Perjantaiaamuna 20. joulukuuta 2024 Israelissa vallitsee jännittynyt ja huolestunut tunnelma johtuen meneillään olevista sotilaallisista operaatioista ja niiden vaikutuksista maan sisäiseen tilanteeseen.
Sotilaalliset toimet ja turvallisuus:
- Operaatiot Jemenissä: Israel on jatkanut ilmaiskujaan huthikapinallisia vastaan Jemenissä, mikä on herättänyt keskustelua maan ulkopoliittisista linjauksista ja turvallisuusstrategiasta.
- Tilanne Gazassa ja Libanonissa: Sotilaalliset toimet Gazassa ja Libanonissa jatkuvat, mikä lisää huolta siviiliväestön turvallisuudesta ja humanitaarisesta tilanteesta näillä alueilla.
Sisäpoliittiset ja taloudelliset vaikutukset:
- Taloudelliset haasteet: Hallitus on ilmoittanut uusista taloudellisista toimenpiteistä, kuten veronkorotuksista ja budjettileikkauksista, rahoittaakseen sotatoimia. Nämä päätökset ovat herättäneet keskustelua ja huolta kansalaisten keskuudessa.
- Kansalaisten reaktiot: Sotilaallisten toimien ja taloudellisten päätösten yhdistelmä on johtanut mielenosoituksiin ja yleiseen tyytymättömyyteen, mikä heijastuu maan poliittiseen ilmapiiriin.
Kansainvälinen paine:
- Diplomaattiset haasteet: Kansainvälinen yhteisö on esittänyt kritiikkiä Israelin toimista, mikä lisää painetta hallitukselle sekä kotimaassa että ulkomailla.
Iskut huthikapinallisia vastaan Jemenissä: Israel ilmoitti varhain torstaiaamuna tehneensä tarkkoja iskuja huthikapinallisten sotilaskohteisiin Jemenissä. Pääministeri Benjamin Netanjahu kuvaili huthikapinallisia ”Iranin pahan akselin viimeiseksi lenkiksi”.
Puolustusministerin lausunto Gazan tilanteesta: Puolustusministeri Israel Katz totesi, että Israel aikoo ”hallitsemaan Gazaa täysin toimintavapauksin” sen jälkeen, kun Hamas on tuhottu.
Iskut Gazaan: Viime päivinä Israelin iskuissa Gazaan on raportoitu useita kuolonuhreja. Esimerkiksi lauantaina iskuissa kerrottiin kuolleen ainakin 34 palestiinalaista.
Iskut Libanoniin: Israel on jatkanut iskujaan Libanonissa Hizbollah-järjestöä vastaan. Sunnuntaina tehdyissä iskuissa kerrottiin kuolleen yli 40 ihmistä.
Taloudelliset toimet sodan vuoksi: Israel on päättänyt ottaa lisävelkaa, tehdä leikkauksia ja nostaa veroja rahoittaakseen sotatoimiaan. Hallitus on sopinut muun muassa arvonlisäveron korotuksesta 17 prosentista 18 prosenttiin.
Kansainvälinen diplomatia ja YK: Israelin hallitus on jatkanut aktiivista diplomatiaa YK:ssa, vastaten kriittisiin päätöslauselmiin koskien sotatoimia Gazassa ja Libanonissa. Israelin edustajat korostavat, että heidän toimensa ovat itsepuolustusta ja että kansainvälisen yhteisön tulisi tuomita Hamasin ja Hizbollahin hyökkäykset.
Sisäpoliittiset jännitteet: Israelin poliittinen kenttä on ollut jännittynyt, kun hallituksen leikkauspäätökset ja uudet verot ovat herättäneet kritiikkiä eri puolilta poliittista spektriä. Oppositiojohtaja Yair Lapid on varoittanut, että taloudelliset päätökset voivat syventää kansalaisten eriarvoisuutta.
Rauhanponnistelut: Israelin ja Egyptin väliset keskustelut ovat jatkuneet mahdollisen humanitaarisen tulitauon aikaansaamiseksi Gazassa. Egypti pyrkii toimimaan välittäjänä, mutta osapuolet ovat kaukana yhteisymmärryksestä.
