Hyvää uutta alkanutta viikkoa. Israelin lehdistössä on viime aikoina käsitelty useita merkittäviä tapahtumia, jotka heijastavat maan poliittista, sotilaallista ja yhteiskunnallista tilannetta.
Syyrian kapinallisjohtajan kannanotot ja Israelin uudet iskut herättävät keskustelua alueen turvallisuudesta
Syyrian pitkittynyt sisällissota ja siihen liittyvät kansainväliset jännitteet ovat saaneet uusia käänteitä, kun Syyrian kapinallisjohtaja antoi julkisen lausunnon Israelin iskuista. Sekä The Times of Israel että Haaretz käsittelivät viimeisimpien tapahtumien taustoja ja vaikutuksia alueen tilanteeseen.
Kapinallisjohtajan kriittinen kanta Israelin toimiin
The Times of Israel raportoi, että Syyrian kapinallisjohtaja on arvostellut Israelin toimia ja todennut, että Israel on “menettänyt tekosyynsä” suorittaa iskuja Syyriassa. Lausunto viittaa siihen, että kapinallisryhmät eivät edusta uhkaa Israelille, ja johtaja korosti, ettei heillä ole halua konfliktiin juutalaisvaltion kanssa. Tämä viesti pyrkii häivyttämään mahdollisia syitä Israelin ja kapinallisten välisen konfliktin eskaloitumiselle.
Samalla Haaretz tarkasteli lausunnon strategisia ja poliittisia ulottuvuuksia. Lehden mukaan kapinallisjohtaja varoitti Israelia “puuttumasta” maan sisäisiin tapahtumiin, mutta myös tähän sisältyi selkeä viesti, ettei kapinalliset tavoittele suoraa konfliktia Israelin kanssa. Tämä tasapainotteleva viesti voi olla yritys vähentää alueellisia jännitteitä ja suunnata huomion pois kapinallisryhmien ja Israelin välisistä ristiriidoista.
Israelin iskut ja sotilaalliset kohteet
Toisaalta The Times of Israel uutisoi Israelin uusista ilmaiskuista, jotka on kohdistettu Syyrian sotilaskohteisiin ja maanalaisiin ohjussiiloihin. Israelin armeijan mukaan iskut olivat vastatoimia Syyriasta tuleville uhilta, mutta niiden tarkat syyt ja seuraukset eivät ole vielä selvillä.
Israel on pitkään perustellut iskujaan pyrkimyksillä estää Iranin tukemien joukkojen vaikutusvallan kasvu Syyriassa. Maan hallitus on korostanut, että iskut ovat puolustuksellisia ja keskittyvät strategisten uhkien neutraloimiseen, kuten asevarastojen ja ohjusvalmistuksen estämiseen.
Alueellinen turvallisuus ja tulevaisuuden näkymät
Viimeaikaiset tapahtumat Syyriassa ja Israelin iskut nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä alueen turvallisuudesta. Kapinallisjohtajan viesti Israelin suuntaan voi olla yritys luoda jonkinlaista dialogia ja vähentää eskalaation riskiä, mutta samalla Israelin sotilaalliset toimet viittaavat siihen, että maa jatkaa aktiivista puolustuspolitiikkaansa alueella.
Kysymys Syyrian tulevaisuudesta ja sen vaikutuksesta Israelin turvallisuusstrategiaan on edelleen auki. Vaikka kapinallisjohtajan lausunto pyrkii lievittämään mahdollisia jännitteitä, Syyrian monimutkainen sisällissota ja siihen liittyvät ulkopuoliset voimat, kuten Iran ja Venäjä, pitävät alueen tilannetta epävakaana.
Syyrian kapinallisjohtajan lausunnot ja Israelin viimeisimmät sotilaalliset toimet kuvastavat alueen monimutkaisuutta ja jatkuvaa jännitettä. Kansainvälinen yhteisö seuraa tarkasti tilannetta, mutta ratkaisuja pitkäaikaisiin konflikteihin ei näytä olevan näköpiirissä. Tämäntyyppiset tapahtumat korostavat diplomatian ja monenvälisten neuvottelujen tärkeyttä alueellisen vakauden saavuttamiseksi.
