Keskiviikko 24. syyskuuta 2025 Israelissa lupaa tyypillisen varhaissyksyisen päivän, jossa kesä ei vielä ole valmis luopumaan otteestaan.
Aamu alkaa lämpimänä ja pehmeän kirkkaana: Välimeren rannalla ilma on noin 26–27 astetta, ja taivas on lähes pilvetön, vain kevyitä harsopilviä leijailee. Auringon noustessa valo muuttuu heleäksi ja kirkkaaksi, saaden kaupungit ja rannan hehkumaan vaaleassa valossa.
Keskipäivällä aurinko ottaa vallan – lämpötila kipuaa 29–30 asteeseen, ja ilma on kuivaa sekä kirkasta. Se on päivä, jolloin kadut täyttyvät kuumuudesta, varjot vetäytyvät seinien viereen ja meri houkuttelee vilvoittelemaan.
Iltapäivällä lämpö hellittää hitaasti, mutta aurinko jatkaa hallintaansa: säteet ovat pehmeämpiä, ja ilma pysyy lempeän lämpimänä. On hetki, jolloin kahvilat täyttyvät ihmisistä, jotka hakevat helpotusta iltapäivän kuumasta.
Illan tullessa sää rauhoittuu – lämpö laskee takaisin 26 asteen tienoille, ja taivas pukeutuu kevyisiin pilviverhoihin. Hento merituuli tuo mukanaan suolan ja lämpimän yön lupauksen. Päivä päättyy yhtä lempeään lämpöön, josta se alkoi, ja Israelissa voi yhä tuntea kesän hengittävän syyskuun iltojen yllä.
Turvallisuus: Israel sulkee Allenbyn rajanylityspaikan Jordaniasta Länsirannalle toistaiseksi
The Times of Israel’n mukaan Israel on määräyksellä poliittiselta tasolta sulkenut Allenbyn rajanylityspaikan (Jordan–Länsiranta) molempiin suuntiin toistaiseksi.
Taustaa ja analyysi:
Rajanylityspaikka on aiemmin ollut suljettuna esimerkiksi terrori-iskun seurauksena, nyt sulku liittyy sekä viimeviikkoiseen iskuun, missä avustusauton kuljettaja tappoi kaksi sotilasta, että Rosh Hashanahin juhlan päättymiseen. Tarkastukset Jordanian ajureiden osalta ilmoitetaan päivitettävän.
Tämä sulku vaikuttaa merkittävästi sekä ihmisten liikkumiseen että avustustoimintaan. Se korostaa Israelin hallinnon pyrkimystä vahvistaa turvallisuusrakenteitaan ja kontrollia rajojen yli, mutta samalla se herättää kysymyksiä humanitaarisen avun toimituksista ja paikallisten asukkaiden arjesta. Poliittisesti se voidaan nähdä viestinä siitä, että Israel reagoi voimakkaasti sekä sisä- että ulkopoliittisiin paineisiin, kuten kansainvälisiin tunnustuksiin Palestiinan valtiosta.
Konfliktit / Turvallisuus: 38 gazalaista kuollut, lähes 200 haavoittunut IDF:n tulituksessa viimeisen vuorokauden aikana
The Times of Israel raportoi, että Hamasin hallinnossa olevan Gazan terveysministeriön mukaan israelilaisen puolustusvoimien (IDF) tulitus on tappanut 38 ihmistä ja haavoittanut lähes 200 Gazassa viimeisen 24 tunnin aikana.
Taustaa ja analyysi:
Ministeriö ei erota kuolleiden joukossa siviilejä ja taistelijoita, mikä on normaali käytäntö monissa Gazasta tulevissa raportoinneissa mutta vaikeuttaa täsmällistä tilannekuvaa. Israelilta ei ole (vielä) tullut virallista kommenttia näistä iskuista.
Tämä on osa jatkuvaa intensiivistä konfliktia, jossa humanitaariset kustannukset kasvavat – sekä siviilien kärsimys että Gazasta lähtevät pakolaiset. Myös sodan oikeudellisen näkökulman kannalta tällaiset tapahtumat lisäävät painetta kansainvälisille tarkkailijoille ja oikeuslähteille tutkia osapuolien toimia sotaolosuhteissa.
