Perjantai 24. lokakuuta 2025 tuo Israeliin lempeän, lähes rauhoittavan sään — sellaisen, joka tuntuu avaavan viikonlopun portit hitaasti ja lämpimästi.
Aamu alkaa raikkaana ja kirkkaana, kun yön viileys vielä viipyy Galilean ja Juudean laaksoissa. Aurinko nousee taivaanrannasta pehmeän kullan sävyissä, ja kevyt utu hälvenee hiljalleen Jerusalemin yli. Rannikkokaupungeissa, kuten Tel Avivissa ja Netanyassa, meri hengittää kosteutta ilmaan, tehden varhaisesta kävelystä rantapromenadilla miellyttävän viileän.
Keskipäivällä lämpötila kohoaa noin 28–29 °C, mutta ilma pysyy silti kevyenä ja pehmeänä – ei tukahduttavana, vaan kutsuvana. Se on tyypillinen syyspäivä Israelissa: auringonvalo on jo lempeämpi, ja varjoissa voi tuntea kevyen viiman muistuttavan talven lähestymisestä.
Iltapäivällä utu palaa hetkeksi, etenkin Välimeren rannikon tuntumassa, missä meri ja aurinko käyvät omaa hidasta vuoropuheluaan. Auringon laskiessa taivas värjäytyy persikan ja ruusun sävyihin, ja lämpötila putoaa mukavasti kahdenkymmenen asteen tuntumaan.
Jerusalemissa ilta on rauhallinen ja kirkas – täydellinen hetki kävellä vanhan kaupungin kujilla, kun kivimuurit hehkuvat viimeistä auringonvaloa. Negevissä taas yö laskeutuu nopeasti, ja autiomaan tähdet syttyvät kirkkaampina kuin missään muualla.
Kaiken kaikkiaan perjantai tarjoaa tasapainon lämmön ja viileyden, valon ja rauhan välillä – kuin luonto itse valmistautuisi sapatin lepoon.
Diplomatia: “Israel would lose ‘all support’ from the US if it annexed the West Bank” (lähde: The Times of Israel)
Israelin hallituksen koalitiossa on vahvaa painetta valloittaa tai liittää osia Länsirannasta – mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoittaa, että jos tämä tapahtuisi, niin “kaikki” USA:n tuki Israelille menisi. Trump sanoo antaneensa arabivaltioille sanansa, ja niiden tuen säilyminen riippuisi siitä, ettei liitosta lähdetä.
Tämä varoitus kertoo siitä, miten tärkeää Washingtonin tuki on Israelille – ja miten se toimii painostuskeinona Israelin politiikalle. Usean oikeistoradikaanin ministerin yhteydessä liitosasia on nostettu esiin, ja vaikka Israelin parlamentti on tehnyt ei-sitovia päätöksiä, toteutus näyttäisi herättävän kansainvälisiä pelkoja.
Tämä tilanne on monitasoinen:
Israelin hallitus haluaa näyttää päättäväiseltä ja täyttää koalitio-odotuksia.
USA taas käyttää tukeaan keinona estää toimenpiteitä, jotka voivat eskaloida konfliktia uudelleen ja vaikeuttaa diplomaattisia suhteita arabimaiden kanssa.
Arabimaiden tuki tai hyväksyntä Israelille on Trumpin mukaan sidoksissa liitos-uhan torjuntaan.
Pitkän aikavälin riski Israelille on, että jos liitosyritys menisi läpi ilman USA:n hyväksyntää, se voi eristää Israelin entisestään, heikentää sen kansainvälistä legitimiteettiä ja palauttaa vähemmän tukea laajasti – poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Samalla sisäpoliittinen paine Israelissa kasvaa: hallitus haluaa näyttää voimakkaalta, mutta kansainvälinen linja asettaa sille kuriakin. Tämä dynamiikka voi aiheuttaa hallituksen sisäisiä jännitteitä ja mahdollisesti koalitio-kriisin.
Lopulta tämä muistuttaa siitä, että vaikka Israel on itsenäinen valtio, sen ulkopoliittinen liikkumavara on kytköksissä suurvaltoihin ja alueellisiin suhteisiin.
Turvallisuus/Konfliktit: “Sa’ar: Israel committed to ceasefire, will respond ‘forcefully’ to any Hamas attacks”(lähde: The Times of Israel)
Ulkoministeri Gideon Sa’ar ilmoitti, että Israel sitoutuu USA:n eräänlaiseen välittäjäsuunnitelmaan Gaza-alueen aselepoon, mutta korostaa myös, että mikäli Hamas rikkoo sopimusta – erityisesti palauttamalla kuolleiden panttivankien ruumiit viivytellen – Israel vastaa “voimakkaasti”.
