Valikko Sulje

Perjantai 21.08.2026

Perjantai 21. elokuuta valkenee Israelissa kirkkaana ja lämpimänä. Aamun ensimmäiset tunnit ovat vielä päivän miellyttävintä aikaa: Jerusalemissa ilma tuntuu kuivemmalta ja raikkaammalta, kun taas Välimeren rannalla Tel Avivista Haifaan aamu alkaa pehmeän kosteana. Aurinko nousee nopeasti hallitsemaan lähes pilvetöntä taivasta.

Päivän edetessä kesä näyttää voimansa. Jerusalemissa lämpötila kohoaa noin 33 asteeseen, mutta kuiva vuoristoilma tekee kuumuudesta hieman helpommin siedettävää. Tel Avivissa mittari näyttää suunnilleen samoja lukemia, mutta Välimereltä tuleva kosteus saa ilman tuntumaan raskaammalta ja lämpimämmältä. Merituuli tuo iltapäivällä rannalle pientä helpotusta.

Jordaninlaaksossa ja Kuolleenmeren ympäristössä maisema alkaa suorastaan väreillä kuumuudesta. Lämpötila lähestyy 40 astetta, paikoin ylikin, ja keskipäivän aurinko tekee paljaista kallioista ja Juudean autiomaan rinteistä häikäisevän kirkkaita. Eilatissa Punaisenmeren sininen vesi muodostaa jyrkän vastakohdan ympäröiville paahtaville vuorille.

Galileassa ja Golanin kukkuloilla päivä on aurinkoinen ja kuuma, mutta korkeammilla alueilla ilta alkaa tuntua rannikkoa miellyttävämmältä. Sateesta ei juuri ole merkkejä – tämä on Israelin kesä puhtaimmillaan.

Iltapäivän vaihtuessa illaksi myös maan tunnelma muuttuu. Erev Shabbat lähestyy. Kaupunkien kiire alkaa vähitellen hiljentyä, kaupat sulkevat oviaan ja kodeissa valmistellaan sapatin ateriaa. Jerusalemin vaaleat kiviseinät saavat laskevan auringon lämpimän kultaisen sävyn, mutta ilma pysyy pitkään lämpimänä.

Perjantai on siis Israelissa kirkas, kuuma ja lähes sateeton loppukesän päivä – Välimeren rannalla kostea, Jerusalemin kukkuloilla kuivempi ja Kuolleenmeren sekä Eilatin suunnalla paahtava. Illalla auringon laskiessa kuumuus viimein hellittää hieman, ja sapatin alkaessa päivän kirkas valo vaihtuu lämpimään elokuiseen iltaan.

Diplomatia: Länsimaiden paine Israeliin kasvaa Länsirannan, Gazan tutkintojen ja hallituksen lausuntojen vuoksi

Israelin ja useiden sen perinteisten länsimaisten kumppanien välit ovat kiristyneet samanaikaisesti usealla rintamalla. The Times of Israel kertoo Britannian kutsuneen Israelin edustajan puhutteluun E1-alueen siirtokuntasuunnitelman vuoksi. Myös Australia on reagoinut voimakkaasti Israelin armeijan päätökseen lopettaa rikostutkinta vuoden 2024 World Central Kitchen -iskusta, jossa kuoli seitsemän avustustyöntekijää.

Kysymys on Israelille diplomaattisesti merkittävä, koska yksittäiset kiistat alkavat muodostaa laajemman kokonaisuuden. Länsirannan rakentaminen, Gazan sodankäynnin vastuukysymykset ja israelilaisten ministerien voimakkaat lausunnot eivät enää näyttäydy Euroopan ja Australian hallituksille toisistaan irrallisina tapauksina. Ne vaikuttavat siihen, miten Israelin koko politiikkaa arvioidaan.

Erityisen herkkä on E1. Alue sijaitsee Jerusalemin ja Ma’ale Adumimin välissä, minkä vuoksi rakentamisen vastustajat katsovat sen vaikeuttavan tulevan yhtenäisen palestiinalaisvaltion muodostamista. Israelissa hanketta puolustetaan puolestaan muun muassa Jerusalemin turvallisuuden ja Israelin historiallisten sekä strategisten vaatimusten näkökulmasta.

Diplomaattisesti vaarana on asteittainen muutos: Israelin kanssa ystävällismielisetkin hallitukset voivat alkaa erottaa toisistaan Israelin turvallisuuden tukemisen ja nykyisen hallituksen yksittäisten politiikkalinjausten tukemisen. Tämä ero näyttää tällä hetkellä kasvavan.

Ihmisoikeudet: Israelin armeija avaa rikostutkinnan Hind Rajabin kuolemasta mutta sulkee World Central Kitchen -tapauksen

The Times of Israelin mukaan Israelin sotilassyyttäjä on päättänyt avata rikostutkinnan kuusivuotiaan Hind Rajabin kuolemaan liittyvistä tapahtumista Gazassa. Samalla päätettiin rikostutkinnasta, joka koskee 15 pelastus- ja ensihoitotyöntekijän kuolemaa. Sen sijaan World Central Kitchenin seitsemän avustustyöntekijän kuolemaan johtaneen iskun rikostutkinta päätettiin sulkea.

Ratkaisu on merkittävä myös Israelin kansainvälisen oikeudellisen aseman kannalta. Israel on pitkään korostanut, että sen oma sotilasoikeudellinen järjestelmä kykenee tutkimaan mahdolliset väärinkäytökset. Siksi kysymys siitä, kuinka perusteellisesti ja riippumattomasti IDF:n toimintaa tutkitaan, vaikuttaa myös kansainvälisten oikeusprosessien perusteluihin.

World Central Kitchen -tapauksen sulkeminen aiheuttaa kuitenkin diplomaattisia seurauksia. Australian ulkoministeri Penny Wong ilmaisi voimakkaan tyytymättömyytensä päätökseen, sillä iskussa kuoli australialainen Zomi Frankcom. Australia arvosteli myös sitä, kuinka vähän aikaa uhrin perheelle annettiin ennen päätöksen julkistamista.