Konfliktit / Yhteiskunta: Arviolta 640 000 palestiinalaista paennut Gaza Citystä etelään Israelin suurhyökkäyksen takia
The Times of Israel’n mukaan noin 640 000 Gazan asukasta on paennut Gaza Citystä etelään sen jälkeen, kun IDF aloitti voimakkaamman hyökkäyksen kaupunkialueella.
Taustaa ja analyysi:
Gaza Cityssä asui ennen hyökkäystä noin miljoona ihmistä, joten tämä tyhjennys tarkoittaa massiivista siirtymää. Israelin armeija on kehottanut siviilejä siirtymään alueille, joita se pitää humanitäärisesti vähemmän riskialttiina, erityisesti etelään.
Tämänkaltaiset massapaot asettavat valtavat haasteet niin humanitaariselle avulle kuin kriisinhallinnalle – ruoka, terveydenhuolto, suoja kaikki kuormittuvat. Lisäksi tällainen liike voi muuttaa alueiden demografiaa, infrastruktuurin tarvetta ja aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia niin asukkaille kuin poliittisille ratkaisuille.
Diplomatia / Politiikka: Saudi-Arabia ja Ranska: “Annexation a ‘redline,’ ending Gaza war and securing release of hostages an ‘absolute priority’”
The Times of Israel raportoi Saudi-Arabian ja Ranskan yhteisen kannanoton, jossa ne ilmoittavat, että minkäänlainen Länsirannan liittäminen (“annexation”) on punainen linja (“red line”), ja että sodan päättäminen Gazassa sekä kaikkien panttivankien vapauttaminen on “täydellinen prioriteetti”.
Taustaa ja analyysi:
Tämä kannanotto tapahtuu osana laajempaa kansainvälistä painostusta Israelille sen sodan toimien, palestiinalaisten alueiden hallinnan ja humanitaarisen tilanteen vuoksi. Monet maat ovat viime päivinä tunnustaneet Palestiinan valtion, mikä vahvistaa palestiinalaisten diplomatian edistymistä. Israel puolestaan on varannut Länsirannan liittämistä harkintaan, mikä on herättänyt laajaa huolta naapurimaiden ja läntisten liittolaisten keskuudessa.
Tilanne on diplomatiallisesti poikkeuksellinen, sillä Saudi-Arabia on perinteisesti ollut varovainen tällaisten suoria painostuslausuntojen kanssa Israelia kohtaan. Ranska taas jatkaa aktiivista rooliaan EU:n sisällä ja globaalisti kahden valtion ratkaisun puolestapuhujana. Annexion kielto ja panttivankien asema keskeisinä prioriteetteina voivat merkitä, että kansainvälisen yhteisön odotukset Israelille kiristyvät. Israelin poliittinen johto tulee joutumaan navigoimaan näiden vetojen ja omien turvallisuus- ja strategiatavoitteidensa välillä.
Politiikka: Reservistit-puolue perustetaan – Yoaz Hendel aikoo haastaa nykyisen hallinnon
The Times of Israel’n mukaan entinen keski-oikeistolainen ministeri Yoaz Hendel on perustanut uuden puolueen nimeltä The Reservists (“HaMiluimnikim”). Uusi puolue koostuu reserviläisistä, reserviläisten perheistä, haavoittuneista IDF-sotilaista, sodassa leskeksi jääneistä sekä vapaaehtoisista siviileistä.
Taustaa
Puolueen ohjelmassa korostuu joukko periaatteita, kuten universal conscription eli pakollinen palvelu kaikille, itsehallinto politiikassa ja kriittinen tarkastelu siitä, miten hallitus on toiminut 7. lokakuuta 2023 tapahtuneessa hyökkäyksessä. Hendel on sanonut, että ne, jotka “ottivat vastuuta” tuona päivänä – ja myös sen jälkeen – ovat vastuussa, ja että hallinnon epäonnistumiset on korjattava.
Analyysi
Uuden puolueen syntyminen kertoo selvästi poliittisen kentän reagoinnista siihen tyytymättömyyteen, joka syntyi Israelin hallituksen toimista tuon syyskuun alun iskuryhmän suhteen. Reserviläisten mobilisoiminen politiikkaan näkyy myös aikaisemmissa protesteissa, joissa reserviläiset ovat olleet näkyvässä roolissa vaatimassa vastuullisuutta sodanjohtamisesta ja panttivankitilanteen hallinnasta.