Teknologia ja innovaatio sodan keskellä: Israelin teknologiateollisuus on raportoinut uusista keksinnöistä, jotka tukevat maan puolustuskykyä. Iron Dome -järjestelmän päivityksistä ja uusista drone-teknologioista on ollut laajaa uutisointia.
Humanitaarinen tilanne Gazassa: Kansainväliset järjestöt, kuten Punainen Risti ja UNRWA, ovat raportoineet vaikeutuvasta humanitaarisesta tilanteesta Gazassa. Vesivarannot, sähkö ja lääketarvikkeet ovat kriittisesti vähissä.
Talous ja kiinteistömarkkinat: Sodan pitkittyminen on alkanut vaikuttaa Israelin talouteen laajemmin, erityisesti kiinteistömarkkinoihin ja turismiin. Yritykset yrittävät sopeutua sodan aiheuttamaan epävarmuuteen, ja monissa kaupungeissa asuntomarkkinat ovat hiljentyneet.
Iranin todellinen syy hankkia ydinaseita: Bernard Lewisin varoitus
Iranin ydinaseohjelma on ollut vuosikymmeniä yksi maailmanpolitiikan kiistellyimmistä aiheista. Analyytikot ja päättäjät käsittelevät asiaa yleensä strategisen pelotteen tai geopoliittisen vallan tasapainon näkökulmasta. Historioitsija ja Lähi-idän asiantuntija Bernard Lewis kuitenkin varoitti, että Iranin ydinaseiden tavoittelua ei voida ymmärtää vain näistä lähtökohdista. Taustalla voi olla apokalyptinen ideologia, joka asettaa uskonnolliset tavoitteet kaiken muun edelle.
Bernard Lewis kirjoitti vuonna 2006 The Wall Street Journal -lehdessä siitä, miten Iranin hallinnon motivaatio voi poiketa täysin tavanomaisesta geopoliittisesta logiikasta. Hän korosti, että keskinäisen tuhon varmuuden periaate (MAD), joka piti maailmanrauhan kylmän sodan aikana, ei välttämättä päde Iranin johtajiin. Päinvastoin, se voi toimia heille kannustimena.
Iranin johto, erityisesti Twelver-shiialaisuuteen nojaavat ryhmät, saattavat pitää apokalypsiä ei uhkana vaan keinona toteuttaa jumalallinen oikeudenmukaisuus. Lewisin mukaan tällaiset johtajat voivat nähdä maailmanlaajuisen tuhon väylänä kohti islamin voittoa ja Mahdin, shiialaisen messias-hahmon, saapumista.
Länsimaisten päättäjien ajattelussa on yleinen oletus, että kaikki valtiot toimivat samojen rationaalisten itsesäilytys- ja vakausperiaatteiden mukaan. Tämä näkökulma ei kuitenkaan huomioi ideologioita, jotka asettavat uskonnolliset tai aatteelliset päämäärät eloonjäämisen edelle. Kuten tohtori Aaron Lerner huomauttaa, monet analyytikot olettavat, että Iranin johtajat toimivat lopulta universaalien, ”järjellisten arvojen” mukaan, huolimatta heidän retoriikastaan.
Tällainen ajattelutapa voi johtaa siihen, että Iranin aikeita tulkitaan väärin, ja todellinen uhka jää huomaamatta.
Jos Bernard Lewisin analyysi pitää edes osittain paikkansa, panokset ovat äärimmäisen korkeat. Iranin ydinaseiden hankinta ei olisi vain alueellisen valtatasapainon kysymys, vaan eksistentiaalinen uhka koko maailmanjärjestykselle. Apokalyptiseen ajatteluun nojaava johto saattaisi tietoisesti aloittaa konfliktin, joka johtaisi laajamittaiseen tuhoon, uskoen sen olevan jumalallinen tehtävä.
Tämä käsitys haastaa länsimaiset pelotejärjestelmät perusteellisesti. Se viittaa siihen, että perinteiset keinot, kuten pakotteet tai sotilaalliset uhkaukset, eivät ehkä riitä estämään Irania hankkimasta ydinaseita. Tilanne muuttuu, kun uhka ei ole pelkästään strateginen, vaan ideologinen.
