Joulukuussa 2025 keskustelu väitteestä “Jeesus oli palestiinalainen” nousi jälleen laajasti esiin, kun New Yorkin Times Square’ssa nähtiin digitaalinen billboard-mainos, jossa luki “Jesus is Palestinian” – joissakin versioissa lisättynä toivotuksella “Merry Christmas”. Kampanjan rahoittajaksi nimettiin uutisoinnissa American-Arab Anti-Discrimination Committee (ADC), ja viesti herätti nopeasti sekä kannatusta että voimakasta kritiikkiä.
Kyse ei kuitenkaan ollut yksittäisestä tempauksesta. Viime vuosina – ja erityisesti Lähi-idän konfliktien kiristyessä – väite “Jeesus oli palestiinalainen” on toistuvasti noussut esiin mielenosoituksissa, sosiaalisessa mediassa ja kansainvälisessä julkisessa keskustelussa. Sitä käytetään usein emotionaalisena ja poliittisena iskulauseena, jonka tarkoituksena on liittää Jeesus (hepr. Yeshua) moderniin palestiinalaiseen identiteettiin ja tämän päivän geopoliittisiin narratiiveihin.
Joulun rauhaa laulussa ei väitetä, että Jeesus olisi ollut palestiinalainen kuitenkin sana Palestiina alkaa toimia symbolisena kattokäsitteenä. Se voi epäsuorasti vahvistaa mielikuvaa, jossa Raamatun Israel ja moderni Palestiina sekoittuvat. Rauhan toivominen sinänsä on raamatullista.
Mutta kestääkö tämä väite historiallista, raamatullista ja teologista tarkastelua? Entä mitä tapahtuu, jos asiaa lähestytään näkökulmasta, joka palauttaa Uuden testamentin sen alkuperäiseen juutalaiseen kontekstiin?
Väite “Jeesus oli palestiinalainen” ei ole ainoastaan historiallisesti virheellinen. Se on myös teologisesti harhaanjohtava, sillä se hämärtää vakavalla tavalla ymmärrystä Jeesuksen todellisesta identiteetistä ja hänen tehtävästään Jumalan pelastushistoriassa.
Mitä väitteellä “Jeesus oli palestiinalainen” oikeastaan tarkoitetaan?
Väitettä käytetään harvoin varsinaisena historiallisena analyysina. Useimmiten se toimii retorisena ja ideologisena työkaluna, jolla on kolme keskeistä merkityskerrostumaa:
1. Poliittinen identiteettiväite
Jeesus halutaan esittää nykyisen palestiinalaisen kansallisen identiteetin edustajana tai symbolina. Tällöin hänet liitetään suoraan tämän päivän poliittiseen konfliktiin.
2. Maantieteellinen yksinkertaistus
Väitetään, että koska Jeesus eli alueella, jota nykyään kutsutaan Palestiinaksi, hän olisi ollut “palestiinalainen”. Tämä ohittaa täysin aikakausien väliset erot nimityksissä, identiteeteissä ja historiallisissa todellisuuksissa.
3. Symbolinen solidaarisuus
Jeesus esitetään sorrettujen, miehitettyjen ja kärsivien edustajana. Tässäkään tapauksessa väite ei ole historiallinen, vaan ideologinen ja emotionaalinen.
Yhteistä kaikille näille tulkinnoille on se, että Jeesuksen juutalainen identiteetti sivuutetaan, hämärretään tai poistetaan kokonaan.
Historiallinen todellisuus: Jeesuksen maailma ei ollut “Palestiina”
Jeesus eli 1. vuosisadalla jKr. alueella, jota kutsuttiin Juudeaksi, Galileaksi ja Samariaksi. Rooman hallinnollisessa kielessä alue tunnettiin Juudean provinssina. Aikakauden juutalaiset, roomalaiset ja varhaiset kristilliset lähteet eivät tunne Jeesuksen ajan palestiinalaista kansallista identiteettiä.
Nimi Palestina yleistyi Rooman valtakunnan hallinnollisessa käytössä vasta Bar Kokhba -kapinan (132–135 jKr.) jälkeen, kun Juudea nimettiin uudelleen muotoon Syria Palaestina. Tämä tapahtui vuosikymmeniä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen.
Siksi väite, että Jeesus olisi ollut “palestiinalainen”, on selvä historiallinen anakronismi: nykyajan identiteettiä sovelletaan aikaan, jolloin sitä ei ollut olemassa.
Messias kuuluu Israeliin – ei abstraktiin tai myöhempään identiteettiin
Raamattu ei esitä Messiasta irrallisena universaalina hahmona, vaan Israelin kansaan ja Jumalan liittoihin sidottuna henkilönä:
“Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.”
(Luuk. 1:32)
“Pelastus on juutalaisista.”
(Joh. 4:22)
Messias-lupaukset eivät ole yleisiä, ajattomia hengellisiä periaatteita, vaan ne nousevat Israelin kutsumuksesta, historiasta ja Jumalan liitoista sen kanssa. Jos Messias irrotetaan Israelista, myös lupaukset menettävät merkityksensä.
Jeesus (Yeshua) on juutalainen Messias
Uutta testamenttia ei voi ymmärtää oikein, ellei sitä lueta juutalaisena tekstinä juutalaisessa maailmassa. Tämä koskee ennen kaikkea Jeesusta itseään.