Sotilaalliset toimet ja alueelliset jännitteet
Israelin ja Libanonin välinen konflikti on kärjistynyt merkittävästi. Israelin ilmavoimat ovat tehneet useita ilmaiskuja Beirutin eteläisiin lähiöihin, joissa sijaitsee äärijärjestö Hizbollahin tukikohtia. Esimerkiksi lokakuussa Israel teki ainakin 17 iskua näille alueille, mikä aiheutti huomattavaa tuhoa ja siviiliuhrien menetyksiä.
Samanaikaisesti Israel on jatkanut sotilaallisia operaatioitaan Gazassa, kohdistuen muun muassa moskeijoihin ja kouluihin. Tämä on johtanut uusiin evakuointimääräyksiin sekä Libanonin eteläosissa että Pohjois-Gazassa. Maajoukkojen keskittäminen Gazan rajan tuntumaan viittaa mahdollisiin laajennettuihin operaatioihin alueella.
Kansainvälinen kritiikki ja ihmisoikeuskysymykset
Kansainväliset järjestöt ovat arvostelleet Israelin toimia. Amnesty International julkaisi raportin, jossa se syyttää Israelia kansanmurhasta Gazassa. Raportin mukaan Israel on syyllistynyt muun muassa siviilien tappamiseen, vakavien ruumiillisten ja henkisten vammojen aiheuttamiseen sekä elinehtojen tahalliseen huonontamiseen tarkoituksena ryhmän hävittäminen.
Poliittinen tilanne ja kansainväliset suhteet
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on kohdannut lisääntyvää kansainvälistä painetta. Huhtikuussa Israel teki ilmaiskun Iraniin Yhdysvaltojen nimenomaisista kehotuksista huolimatta. Tämä herätti kysymyksiä Yhdysvaltojen vaikutusvallan heikkenemisestä Israelin päätöksenteossa. Vaikka Yhdysvallat on perinteisesti ollut Israelin vahva tukija, viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet jännitteitä maiden välisissä suhteissa.
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Konfliktien kärjistyminen on vaikuttanut merkittävästi Israelin sisäiseen tilanteeseen. Viikonlopun tapahtumat ovat osoittaneet, miten Israel on epäonnistunut pyrkimyksissään ylläpitää vakautta alueella. Gazan keskiosissa Israelin ilmaiskut ovat kohdistuneet siviilikohteisiin, mikä on johtanut uusiin evakuointimääräyksiin ja maajoukkojen keskittämiseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Israelin lehdistön tuoreimmat uutiset heijastavat maan monimutkaista ja jännittynyttä tilannetta niin sotilaallisesti, poliittisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Alueelliset konfliktit, kansainvälinen kritiikki ja sisäiset haasteet muodostavat monisyisen kokonaisuuden, joka vaikuttaa sekä Israelin että sen naapurimaiden tulevaisuuteen.
Israelin ja Gazan tilanne
Israelilaiset puolustusvoimat (IDF) ilmoittivat ilmaiskusta, joka kohdistui terrorioperaattoreihin Gazassa. Iskun kohteena olivat henkilöt, jotka olivat matkalla hyökkäämään joukkoja vastaan Gazassa sekä suunnittelivat hyökkäyksiä Israelin alueelle.
Kansainväliset suhteet ja diplomatia
Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin Lähi-idän lähettilään kerrotaan tavanneen Saudi-Arabian kruununprinssin. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa normalisointisuhteista.
Syyrian tilanne
Syyrian presidentti Bashar al-Assadin kerrotaan paenneen maasta harhauttaen lähipiiriään viimeisinä hetkinään. Hän piti viranomaiset ja sukulaiset, mukaan lukien veljensä, tietämättöminä pakosuunnitelmistaan. Assad etsi ulkopuolista apua hallintonsa säilyttämiseksi ennen pakoaan.
Urheilu
Huolimatta käynnissä olevasta sodasta, jotkut yhdysvaltalaiset juutalaisurheilijat ovat päättäneet jatkaa uraansa Israelissa.