Hendel pyrkii rakentamaan siltaa oikeiston ja vasemmiston välille korostamalla arvoja, jotka saavat kannatusta laajasti: reiluus pakollisessa palvelussa, hallinnon läpinäkyvyys ja vastuunkanto. Se voi houkutella etenkin niitä, jotka eivät koe oikeiston tai hallituksen nykyistä hallintoa edustavaksi – sekä reserviläisiä ja sodan kokeneita.
Haasteena on, miten tämä uusi puolue sijoittuu vaalien alla: kuinka paljon ääniä se saa ja miten sen kanssa koalitioitumismahdollisuudet kehittyvät, varsinkin kun vallassa oleva hallitus Musta-oikeiston ja uskonnollisten puolueiden kanssa on herkkä ryhty joivat liittolaisten takaisinvedoille. Puolueen vaatimus “principles not political boycotts” viittaa siihen, että se haluaa välttää polarisoitua politiikkaa, mutta samalla kritiikki nykyistä hallintoa kohtaan on selkeä.
Yhteiskunta: Ultra-ortodoksiset puolueet asettavat ehtoja palataksemme hallitukseen
i24NEWS:n mukaan (ja asiasta myös muissa lähteissä) ultra-ortodoksiset puolueet vaativat hallitukseen paluunsa ehtona mm. sitä, että tuhansia jo annettuja kutsuntoja teologisten yeshivakoulujen opiskelijoille peruutetaan, ja että budjetteja uskontokoulujen koulutukseen palautetaan.
Taustaa
Nämä vaatimukset liittyvät pitkään jatkuneeseen kiistaan armeijapalveluksesta ultra-ortodoksisten opiskelijoiden osalta. Israelissa on perinteisesti ollut poikkeuksia kutsuntoihin niille, jotka ovat teologisissa opinnoissa. Kuitenkin sodan jatkuessa, reservipalveluiden tarpeen ja tasa-arvon vaatimusten kasvaessa, tämä asemointi on noussut poliittisesti kriittiseksi kysymykseksi sekä julkisen keskustelun että hallituksen sisäisten jännitteiden kannalta.
Analyysi
Ultra-ortodoksisten puolueiden paine kotiinpaluu-ehtoihin osoittaa niiden poliittista valtaa, mutta myös sitä, että entistä useampi israelilainen pitää armeijavapautuksia epäoikeudenmukaisina ja ristiriitaisina tasa-arvon periaatteen kanssa. Hallituskriisi voi syntyä, jos vaatimukset eivät täyty; toisaalta hallitus tarvitsee näitä puolueita säilyttääkseen enemmistönsä Knessetissä.
Tilanne on myös esimerkki siitä, miten Israelin sisäiset yhteiskunnalliset rakenteet – uskonto, koulutusjärjestelmä, palvelusvelvollisuus – ovat syvästi sidoksissa politiikkaan. Ultra-ortodoksisten vaatimukset herättävät kysymyksiä kansalaisvelvollisuuksista, tiedon – ja koulutuspolitiikasta sekä verotuksesta ja budjetoinnista. Ne vaikuttavat siihen, miten hallitus pystyy vastaamaan sodan aiheuttamiin paineisiin sekä kotimaan että ulkopolitiikassa.
Kulttuuri: Israelin kulttuuriministeri leikannut rahoitusta arvostetuilta elokuvapalkinnoilta, koska voittaja loukkaa sotilaita
Uutisen mukaan Israelin kulttuuriministeri Miki Zohar on päättänyt lopettaa valtion tuen Ophir-elokuvapalkinnoille sen jälkeen, kun The Sea -elokuva sai parhaan pitkän elokuvan palkinnon. Elokuva kertoo 12-vuotiaasta palestiinalaispoikasta, joka pyrkii näkemään meren ensimmäistä kertaa West Bankin kautta, mutta kohtaa tarkastuspisteen esteenä. Ministerin mukaan elokuvan käsitys israelilaisista sotilaista on loukkaava, ja hän väittää, ettei veronmaksajien pidä tukea sisältöä joka kritisoi hallituksen näkökulmaa. Uutinen on peräisin AP Newsista.