Tohtori Lernerin mukaan päättäjät ovat vältelleet Lewisin varoitusten seurausten kohtaamista. Jos myönnettäisiin edes 25 %:n todennäköisyys sille, että Iranin johto voisi toimia apokalyptisten motiivien pohjalta, kansainvälinen yhteisö olisi jo ryhtynyt huomattavasti radikaalimpiin toimiin. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että länsimaat hyväksyisivät sen mahdollisuuden, että erilaisten uskomusjärjestelmien kautta syntyy täysin erilaisia maailmankuvia.
Kansainvälisellä yhteisöllä on yhä vaihtoehtoja, mutta aika käy vähiin. Iranin ydinaseohjelman pysäyttämisen tulisi olla ensisijainen tavoite – ei vain strategisen tasapainon vuoksi, vaan koko maailman turvallisuuden tähden.
Bernard Lewisin näkemys Iranin johtajien ideologisista motiiveista on herätys, jota päättäjien ei tulisi sivuuttaa. Ydinaseistetun Iranin uhka ei ole vain kysymys alueellisesta epävakaudesta, vaan eksistentiaalinen riski, joka haastaa länsimaiden käsityksen rationaalisesta pelotteesta. Tämän uhan tunnustaminen ei ole liioittelua, vaan vastuullinen reaktio uhkaan, jota maailma ei voi jättää huomiotta.
Israelin ja Iranin välinen jännite
Israelin ja Iranin väliset suhteet ovat olleet jo vuosikymmenten ajan jännitteiset, mutta viimeaikaiset tapahtumat ovat nostaneet alueellisen tilanteen uuteen kriittiseen pisteeseen. Israelin ilmaiskut Iranin sotilaskohteisiin ja Iranin ohjusiskut Israeliin ovat kiristäneet maiden välisiä suhteita entisestään, ja asiantuntijat pelkäävät laajemman konfliktin syttymistä.
Pitkän historian varjossa
Israel ja Iran olivat aikoinaan läheiset liittolaiset, mutta vuoden 1979 islamilainen vallankumous muutti tilanteen radikaalisti. Iranin uusi hallinto otti käyttöön kovan linjan politiikan, jossa Israel nähtiin vihollisena ja “Sionistinen valtio” leimattiin legitiimiksi sotilaallisen ja poliittisen vastarinnan kohteeksi. Israel puolestaan on pyrkinyt rajoittamaan Iranin vaikutusvaltaa alueella ja estämään sen ydinohjelman etenemistä, joka nähdään eksistentiaalisena uhkana.
Viimeaikaiset tapahtumat
Israelin viimeaikaiset ilmaiskut Iranin sotilaskohteisiin ovat osa sen strategiaa, jolla pyritään estämään Iranin sotilaallista vakiintumista naapurialueilla. Kohteina ovat olleet erityisesti Syyriaan sijoitetut sotilastukikohdat, asevarastot ja ohjuslaitteistot. Iranin vastaiskuna suorittamat ohjusiskut ovat kohdistuneet Israelin pohjoisosiin, kuten Golanin kukkuloille, jotka ovat jo pitkään olleet jännitteiden ytimessä.
Miksi tilanne on nyt kriittinen?
Israelin ja Iranin välinen konflikti ei ole uusi, mutta sen intensiteetti on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tähän on vaikuttanut useita tekijöitä:
- Iranin ydinohjelma: Israel on toistuvasti ilmaissut, ettei se salli Iranin kehittävän ydinasetta. Vaikka Iranin ydinohjelma väittää olevansa rauhanomainen, monet kansainväliset toimijat, kuten Yhdysvallat ja Israel, suhtautuvat siihen suurella epäluulolla.
- Iranin laajentuva vaikutusvalta: Iranin tukemat ryhmät, kuten Hizbollah ja Hamas, ovat merkittäviä uhkia Israelille. Iran on lisäksi läsnä Syyriassa, jossa se tukee presidentti Bashar al-Assadin hallintoa, sekä Irakissa ja Jemenissä.
- Israel’s uusi strategia: Israelin hallinto on ottanut entistä aktiivisemman roolin torjuessaan Iranin sotilaallista vahvistumista. Ilmaiskut Syyriaan ja jopa Iranin sisäisiin kohteisiin heijastavat tätä strategiaa.
- Kansainvälisen jännitteen kasvaminen: Yhdysvaltojen vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018 ja pakotteiden kiristyminen ovat pahentaneet Iranin ja läntisten maiden välisiä suhteita, mikä on lisännyt myös alueellisia jännitteitä.
