaa syvää jännitettä Israelin sisäisessä yhteiskunnassa: koulutetut ortodoksiyhteisöt ovat pitkään nauttineet poikkeusasemasta suhteessa asevelvollisuuteen, mutta poliittinen paine ja resurssitarpeet kasvavat. Näin ollen valtavirran yhteiskunnassa syntyy kysymys tasa-arvosta: miksi jotkut vapautetaan palveluksesta, toiset eivät? Lisäksi on tärkeää huomata diasporayhteisöjen vaikutus: New Yorkin mielenosoitus osoittaa, että Israelin sisäpolitiikka ei ole vain Israelin kysymys — se koskettaa juutalaisyhteisöjä ympäri maailmaa ja niiden suhdetta Israeliin.
Poliittinen näkökulma on merkittävä: hallitus joutuu ottamaan huomioon ortodoksiyhteisön poliittisen voiman, sillä se on tärkeä äänestäjäryhmä. Jos asevelvollisuusratkaisu etenee siten, että ortodokseilta poistetaan vapautus tai se rajoitetaan, se voi synnyttää vastareaktion – niin poliittisesti kuin yhteiskunnallisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Israelin hallituksen täytyy tasapainottaa turvallisuus- ja puolustusnäkökulmaa (tarve osaavista joukoista) sekä yhteiskunnallista eheyttä (ortodoksien osallistuminen yhteiskuntaan). Mikäli ortodoksiyhteisön vapautus jää mutta muita edistetään, seurauksena voi olla yhteiskunnallinen eriytyminen ja polarisaatio.
Kaiken kaikkiaan uutinen korostaa, että Israelin sisäinen yhteiskuntapolitiikka — erityisesti suhteessa uskonnollisiin yhteisöihin ja asevelvollisuuteen — on edelleen herkkä ja keskeinen kysymys, joka vaikuttaa myös diasporassa.

Politiikka: ”’Our fight isn’t over’: Hostages Square rally shows Israel’s uncertainty and determination” (The Times of Israel)
Tämä artikkeli kertoo Tel Avivissa Hostages Square -nimellä tunnetulla aukiolla pidetystä mielenosoituksesta, jossa vapautuneiden panttivankien kotiutumisen jälkeen nousi esiin uusi vaihe: kesken ilo, mutta taustalla huoli ja epävarmuus.
Taustoitus ja analyysi:
Tässä on useita rinnakkaishaasteita yhdistyneenä. Ensinnäkin, viimeaikainen vapautusoperaatio herätti suurta toivoa Israelissa, mutta samaan aikaan se paljasti, että prosessi ei ole ohi: edelleen on panttivankeja, ja kysymys kuolleiden palauttamisesta on kesken. Tämä luo yhteiskunnallista jännitettä: juhlatunnelman jälkeen nousee kysymys, mitä seuraavaksi.
Toiseksi, poliittisesti tämä osoittaa sen, että hallitus on vaikeassa asemassa: se on saavuttanut edistystä, mutta myös altis kritiikille — jos vapautusprosessi viivästyy, tai jos jatkotoimet epäonnistuvat, hallitus voi menettää mandaatin kansalaisilta, jotka ovat suuntaamassa kohti rauhaa, mutta näkevät jatkuvan sodan.
Kolmanneksi, symbolisesti Hostages Square on nyt paitsi muistamisen paikka, myös poliittinen lava — mielenosoitukset siellä osoittavat, että kotimaan sisäiset paineet eivät häviä konfliktin päättämisen myötä. Hallitukselle tämä tarkoittaa, että turvallisuus- ja sotilasnäkökulma ei riitä: tarvitaan selkeä strategia, aikataulu ja viestintä siitä, miten vapautettujen lisäksi huolehditaan niistä, jotka vielä odottavat.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tilanne paljastaa, että Israelin sisäinen yhtenäisyys on koetuksella: vaikka suuri osa kansasta on iloinen vapautuksesta, vähemmistön kärsimykset eivät katoa, ja mikäli hallitus näyttää pysähtyvän vapautusprosessissa, kansalaisten luottamus heikkenee.
Kaiken kaikkiaan tämä uutinen muistuttaa, että Israelin sodan jälkeinen vaihe — vapautukset, palautukset, rauhaehdot — ei ole pelkästään ulkopoliittinen haaste, vaan erittäin merkittävä kotimaan poliittinen ja yhteiskunnallinen prosessi.