Oikeudelliset tapahtumat
Yhdysvaltalainen tuomioistuin on evännyt takuita Alexanderin veljeltä, kun liittovaltion syyttäjät varoittivat Israelin pakoriskistä.
Kulttuuri ja yhteiskunta
San Franciscossa on nimetty katu Joe Rosenthalin mukaan. Rosenthal otti ikonisen valokuvan Iwo Jimasta.
Turvallisuustilanteessa Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat tehostaneet operaatioitaan Gazan alueella vastauksena viimeaikaisiin raketti-iskuihin. IDF:n mukaan ilmaiskut kohdistuivat Hamasin sotilaallisiin kohteisiin, ja ne ovat osa laajempaa pyrkimystä estää tulevat hyökkäykset.
Taloudessa Israelin keskuspankki on ilmoittanut pitävänsä ohjauskoron ennallaan 3,5 prosentissa, viitaten vakaaseen inflaatioon ja talouskasvuun. Asiantuntijat arvioivat, että tämä päätös heijastaa varovaista optimismia maan talouden näkymistä.
Kulttuuripuolella Tel Avivissa järjestettiin vuosittainen elokuvafestivaali, joka keräsi kansainvälistä huomiota ja esitteli sekä paikallisia että ulkomaisia elokuvia. Festivaali korosti Israelin kasvavaa roolia maailmanlaajuisessa elokuvateollisuudessa.
Sääolosuhteet ovat pysyneet leutoina, ja meteorologit ennustavat aurinkoista säätä tuleville päiville, mikä on suotuisaa sekä paikallisille asukkaille että matkailijoille.
Jerusalemin erityinen asema – uskonto, politiikka ja kulttuuri
Jerusalem on yksi maailman merkittävimmistä kaupungeista, joka on vuosisatojen ajan ollut uskonnollisen, poliittisen ja kulttuurisen kiistan keskiössä. Kolmen suuren monoteistisen uskonnon – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin – pyhänä kaupunkina se houkuttelee vuosittain miljoonia pyhiinvaeltajia ja matkailijoita. Jerusalemin erityinen asema ei kuitenkaan rajoitu vain hengelliseen merkitykseen; se on myös poliittisten kiistojen ja kulttuuristen kohtaamisten kaupunki, joka heijastaa Israelin ja sen naapurien monimutkaisia suhteita. Tässä artikkelissa tarkastelemme Jerusalemin uskonnollista merkitystä, sen poliittista roolia sekä kulttuurisia ulottuvuuksia ja nykyisiä haasteita kaupungin jakautumisessa.
Uskonnollinen merkitys
Jerusalemin uskonnollinen merkitys on kiistaton ja se ulottuu tuhansien vuosien taakse. Juutalaisille kaupunki on pyhin paikka maailmassa, sillä siellä sijaitsi muinainen Temppeli, joka oli juutalaisuuden hengellisen elämän keskus. Länsimuuri, joka tunnetaan myös nimellä Itkumuuri, on jäljellä oleva osa toista temppeliä ja toimii nykyään juutalaisuuden pyhimpänä palvontapaikkana. Se on paikka, jonne juutalaiset tulevat rukoilemaan ja muistelemaan Temppelin kunniaa.
Kristinuskon näkökulmasta Jerusalem on keskeinen paikka, sillä siellä tapahtui monia Raamatun keskeisiä tapahtumia, mukaan lukien Jeesuksen ristiinnaulitseminen, hautaaminen ja ylösnousemus. Pyhän Haudan kirkko on yksi kristinuskon tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista, ja se symboloi kristillistä uskoa ja toivoa. Jerusalem on kristityille paikka, jossa he voivat tuntea yhteyttä Jeesuksen elämään ja hänen uhraukseensa.
Muslimeille Jerusalem on kolmanneksi pyhin kaupunki Mekan ja Medinan jälkeen. Kalliomoskeija ja Al-Aqsan moskeija sijaitsevat Temppelivuorella, jota muslimit kutsuvat nimellä Haram al-Sharif. Islamilaisen perinteen mukaan profeetta Muhammed nousi taivaaseen tästä paikasta, ja se on edelleen merkittävä palvontapaikka muslimimaailmassa. Temppelivuori on näin ollen sekä juutalaisten että muslimien pyhä paikka, mikä tekee sen hallinnasta ja käytöstä erityisen herkkäluonteisen kysymyksen.