Taustaa
Ophir-palkinnot ovat Israelin elokuvamaailmassa hyvin merkittävä tunnustus, ja niiden voittaja toimii maan ehdokkaana Oscar-kilpailussa kansainvälisen elokuvan kategoriassa. Elokuvien ja taiteen rooli Israelissa on ollut historiallisesti monikerroksinen: se toimii sekä kriittisen reflektion kenttänä, että identiteetin ja kulttuurisen itseilmaisun areenana. Kun taiteilijat kuvaavat haasteita, sosiaalisia ongelmia tai vähemmistöjen näkökulmia, ne voivat herättää voimakkaita reaktioita, erityisesti poliittisesti konservatiivisemman hallinnon alaisuudessa.
Analyysi
Tämä päätös merkitsee useita asioita:
Taiteellinen vapaus vs. valtion kontrolli: Leikkaus osoittaa, että hallinnon politiikka vaikuttaa siihen, millaista kulttuurista tuotantoa tuetaan. Jos elokuva sisältää näkökulman, jonka katsotaan olevan ”pro-Palestiinalainen” tai kriittinen sotilaallista toimintaa kohtaan, se voi joutua rahoituksen ulkopuolelle.
Kulttuurinen eripura ja identiteetti: Tässä on kyse laajemmasta kulttuurisesta kamppailusta identiteetin, narratiivin ja historiankuvauksen hallinnasta. Israelissa kuten monessa muussakin maassa elokuvan keinoin käydään keskustelua siitä, mikä on maan tarina ja miten historiasta/nykypäivästä puhutaan.
Kansainvälinen huomio ja imagovaikutus: Koska voittaja toimii Israelin ehdokkaana Oscareihin, tämä vaikuttaa siihen, miten Israel nähdään kansainvälisesti kulttuurimaana, joka sallii kriittisen keskustelun. Jos kulttuurituotantoa rajoitetaan poliittisin perustein, se voi aiheuttaa kritiikkiä kotimaassa ja ulkomailla.
Yhteiskunnallinen jännite: Sotilaskuvaukset Israelin elokuvissa ovat erityisen herkkiä aiheita, erityisesti sodan ja konfliktien keskellä. Tässä tapauksessa elokuvan päähenkilön palestiinalainen tausta ja West Bank -tarkastuspisteen kohtaus nostavat esiin kysymyksiä moninaisuudesta, vapaudesta liikkua ja siitä, miten tarinat eroavat virallisen narratiivin kanssa.
Turvallisuus: Kaksi Gazan sairaalaa lopettavat toimintansa Israelin hyökkäysten seurauksena
Reutersin mukaan Gazan terveysministeriön tiedon mukaan Al-Rantissi lasten sairaala ja Eye Hospital ovat keskeyttäneet toimintansa, koska laajat vauriot ja lähialueiden pommitukset ovat tehneet toiminnasta mahdotonta. Injureja ja tuhoja on tapahtunut niin, että potilaat eivät enää pääse turvallisesti sairaaloihin. Israelin armeija ei ole kommentoinut näitä sairaalakatkoksia.
Taustaa
Sota Gazassa on jatkunut laajamittaisena, ja sotatoimet sijoittuvat nyt erityisen voimakkaasti Gaza Cityn pohjoisosiin sekä Jala Streetin ja Tel Al-Hawa alueille. Israelin tavoitteena on hävittää Hamasin kyvyt, vapauttaa panttivangit ja neutralisoida Gazasta tuleva uhka.
Analyysi
Sairaaloiden sulkeminen korostaa sodan humanitaarista kriisiä ja infrastruktuurin haavoittuvuutta konfliktialueilla. Sairaaloiden toimimattomuus vaikuttaa paitsi vakavasti potilaisiin myös laajemmin väestön terveysjärjestelmään: loukkaantuneilla ei ole hoitoa, kroonisesti sairaat kärsivät, ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat vaarassa.
Samaan aikaan tämä voi lisätä kansainvälisen yhteisön diplomatian painetta Israelin suuntaan vaatia parempaa suojaa siviilien perusinfrastruktuurille. Israelin armeijan rauhoittaminen lausunnoissaan sairaalakohteista on merkityksellistä, mutta käytännön vaikutukset näkyvät pitkällä viiveellä. Lisäksi katkokset voivat syventää pakolaisten ja siirtymässä olevien ihmisten määrää, sillä turvalliset reitit hoitoon ja evakuointiin heikkenevät.