Turvallisuus: ”Israelin mukaan tulitauko ja humanitaarinen apu jatkuvat Gazassa ilmapommitusten jälkeen”(Reutersin mukaan)
Lähde: julkaistu tänään.
Taustoitus ja analyysi:
Tässä uutisessa kerrotaan, että Israel Defence Forces (IDF) teki ilmapommituksia Gazan alueella sen jälkeen, kun israelilaislähteiden mukaan joukko israelilaisia sotilaita sai iskussa surmansa. Samaan aikaan Israel ilmoitti tulitauon jälleen käynnistyvän ja humanitaarisen avun kuljetusten alueelle jatkuvan Yhdysvaltojen painostuksesta.
Tämä tilanne kuvaa hyvin nykyisen aselevon haavoittuvuutta: vaikka muodollinen tulitauko on voimassa, sen toiminnallinen valvonta on vaikeaa. Israelin näkökulmasta isku oli vastaisku tulitauon rikkomisesta — mutta samalla se osoittaa, että vaikka rauha-asema on sovittu, operaatioriskit pysyvät. Tässä on useita politisia ja turvallisuuspoliittisia tasoja:

Israel haluaa näyttää ettei se hyväksy tappioita ja varmistaa, että tulitauko ei tarkoita pysyvää asemasotaa, jossa sen joukot olisivat haavoittuvia.
Humanitaarisen avun takaisin saaminen Gazaan on keskeistä Israelin kansainvälisen kuvannon kannalta – avun katkeaminen aiheuttaa painetta Israelin suuntaan.
Tulitauon palauttaminen nopeasti näyttää Israelilta kontrollin merkkinä, mutta toisaalta se asettaa kysymyksen: onko rauha kestävä vai onko kyse vain tauosta ennen seuraavaa erää?
Yhteenvetona: tämä uutinen korostaa, että turvallisuuspoliittinen tilanne Gazassa on hyvin epävakaa — tulitauko on voimassa mutta jatkuvien iskuiden ja vastaiskujen riski tekee tilanteesta täynnä yllätyksiä.

Konfliktit: ”Hamas hyökkää israelilaisten joukkojen kimppuun Gazassa – uhkaa hauras tulitauko” (Wall Street Journalin mukaan)
Lähde: julkaistu tänään.
Taustoitus ja analyysi:
Tässä uutisessa kerrotaan, että Hamas laukaisi panssarintorjuntaohjuksen ja tulitusta israelilaisjoukkoja vastaan etelä-Gazassa, mikä on ensimmäinen tunnistettu isku israelilaisia joukkoja vastaan sen jälkeen, kun tulitauko solmittiin. Israel piti iskua selkeänä tulitaukorikkomuksena ja vaati vastatoimia. Hamas toisaalta kiisti vastuunsa.
Analyysin kannalta:

Tämä tapaus osoittaa, että vaikka muodollinen tulitauko on voimassa, sen taustalla oleva jännite on äärimmäisen korkea. Tulitauko ei automaattisesti tarkoita konfliktin loppumista – se voi olla vain siirtymäaskel.
Poliittisesti Israelin hallitus on paineen alaisena: jos se ei reagoi iskuihin, sen legitimiteetti turvallisuuden ylläpitäjänä voi kärsiä; jos se reagoi voimakkaasti, riski eskalaatioon kasvaa.
Konfliktin laajempi merkitys: tämä isku voi toimia katalysaattorina uudelle laajemmalle vihollisuuksien kierrokselle. Koska Hamas kiistää vastuunsa, aukeaa myös propagandataistelun kenttä – kumpi rikkoo tulitauon? Tämä tekee kansainvälisestä tai alueellisesta ratkaisusta haastavamman.
Yhteiskunnallinen ulottuvuus: Israelin sisällä ja Gazassa ihmiset elävät jatkuvassa epävarmuudessa – missä määrin tulitauko on todellisuutta? Miten rajojen valvonta ja joukkojen sijoittuminen vältetään hyökkäyksiltä?
Kaiken kaikkiaan tämä uutinen nostaa esiin sen, että vaikka rauhansuunnitelmat etenevät, todellinen turvallisuus ei ole vielä varmistettu, ja jokainen isku voi laukaista seuraavan kierroksen.