Poliittinen rooli ja jakautumisen haasteet
Jerusalemin poliittinen rooli on ollut monimutkainen ja kiistanalainen, erityisesti vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen, jolloin Israel valtasi Itä-Jerusalemin ja liitti sen itseensä. Israel pitää Jerusalemia jakamattomana pääkaupunkinaan, kun taas palestiinalaiset vaativat Itä-Jerusalemia tulevan itsenäisen valtion pääkaupungiksi. Tämä tekee kaupungista keskeisen kiistakohteen Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa.
Kansainvälinen yhteisö on pitkään ollut jakautunut Jerusalemin aseman suhteen. Monet valtiot eivät ole tunnustaneet Jerusalemia Israelin pääkaupungiksi, ja kaupungin tulevaisuutta koskevat neuvottelut ovat usein olleet esteenä rauhanprosessille. Vuonna 2017 Yhdysvallat tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja siirsi suurlähetystönsä sinne, mikä herätti voimakkaita reaktioita sekä kansainvälisesti että paikallisesti. Tämä päätös vahvisti entisestään kaupungin poliittista merkitystä ja lisäsi jännitteitä alueella.
Kaupungin jakautuneisuus näkyy konkreettisesti sen asukkaiden elämässä. Länsi-Jerusalem on pääosin juutalaisten asuttama alue, kun taas Itä-Jerusalemissa asuu merkittävä palestiinalainen väestö. Palestiinalaiset asukkaat kohtaavat usein haasteita asumisoikeuksien, liikkumisen ja peruspalveluiden saannin suhteen. Heillä on Israelin myöntämät oleskeluoikeudet, mutta ei täysiä kansalaisoikeuksia, mikä luo jännitteitä ja syrjäytymisen tunnetta. Tämän jakautumisen vuoksi Jerusalemista on tullut paikka, jossa poliittiset, uskonnolliset ja kulttuuriset jännitteet elävät rinnakkain arkipäivässä.
Kulttuurinen rooli
Vaikka Jerusalem on täynnä poliittisia ja uskonnollisia jännitteitä, se on myös kaupunki, jossa kulttuurit kohtaavat ja sulautuvat toisiinsa. Jerusalemin kulttuurinen kirjo heijastuu sen kaduilla, toreilla ja naapurustoissa. Kaupungin eri alueet, kuten vanhakaupunki, tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden kokea juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin historiaa ja perinteitä vieri vieressä.
Vanhakaupunki on jaettu neljään osaan – juutalaiseen, kristittyyn, muslimien ja armenialaiseen kortteliin – ja se on todellinen kulttuurien mosaiikki. Näillä alueilla eri uskontojen perinteet ja kulttuurit elävät rinnakkain, ja se tekee Jerusalemista paikan, jossa historia ja nykypäivä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Paikalliset torit, kuten Mahane Yehuda, tarjoavat mahdollisuuden tutustua kaupungin monipuoliseen ruokakulttuuriin, joka yhdistää juutalaisia, arabialaisia ja muita Lähi-idän makuja.
Kaupungin kulttuurinen elämä näkyy myös lukuisissa festivaaleissa ja tapahtumissa, jotka tuovat yhteen erilaisia yhteisöjä. Esimerkiksi Jerusalem Festival on vuosittain järjestettävä kulttuuritapahtuma, joka esittelee paikallista ja kansainvälistä taidetta ja musiikkia. Vaikka poliittiset ja uskonnolliset jännitteet ovat aina läsnä, kulttuuritapahtumat tarjoavat mahdollisuuden luoda yhteyksiä eri yhteisöjen välillä ja rakentaa siltoja erilaisten taustojen välillä.
Nykyiset haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Jerusalemin tulevaisuus on edelleen epävarma, ja kaupungin jakautuneisuus luo merkittäviä haasteita sekä sen asukkaille että poliittisille päättäjille. Uskonnollinen ja poliittinen merkitys tekevät Jerusalemista paikan, jossa pienetkin muutokset voivat aiheuttaa suuria jännitteitä. Kaupungin hallinnan kysymys on keskeinen este rauhanneuvotteluissa, ja sen asema pysyy konfliktin ytimessä.