Tämä lausunto kuvastaa kahdensuuntaista strategiaa: toisaalta Israel haluaa näyttää olevan valmis diplomaattiseen ratkaisun osaan, toisaalta se pitää yllä sotilaallisen voiman mahdollisuutta. Tämä kaksijakoinen viesti seuraa laajempaa linjaa, jossa:
Israel pyrkii hyödyntämään USA:n esittämää aselepo- ja ratkaisusuunnitelmaa (ks. alla oleva diplomatia-aihe).
Samalla se haluaa varautua ja näyttää, että mahdolliset rikkomukset eivät jää huomiotta – mikä toimii painostuksena Hamasille ja signaalina kansainvälisille toimijoille.
Tämä tilanne on riskialtis: mikäli Hamas rikkoo jonkin sopimuksen kohdan, tai mikäli Israel vastaa liian kovasti, aselepo voi vaarantua. Toisaalta liiallinen passiivisuus voisi heikentää Israelin turvallisuusnäkökohtaa.
Tärkeää on myös aika: lausunto painottaa “toisessa vaiheessa” tapahtuvaa Hamasin aseiden luovuttamista – mikä viittaa siihen, että nykyinen aselepo on vain välivaihe ja vaikeimmat kysymykset ovat vielä edessä.
Yhteiskunta: “Thousands of ultra-Orthodox Israelis protest military draft …” (lähde: Anadolu Agency, raportti israelilaisesta yhteiskunnallisesta liikkeestä)
Tuhannet ultraortodoksiset (haredi) israelilaiset protestoivat pakollista asevelvollisuutta vastaan huutaen muun muassa “parempi kuolema kuin armeija”. Protestit havainnollistavat yhteiskunnallista kuilua Israelissa juutalaisen arvoyhteisön sisällä.
Tämä ilmiö nostaa esiin useita kerroksia:
Harediyhteisön näkemys: monet ortodoksit kokevat asevelvollisuuden kulttuurillisena ja uskonnollisena uhkana — opiskelu-, perhe- ja yhteisöelämä painottuvat enemmän kuin sotilaallinen palvelu.
Israelin yhteiskuntajärjestelmä kohtaa paineita: sotilaspalvelu on merkittävä osa kansallista solidaarisuutta ja kansalaisuuden näkymää. Kun ryhmä jää merkittävästi palveluksesta vapaaksi, syntyy jännitteitä “palveluneettömiin” kansalaisiin ja yhteiseen taakkaan.
Poliittinen paine: hallitukset ovat jo pitkään yrittäneet sovittaa haredien vapautuksia asevelvollisuudesta ja opetuksesta armeijan kanssa, mutta nyt tilanne näyttää kärjistyvän.
Tulevaisuudessa tämä voi johtaa kahteen polkuun: joko kompromissiin (esim. vaihtoehtoiset yhteiskuntapalvelut), tai sitten yhteiskunnallisen eriytymisen lisääntymiseen — mikä voi heikentää yhteistä kansallista identiteettiä Israelissa.
Politiikka: “Vance slams Israel’s parliament vote on West Bank annexation, calling it an ‘insult’” (lähde: AP/The Times of Israel)
Tässä Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance kritisoi aggressiivisesti Knessetin äänestystä, jossa Israelin edustajat etenivät Länsirannan liittämisen suuntaan – Vance kutsui äänestystä “loukkaavaksi”. Tämä osoittaa sen, että vaikka Israel itse päättää omista laajentumispyrkimyksistään, sen ulkopolitiikassa on merkittävä riippuvuus Yhdysvaltain hyväksynnästä. Saavutetun aselevon ja alueellisen diplomatian kontekstissa tämä vaihe voi heikentää Israelin liittolaissuhteita arabimaiden ja Yhdysvaltain kanssa, mikä puolestaan voi vaikuttaa sen taloudelliseen, sotilaalliseen ja poliittiseen liikkumavaraan. Sisäpoliittisesti se kiristää hallituskoalition asetelmia: monet haluavat edetä laajentumisen kanssa, mutta kansainväliset paineet rajoittavat vaihtoehtoja.
Yhteiskunta: “Senior haredi rabbi calls for widespread protest after unrest following arrests of draft dodgers” (lähde: The Jerusalem Post)
Ultraortodoksisten (haredi) yhteisön sisällä on kuohuntaa: protesteja on järjestetty asevelvollisuudestaan vapautettuja haredi-nuoria vastaan, ja nyt korkea rabbi on kehottanut laajempaan mielenosoitukseen. Tämä paljastaa syvän yhteiskunnallisen jännitteen Israelissa: asevelvollisuus on keskeinen instituutiolle ja kansalliselle yhtenäisyydelle, mutta haredi-yhteisö kokee sen uhkana omalle elämäntavalleen ja identiteetilleen. Jos hallitus ei onnistu löytämään ratkaisua, joka tasapainottaa armeijan tarvetta ja yhteisön erityisaseman, seurauksena voi olla hallituskatkoksia, koalitioiden hajoamisia tai laajempaa sisäistä eripuraa.