Turvallisuus: ”Israel tekee laajoja ilmapommituksia Gazassa vastauksena tulitaukorikkomukseen” (NY Postin mukaan)
Lähde: julkaistu tänään.
Taustoitus ja analyysi:
Tässä uutisessa tarkennetaan, että israelilaiset ilmavoimat tekivät sarjan “laajoja ja merkittäviä” iskuja Gazan alueella vastauksena Hamasin iskuun. Israel ilmoitti sen palaavan tulitauon noudattamiseen, mutta samalla sanoi että tuleviin rikkomuksiin vastataan. Tappiot Gazassa arvioitiin useiksi kymmeniksi.
Analyysin kannalta:

Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten modernissa konfliktissa tulitaukojen “hallittu” rikkominen voi toimia kontrolloidusti mutta erittäin riskialttiisti: Israel näyttää voimansa mutta yrittää säilyttää normaalin tilanteen.
Vaikka Israel ilmoittaa “palauttavansa” tulitauon, se asettaa samalla ehtoja – jatkossa ei ehkä enää “välttämättä” jousteta. Tämä voi kääntyä politiikassa sitoumukseksi, joka heikentää vastapuolen halua pysyä tulitauossa.
Humanitaarinen näkökulma: ilmapommitukset Gazassa vaikuttavat siviileihin, ja vaikka Israel väittää iskut olevan kohdennettuja, tilanteen epämääräisyys ja tietoisuus tappioista lisäävät painetta Israelin suuntaan kansainvälisesti. Tämä voi heikentää Israelin neuvotteluasemaa, jos siviiliuhrit kasvavat.
Tämä kehitys osoittaa, että vaikka “rauha” on ilmoitettuna, operatiivinen todellisuus on edelleen sotatilassa. Israelin joukot toimivat, kohteet pommitetaan, vastapuoli jatkaa iskuja – ja kaikkien osapuolten on esitettävä viestiä: “olemme valmiita” mutta “osoitamme myös, että olemme sitoutuneita rauhaan”.
Yhteenvetona: tämä uutinen korostaa, miten herkässä asemassa tulitauko on — sen ylläpito edellyttää jatkuvaa valvontaa, osapuolten halukkuutta ja kykyä vastata nopeasti iskuihin ilman eskalaatiota.

Ympäristö: ”How Israeli clean tech is transforming sustainability on a global scale” (The Times of Israel)
Lähde: The Times of Israel.
Taustoitus ja analyysi:
Tämä artikkeli kuvaa, miten Israelin startup-ekosysteemi keskittyy yhä voimakkaammin puhdasta teknologiaa (clean tech) ja kestävää kehitystä tukeviin innovaatioihin. Israelin hallitus yhdessä rahoituslaitosten kanssa on sijoittanut merkittävästi — esimerkiksi mainitaan yli 6,3 miljardin dollarin summa (noin 23 miljardia shekeliä) cleantech-aloitteisiin.
Keskeisiä sektoreita ovat muun muassa vihreä maatalous, lihan korvikkeet, vesihuolto, kierrätys, materiaaliteknologiat ja elintarvikejätteen vähentäminen. Lisäksi Israel tekee kansainvälisiä yhteistyökumppanuuksia (esim. Kiinan kanssa) cleantech-alueella.
Analyysin kannalta:

Israelin vahvuus on sen startup-kulttuurissa ja kyvyssä soveltaa teknologiaa nopeasti globaaleihin ongelmiin. Clean tech on hyvä esimerkki: maalla, jolla on erityisiä ympäristö- ja vesihuollon haasteita, on myös synnynnäinen tarve kehittää ratkaisuja.
Tämä kehitys tarjoaa paitsi ympäristöhyötyjä myös taloudellista potentiaalia: kun cleantech-yritykset kansainvälistyvät, yritysvalmiudet, vienti ja kansainvälinen investointivirta voivat kasvaa. Israel voi tässä roolissa nousta merkittäväksi kestävän teknologian vientimaaksi.
Haasteena on kuitenkin se, että vaikka rahoitusta ja ohjelmia on, kestävä kehitys vaatii pitkäjänteisyyttä — teknologiat ovat usein riskialttiita, viennin rakentaminen ja markkinoille pääsy voivat viivästyä, ja globaali kilpailu on kovaa. Lisäksi teknologian ympäristövaikutukset — kuten energiankulutus, materiaalien käyttö, kierrätys — on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti.
Yhteiskunnan näkökulmasta tämä kehitys voi vahvistaa Israelin asemaa globaalissa innovaatiokentässä, mutta samalla se asettaa myös vaatimuksia koulutukselle, resurssien suunnittelulle ja sääntelylle, jotta teknologiat eivät jää “yrittämiseksi” vaan tuottavat todellista vaikutusta.
Yhteenvetona: tämä uutinen osoittaa, että Israel ei näe vain sotilaallista tai perinteistä teknologiakehitystä, vaan pyrkii hyödyntämään innovaatiokyvytään myös ympäristö- ja kestävän kehityksen haasteisiin — mikä on strategisesti sekä älykästä että ajankohtaista.

Talous/ Teknologia: ”The Hebrew-only financial system: It’s holding back Israel’s economy” (The Jerusalem Post)
Lähde: The Jerusalem Post.
Taustoitus ja analyysi:
Tämä mielipideartikkeli nostaa esiin sen, että Israelin talousjärjestelmä — erityisesti digitaalinen talous- ja rahoituspalveluiden järjestelmä — on pitkälti hepreankielinen, vaikka yhteiskunta on monikielinen ja kansainvälinen. Tämä kielinen rajaus voi hidastaa Israelin taloudellista kehitystä, viennin, ulkomaisen pääoman virtojen ja talouskumppanuuksien syntymistä.
Artikkelin mukaan rahoituslaitokset investoivat vähän kielien- ja kansainvälisten järjestelmien saavutettavuuteen. Tämä on merkittävä ongelma kun kyse on kasvavasta globaaleista kilpailusta, digitaalivaluuttaratkaisuista, fintechistä ja kansainvälisestä pääomasta.
Analyysin kannalta:

Talouden digitalisaatio ja fintech ovat maailmalla kasvavia aloja — jos Israelin järjestelmät ovat pääasiassa hepreankieliset ja suunniteltu kotimaisille käyttäjille, se voi rajoittaa ulkomaisten yritysten, sijoittajien ja kansainvälisten kumppaneiden osallistumista.
Tämä kielimuuri on symbolinen mutta merkittävä: se kertoo, että vaikka teknologinen osaaminen on korkea (kuten edellisessä uutisessa nähtiin), järjestelmällinen ympäristö (muodolliset järjestelmät, sääntely, käyttöliittymät, käytettävyys) voi olla vielä kehityksen esteenä.
Taloudellisen kasvun ja kansainvälistymisen kannalta avainasemassa on kieli, saavutettavuus, integroidut järjestelmät — jos Israel haluaa, että sen fintech-, cleantech- ja teknologia-yritykset menestyvät globaalisti, on tärkeää että talousympäristö on kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Yhteiskunnalliselta näkökannalta tämä heijastaa myös tarvetta koulutukselle ja monikielisyydelle sekä laajemmalle näkökulmien avaamiselle: jos talousjärjestelmät sulkeutuvat, se voi estää innovaatioiden leviämistä maailmanlaajuisesti ja vähentää Israelin mahdollisuuksia hyötyä globaaleista markkinoista.
Yhteenvetona: vaikka Israelin teknologinen kyvykkyys on merkittävä, tämä artikkeli muistuttaa että infrastruktuuri ja järjestelmät — mukaan lukien kieli ja saavutettavuus — ovat yhtä tärkeitä kasvun mahdollistajia kuin innovaatiot itse.