Keskiviikko 29. lokakuuta 2025 lupaa Israelissa sään, joka tuntuu kuin maan eri osat olisivat kukin omassa vuodenajassaan — mutta yhteinen nimittäjä on kirkas valo ja lempeä lämpö.
Jerusalem herää aamuun, jossa ilma on raikas ja kevyt. Vanhan kaupungin kivimuurit heijastavat nousevan auringon kullanhohtoa, ja ilmassa on jo viileän syksyn aavistus. Päivän mittaan aurinko nousee korkealle ja lämmittää temppelivuoren rinteitä noin 24 asteeseen. Ilta tuo mukanaan hiljaisen viileyden, kuin kutsun sytyttää kynttilä parvekkeella ja katsella alas valaistuun kaupunkiin.
Tel Avivissa päivä avautuu täysin toisin: Välimeri kimmeltää lähes kesäisenä, ja lämmin merituuli kuljettaa suolaisen kosteuden rantakaduille. Auringon valo on kirkas, mutta ei enää polttava. Ihmiset kävelevät rantabulevardilla ilman kiirettä, ja taivaalla liikkuvat pilvet muistuttavat, että syksy on lähestymässä — mutta ei vielä täällä.
Haifassa Karmel-vuoren rinteet kylpevät valossa, joka saa eukalyptuspuiden lehdet hohtamaan hopeisina. Aamu alkaa pilvisenä, mutta pilvet väistyvät nopeasti, ja kaupunki avautuu merelle kuin hengittäen syvään. Ilma on kostea mutta raikas, ja satamassa purjeet nousevat iltapäivän tuulen mukana.
Be’er Shevassa päivä on kirkas ja kuiva. Aavikkotuuli pyyhkii hiekan pintaa, ja ilma tuntuu seisovan hetkittäin paikallaan. Varjossa on miellyttävästi lämpöä, mutta auringossa paahtaa. Tämä on Etelä-Israelin syksyä — valo on pehmeämpi, mutta maa muistaa vielä kesän kuumuuden.
Eilatissa puolestaan eletään kuin eri maailmassa. Aurinko hehkuu korkealta, Punaisenmeren vesi on kirkasta ja ilma yhä kuuma. Lämpötila nousee yli 30 asteen, mutta kuiva aavikkotuuli tekee siitä siedettävän. Rannan kivet ja palmut kylpevät kuumuudessa, ja ilma värisee kuin kesä ei olisi koskaan väistynyt.
Kaiken kaikkiaan Israelissa keskiviikko on valon juhla: maan pohjoisessa ja keskiosissa lempeän syksyinen, etelässä lähes kesäinen. Se on päivä, jolloin voi tuntea, miten vuodenaikojen rajat liukuvat toisiinsa — ja miten aurinko jatkaa kulkuaan kuin ikiaikainen siunauksen merkki.
Turvallisuus: Benjamin Netanyahu toteaa, että Israel Defense Forces iskee Gazassa ilman Yhdysvaltain hyväksyntää
Lähde: Haaretz (julkaistu eilen)
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on julkisesti kiistänyt, että Yhdysvallat ohjaisi Israelin turvallisuuspolitiikkaa. Hän korosti, että Israel toimii Gazassa omien päätöstensä mukaisesti. Lausunto oli vastaus väitteisiin, joiden mukaan Israelin sotatoimet olisivat sidottuja Washingtonin hyväksyntään.
Netanyahun kanta kuvastaa Israelin halua painottaa omaa toimintavapauttaan – erityisesti tilanteessa, jossa maa on osin etääntynyt Yhdysvaltojen ulkopoliittisista linjauksista. Tämä itsenäisyyttä korostava viesti toimii sekä sisäiseen että ulkoiseen suuntaan: kotimaassa se vahvistaa hallituksen päättäväistä imagoa, ja kansainvälisesti se viestii, ettei Israel toimi ulkopuolisten määräysten mukaan.
Kannanotto saattaa kuitenkin lisätä jännitteitä Yhdysvaltojen suuntaan, jos Washington kokee menettävänsä vaikutusvaltaansa Israelin turvallisuusstrategiaan. Tilanne on erityisen herkkä, koska sota Gazassa ja siihen liittyvä kansainvälinen paine ovat nostaneet esiin humanitaarisia ja eettisiä kysymyksiä. Tällaisessa kontekstissa Israelin julkinen itsenäisyys voi olla sekä poliittinen että symbolinen viesti.
Sota- ja kriisitilanteissa eettiset, humanitaariset ja kansainväliset kysymykset kietoutuvat toisiinsa. On aiheellista pohtia, milloin “itsenäinen päätös” edustaa tervettä itsepuolustusta ja milloin se voi merkitä vastuun välttelyä.
Diplomatia: Gazan tulevaisuus murroksessa – Jared Kushnerin visio herättää vakavia huolia
Lähde: Haaretz (julkaistu 23.10.2025)
Entinen Valkoisen talon neuvonantaja Jared Kushner on esittänyt suunnitelman, jonka mukaan Gazan hallinto voisi pitkällä aikavälillä muistuttaa Länsirannan mallia. Haaretz arvioi, että tällainen visio on “erittäin vaarallinen”.