Konfliktit: IDF voi käynnistää uusia hyökkäyksiä Keski-Gazaan nykyisten operaatioiden jälkeen
Guardian-uutisen mukaan entinen israelilainen kenraali ja kansallinen turvallisuusneuvonantaja Yaakov Amidror varoittaa, että Israelin puolustusvoimat (IDF) voivat laajentaa operaatioitaan Keski-Gazan ruuhkaisille pakolaisleireille kuten Nuseirat ja Bureij leirit sen jälkeen, kun nykyiset toimet Gaza Cityssä on saatu jonkinlaiseen vaiheeseen. Humanitaariset olot alueella ovat jo nyt hyvin huonot.
Taustaa
Gazassa on ollut jo pitkään ilmassa painostusta, joka ohjaa joukkoja etelään ja väestöä liikkeelle sotatoimien alta. Keski-Gaza sisältää tiheästi asuttuja pakolaisleirejä, jolloin uuden hyökkäyksen riski siviiliuhrien ja infrastruktuurivaurioiden osalta on suuri. Amidrorin lausunto tulee tilanteessa, jossa sota on jatkunut lähes kaksi vuotta, ja kansainvälinen paine Israelille kasvaa.
Analyysi
Mahdollinen laajeneminen Keski-Gazan pakolaisleireihin merkitsisi useita haastavia seurauksia:
Humanitaarinen kriisi syvenisi: pakolaisleirit eivät ole varustautuneet kestämään tällaista toimintaa. Ruoka-, vesi- ja lääkepula voi kärjistyä entisestään.
Kansainvälinen reaktio: uudenlaiseen hyökkäykseen kohdistuisi todennäköisesti huomattava kritiikki sekä hallituksille että kansainvälisille järjestöille, etenkin jos lapsia ja muita siviilejä kuolee.
Sotilaallinen riski ja kustannukset: tällaisten operaatioiden läpivienti vaatii resursseja ja suunnittelua; myös mahdolliset siviilitappiot voivat heikentää Israelin asemaa moraalisissa ja oikeudellisissa keskusteluissa.
Poliittiset vaikutukset Israelissa: laajeneminen voi vaikuttaa hallituksen sisäiseen tukeen, erityisesti kansalaisten ja reserviläisten näkökulmasta. Sotatoimet Keski-Gazassa voivat olla poliittisesti raskaita vaalivaikuttajia.
Turvallisuus: Israel sulkee Allenbyn rajanylityspaikan Jordanian ja Länsirannan välillä toistaiseksi
The Times of Israel uutisoi, että Israel on sulkenut Allenbyn rajanylityspaikan (Jordan–Länsiranta) molempiin suuntiin “until further notice” politiikan päätöksellä. Sulun syiksi mainitaan poliittinen päätös, ja kysymys on Netanyahu-hallinnon ohjeistuksesta.
Taustaa
Allenby Crossing (tunnetaan myös King Hussein Bridge) on yksi tärkeimmistä rajanylityspisteistä Jordanian ja Länsirannan palestiinalaisten välillä, käytössä ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Säännölliset sulkemiset liittyvät turvallisuuteen, mutta myös poliittisiin jännitteisiin, kuten terrori-iskuihin, protesteihin tai diplomatian paineisiin. Hallitus ei ole selvästi ilmoittanut, miten kauan sulku kestää.
Analyysi
Sulku on paitsi konkreettinen rajoitus liikkumiselle myös symboli poliittisesta valinnasta, jolla hallitus voi osoittaa päättäväisyyttään turvallisuuskysymyksissä. Liikkumisrajoitukset vaikuttavat arkeen: potilaat, työntekijät, kaupan kuljetukset, perheyhteydet — kaikki kärsivät. Lisäksi tällaiset toimet voivat kiristää alueiden yhteiskunnallista ilmapiiriä ja lisätä jännitteitä palestiinalaisten keskuudessa.