Kansainvälinen reaktio
Kansainvälinen yhteisö on huolissaan tilanteen eskaloitumisesta. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on kehottanut molempia osapuolia hillitsemään toimiaan ja pyrkimään diplomatiaan. Yhdysvallat on ilmaissut tukensa Israelille ja samalla pyrkinyt pitämään Iranin kurissa tiukkojen pakotteiden avulla. Venäjä, jolla on tiiviit suhteet sekä Iraniin että Syyriaan, on kehottanut Israelia lopettamaan ilmaiskut Syyriassa.
Konfliktin mahdolliset seuraukset
Jos tilanne jatkuu nykyisellään, alueen epästabiilius voi johtaa laajamittaiseen sotilaalliseen konfliktiin. Tällainen konflikti voisi vetää mukaansa myös muita alueellisia toimijoita, kuten Saudi-Arabian ja Turkin, sekä kansainvälisiä voimia, kuten Yhdysvallat ja Venäjä. Siviiliväestö, joka jo nyt kärsii Syyrian ja Irakin kaltaisilla alueilla, olisi suurin uhrien ryhmä.
Israelin ja Iranin välinen jännite kuvastaa alueen monimutkaisia geopoliittisia ristiriitoja. Israel perustelee toimiaan kansallisella turvallisuudella, mutta kansainvälisen yhteisön olisi puututtava tilanteeseen estääkseen laajamittaisen sodan puhkeamisen. Diplomatia, kansainvälisen paineen lisääminen ja alueellisten konfliktien hillitseminen ovat tärkeitä keinoja rauhan säilyttämiseksi.
Parashat Vayeshev – Unet, koettelemukset ja Jumalan johdatus
Parashat Vayeshev (1. Moos. 37:1–40:23) avaa uuden luvun Israelin kantaisien tarinassa ja keskittyy erityisesti Joosefiin, Jaakobin poikaan. Tämä Tooran jakso aloittaa dramaattisen kertomuksen Joosefin elämästä, hänen unistaan, veljiensä kateudesta ja hänen matkansa koettelemusten kautta Egyptin vaikutusvaltaiseksi johtajaksi. Vayeshev (וַיֵּשֶׁב) tarkoittaa ”ja hän asettui asumaan”, viitaten Jaakobin asettumiseen Kanaanin maahan.
Joosefin unet ja veljien kateus
Parasha alkaa kuvaamalla Joosefia, Jaakobin rakastetuinta poikaa, joka saa erityisen monivärisen viitan isältään. Tämä lahja herättää kateutta hänen veljissään, mutta tilanne kärjistyy, kun Joosef kertoo kahdesta unestaan:
Viljalyhteet: Joosef näkee unta, jossa hänen veljiensä viljalyhteet kumartavat hänen lyhteensä edessä.
Aurinko, kuu ja tähdet: Toisessa unessa aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumartavat Joosefia.
Unet vihjaavat Joosefin tulevaisuudesta, mutta hänen veljensä tulkitsevat ne ylimielisyydeksi ja hallitsemisen haluksi. Tämä lisää veljien vihaa ja johtaa lopulta heidän päätökseensä päästä Joosefista eroon.
Joosef myydään orjaksi
Joosefin veljet suunnittelevat aluksi tappavansa hänet, mutta vanhimman veljen, Ruubenin, välityksellä he päättävät säästää hänen henkensä. Sen sijaan he myyvät Joosefin ismaelilaisille kauppiaille, jotka vievät hänet Egyptiin. Tämä tapahtuma aloittaa Joosefin pitkän ja haastavan matkan, mutta samalla Jumalan suunnitelma hänen elämässään alkaa muotoutua.
Veljet valehtelevat Jaakobille ja väittävät, että villipeto on tappanut Joosefin. Surun murtama Jaakob pukeutuu säkkikankaaseen ja kieltäytyy lohdutuksesta.
Juuda ja Tamar
Parashan keskellä kerrotaan erillinen kertomus Juudasta ja Tamarista (1. Moos. 38). Tämä jakso näyttää, kuinka Juuda, yksi Joosefin veljistä, tekee virheitä perheensä johtamisessa mutta myös lopulta kantaa vastuuta. Tamar, Juudan miniä, osoittaa rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta vaatiessaan asemaansa Jaakobin perheessä. Tämä tarina liittyy Messiaan linjan syntyyn, sillä Tamarin ja Juudan jälkeläisistä polveutuu kuningas Daavid.