Kaupungin asukkaat elävät monien ristiriitojen keskellä, mutta samalla he osoittavat suurta sitkeyttä ja kykyä elää rinnakkain erilaisten kulttuurien ja uskontojen keskellä. Jerusalemin tulevaisuuden kannalta keskeistä on, miten kaupunki pystyy löytämään tasapainon eri intressien välillä ja säilyttämään sekä uskonnollisen merkityksensä että elinvoimaisuutensa modernina metropolina. Rinnakkaiselon edistäminen ja eri yhteisöjen välisen luottamuksen rakentaminen ovat avainasemassa, jotta Jerusalem voi säilyä kolmen uskonnon pyhänä kaupunkina ja elinvoimaisena kulttuurikeskuksena.
Jerusalem on kaupunki, jolla on ainutlaatuinen asema maailman historiassa ja nykyhetkessä. Se on kolmen uskonnon pyhä paikka, joka yhdistää hengellisyyden, politiikan ja kulttuurin ainutlaatuisella tavalla. Vaikka kaupungilla on edessään merkittäviä haasteita jakautuneisuutensa ja poliittisten jännitteidensä vuoksi, se on myös paikka, jossa erilaiset kulttuurit, uskonnot ja kansat elävät rinnakkain. Jerusalemin monimuotoisuus tekee siitä maailmanlaajuisesti merkittävän kaupungin, jonka tulevaisuus riippuu yhteisöjen välisestä yhteistyöstä ja toivosta rauhan saavuttamiseen.
Israelin nykytila ja lopunaikojen merkit – Danielin ja Ilmestyskirjan valossa
Raamatussa Israelilla on erityinen rooli lopunaikojen tapahtumissa. Danielin kirjan 9. luku ja Ilmestyskirjan 16. lukukuvaavat dramaattisia tapahtumia, joissa Israel toimii maailman historian keskipisteenä. Monet näkevät näiden profetioiden heijastuvan Israelin nykytilanteessa, jossa maa on jatkuvasti kansainvälisen politiikan ja konfliktien polttopisteessä.
Daniel 9 – Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa
Danielin 9. luvussa profeetta kuvaa ”seitsemänkymmentä vuosiviikkoa” – ajanjakson, joka huipentuu lopunaikojen tapahtumiin:
”Ja hän tekee vahvan liiton monien kanssa yhdeksi vuosiviikoksi, mutta puolivälissä vuosiviikkoa hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Hänen temppelinsä siivellä on oleva hävityksen kauhistus.” (Dan. 9:27)
Tässä ennustuksessa puhutaan liitosta, jota monet tulkitsevat tulevaksi sopimukseksi Israelin ja sen vihollisten välillä. Tämä liitto kestää hetken, mutta se murtuu, ja sen seurauksena alkaa ahdistuksen aika.
Ilmestyskirja 16 – Harmageddonin taistelu
Ilmestyskirjan 16. luvussa kuvataan seitsemän viimeistä vihan maljaa, joilla Jumala rankaisee maailmaa. Näihin tapahtumiin liittyy maailman kansojen kokoontuminen taisteluun Israelia vastaan:
”Ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmageddon.” (Ilm. 16:16)
Harmageddon symboloi lopullista taistelua, jossa maailman kansat kokoontuvat Israelia vastaan. Tapahtumien keskipisteessä on Israelin maa, joka joutuu keskelle globaalia konfliktia ennen Jumalan lopullista väliintuloa.
Nykytilanne – Profetioiden toteutuminen?
Israelin nykyinen geopoliittinen asema heijastaa monin tavoin näitä profetioita. Maa on jatkuvasti kansainvälisten kiistojen ja konfliktien keskiössä, ja sen suhteet naapurimaihin ja suurvaltoihin vaikuttavat maailmanlaajuisesti.