Politiikka: “Shas quits its coalition positions, demands regulation around haredi draft law” (lähde: The Jerusalem Post)
Puolue Shas, joka edustaa sefardijuutalaista ortodoksista yhteisöä, ilmoitti vetäytyvänsä hallituksen virallisista asemista ja vaatii uuden sääntelyn harediyhteisön asevelvollisuuden ympärillä. Tämä on vakava merkki: hallituskoalitio on monipuolinen ja herkkä, ja jos yksi merkittävä puolue lähtenee tai jää pois, hallituksen toiminta voi lamaantua tai se voi joutua hajoamaan. Tämä puolestaan voi johtaa ennenaikaisiin vaaleihin tai radikaaliin muutokseen Israelin sisäpolitiikassa. Lisäksi kyse on laajemmasta kysymyksestä: miten Israel pitää yllä kansallista yhtenäisyyttä ja turvallisuutta, kun yhteisön tärkeä osa – harediyhteisö – tuntee olevansa eriarvoinen tilanteessa.
Yhteiskunta: “Thousands of ultra-Orthodox Israelis protest military draft, chanting ‘better death than army’” (lähde: Anadolu Agency)
Tuhannet ultraortodoksit miehet ympäri Israelia osoittivat mieltä pakollista asevelvollisuutta vastaan – he muun muassa estivät liikennettä päätieasemilla ja huusivat iskulauseita kuten ”parempi kuolema kuin armeija”. Protestit puhkesivat asevoimien pidettyä kolme yeshiva-opiskelijaa kiinni asevelvollisuudesta väistämisestä.
Tämä ilmiö korostaa kaksi keskeistä jännitettä Israeliassa: toisaalta kansallinen huoli varusmiesjärjestelmän ylläpitämisestä – kaikki juutalaiset miehet osallistuvat – ja toisaalta haredi-yhteisön pyrkimys säilyttää erillisyytensä ja asemaansa uskonnollisena ryhmänä. Kun haredi-yhteisön nuoria vaaditaan armeijaan, syntyy konflikti identiteetin, yhteisön normien ja kansallisen velvollisuuden välillä.
Pitkän aikavälin vaikutuksia voi olla useita:
Jos asevelvollisuuden tasapuolisuus kokee kriisin, se voi heikentää koko varusmiesjärjestelmän legitiimiyttä ja siihen liittyvää yhteiskunnallista yhteisvastuuta.
Hallituksen kannalta tämä on poliittinen riski: haredi-puolueet (esim. Shas) ovat koalitioissa merkittäviä pelureita, ja protestit luovat painetta hallitukselle sekä voivat horjuttaa hallituskoalition vakautta.
Yhteisöllisesti tämä voi johtaa eriytymiseen: jos nuoria haredi-miehiä pakotetaan varusmiespalvelukseen vastoin yhteisön tahtoa, yhteisön sisäinen jännite kasvaa – mikä voi heijastua myös muihin julkisiin kysymyksiin, kuten koulutukseen, asuntoihin ja sosiaalipalveluihin.
Politiikka: “Shas quits its coalition positions to protest lack of Haredi draft legislation” (lähde: The Times of Israel)
Haredi-puolue Shas ilmoitti luopuvansa hallituskoalition sisäisistä rooleistaan – esimerkiksi valiokuntien johdosta – protestina sille, että hallitus ei ole saattanut eduskuntaan lakia haredi-opiskelijoiden asevelvollisuuden sääntelystä. Puolue kuitenkin jää hallitukseen kokoomuksen osana.
Tämä on selkeä merkki siitä, että haredi-yhteisön suhteet hallitukseen ovat kriisissä. Shas käyttää painostuskeinoa: se ei irrota koalitiosta mutta vetäytyy sen rakenteellisista tehtävistä, mikä heikentää hallituksen toimintakykyä ja näyttää poliittista vastalauseeksi.
Tämän tilanteen taustalla on seuraavaa:
Shas ja muut ortodoksipuolueet ovat historiallisesti turvanneet yhteisönsä erityisaseman – esimerkiksi asevelvollisuuden lykkäyksin opiskeluaikana.
Nyt kun korkein oikeus on rajannut vapautuksia, hallitus yrittää löytää kompromissia, mutta harediyhteisön odotukset ja logiikka eivät kohtaa.
Poliittisesti hallituksella on haaste: jos se taipuu liiaksi haredien vaatimuksiin, se voi menettää tukea sekulaareilta ja vähemmistöiltä – jos taas se jättää vaatimukset täyttämättä, se menettää haredien tuen. Seurauksena voi olla hallituksen lamautuminen, vaalit tai uusi koalitiorakenne.
Tämä liike myös heijastaa laajempaa julkista keskustelua oikeudenmukaisuudesta: miksi yksi merkittävä väestöryhmä säilyttää erityisaseman asevelvollisuudessa, kun toiset eivät.