Tässä näkyy Israelille vaikea kaksijakoinen tilanne: kotimaisen sotilasoikeusjärjestelmän uskottavuus on samalla sekä sisäinen oikeusvaltiokysymys että ulkopolitiikan väline.

Turvallisuus: Israel vahvistaa iskeneensä Syyriaan estääkseen Turkin sotilaallisen läsnäolon laajenemisen

The Times of Israelin mukaan Israel on vahvistanut iskeneensä syyrialaiseen lentotukikohtaan, koska Turkki suunnitteli joukkojen sijoittamista sinne. Israelin pääministerin kanslian mukaan Damaskosta oli varoitettu toistuvasti siitä, että tällainen turkkilainen sotilaallinen sijoittuminen muodostaisi Israelille turvallisuusuhan.

Uusi yksityiskohta tekee tapahtumasta huomattavasti enemmän kuin yksittäisen ilmaiskun. Reutersiin pohjautuvien tietojen mukaan Mossadin johtaja Roman Gofman ja Syyrian ulkoministeri Asaad al-Shaibani olivat keskustelleet puhelimitse Turkin sotilaallisesta läsnäolosta vain päiviä ennen Israelin iskuja.

Tämä kertoo uudenlaisesta alueellisesta asetelmasta. Israelin ja Syyrian välillä näyttää olevan ainakin rajattua suoraa yhteydenpitoa, vaikka maiden välillä ei ole normaaleja diplomaattisuhteita. Samanaikaisesti Turkista on muodostumassa Israelille yhä tärkeämpi strateginen muuttuja.

Israelin kannalta keskeinen kysymys ei ole vain se, kuka hallitsee Damaskosta, vaan kuinka lähelle Israelin rajoja muiden alueellisten suurvaltojen sotilaallinen infrastruktuuri voi tulla. Iranin vetäytyminen tai heikentyminen Syyriassa ei siis automaattisesti tarkoita Israelille turvallisempaa Syyriaa, jos tyhjiötä täyttää Turkki.

Diplomatia: Israelin ja Syyrian salainen yhteydenpito paljastaa uuden turvallisuusmekanismin tarpeen

Syyrian tapahtumiin liittyvä toinen kiinnostava ulottuvuus on Yhdysvaltojen pyrkimys rakentaa Israelin, Syyrian ja Turkin välille mekanismi, jonka avulla tahattomia sotilaallisia yhteenottoja voitaisiin ehkäistä. The Times of Israelin mukaan Yhdysvaltain edustajat työskentelevät tällaisen järjestelyn aikaansaamiseksi.

Tällainen järjestelmä muistuttaisi periaatteeltaan niin sanottua deconfliction-mekanismia: osapuolet eivät välttämättä ole liittolaisia eivätkä edes poliittisesti sovussa, mutta niiden asevoimien välillä on oltava jokin tapa estää väärinkäsityksen muuttuminen sodaksi.

Israelille tämä on erityisen tärkeää Turkin vuoksi. Molemmat maat kuuluvat Yhdysvaltojen strategisiin kumppaneihin, mutta niiden intressit Syyriassa voivat törmätä. Jos Ankara sijoittaa ilmapuolustusjärjestelmiä tai lentokalustoa Syyriaan ja Israel haluaa säilyttää toimintavapautensa Syyrian ilmatilassa, yhteentörmäyksen mahdollisuus kasvaa.

Kyse saattaa siksi olla yhdestä lähivuosien merkittävimmistä muutoksista Israelin pohjoisella turvallisuusrintamalla: Iranin ja Hizbollahin rinnalle tai niiden osittain jättämään tilaan on nousemassa Turkki.

Teknologia: Israelilainen Dondy myytiin brittiläiselle teknologiayhtiölle vain kaksi vuotta perustamisensa jälkeen

The Jerusalem Post kertoo israelilaisen tekoäly-yhtiö Dondyn siirtyvän brittiläisen Circeus-teknologiakonsernin omistukseen. Kaupan arvoksi arvioidaan useita miljoonia dollareita. Dondy kehittää tekoälyagentteja, jotka hoitavat yritysten myyntiä, markkinointia ja asiakaspalvelua.

Yhtiön kehitys on poikkeuksellisen nopea. Jerusalem Postin mukaan sillä on jo yli 70 000 yritysasiakasta 140 maassa ja sen järjestelmät käsittelevät yli miljoona asiakaskontaktia vuodessa. Yhtiö kertoo tekoälyagenttiensa pystyvän ratkaisemaan noin 70 prosenttia asiakaskontakteista ilman ihmisen osallistumista. Vielä kiinnostavampaa on, ettei yritys ollut ennen yrityskauppaa hankkinut lainkaan pääomasijoitusrahoitusta.

Tapaus kertoo Israelin teknologiasektorin muutoksesta. Aikaisempi startup-malli perustui usein huomattaviin riskipääomakierroksiin ennen kannattavuuden saavuttamista. Generatiiviseen tekoälyyn perustuvat yritykset voivat joissakin tapauksissa kasvaa huomattavasti pienemmällä henkilöstöllä ja pääomalla.

Samalla Dondyn kauppa osoittaa, että Israelin teknologiasektorin kansainvälinen vetovoima jatkuu geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Israelin korkean teknologian strateginen merkitys maan taloudelle korostuu entisestään.

Yhteiskunta: Israelin sotilaiden toiminta palestiinalaisten merkitsemisessä numeroilla herättää vakavia kysymyksiä armeijan toimintakulttuurista

The Times of Israel kertoo IDF:n myöntäneen, että sotilaat merkitsivät Länsirannalla suoritetun operaation aikana pidätettyjä palestiinalaisia numeroilla. Tapaus nousi julkisuuteen sen jälkeen, kun palestiinalainen mies kertoi joutuneensa kuulusteluun numero 44 otsaansa merkittynä. Israelin armeija ilmaisi tapahtuneesta katumuksensa.