Joosef Potifarin talossa
Egyptissä Joosef päätyy Potifarin, faraon henkivartijan, palvelijaksi. Joosef menestyy kaikessa, mihin hän ryhtyy, ja Potifar antaa hänelle vastuullisen aseman taloudessaan. Jumala on Joosefin kanssa ja siunaa häntä jopa vieraalla maalla.
Tilanne kuitenkin kärjistyy, kun Potifarin vaimo yrittää vietellä Joosefin. Joosef kieltäytyy ja osoittaa moraalista rohkeutta, mutta Potifarin vaimo syyttää häntä valheellisesti ahdistelusta. Joosef heitetään vankilaan, mutta Jumala ei hylkää häntä.
Joosef tulkitsee unia vankilassa
Vankilassa Joosef ansaitsee arvostusta rehellisyydellään ja viisaudellaan. Hän tulkitsee kahden faraon hovipalvelijan – juomanlaskijan ja leipurin – unet. Juomanlaskijan unessa Joosef näkee vapautuksen, kun taas leipurin uni ennustaa hänen kuolemansa. Joosefin unien tulkinta osoittautuu oikeaksi, mutta juomanlaskija unohtaa kiittää Joosefia ja kertoa hänestä faraolle.
Parashan keskeiset teemat
Jumalan johdatus vaikeuksien keskellä: Joosefin tarina on muistutus siitä, että Jumalan suunnitelma toimii jopa elämän suurimpien haasteiden ja epäoikeudenmukaisuuksien keskellä. Vaikka Joosef joutuu kärsimään, hänen tarinansa kääntyy lopulta hyväksi.
Koettelemukset kasvattavat: Joosef kohtaa jatkuvasti vaikeita tilanteita, mutta hänen uskonsa, moraalinsa ja kestävyyttään vahvistuvat jokaisen koetuksen kautta. Hänestä kasvaa johtaja, joka kykenee ottamaan vastuuta ja auttamaan muita.
Unet ja profetiat: Joosefin unet toimivat ennustuksina tulevasta. Ne osoittavat, että Jumala kommunikoi myös alitajunnan ja näkyjen kautta, ja että kaikki tapahtumat ovat osa suurempaa kokonaisuutta.
Perhesiteet ja vastuu: Vayeshev tutkii perhedynamiikkaa ja vastuuta, erityisesti Juudan ja Joosefin näkökulmasta. Juudan kasvu ja Joosefin kestävyys muodostavat vastakohtia, mutta molemmat edustavat yksilön kykyä muuttua ja ottaa vastuuta.
Vayeshev ja nykyajan opetukset
Parashat Vayeshev resonoi nykypäivän lukijoille monin tavoin. Joosefin tarina muistuttaa, että vaikeudet ja epäonnistumiset voivat olla osa suurempaa suunnitelmaa. Vaikeuksien keskellä voimme luottaa siihen, että Jumala johdattaa elämäämme, vaikka emme aina näe päämäärää.
Samalla Joosefin esimerkki kannustaa moraaliseen rohkeuteen ja vastuunkantoon. Hänen uskonsa ja sitkeytensä osoittavat, että jokaisella valinnalla on merkitystä, ja että pimeimmätkin hetket voivat johtaa uusiin mahdollisuuksiin ja siunaukseen.
Parashat Vayeshev kutsuu meitä pohtimaan omia elämämme unia, koettelemuksia ja hengellistä matkaamme. Se muistuttaa, että jokainen meistä voi kohdata vaikeuksia, mutta usko ja luottamus voivat muuttaa elämämme suunnan Jumalan siunaukseksi.
Uskonto ja valtio – juutalaisuuden rooli Israelin lainsäädännössä ja arjessa
Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 juutalaisen kansan kansallisvaltioksi, ja juutalaisuudella on sen jälkeen ollut merkittävä vaikutus sekä maan lainsäädäntöön että arkeen. Juutalaisuuden rooli Israelissa on monisyinen ja ulottuu syvälle yhteiskunnan rakenteisiin. Uskonnon ja valtion välinen suhde on aiheuttanut monia haasteita nykypäivän Israelissa, ja tämä artikkeli tarkastelee juutalaisuuden vaikutusta Israelin lainsäädäntöön, yhteiskunnan moraalisiin normeihin ja sitä, millaisia haasteita tämä suhde tuo mukanaan.