Kushnerin ehdotus sisältää merkittäviä riskejä: se voisi johtaa humanitaariseen kriisiin, heikentää palestiinalaisten oikeuksia ja horjuttaa alueen poliittista vakautta. Näkemys saattaa heijastaa Yhdysvaltojen halua yksinkertaistaa monimutkainen konflikti hallinnollisiksi ratkaisuiksi, mutta se näyttää sivuuttavan paikalliset realiteetit – Gazan sisäiset valtadynamiikat, Hamasin aseman ja siviiliväestön olosuhteet.
Israelin hallitus on joutunut kytkeytymään tähän ulkoa tulevaan visioon, mikä saattaa rajoittaa sen tulevia poliittisia ja turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja.
Rauhan rakentaminen ei voi perustua vain geopoliittisiin laskelmiin tai strategiseen tehokkuuteen. Se edellyttää moraalista kompassia – kykyä nähdä ihmiset, joita päätökset koskettavat. Jos ratkaisuja muovataan ilman todellista ymmärrystä paikallisesta elämästä, seuraukset voivat olla tuhoisia.
Turvallisuus / Konfliktit: Vallan tyhjiö Gazassa – ulkovallat kilpailevat vaikutuksesta, Hamas vahvistaa asemiaan
Lähde: Haaretz (julkaistu 24.10.2025)
Haaretzin mukaan Gazassa on syntynyt valta-aukko, jossa Egypti, Yhdysvallat, Israel ja kansainväliset toimijat kilpailevat vaikutusvallasta samalla kun Hamas vahvistaa omaa hallinnollista otettaan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa sodan jälkeinen järjestys määrittyy poliittisen vallan eikä humanitaarisen toipumisen kautta.
Sodan jälkeisen tilanteen hallinta on haastavaa. Vaikka ulkovallat pyrkivät sopimuksiin, paikallinen toimija voi määrittää uuden “normaalin”. Jos hallinto rakentuu vallankäytön eikä oikeudenmukaisuuden varaan, tulos voi olla epävakaa ja epäinhimillinen.
Israelin kannalta haasteena on estää vallan tyhjiön muuttuminen pysyväksi ja varmistaa, että siviiliväestön oikeudet eivät jää sotilaallisten tavoitteiden varjoon.
Kun sota päättyy, yhteiskunnallisen oikeuden ja ihmisarvon tulisi olla etusijalla. Voiton tavoittelu ei saa johtaa siihen, että oikeudenmukaisuus jää toissijaiseksi järjestyksen ja vallan ylläpitämisen nimissä.
Politiikka: Benjamin Netanyahu ilmoittaa, että Israel reagoi Hamasin luovuttamiin vääriin ruumiinosiin
Lähde: Reuters (julkaistu 28.10.2025)
Netanyahun mukaan Israel aikoo vastata, kun Hamas luovutti ruumiinosan, jonka ei todettu kuuluvan panttivankeihin. Teko nähdään Israelissa tulitauko- ja panttivankisopimuksen rikkomuksena.
Tapaus vahvistaa hallituksen näkemystä, että Israelin on suojeltava sopimusten uskottavuutta. Se toimii myös varoituksena Hamasille ja kansainvälisille toimijoille. Panttivankien ja vainajien palautukset ovat paitsi humanitaarisia, myös poliittisia eleitä, joilla mitataan hallitusten uskottavuutta.
Kansallisesti tämä lisää kansalaisten luottamusta siihen, että hallitus toimii päättäväisesti, mutta se voi samalla vaikeuttaa diplomatiaa, jos toimet tulkitaan uhkailuna.
Ihmisoikeudet ja sopimusvelvoitteet eivät ole irrallisia politiikasta. Kysymys kuuluu: miten säilyttää ihmisarvo ja eettinen vastuu, kun ne kietoutuvat sodan ja vallankäytön logiikkaan?
Diplomatia: Yhdysvallat ja tulitaukokumppanit pohtivat Gazan tulevaisuutta – neuvottelut jumissa
Lähde: The Times of Israel (julkaistu 28.10.2025)
Yhdysvallat ja sen liittolaiset keskustelevat Gazan sodanjälkeisestä hallinnosta ja Hamasin aseistuksen purkamisesta. Samalla Yhdysvallat on ilmaissut tyytymättömyytensä Israelin Länsirannalla tekemään päätökseen laajentaa asutuksia, mikä on kiristänyt suhteita kumppaneihin.
Sodan jälkeinen diplomatia vaatii monien toimijoiden yhteistyötä, mutta se myös paljastaa valtapelin: kuka määrittää tulevaisuuden suunnan. Tämä voi aiheuttaa jännitteitä Israelin ja sen liittolaisten välille.
Israelin kansalaisille tilanne näyttäytyy kaksijakoisena: toisaalta se osoittaa maan vaikutusvaltaa, toisaalta se paljastaa sen riippuvuuden ulkopuolisesta hyväksynnästä.