Arabikansanedustaja Ahmad Tibi arvosteli käytäntöä poikkeuksellisen voimakkaasti ja yhdisti numeroinnin juutalaisten historian synkkiin kokemuksiin. Armeijan kannalta olennaista on nyt selvittää, oliko kyse yksittäisten sotilaiden improvisoidusta menettelystä vai laajemmin käytetystä toimintatavasta.

Tapauksen merkitys ylittää yksittäisen sotilasoperaation. Israelin armeija joutuu pitkittyneessä konfliktissa jatkuvasti tasapainoilemaan operatiivisten tarpeiden ja sotilaallisen kurin välillä. Mitä pidempään joukot toimivat läheisessä kontaktissa siviiliväestön kanssa, sitä suuremmaksi kasvaa riski toimintatapojen normalisoitumisesta tavalla, joka ei vastaa armeijan omia määräyksiä.

Israelille juuri tällaisiin tapauksiin reagointi on tärkeää myös kansainvälisesti: kriitikot arvioivat paitsi itse tapahtumaa myös sitä, tutkiiko ja korjaako Israel järjestelmänsä sisällä havaittuja väärinkäytöksiä.

Konfliktit: Israel jatkaa iskuja Hamasin komentorakennetta vastaan Gazassa

Israel on jatkanut iskujaan Gazassa samalla, kun alueen tulevaisuutta koskevat diplomaattiset neuvottelut jatkuvat. The Times of Israelin mukaan IDF ilmoitti iskeneensä Gazan kaupungissa ja Nuseiratissa Hamasin komentajiin ja muihin operatiiveihin, joiden väitettiin suunnitelleen hyökkäyksiä israelilaisia joukkoja vastaan. Palestiinalaislähteiden mukaan iskuissa kuoli myös sivullisia.

Aiemmassa iskussa Israel ilmoitti kohdistaneensa operaation Gazan sataman lähellä kokoontuneisiin Hamasin Nukhba-joukkojen komentajiin. IDF:n mukaan kohteisiin kuului komppanian komentaja, kolme joukkueenjohtajaa sekä muita operatiiveja.

Strategisesti olennaista on Israelin tulkinta siitä, ettei meneillään oleva diplomaattinen prosessi estä sitä toimimasta sellaisia Hamasin rakenteita vastaan, joiden se katsoo muodostavan välittömän uhan.

Tästä syntyy kuitenkin vaikea ristiriita: mitä enemmän Israel käyttää sotilaallista toimintavapauttaan, sitä vaikeampaa Yhdysvaltojen ja muiden välittäjien voi olla rakentaa pysyvää järjestelyä Gazaan. Toisaalta Israel ei halua hyväksyä mallia, jossa Hamas voisi käyttää neuvotteluvaihetta sotilaallisen organisaationsa jälleenrakentamiseen.

Politiikka: Israelin vaalikeskustelussa syvenee kamppailu Likudin kannattajien identiteetistä

The Jerusalem Postin tämänpäiväinen poliittinen analyysi tarkastelee ilmiötä, joka näkyy Likudin esivaalin jälkeisessä vaaliasetelmassa: puolueen kannattajien kokemus siitä, että oikeistolaista Israelia vähätellään tai pilkataan, saattaa vahvistaa Likudin kannatusta sen sijaan, että puolue menettäisi ääniä.

Tätä kannattaa tarkastella laajemmin kuin pelkkänä Netanyahu-kysymyksenä. Israelin vuoden 2026 vaaleissa kamppaillaan yhä selvemmin siitä, kuka kykenee määrittelemään israelilaisen oikeiston. Likudin haastajiksi on syntynyt uusia oikeistokeskustalaisia ja kansallisia ryhmittymiä, jotka yrittävät houkutella turvallisuuspolitiikassa oikealla olevia mutta Netanyahu-vetoiseen hallintoon pettyneitä äänestäjiä.

Likudin etuna on kuitenkin pitkäaikainen poliittinen identiteetti. Monille kannattajille puolue ei ole vain kokoelma poliittisia ohjelmakohtia vaan yhteiskunnallinen leiri. Jos vaalikamppailu muuttuu keskusteluksi siitä, arvostetaanko vai halveksitaanko tämän leirin äänestäjiä, hallituksen yksittäisiä epäonnistumisia koskeva keskustelu voi jäädä taka-alalle.

Tämä tekee lokakuun vaaleista vaikeasti ennustettavat: ratkaisevaa ei välttämättä ole vain hallituksen toimintaa koskeva arvio vaan se, minkä poliittisen leirin israelilaiset kokevat edustavan omaa identiteettiään.

Kulttuuri: Israelin protestiliikkeiden historiaa tarkastellaan nyt naisten ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta

The Times of Israel nostaa esiin kaksi uutta elokuvaa, jotka käsittelevät Israelin viime vuosien protestiliikkeitä. In Protestja Rising seuraavat muun muassa naisaktivisteja, surevia perheitä ja trauma-alan ammattilaisia sekä tarkastelevat joukkomielenosoituksia Israelin kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.

Aihe on kulttuurisesti kiinnostava, koska vuosien 2023–2026 kriisit ovat alkaneet muuttua uutistapahtumista kollektiiviseksi muistiksi. Oikeuslaitoskiista, lokakuun 7. päivän hyökkäys, panttivankikysymys, sota ja hallituksen vastaiset protestit muodostavat kokonaisuuden, jonka merkityksestä israelilaiset tulevat todennäköisesti kiistelemään vielä vuosikymmeniä.

Dokumenttielokuvilla on tässä erityinen merkitys. Ne eivät ainoastaan tallenna tapahtumia vaan vaikuttavat siihen, millaisena ajanjakso myöhemmin muistetaan. Israelissa vuoden 2026 vaalien lähestyminen tekee tällaisesta kulttuurisesta muistityöstä samalla väistämättä poliittista.

