Tiistai 28. lokakuuta 2025 valkenee Israelissa tyypillisen syksyisen kirkkaana ja lempeänä – sellaisena päivänä, jolloin ilma tuntuu kevyeltä ja taivas on kuin lasia. Auringon noustessa Välimeren ylle valo kimmeltää rakennusten valkoisista kivistä ja saa Jerusalemin ja Tel Avivin kadut kylpemään lämpimässä kullan sävyssä.
Aamun viileys viipyy hetken – noin 15 °C – ennen kuin aurinko saa otteen ja päivä lämpiää nopeasti. Keskipäivällä lämpötila kohoaa miellyttävästi 27–28 asteeseen, ja ilma on kuiva, lähes tuuleton. Se on täydellinen sää aamukävelylle rantakadulla, kahville ulkoterassilla tai torikierrokselle, jossa tuoreet hedelmät ja mausteet tuoksuvat erityisen elävästi.
Iltapäivällä aurinko alkaa painua länteen, ja kultainen valo tekee kaikesta pehmeää ja rauhallista. Hieman ennen iltaa lämpötila laskee 22 asteeseen, ja meri tuo mukanaan hennon, suolaisen tuulen. Yöstä on tulossa tyyni ja tähtikirkas – sellainen, jolloin Galilean kukkuloilla tai Jerusalemin kattoterasseilla voi istua pitkään ja kuulla hiljaisuuden väreilevän läpi lämpimän ilman.
Kaiken kaikkiaan tiistai on Israelissa valon, tasapainon ja lempeän lämmön päivä – sellainen, joka tuntuu pysäyttävän ajan hetkeksi ennen kuin syksyn viileämmät tuulet alkavat vähitellen muistuttaa talven lähestymisestä.
Turvallisuus: Gideon Sa’ar – Turkkilaisten sotilaiden osallistuminen Gazan rauhanturvaoperaatioon ei käy
Lähde: Reuters, 27.10.2025
Israelilainen ulkoministeri Gideon Sa’ar ilmoitti, että Gazan alueella toimivaan kansainväliseen rauhanturvajoukkoon ei hyväksytä turkkilaisia asevoimia. Tämä koskee Yhdysvaltojen tukemaa suunnitelmaa, jossa kolmansien maiden joukkoja sijoitettaisiin alueelle. Sa’ar perusteli päätöstä Turkin “vihamielisellä retoriikalla” sodan aikana ja korosti, että Israelin on itse päätettävä, mitkä maat voivat osallistua.
Taustalla on ajatus, että Israelin tulee säilyttää täysi määräysvalta omalla turvallisuusalueellaan, erityisesti tilanteessa, jossa Gazan sodan jälkeinen rauhanprosessi on kriittisessä vaiheessa. Päätös sulkea Turkki pois kuvastaa Israelin varautumista mahdollisiin turvallisuusriskeihin, mikäli vieraat joukot koettaisiin epäluotettaviksi. Linjaus voi kuitenkin vaikeuttaa laajempien arabimaiden osallistumista rauhanturvaoperaatioon ja heijastaa Israelin tiukkaa turvallisuusnäkökulmaa, jossa itsenäinen rajavalvonta ja joukkojen hyväksyttävyys ovat keskeisiä periaatteita.
Turvallisuus: UNIFIL ampuu alas israelilaisen valvontalennokin Etelä-Libanonissa
Lähde: Associated Press, 27.10.2025
Etelä-Libanonissa sijaitsevassa Kfar Kilassa YK:n UNIFIL-joukot ampuivat alas israelilaisen miehittämättömän valvontalennokin. Tapahtuma johti kiistaan Israelin armeijan ja YK-joukkojen välillä. Israelin mukaan lennokki oli normaalissa valvontatehtävässä eikä uhannut UNIFILin partioita, mutta YK väittää lennokin lentäneen uhkaavasti heidän ylitseen, minkä jälkeen israelilainen tankki avasi tulen heitä kohti.
Tapaus korostaa, että Libanonin raja-alue pysyy räjähdysherkkänä. Vaikka virallinen sota Gazassa on rauhoittunut, pohjoisrajan turvallisuustilanne on edelleen epävakaa. Episodi muistuttaa, että konfliktin laajenemisen riski on yhä olemassa ja että jännite YK:n rauhanturvamekanismien ja Israelin turvallisuustoimien välillä on jatkuvaa.
Konfliktit: Israel iskee Etelä-Libanonin alueelle – kaksi Hezbollah-jäsentä saa surmansa
Lähde: Times of India (Reuters/AFP), 26.10.2025
Israelin puolustusvoimat (IDF) teki ilmaiskun Etelä-Libanoniin, jossa kuoli kaksi Hezbollah-järjestön jäsentä. Israelin mukaan he olivat osallisina aseiden salakuljetuksessa Syyriasta Libanoniin. Isku on osa Israelin pyrkimystä estää Iranin tukemaa Hezbollah-verkostoa vahvistumasta sen pohjoisrajalla.
Vaikka huomio on viime aikoina keskittynyt Gazaan, Israel jatkaa perinteistä rajavalvontastrategiaansa Libanonin suunnalla. Tämä pitää konfliktin laajentumisriskin korkeana ja pakottaa Israelin varautumaan jatkuvaan, epäsuoraan sotilaalliseen kamppailuun.
Politiikka: Israel päättää itse, mitkä ulkomaiset joukot hyväksyy Gazan rauhanturvahankkeeseen
Lähde: Reuters
Pääministeri Benjamin Netanyahu ilmoitti, että Israel päättää yksin, mitkä ulkomaiset joukot hyväksytään osaksi Yhdysvaltojen tukemaa Gazan rauhanturvajoukkoa. Mahdollisia osallistujamaita olisivat olleet muun muassa Indonesia, Egypti, Qatar ja Turkki, mutta Israel korostaa säilyttävänsä täyden määräysvallan omasta turvallisuudestaan.