Poliittisesti sulku saattaa myös olla vastaus kansainvälisiin tapahtumiin, kuten Palestiinan valtion tunnustamisen aaltoon tai painostukseen koskien Israelin toimenpiteitä Gazassa ja Länsirannalla. Se voi olla osa laajempaa strategiaa, jolla hallitus pyrkii säilyttämään kontrollin rajapinnoilla ja turvallisuusuhkien torjumisessa.
Koulutus / Talous / Hyvinvointi: Medical Education and Training in Israel (OECD-raportti)
OECD:n raportti “Medical Education and Training in Israel” keskittyy siihen, miten Israelin lääkärien koulutus ja ammatillinen kehittyminen täyttävät sekä sisäiset että kansainväliset tarpeet. Raportissa käsitellään asioita kuten lääkärivaje, erikoisalojen ja yleislääkärien suhde, sekä lääkärien sijoittuminen eri alueille.
Taustaa
Israelilla on väestöryhmiä ja alueita, joissa lääkäripalvelut ovat heikommin saatavilla, erityisesti syrjäisemmillä tai köyhemmillä alueilla.
Erikoislääkärien ja yleislääkärien suhteen tasapainottaminen on tärkeää, jotta terveydenhuolto palvelee kokonaisvaltaisesti.
Koulutusjärjestelmän rakenteet sekä terveydenhuollon työvoimapolitiikka vaikuttavat siihen, miten hyvin palvelut kattavat koko maan.
Analyysi
Raportin ehdotukset voivat johtaa parempaan ja tasaisempaan terveydenhuollon saatavuuteen, jos niitä toteutetaan tehokkaasti. On muutamia huomion arvoisia haasteita:
Koulutusinfrastruktuurin kapasiteetti: erikoistumiskoulutus, klinikat, käytännön harjoittelu ym. tarvitsevat resursseja ja koordinointia.
Sijainti-ongelma: lääkärien houkutteleminen syrjäisemmille alueille on usein vaikeaa, kun palvelut, palkkataso ja työolot voivat olla vaikeammat.
Pitkäjänteinen suunnittelu: potilasmäärät, ikääntyminen ja sairaudet muuttuvat, joten koulutusjärjestelmien täytyy ennakoida tulevia tarpeita.
Koulutus / Yhteiskunta: Social Sustainability Israelissa – koulutusjärjestelmä, resurssit ja epätasa-arvo
SGI (Sustainable Governance Indicators) -verkoston mukaan Israel sijoittuu melko alhaisille sijoille sosiaalisen kestävyyden (social sustainability) vertailuissa. Erityisesti koulutus on yksi heikommista osa-alueista: vaikka koulutukseen käytetty osuus julkisesta budjetista / BKT:stä on OECD-maiden keskitasoa tai jopa yli, per capita (oppilasta kohden) rahoitus jää monin paikoin jälkeen. Lisäksi opettajapula on kasvava ongelma.
Taustaa
Israelin koulutusjärjestelmä on monijakoinen (yleiskoulut, uskonnollinen koulu, arabikoulut jne.), ja rahoituksen jakautuminen on epätasaista.
Opetushenkilöstön saatavuus heikkenee, koska kelpoisten opettajien määrä ei kasva tarpeeksi nopeasti. Lisäksi opettajien palkkaus ja uran vetovoimaisuus vaihtelevat alueittain.
Vähemmistöjen koulutusmahdollisuudet, erityisesti arabikoulut ja ultraortodoksisten ryhmien koulutusjärjestelmät, kohtaavat rakenteellisia haasteita.
Analyysi
Tämä epätasa-arvo koulutuksessa voi pitkällä tähtäimellä heikentää sekä yhteiskunnan koheesiota että taloudellista kasvua. Hyvin koulutettu työvoima on tärkeä innovaatioille, teknologiakehitykselle ja kilpailukyvylle — Israel, joka tunnetaan startup-maana, tarvitsee, että koulutuksen pohja on vahva ja että kaikki ryhmät pääsevät osallisiksi.
Tarvitaan sekä poliittista tahtoa että kohdennettuja ohjelmia: opettajien palkkausten parantamista, koulutusresurssien lisäämistä heikommilla alueilla, tasa-arvoinen pääsy koulutukseen riippumatta väestöryhmästä tai maantieteellisestä sijainnista. Myös koulutusinnovaatioiden, digitaalisuuden ja etäopetuksen rooli voi kasvaa näissä olosuhteissa.