Politiikka: Lokakuun 7. päivän valtiollinen tutkinta uhkaa siirtyä seuraavalle hallitukselle

The Jerusalem Post kertoo oikeuskansleri Gali Baharav-Miaran ehdottaneen, että päätös lokakuun 7. päivän hyökkäyksen tutkimista varten perustettavasta valtiollisesta tutkintakomissiosta siirrettäisiin vaalien jälkeiseen aikaan ja uuden hallituksen tehtäväksi. Hänen perustelunsa liittyy ennen kaikkea siihen, että Israel on jo vaalikaudessa ja nykyinen hallitus ei ole tähän mennessäkään perustanut valtiollista tutkintakomissiota.

Kysymys on paljon suurempi kuin hallinnollinen päätös tutkinnan ajankohdasta. Lokakuun 7. päivän tapahtumien tutkimisesta on muodostunut yksi Israelin sisäpolitiikan keskeisistä vastuukysymyksistä. Uhrien ja panttivankien omaisten joukossa sekä opposition piirissä on pitkään vaadittu nimenomaan riippumatonta valtiollista tutkintakomissiota, jonka toimivalta olisi laaja.

Jos asia siirtyy seuraavalle hallitukselle, lokakuun 27. päivän vaaleista tulee samalla epäsuorasti kansanäänestys siitä, miten lokakuun 7. päivän vastuukysymystä pitäisi käsitellä. Uuden hallituksen kokoonpano saattaa ratkaista paitsi sen, perustetaanko komissio, myös sen, kuinka laajasti poliittisen ja turvallisuusjohdon päätöksiä tutkitaan.

Poliittisesti viivästymisessä on kuitenkin ongelma: mitä kauemmin tutkintaa lykätään, sitä voimakkaammaksi voi muodostua käsitys siitä, että poliittinen järjestelmä yrittää itse määritellä, millä ehdoilla sen omaa toimintaa tutkitaan. Juuri siksi kysymys valtiollisen tutkintakomission riippumattomuudesta on noussut Israelissa niin keskeiseksi.

Diplomatia: Trumpin suhtautumisesta Netanyahuun tulee osa Israelin vaalikamppailua

Israelin vaalikamppailuun on ilmaantunut kiinnostava ulkopoliittinen muuttuja: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole toistaiseksi sitoutunut tukemaan Benjamin Netanyahua lokakuun vaaleissa. Tämän viikon julkisissa kommenteissa Trump on korostanut, että hänen olisi asianmukaista pysyä Israelin vaalien ulkopuolella, mutta samalla hän on jättänyt avoimeksi mahdollisuuden tukea jotakin ehdokasta.

Tämä on Netanyahulle poliittisesti merkittävää. Hänen pitkäaikainen argumenttinsa israelilaisille äänestäjille on ollut, että hänen henkilökohtaiset suhteensa Yhdysvaltain johtoon muodostavat Israelille strategisen voimavaran. Jos Trump ei anna hänelle selvää tukeaan, oppositio voi yrittää kääntää tämän argumentin Netanyahua vastaan.

Taustalla on suurempi muutos Yhdysvaltain ja Israelin suhteissa. Vaikka maiden sotilaallinen ja strateginen yhteistyö on edelleen syvää, Israelista on tullut Yhdysvalloissa aikaisempaa voimakkaammin puoluepoliittinen kysymys. Myös Israel Hayom on aiemmassa analyysissään nostanut esille paradoksin: Netanyahu on onnistunut vahvistamaan joitakin Yhdysvaltain ja Israelin strategisen yhteistyön osia samalla, kun Israelia koskeva amerikkalainen poliittinen yhteisymmärrys on heikentynyt.

Israelissa kysymys kuuluukin nyt, hyödyttääkö Netanyahun kokemus Yhdysvaltain suhteiden hoitajana häntä edelleen vai alkaako oppositio onnistua väitteessään, että Israel tarvitsee johtajan, joka pystyy rakentamaan suhteita uudelleen sekä republikaanien että demokraattien kanssa.

Politiikka: Vaalit muuttavat lokakuun 7. päivän vastuukysymyksen kamppailuksi instituutioiden vallasta

Oikeuskansleri Baharav-Miaran kanta tutkintakomission lykkäämisestä liittyy samalla laajempaan kysymykseen Israelin instituutioiden suhteesta vaalikauden hallitukseen. Israelissa on perinteisesti edellytetty, että vaalien alla oleva hallitus osoittaa pidättyvyyttä erityisesti pitkävaikutteisissa nimityksissä ja päätöksissä, jotka sitoisivat seuraavaa hallitusta. Jerusalem Postin viime viikkojen oikeuspoliittinen uutisointi osoittaa, että sama kysymys on noussut esiin myös poliisitutkintayksikön korkeiden virkanimitysten yhteydessä.

Tämä tekee lokakuun 7. päivän tutkinnasta perustuslaillisesti kiinnostavan. Yhtäältä voidaan perustella, ettei väistyvän hallituksen pitäisi määritellä juuri ennen vaaleja seuraavaa hallitusta sitovan tutkintakomission rakennetta. Toisaalta voidaan kysyä, miksi sama hallitus ei perustanut komissiota huomattavasti aikaisemmin.

Juuri tämä ristiriita tulee todennäköisesti olemaan vaalikamppailun keskeisiä teemoja. Keskustelu ei koske enää vain sitä, mitä 7. lokakuuta 2023 tapahtui, vaan myös sitä, kuka Israelissa saa määritellä tapahtumien virallisen tutkinnan.

Henkilöt: Gali Baharav-Miarasta on tullut yksi Israelin poliittisen järjestelmän vaikutusvaltaisimmista ei-poliitikoista

Oikeuskansleri Gali Baharav-Miaran tämänpäiväinen kannanotto lokakuun 7. päivän tutkintaan korostaa hänen poikkeuksellista asemaansa Israelin nykyisessä poliittisessa järjestelmässä. Hän ei ole vaaleilla valittu poliitikko, mutta hallituksen ja oikeusjärjestelmän pitkään jatkuneen konfliktin vuoksi hänen päätöksillään on huomattavia poliittisia seurauksia.