Taustalla on Israelin kokemus ulkomaisten joukkojen läsnäolon ongelmista ja halu varmistaa, että erityisesti Turkki – jonka suhteet Israeliin ovat heikot – ei saa jalansijaa. Tämä korostaa Israelin pyrkimystä kontrolloida sodan jälkeistä järjestystä omilla ehdoillaan, mikä saattaa hidastaa rauhanturvajoukon muodostamista ja vaikeuttaa prosessin etenemistä.
Yhteiskunta: MK Zvi Sukkot kuulustelussa Sde Teiman -mellakoihin liittyen
Lähde: The Jerusalem Post
Kansanedustaja Zvi Sukkot (Religious Zionist Party) kutsuttiin poliisin kuultavaksi osallistumisestaan Sde Teimanin sotilastukikohdassa maaliskuussa 2024 järjestettyihin mellakoihin. Mielenosoittajat hyökkäsivät tukikohtaan protestina, kun varusmiehiä oli pidätetty seksuaalirikoksista epäillyn Hamas-terroristin pahoinpitelemisestä.
Tapaus kuvastaa Israelin sisäisiä jännitteitä oikeusvaltion ja yhteiskunnallisen yhtenäisyyden välillä. Kun kansanedustaja osallistuu väkivaltaiseen protestiin, se rapauttaa luottamusta poliittiseen järjestelmään ja lainmukaisuuteen. Tämä voi heikentää hallituksen legitimiteettiä ja luoda kuvan syvenevästä polarisaatiosta, jossa laki ei koske kaikkia samalla tavalla.
Diplomatia: Israel kritisoi Turkkia diplomaattisista ja taloudellisista pakotteista
Lähde: Daily Sabah / Reuters
Israel ilmaisi tyytymättömyytensä Turkin asettamiin diplomaattisiin ja taloudellisiin sanktioihin, jotka on asetettu Israelin “kansanmurhapolitiikan” vuoksi. Ulkoministeri Gideon Sa’ar ilmoitti, ettei Turkki voi osallistua Gazan rauhanturvaoperaatioon ja syytti Ankaraa vihamielisestä politiikasta.
Israel ja Turkki ovat ajautuneet diplomatian jäihin. Erdoğan on toistuvasti arvostellut Israelin sotatoimia, kun taas Israel epäilee Turkin motiiveja ja alueellisia tavoitteita. Tämä heijastaa Lähi-idän muuttuvaa voimasuhdetta, jossa vanhat liittolaisuudet murenevat ja turvallisuuspolitiikka ohjaa diplomatiaa.
Politiikka: Itamar Ben-Gvir kutsuu oppositiota “Hamasin puhemiehiksi” Knessetissa
Lähde: The Jerusalem Post
Sisäministeri Itamar Ben-Gvir syytti parlamentissa oppositiokansanedustajia “Hamasin puhemiehiksi” kesken kiivaan keskustelun. Hänen kommenttinsa nostatti laajan vastareaktion, ja istunto muuttui sanalliseksi myrskyksi.
Tapaus korostaa Israelin sisäpolitiikan jakautuneisuutta ja sitä, miten turvallisuusretoriikka hallitsee poliittista keskustelua. Ben-Gvirin kärkevä tyyli kuvastaa laajempaa oikeistolaista asenneilmastoa, jossa poliittinen vastustaja nähdään uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Tämä kehitys voi heikentää demokraattista keskustelua ja lisätä yhteiskunnallista jännitettä.
Diplomatia: Gideon Sa’ar syyttää Palestiinan hallintoa terroristien tukemisesta
Lähde: i24NEWS
Ulkoministeri Sa’ar syytti Budapestin-vierailunsa aikana Palestiinan hallintoa siitä, että se jatkaa palkkojen maksamista vangeille ja heidän perheilleen, jotka on tuomittu terroriteoista. Hän arvosteli myös Euroopan unionia siitä, että se “suvaitsee” tämän toiminnan.
Tämä tapaus osoittaa, miten Israel käyttää diplomaattisia suhteita turvallisuuspoliittisen agendansa edistämiseen. Syytökset vahvistavat Israelin narratiivia siitä, että Palestiinan hallinto ei ole rauhanomainen toimija, ja samalla ne vahvistavat Israelin pyrkimystä vaikuttaa kansainväliseen mielipiteeseen.
Historia: Keksikö juutalaisuuden tuntematon kirjuri nimeltä Shaphan?
Lähde: Haaretz
Haaretzin artikkeli käsittelee tutkijoiden väitettä, jonka mukaan juutalaisuuden varhainen muoto olisi syntynyt kuningas Josian ajan kirjurien, erityisesti Shaphanin, vaikutuksesta 600-luvulla eKr. Artikkeli kyseenalaistaa käsityksen uskonnon spontaanista synnystä ja korostaa hallinnollisten uudistusten ja kirjallisen kulttuurin roolia uskonnollisen identiteetin rakentumisessa.
Analyysi muistuttaa, että Israelin nykyinen identiteetti on pitkäaikaisen kehityksen tulos, jossa uskonto, laki ja kansallinen historia kietoutuvat toisiinsa. Shaphanin mahdollinen rooli osoittaa, kuinka vallan ja kirjoituksen yhdistelmä voi muokata kulttuurista perintöä – näkökulma, joka tarjoaa kiinnostavan rinnastuksen nyky-Israelin yhteiskunnalliseen kehitykseen.