1. Kansainvälinen painopiste Israelissa
Israel on pieni maa, mutta sen merkitys kansainvälisessä politiikassa on valtava. YK:ssa Israelia koskevat päätöslauselmat ovat jatkuvasti keskiössä, ja sen politiikka herättää intohimoista keskustelua. Tämä huomio vastaa Danielin ja Ilmestyskirjan kuvausta Israelin keskeisestä roolista lopunaikoina.
2. Abrahamin sopimus ja alueelliset liitot
Viime vuosina Israel on solminut historiallisia rauhansopimuksia useiden arabimaiden kanssa, kuten Arabiemiirikuntien ja Bahrainin kanssa, osana niin kutsuttua Abrahamin sopimusta. Danielin 9:27:n kuvaama ”vahva liitto” voidaan nähdä mahdollisesti viittaavan tällaisiin alueellisiin sopimuksiin, jotka tuovat hetkellistä rauhaa, mutta saattavat myöhemmin rikkoutua.
3. Konfliktit Iranin ja terroristiryhmien kanssa
Iranin vihamielisyys Israelia kohtaan ja sen ydinaseohjelma ovat lisänneet jännitteitä Lähi-idässä. Samalla Hamas ja Hizbollah uhkaavat Israelin turvallisuutta. Nämä uhat voivat edustaa Ilmestyskirjan kuvausta maailman kansojen kokoontumisesta Israelia vastaan.
4. Jerusalem ja temppelivuori
Jerusalem, erityisesti Temppelivuori, on yksi maailman kiistanalaisimmista alueista. Danielin ennustuksessa mainitaan ”hävityksen kauhistus”, joka tapahtuu temppelin alueella. Tällä hetkellä Jerusalemin asema pääkaupunkina ja Temppelivuoren hallinta herättävät jatkuvasti kiistoja, mikä korostaa alueen merkitystä lopunaikojen tapahtumissa.
Raamatullinen tulkinta nykytilasta
Israel kansakuntien huomion keskipisteenä
Daniel ja Ilmestyskirja korostavat Israelin keskeistä roolia maailmanhistoriassa. Nykytilanne, jossa Israelin politiikka, turvallisuus ja alueelliset liitot vaikuttavat globaaliin vakauteen, voidaan nähdä osana tätä profetiaa. Israelin rooli kansainvälisissä suhteissa heijastaa ennustuksia maan merkityksestä lopunaikoina.
Harmageddon ja kansojen kokoontuminen
Ilmestyskirjan kuvaus Harmageddonin taistelusta viittaa maailmanlaajuiseen kriisiin, jossa Israel joutuu vihollisten piirittämäksi. Nykyiset konfliktit Lähi-idässä ja Israelin jatkuvat kiistat naapurimaiden kanssa voivat olla esimerkki tällaisen tilanteen kehittymisestä.
Jumalan väliintulo
Molemmat profetiat päättyvät toivoon Jumalan lopullisesta väliintulosta. Danielin ja Ilmestyskirjan mukaan Jumala ei ainoastaan pelasta Israelia, vaan myös tuo lopullisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan maailmaan. Tämä muistuttaa uskovia siitä, että nykyiset konfliktit eivät ole lopullisia, vaan osa suurempaa jumalallista suunnitelmaa.
Lopunaikojen merkit ja Israel
Danielin ja Ilmestyskirjan profetiat antavat hengellisen näkökulman Israelin nykytilanteeseen. Maa on jatkuvasti maailman huomion keskipisteessä, ja sen tapahtumat heijastavat monia Raamatun ennustuksia. Rauhansopimukset, konfliktit ja Jerusalemin kiistat osoittavat, että Israelilla on erityinen rooli maailmanhistoriassa ja Raamatun lopunajan tapahtumissa.
Israelin tilanne muistuttaa uskovia siitä, että maailman tapahtumat ovat osa suurempaa suunnitelmaa. Lopulta Jumalan väliintulo tuo oikeudenmukaisuuden ja rauhan, ja Israelin rooli tässä prosessissa on keskeinen. Profetiat kutsuvat tarkastelemaan Israelia paitsi poliittisena toimijana myös hengellisenä keskuksena, jonka merkitys ulottuu maailman historian loppuun saakka.