Baharav-Miaran ympärillä käyty kiista kuvastaa samalla Israelin oikeusjärjestelmän erityispiirteitä. Oikeuskanslerin tehtävänä ei ole vain antaa hallitukselle oikeudellisia neuvoja, vaan hänen kannanotoillaan on huomattavaa institutionaalista painoarvoa. Nykyinen hallitus ja sen oikeusreformin kannattajat ovat pitäneet järjestelmää liian voimakkaana, kun taas sen puolustajat katsovat oikeuskanslerin olevan tärkeä vallankäytön oikeudellinen jarru.

Siksi Baharav-Miarasta itsestään on tullut vaalikauden symbolinen hahmo. Hänen asemansa kautta käydään käytännössä keskustelua siitä, kuinka paljon riippumatonta oikeudellista valvontaa Israelin toimeenpanovaltaan pitäisi kohdistua.

Lokakuun vaalien jälkeen kysymys voi nousta nopeasti uuden hallituksen työlistalle. Jos nykyinen oikeistoblokki säilyttää valtansa, oikeuskanslerin aseman muuttamista koskevat pyrkimykset voivat palata. Jos hallitus vaihtuu, Baharav-Miaran rooli saatetaan nähdä aivan toisenlaisessa valossa.

Yhteiskunta: Israelin maastamuutosta käydään yhä vakavampaa keskustelua

Tämän päivän israelilaisessa keskustelussa on noussut jälleen esille israelilaisten maastamuutto ja erityisesti kysymys siitä, keitä maasta lähtee. Pelkkä Israelin kokonaisväestön kasvu ei vielä ratkaise ongelmaa, jos lähtijät keskittyvät yhteiskunnan tiettyihin koulutettuihin, ammatillisiin tai taloudellisesti tuottaviin ryhmiin.

Kyse ei siten ole yksinkertaisesti väestökadosta. Israelin kannalta olennaisempi kysymys on niin sanottu laadullinen muuttoliike: kuinka paljon lääkäreitä, tutkijoita, insinöörejä, teknologiayrittäjiä ja muita korkeasti koulutettuja israelilaisia muuttaa pitkäksi aikaa ulkomaille.

Taustalla vaikuttavat sekä turvallisuus että politiikka. Pitkittynyt sota, reservipalveluksen kuormitus, korkeat elinkustannukset ja poliittinen polarisaatio voivat yhdessä vaikuttaa siihen, miten erityisesti liikkuva korkeasti koulutettu väestö arvioi tulevaisuuttaan.

Israelille tämä on strateginen yhteiskuntakysymys, koska maan talous ja puolustuskyky ovat poikkeuksellisen riippuvaisia pienestä mutta erittäin koulutetusta väestöpohjasta. Jos muuttoliike alkaa painottua juuri tähän ryhmään, vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluessa mutta voivat olla huomattavia.

Diplomatia: Israelin Syyrian-politiikka joutuu sopeutumaan Turkin pysyvään vaikutusvaltaan

Israel Hayomin tämänpäiväinen analyysi arvioi, ettei Israel välttämättä kykene ilmaiskuilla estämään Turkin vaikutusvallan kasvamista Syyriassa. Ankara on rakentanut sotilaallisia ja poliittisia verkostojaan Pohjois-Syyriassa jo vuosikymmenen ajan, ja Assadin hallinnon romahduksen jälkeen Turkin suhteet Damaskokseen ovat vahvistuneet nopeasti.

Tämä täydentää aiemmin tänään käsittelemäämme uutista Israelin iskuista syyrialaiseen lentotukikohtaan. Uusi ja poliittisesti kiinnostavampi kysymys ei enää ole, pystyykö Israel tuhoamaan yksittäisen sotilaallisen infrastruktuurin, vaan pystyykö se ylipäätään estämään Turkkia muodostumasta Syyrian merkittävimmäksi ulkopuoliseksi vaikuttajaksi.

Israelille tilanne on diplomaattisesti hankala. Turkki ei ole Iran: se on NATO-maa, Yhdysvaltojen liittolainen ja merkittävä alueellinen talous- ja sotilasvalta. Israel ei siksi voi soveltaa Turkkiin täysin samanlaista toimintamallia kuin Iranin vallankumouskaartiin tai Hizbollahiin.

Tämä saattaa lopulta pakottaa Israelin etsimään poliittista järjestelyä Ankaran kanssa. Israelin ja Turkin suhteet voivat olla erittäin jännitteiset, mutta molemmilla on vahva intressi estää Syyrian muuttuminen suoraksi Israelin ja Turkin sotilaalliseksi törmäysalueeksi.

Politiikka: Israelin arabipuolueiden yhdistyminen voi muuttaa vaalien parlamentaarista matematiikkaa

Israelilaisessa vaalikeskustelussa merkittävä uusi kehitys on Hadashin, Ta’alin ja Baladin eteneminen kohti yhteistä vaalilistaa samalla kun Ra’am näyttää jäävän sen ulkopuolelle. Jerusalem Post oli jo elokuun alussa raportoinut neuvottelujen olevan pitkällä; nyt järjestely on edennyt ratkaisevasti lähemmäksi toteutumista.

Arabipuolueiden hajaantuminen on aikaisemmissa vaaleissa vaikuttanut merkittävästi sekä arabien äänestysaktiivisuuteen että puolueiden mahdollisuuksiin ylittää äänikynnys. Yhteinen lista voi vähentää hukkaan menevien äänten riskiä ja samalla lisätä arabiväestön kiinnostusta vaaleihin.

Ra’amin jääminen ulkopuolelle on kuitenkin poliittisesti tärkeää. Mansour Abbas on pyrkinyt rakentamaan pragmaattisempaa linjaa, jossa arabipuolue voi osallistua hallitusyhteistyöhön myös sionististen puolueiden kanssa saadakseen konkreettisia saavutuksia Israelin arabikansalaisille.

Näin Israelin arabipolitiikka saattaa lokakuun vaaleissa jakaantua kahteen strategiaan: kansallista ja palestiinalaista identiteettiä voimakkaammin korostavaan yhteislistaan sekä Abbasin pragmaattisempaan Ra’amiin.