Yeshuan identiteetti ei ole symbolinen vaan liitollinen. Hän on:
- Daavidin suvun poika
- osa Israelin liittojen jatkumoa
- Israelin profeetallisten lupausten täyttymys
Messiaan identiteetti ei ole alusta alkaen abstrakti tai yleismaailmallinen. Se on syvästi sidoksissa Israelin kansaan ja Jumalan liittoihin sen kanssa. Kun Jeesus irrotetaan tästä kehyksestä ja liitetään moderniin poliittiseen identiteettiin, hänen messiaaninen roolinsa kaventuu ja vääristyy ideologiseksi symboliksi.
Jeesuksen sukulinja: Daavidin huone, ei poliittinen konstruktio
Jeesuksen identiteetti määritellään jo evankeliumien alussa juutalaisen sukulinjan kautta:
“Kirja Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Abrahamin pojan, syntyperästä.”
(Matt. 1:1)
“Muista Jeesusta Kristusta, joka on noussut kuolleista ja on Daavidin jälkeläinen.”
(2. Tim. 2:8)
Daavidin suku, Juudan heimo ja Israelin liitot ovat välttämättömiä Messiaan tunnistamiselle. Mikään näistä ei liity palestiinalaiseen identiteettiin, joka on historiallisesti ja ajallisesti täysin eri ilmiö.
Yeshua eli ja opetti juutalaisena
Evankeliumien tapahtumat sijoittuvat luonnollisesti juutalaiseen ympäristöön:
- synagogiin
- Tooran opetukseen
- juutalaisiin juhliin
- temppelikeskeiseen elämään
- rabbiiniseen keskustelutapaan
Yeshua ei ollut “ulkopuolinen kriitikko”, vaan sisäpuolinen opettaja, joka puhui oman kansansa kieltä ja eli sen hengellisessä todellisuudessa. Tämä juutalainen elämänmuoto katoaa näkyvistä, jos hänen identiteettinsä määritellään jälkikäteen poliittisella nimikkeellä, joka ei kuulu hänen aikaansa eikä hänen maailmaansa.
Jeesus eli Tooran ja juutalaisten juhlien maailmassa
Evankeliumit kuvaavat Jeesuksen elämää juutalaisen käytännön keskellä, ei sen ulkopuolella:
“Hän meni tapansa mukaan sapattina synagogaan.”
(Luuk. 4:16)
“Älkää luulko, että olen tullut kumoamaan Tooran tai profeetat.”
(Matt. 5:17)
“Juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni Jerusalemiin.”
(Joh. 2:13)
Jeesus ei ainoastaan asunut juutalaisessa ympäristössä, vaan eli Tooran rytmissä, opetti sen sisällä ja keskusteli aikansa juutalaisten ryhmien kanssa sisäpiiriläisenä.
Maa ja lupaus: Eretz Israel, ei “Palestiina”
Raamatullinen maa-ajattelu ei perustu abstraktiin alueeseen, vaan Jumalan lupaukseen Israelille:
“Minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi maan, jossa nyt asut muukalaisena – koko Kanaanin maan.”
(1. Moos. 17:8)
“Siunattu olkoon Herra, Israelin Jumala, joka on vieraillut kansansa luona.”
(Luuk. 1:68)
Siksi on johdonmukaista käyttää ilmaisua Eretz Israel. Maa ei ole vain maantieteellinen alue, vaan liittoon kuuluva todellisuus. Termi “Palestiina” ei esiinny Uudessa testamentissa eikä Toorassa tässä merkityksessä.
Jeesuksen tehtävä: Israelista kansoille – ei Israelin ohi
Yeshua itse määrittelee tehtävänsä selkeästi:
“Minut on lähetetty vain Israelin huoneen kadonneiden lampaiden luo.”
(Matt. 15:24)
Tämä ei tarkoita, että kansat suljettaisiin pois, vaan että pelastuksen järjestys kulkee Israelin kautta:
“Te olette ne, joille Jumalan liitot ja lupaukset kuuluvat.”
(Room. 9:4)
“Pakanoiden oksat on liitetty jaloon öljypuuhun.”
(Room. 11:17–18)
Kansojen osallisuus ei synny Israelin korvaamisesta, vaan liittämisestä Israelin kutsumukseen.
Miksi väite on teologisesti vaarallinen Raamatun valossa?
Kun Jeesus irrotetaan juutalaisesta identiteetistään:
- Daavidin liitto (2. Sam. 7) menettää merkityksensä
- profeetat (Jes. 9; Jes. 11; Miika 5) jäävät ilman historiallista täyttymystä
- evankeliumit muuttuvat irrallisiksi kertomuksiksi
“Jos juuri on pyhä, niin ovat oksatkin.”
(Room. 11:16)
Jeesuksen juutalaisuuden sivuuttaminen ei ole neutraali teko, vaan Raamatun sisäisen logiikan murtaminen.
Miksi tällä on väliä?
Kysymys “kuka Jeesus oli” ei ole vain historiallinen. Se on teologinen ja hengellinen kysymys.
Jos Jeesuksen identiteetti määritellään uudelleen kulloisenkin poliittisen tarpeen mukaan, Raamatun sanoma menettää juurensa.
Siksi kutsumme palaamaan alkuperäiseen kontekstiin: juutalaiseen Messiaaseen, juutalaiseen kansaan ja Jumalan uskollisuuteen liitoissaan.
Jeesus ei ollut palestiinalainen. Hän oli ja on juutalainen Messias – Yeshua, Israelin kautta maailmalle annettu siunaus.