Juutalaisuuden vaikutus lainsäädäntöön
Juutalaisuus on vaikuttanut monin tavoin Israelin lainsäädäntöön, ja sen perinteet ja opit näkyvät erityisesti henkilökohtaisen statuksen lainsäädännössä. Israelissa avioliitto ja avioero ovat uskonnollisten yhteisöjen vastuulla, ja juutalaisten kohdalla näistä asioista päättää rabbinaattituomioistuin, joka soveltaa juutalaisen lain, halachan, periaatteita. Tämä tarkoittaa, että juutalaiset avioliitot ja avioerot tapahtuvat uskonnollisten sääntöjen mukaan, mikä asettaa haasteita esimerkiksi eri uskontoa edustavien ihmisten välisille avioliitoille tai maallistuneille juutalaisille.
Sapatti, juutalaisuuden lepopäivä, on toinen esimerkki uskonnon vaikutuksesta lainsäädäntöön. Israelissa sapatti on virallinen lepopäivä, ja monet julkiset palvelut ja liiketoiminta sulkeutuvat sen ajaksi. Julkinen liikenne on rajoitettua sapattina monilla alueilla, erityisesti uskonnollisissa yhteisöissä. Tämä heijastaa juutalaisuuden merkitystä ja sen roolia yhteiskunnan moraalisten ja sosiaalisten normien muovaajana, mutta samalla se voi aiheuttaa haasteita maallisille kansalaisille, jotka eivät noudata sapattia samalla tavalla.
Kysymykset, jotka liittyvät kashrutin eli juutalaisten ruokasäädösten noudattamiseen, ovat myös esimerkki siitä, miten juutalaisuus vaikuttaa Israelin lainsäädäntöön. Julkiset laitokset, kuten koulut ja armeija, noudattavat kosher-sääntöjä, mikä heijastaa juutalaisuuden vaikutusta yhteiskunnan arkeen. Kosher-sertifiointia valvovat uskonnolliset viranomaiset, ja tämä voi aiheuttaa jännitteitä, erityisesti niissä yhteisöissä, joissa ruokasäädökset eivät ole merkittävä osa arkea.
Juutalaisuuden rooli arjessa
Juutalaisuus ei ole vain uskonto, vaan se on myös kulttuurinen ja kansallinen identiteetti, joka vaikuttaa israelilaisten arkeen monin tavoin. Monet israelilaiset, myös ne, jotka eivät ole uskonnollisia, noudattavat joitakin juutalaisia tapoja ja perinteitä. Esimerkiksi sapattiateria perheen kesken on yleinen tapa, joka yhdistää sekä uskonnollisia että maallisia juutalaisia. Juhlapäivät, kuten pesach, rosh hashanah ja hanukka, ovat osa kansallista kalenteria, ja ne vaikuttavat koko yhteiskunnan aikatauluihin ja elämänrytmiin.
Juutalaisuuden vaikutus näkyy myös israelilaisten arvoissa ja moraalissa. Yhteisöllisyys, toisten auttaminen ja oikeudenmukaisuus ovat juutalaisen tradition ydinarvoja, ja ne näkyvät Israelin yhteiskunnassa esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan aktiivisuudessa ja yhteisöprojekteissa. Vaikka monet israelilaiset eivät noudata uskonnollisia sääntöjä kirjaimellisesti, juutalaisuuden perusarvot ovat monille tärkeitä ja vaikuttavat heidän toimintaansa ja päätöksiinsä.
Uskonnon ja valtion suhteen haasteet
Uskonnon ja valtion välinen suhde Israelissa aiheuttaa monia haasteita ja jännitteitä. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on uskonnonvapaus ja se, missä määrin uskonnolliset lait ja säännöt tulisi soveltaa koko väestöön. Israelissa on merkittävä maallinen väestö, joka kokee uskonnollisten sääntöjen, kuten sapattikäytäntöjen ja avioliittolainsäädännön, rajoittavan heidän vapauksiaan. Tämä on johtanut vaatimuksiin lainsäädännön maallistamisesta ja esimerkiksi siviiliavioliiton mahdollistamisesta.