Tämä voi osoittautua ratkaisevaksi koko hallituksen muodostamisen kannalta. Israelin vaalijärjestelmässä muutaman arabipuolueille siirtyvän tai niiltä katoavan mandaatin vaikutus voi ratkaista, saavuttaako kumpikaan suuremmista blokeista 61 paikan enemmistön.

Turvallisuus: Kiinalaisvalmisteisten droonien pelätään paljastavan israelilaissotilaiden sijainteja

The Jerusalem Post kertoo Israelin puolustusvoimissa heränneestä vakavasta huolesta, joka koskee kiinalaisvalmisteisten droonien ja muun kiinalaisen teknologian laajaa käyttöä IDF:n joukoissa. Sotilaslähteiden mukaan kaupalliset laitteet saattavat välittää sijainti- ja muuta teknistä tietoa ulkopuolisille palvelimille, mikä voisi pahimmillaan paljastaa israelilaisjoukkojen sijainteja ja toimintaa.

Kysymys on erityisen merkittävä nykyisessä sodankäynnissä, jossa kaupallisista pienoisdrooneista on tullut lähes jokapäiväinen tiedusteluväline. Niitä voidaan hankkia nopeasti ja huomattavasti halvemmalla kuin varsinaisia sotilasjärjestelmiä. Juuri helppokäyttöisyys muodostaa kuitenkin turvallisuusriskin: laite saattaa tallentaa lentoreittejä, koordinaatteja, kuvia tai käyttäjätietoja tavalla, jota sotilas ei itse havaitse.

Israelille ongelma on tavallista herkempi myös Kiinan ja Iranin läheisten suhteiden vuoksi. Vaikka ei ole näyttöä siitä, että jokainen kiinalainen kaupallinen drooni muodostaisi automaattisesti tiedustelu-uhan, IDF:n kannalta jo mahdollisuus arkaluonteisten tietojen vuotamiseen on vakava.

Uutinen kertoo samalla sodankäynnin muuttumisesta. Sotilaan turvallisuus ei enää riipu vain siitä, näkeekö vihollinen hänet taistelukentällä. Myös hänen käyttämänsä verkkoon kytketty laite voi jättää digitaalisen jäljen, jonka avulla joukkojen toimintaa voidaan kartoittaa.

Turvallisuus: Israelin puolustusbudjettiin valmistellaan 20 miljardin sekelin lisäystä kiireellisiä hankintoja varten

Israel Hayomin mukaan Israelin puolustusbudjettiin ollaan siirtämässä noin 20 miljardia sekeliä lisää. Tämä nostaisi puolustusbudjetin noin 163 miljardiin sekeliin. Lisärahoituksen tarkoituksena on mahdollistaa IDF:n kiireellisiä hankintoja muuttuneessa turvallisuusympäristössä.

Kyse ei ole vain budjettiteknisestä muutoksesta. Israel joutuu täydentämään pitkän sotajakson aikana kuluneita ase-, ammus- ja torjuntajärjestelmävarastojaan samalla, kun sen on varauduttava useaan mahdolliseen rintamaan.

Lokakuun 7. päivän jälkeinen turvallisuusajattelu on muuttanut Israelin lähtökohtaa. Aiemmin puolustussuunnittelussa voitiin olettaa, etteivät kaikki rintamat välttämättä aktivoidu yhtä aikaa. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että Israelin on varauduttava samanaikaisesti Gazaan, Libanoniin, Syyriaan, Länsirantaan, Iraniin ja Iranin tukemiin alueellisiin ryhmiin.

Samalla kyse on vaikeasta taloudellisesta valinnasta. Jokainen puolustukseen lisättävä miljardi on pois muualta tai lisää valtion velkaantumista. Israel joutuu näin ratkaisemaan, kuinka suuri pysyvä puolustusbudjetti tarvitaan lokakuun 7. päivän jälkeisessä turvallisuusympäristössä.

Turvallisuus: Israelin ja Turkin Syyrian-kiista muuttuu avoimeksi sotilaalliseksi varoitukseksi

Tänään on tullut olennaista lisätietoa aiemmin käsittelemäämme Syyrian lentotukikohtaiskuun. Puolustusministeri Israel Katz varoitti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania tämän vetävän Turkkia hänen mukaansa ”vaarallisiin seikkailuihin” Syyriassa. The Times of Israel ja The Jerusalem Post raportoivat lausunnosta tänään.

Turkki puolestaan kiistää Israelin väitteet siitä, että iskujen kohteena olleelle syyrialaiselle lentotukikohdalle olisi ollut sijoitettuna turkkilaisia joukkoja. Ankara syyttää Israelia väitteiden käyttämisestä Syyriaan kohdistuvien iskujen oikeuttamiseksi.

Tämä muuttaa tilanteen luonnetta. Kyse ei enää ole vain siitä, mitä Israel teki Syyriassa, vaan Israel ja Turkki esittävät julkisesti toisistaan ristiriitaisia turvallisuuspoliittisia väitteitä.

Israel näyttää yrittävän määritellä uuden punaisen linjan: se ei hyväksy sellaisen ulkomaisen sotilaallisen infrastruktuurin sijoittamista Syyriaan, jonka se katsoo rajoittavan IDF:n toimintavapautta tai uhkaavan Israelin rajoja. Ankara puolestaan ei hyväksy sitä, että Israel käytännössä määräisi, millaisia puolustusjärjestelyjä Turkki ja Syyria voivat keskenään tehdä.

Tässä on merkittävä eskalaatioriski. Israel ja Turkki eivät halua keskinäistä sotaa, mutta jos molempien maiden sotilaat ja järjestelmät toimivat samoilla alueilla Syyriassa, väärinkäsityksen tai tahattoman yhteenoton mahdollisuus kasvaa.

Konfliktit: Gazan alla paljastuu edelleen Hamasin laaja tunneliverkosto

The Jerusalem Postin tämän päivän jatkuvan turvallisuusseurannan mukaan IDF:n Gaza-divisioona on tuhonnut kaksi Hamasin tunnelia, joiden yhteenlaskettu pituus oli noin kaksi kilometriä. Tunnelit sijaitsivat niin sanotun Yellow Linen ympäristössä.

Tunneleiden löytyminen on strategisesti kiinnostavaa juuri nykyisessä vaiheessa. Israelin ja kansainvälisten välittäjien keskusteluissa Hamasin aseistariisuminen on keskeinen kysymys, mutta aseistariisuminen ei tarkoita vain rakettien ja käsiaseiden luovuttamista. Hamasin maanalainen infrastruktuuri on itsessään sotilaallinen järjestelmä.

Tunneliverkosto mahdollistaa joukkojen liikkumisen, aseiden varastoinnin, komentopaikkojen suojaamisen ja yllätyshyökkäysten valmistelun. Siksi Israel katsoo, ettei Hamasin sotilaallista toimintakykyä voida todella purkaa jättämällä tunneliverkosto koskemattomaksi.

Tässä on myös yksi Gazan tulevien neuvottelujen vaikeimmista teknisistä kysymyksistä. Aseiden luovuttaminen voidaan ainakin teoriassa todentaa, mutta kymmenien kilometrien maanalaisten rakenteiden täydellisen tuhoamisen varmistaminen on huomattavasti vaikeampaa.

Turvallisuus: Israelin puolustusstrategia siirtyy yhä selvemmin uhkien ennaltaehkäisyyn

Tämän päivän uutisvirrassa näkyy laajempi muutos Israelin sotilaallisessa ajattelussa. Syyriassa Israel pyrkii estämään uhkana pitämänsä sotilaallisen infrastruktuurin syntymisen jo ennen kuin sitä voidaan käyttää Israelia vastaan. Gazassa IDF jatkaa maanalaisten rakenteiden tuhoamista, vaikka ne eivät juuri sillä hetkellä olisi hyökkäyskäytössä. Samanaikaisesti puolustusbudjettia kasvatetaan tulevien konfliktien varalta.

Tämän ajattelun taustalla on lokakuun 7. päivän trauma. Israelin turvallisuusjärjestelmän vanha oletus siitä, että vihollisen aikomuksia voidaan seurata ja uhkaan reagoida ajoissa, menetti uskottavuuttaan. Tilalle on tullut periaate, jonka mukaan vaarallisen sotilaallisen kyvyn syntymistä voidaan joutua estämään riippumatta siitä, onko välitöntä hyökkäystä vielä havaittavissa.

Tällä strategialla on kuitenkin hintansa. Mitä alemmaksi Israel asettaa kynnyksen ennaltaehkäisevälle toiminnalle, sitä useammin se voi joutua sotilaalliseen konfliktiin naapurimaiden tai alueellisten valtioiden kanssa.

Historia: Sultan Yacoubin vuoden 1982 taistelun viimeinen avoin haava on sulkeutumassa

Haaretzin tällä viikolla raportoima Yehuda Katzin tapaus on edelleen merkittävä historiallinen turvallisuusuutinen. IDF:n mukaan Syyriasta löydetyt jäännökset on tunnistettu kersantti Yehuda Katziksi, joka katosi Sultan Yacoubin taistelussa ensimmäisen Libanonin sodan aikana kesäkuussa 1982. Hän oli viimeinen taistelusta edelleen kadonneeksi luokiteltu israelilaissotilas.

Sultan Yacoub jäi Israelin sotahistoriaan yhtenä ensimmäisen Libanonin sodan traumaattisimmista taisteluista. Israelilaisjoukot joutuivat Syyrian joukkojen ympäröimiksi Bekaanlaaksossa, ja taistelussa kaatui ja katosi sotilaita.

Yli neljän vuosikymmenen jälkeen tapahtuva tunnistaminen osoittaa, kuinka keskeinen periaate kaatuneiden ja kadonneiden palauttamisesta on Israelin sotilaskulttuurissa. Israel on käyttänyt vuosikymmenien aikana huomattavia tiedustelu- ja diplomaattisia resursseja kadonneiden sotilaiden kohtalon selvittämiseen.

Tapauksella on myös nykyhetkeen liittyvä merkitys. Gazan sodan panttivankikysymys ja aikaisempien sotien kadonneiden palauttaminen perustuvat samaan israelilaiseen ajatukseen: valtio ei katso sotilaan tai panttivangin tapausta päättyneeksi vain siksi, että vuosikymmeniä on kulunut.

Matkailu: Israelilainen Gett laajentaa palvelunsa ulkomaille – israelilainen matkustaja voi maksaa kyydin sekeleissä

The Jerusalem Post kertoo israelilaisen Gettin käynnistävän uuden palvelun, jonka avulla israelilaiset voivat tilata ulkomailla paikallisen kyydin suoraan tutusta Gett-sovelluksesta. Kokeilu alkaa 26 maassa, ja myöhemmin palvelun on tarkoitus laajentua yli 70 maahan.

Israelilaisen matkustajan näkökulmasta palvelun kiinnostavin ominaisuus on maksamisen yksinkertaistaminen. Matkustajan ei tarvitse välttämättä asentaa kohdemaassa uutta paikallista sovellusta, perustaa uutta käyttäjätiliä tai arvioida kyydin hintaa vieraassa valuutassa. Hinta ilmoitetaan sekeleissä, maksu tapahtuu sovellukseen jo tallennetulla maksutavalla ja asiakaspalvelua tarjotaan hepreaksi. Ensimmäiseen maaryhmään kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Ranska, Italia, Kreikka, Kypros, Espanja, Portugali, Saksa, Alankomaat ja myös Suomi.

Kyse on pieneltä näyttävästä mutta kiinnostavasta matkailuteknologian kehityksestä. Matkailupalveluiden kilpailu ei enää koske vain lentolippuja ja hotelleja, vaan koko matkaketjua lähtöpaikasta hotellille ja edelleen paikalliseen liikkumiseen.