Toinen merkittävä haaste on ultraortodoksisen väestön ja muun väestön välinen jännite. Ultraortodoksiset yhteisöt noudattavat tiukasti juutalaisia sääntöjä ja heillä on usein erityisiä oikeuksia, kuten vapautus asepalveluksesta. Tämä erikoisasema on herättänyt kritiikkiä ja jännitteitä erityisesti maallisessa väestössä, joka kokee kantavansa suhteettoman suuren taakan kansallisesta velvollisuudesta. Myös kysymykset valtion tuesta uskonnollisille oppilaitoksille ja ultraortodoksisen väestön osallistumisesta työmarkkinoille ovat olleet jatkuvia kiistakysymyksiä.
Lisäksi uskonnon ja valtion välinen suhde vaikuttaa naisten asemaan yhteiskunnassa. Monissa ultraortodoksisissa yhteisöissä naisten rooli on perinteinen, ja heillä on rajalliset mahdollisuudet osallistua julkiseen elämään. Tämä on johtanut vaatimuksiin tasa-arvon lisäämisestä ja siitä, että valtio puuttuisi paremmin uskonnollisten yhteisöjen naisten oikeuksiin. Naisten asema armeijassa on myös ollut kiistanalainen aihe, sillä ultraortodoksiset ryhmät ovat vastustaneet naisten palvelusta samoissa yksiköissä miesten kanssa.
Juutalaisuuden rooli Israelissa on syvällinen ja monikerroksinen, ja sen vaikutus ulottuu lainsäädännöstä arkielämän tapoihin ja yhteiskunnan moraalisiin normeihin. Vaikka juutalaisuus on osa Israelin kansallista identiteettiä ja tuo yhteen erilaisia yhteisöjä, uskonnon ja valtion välinen suhde aiheuttaa myös haasteita. Nykypäivän Israelissa uskonnollisten ja maallisten arvojen tasapainottaminen on jatkuva haaste, joka heijastaa yhteiskunnan moninaisuutta ja erilaisia näkemyksiä siitä, miten juutalaisuus tulisi näkyä valtion lainsäädännössä ja arjessa. Tämä tasapaino vaatii jatkuvaa keskustelua ja kompromisseja, jotta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus elää arvojensa mukaista elämää.
Rakastava ja armollinen Isä, joka olet taivaan ja maan Herra,
Tulemme eteesi kiitollisina, sillä tiedämme, että Sinä ohjaat askeliamme, jopa elämän vaikeimpina hetkinä. Auta meitä ottamaan oppia palvelijastasi Joosefista, joka pysyi uskollisena Sinulle keskellä koettelemuksia.
Anna meille luottamusta siihen, että Sinun suunnitelmasi ovat suuremmat kuin mitä voimme ymmärtää. Opeta meitä näkemään koettelemukset tilaisuuksina kasvaa ja oppia. Anna meille voimaa kohdata vaikeudet rohkeasti ja tehdä oikeita päätöksiä, vaikka ne olisivat haastavia.
Pyydämme Sinulta viisautta tunnistaa, missä Sinä johdat meitä, ja nöyryyttä vastaanottaa ohjeesi. Anna sydämiimme armoa anteeksiantoon ja valmiutta sovintoon niiden kanssa, joiden kanssa olemme ristiriidoissa.
Kiitos siitä, että Sinä olet kanssamme jokaisessa vaiheessa – ilossa ja surussa, menestyksessä ja tappiossa. Me luotamme Sinuun ja Sinun iankaikkiseen hyvyyteesi.
Amen.
Baruch atah Adonai Eloheinu, Melech ha’olam, borei p’ri hagafen.
Siunattu olet Sinä, Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka luot viinipuun hedelmän.
Tätä sapattia viettäessämme me muistamme Joosefin tarinaa ja Sinun johdatustasi hänen elämässään. Anna tämän sapatin tuoda meille rauhaa, muistuttaen, että Sinun siunauksesi kannattelevat meitä aina. Suo, että tämä pyhä lepohetki vahvistaisi uskoamme ja toisi selkeyttä elämäämme, kuten Sinä annoit Joosefille unien ja koettelemusten kautta.
Baruch atah Adonai Eloheinu, Melech ha’olam, hamotzi lechem min ha’aretz.
Siunattu olet Sinä, Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden Kuningas, joka tuot leivän maasta.