Israelilaisille tämä on erityisen merkittävää, koska ulkomaanmatkailu on suuri osa maan matkailumarkkinoita. Gett pyrkii käytännössä muuttumaan Israelissa käytettävästä kuljetussovelluksesta israelilaisen matkailijan mukana kulkevaksi kansainväliseksi palveluksi.

Teknologia: Ben-Gurionin lentoasemasta rakennetaan israelilaisen matkailuteknologian kokeilualustaa

The Jerusalem Postin matkailu- ja teknologiauutisoinnissa on noussut esiin Israel Airports Authorityn uusi RUNWAY 2-6 -ohjelma. Se ei ole aivan tämän päivän julkaisu, vaan ilmestyi 19.8., joten otan sen mukaan vain siksi, että se liittyy suoraan nyt käynnistyvään kehitykseen Ben-Gurionin lentoasemalla. Ohjelmassa valitaan enintään kolme startup-yritystä kokeilemaan teknologiaansa todellisessa lentoasemaympäristössä.

Ajatus on Israelille luonteva. Sen sijaan, että lentokenttä toimisi pelkästään valmiiden järjestelmien ostajana, siitä tehdään uusien teknologioiden testausympäristö. Mahdollisia sovelluksia voidaan käyttää esimerkiksi matkustajavirtojen hallintaan, lähtöselvitykseen, turvatarkastuksiin, matkatavaroihin ja lentoaseman operatiiviseen toimintaan.

Strategisesti malli on kiinnostava myös vientiteollisuuden kannalta. Startupille Ben-Gurion voi toimia referenssinä: jos teknologia pystyy toimimaan suuressa ja turvallisuusvaatimuksiltaan poikkeuksellisen vaativassa israelilaisessa lentoasemassa, sillä voi olla kaupallista arvoa myös kansainvälisillä lentokenttämarkkinoilla.

Tässä matkailu, turvallisuus ja israelilainen korkean teknologian osaaminen kohtaavat tavalla, joka on Israelin taloudelle hyvin tyypillinen.

Matkailu: Israelin lentoyhteydet Intian valtamerelle palautuvat tänään

Air Seychellesin Tel Avivin ja Mahén välisten suorien lentojen on määrä käynnistyä uudelleen juuri tänään 20. elokuuta. Jerusalem Post oli kertonut yhteyden palautumisesta jo kesäkuussa, joten kyse ei ole tämän päivän uudesta uutisartikkelista, mutta tänään tapahtuva liikenteen käynnistyminen tekee asiasta ajankohtaisen.

Yksittäisen lentoreitin merkitys on suurempi kuin matkailukohteen saavutettavuus. Israelin kansainvälinen lentoliikenne on viime vuosien konfliktien aikana muuttunut erittäin herkäksi turvallisuustilanteen vaihteluille. Ulkomaisten lentoyhtiöiden vetäytyminen on ajoittain lisännyt israelilaisten lentoyhtiöiden markkinaosuutta mutta samalla heikentänyt kilpailua ja nostanut matkustamisen kustannuksia.

Siksi jokainen palautuva kansainvälinen yhteys toimii pienenä luottamusmittarina. Seychellien reitti laajentaa jälleen Ben-Gurionilta tarjolla olevaa suorien lomakohteiden verkostoa ja vahvistaa israelilaisten mahdollisuuksia matkustaa Intian valtameren alueelle.

Talous: Israelin matkailuteknologian kasvu kertoo palvelutalouden kansainvälistymisestä

Gettin tämänpäiväistä kansainvälistymistä kannattaa tarkastella myös talousuutisena. Yhtiö ei rakenna omaa kuljetuskalustoaan 26 uuteen maahan, vaan yhdistää paikallisia ja kansainvälisiä kuljetuspalveluja oman alustansa kautta israelilaisiin asiakkaisiin.

Tämä on digitaalisen palvelutalouden keskeinen toimintamalli: yrityksen ei tarvitse omistaa kaikkea käyttämäänsä fyysistä infrastruktuuria. Sen arvo syntyy asiakassuhteesta, maksamisesta, käyttöliittymästä ja eri palveluntarjoajien yhdistämisestä.

Israelin taloudelle tällainen kehitys on kiinnostavaa, koska maan kansainvälinen teknologiamaine on rakentunut pitkälti kyberturvallisuuden, puolustusteknologian, puolijohteiden ja yritysohjelmistojen ympärille. Kuluttajapalveluiden kansainvälistyminen laajentaa kuvaa israelilaisesta teknologiasektorista.

Gettin tapauksessa kaikkein arvokkain omaisuus saattaakin olla juuri israelilainen asiakassuhde: käyttäjä jatkaa saman sovelluksen käyttämistä myös poistuessaan Israelista.

Teknologia: Israelin teknologiasektori hakee seuraavaa kasvuvaihetta tekoälyagenteista

Tämän päivän Jerusalem Postin teknologiavirta vahvistaa myös aiemmassa haussa esiin noussutta muutosta: tekoälyn painopiste siirtyy pelkistä keskustelupalveluista itsenäisemmin toimiviin tekoälyagentteihin. Tänään käsittelemämme Dondyn yrityskauppa on tästä konkreettinen esimerkki, mutta en toista itse yrityskauppauutista tässä.

Taloudellinen merkitys voi olla Israelille huomattava. Maa on rakentanut vahvan aseman kyberturvallisuudessa ja yritysohjelmistoissa, ja juuri nämä alat soveltuvat hyvin agenttipohjaiseen tekoälyyn. Seuraava kilpailuvaihe ei välttämättä koske sitä, kuka rakentaa suurimman kielimallin, vaan sitä, kuka pystyy tekemään malleista yrityksille konkreettista työtä tekeviä järjestelmiä.

Tässä Israelin suhteellisen pienillä startup-yrityksillä voi olla etu. Ne eivät välttämättä tarvitse miljardien investointeja oman perustavan tekoälymallin kouluttamiseen, jos ne rakentavat tuotteensa olemassa olevien mallien päälle ja keskittyvät tarkasti määriteltyihin liiketoimintatehtäviin.