Diplomatia ei ole vain hallitusten välistä peliä – sen vaikutukset näkyvät tavallisten ihmisten elämässä. Siksi rauhanprosesseissa tulisi aina muistaa ihmisten toiveet, pelot ja arjen todellisuus.
Yhteiskunta: Panttivankien perheet ja kansanedustajat vaativat hallitukselta vastauksia
Lähde: The Jerusalem Post (julkaistu 28.10.2025)
Hostage Forum -järjestö ja useat kansanedustajat ovat vaatineet pääministeriä kutsumaan koolle hätäkokouksen Hamasin luovuttamien virheellisten ruumiinosien vuoksi. Tapauksen katsotaan osoittavan, että hallitus ei hallitse tilannetta riittävästi.
Kansalaisten paine poliittisia päätöksentekijöitä kohtaan on kasvanut. Keskustelun ytimessä on kysymys vastuusta ja moraalisesta johtajuudesta – hallitukselta odotetaan paitsi turvallisia ratkaisuja myös inhimillistä läsnäoloa.
Jos odotuksia ei täytetä, luottamus instituutioihin voi heiketä, mikä on erityisen vakavaa kriisin keskellä.
Politiikka ja yhteiskunta eivät ole irrallisia ihmisten kärsimyksestä. Johtajuuden tehtävänä on kuunnella, toimia oikeudenmukaisesti ja vahvistaa toivoa myös epävarmuuden keskellä.
Kulttuuri: Jerusalemin yöelämä pelastettava – “Joillekin heidän pubinsa on kuin synagoga”
Lähde: Haaretz (julkaistu 28.10.2025)
Jerusalemissa kolme ikonista pubia on vaarassa sulkea, ja paikalliset ovat käynnistäneet yhteisöllisen kampanjan niiden pelastamiseksi. Monille asukkaille nämä paikat ovat sosiaalisen ja hengellisen yhteyden tiloja, jopa uskonnollisia vertauskuvia.
Tilanne heijastaa kaupungin kulttuurista murrosta. Jerusalem, jota usein pidetään uskonnollisuuden keskuksena, on myös nuorten ja sekulaarien asukkaiden koti, ja he etsivät omia yhteisöllisiä paikkojaan.
Kulttuurisesti ilmiö kertoo, että yhteisöllisyyden ja hengellisyyden tarve ei rajoitu uskonnollisiin rakennuksiin. Kun tällaiset tilat katoavat, yhteisöt menettävät paitsi kokoontumispaikan myös osan identiteettiään.
Hengellinen tila voi olla myös arjen keskellä – kahvilassa, klubilla tai pubissa. Niissä syntyy yhteys, joka kertoo ihmisyyden ja yhteisön merkityksestä kaupungin sielulle.
Uskonto / Hengellisyys: Lokakuun 7. päivän tapahtumat muuttivat nuorten israelilaisten hengellisyyttä
Lähde: Hebrew University of Jerusalem (julkaistu 6.10.2025)
Tutkimuksen mukaan Hamasin hyökkäys 7.10.2023 ja sitä seurannut sota ovat muuttaneet monien nuorten israelilaisten suhtautumista uskoon ja hengellisyyteen.
Kriisin kokemus on saanut osan etsimään syvempää hengellistä merkitystä, kun taas toiset ovat etääntyneet uskonnosta. Tämä heijastaa juutalaisen historian pitkäaikaista teemaa: kärsimys ja toivo kulkevat rinnakkain.
Hengellinen muutos ei koske vain yksilöitä, vaan myös yhteisöjä ja perinteitä – se voi muovata uskonnollisen identiteetin tulevaisuutta Israelissa.
Traumojen jälkeen yhteisöt tarvitsevat tilaa kysyä, epäillä ja etsiä. Usko voi silloin muuttua henkilökohtaisemmaksi, mutta samalla myös syvällisemmäksi – toivon lähteeksi epävarmuuden keskellä.
Ympäristö: Meriroska uhkaa Israelin merikilpikonnia – SeaWatch-sovellus tarjoaa apua
Lähde: Ynet (julkaistu 27.10.2025)
Israelissa merien muoviroska ja kalastusverkkojen jätteet uhkaavat vakavasti merikilpikonnia. Kansalaiset voivat nyt raportoida ongelmista SeaWatch-sovelluksen avulla, jonka avulla pyritään pelastamaan eläimiä ja seuraamaan rannikon ekologista tilaa.
Tapaus muistuttaa, että ympäristönsuojelu ei ole vain teknologiaa tai politiikkaa, vaan kyse on luonnon ja sen luotujen varjelemisesta. Muoviongelma uhkaa paitsi eläimiä myös koko ekosysteemiä ja matkailun vetovoimaa.
Luomakunnan suojelu on osa ihmisen yhteistä kutsumusta. Kun huolehdimme pienistä ja heikoista, osoitamme arvostavamme elämää sen kaikissa muodoissa.
Talous / Teknologia: Israelin teknologia-ala jatkaa vahvana – 71 miljardin dollarin yritysjärjestelyt vuonna 2025
Lähde: The Jerusalem Post (julkaistu 1.10.2025)
Israelin teknologiateollisuus on pysynyt poikkeuksellisen vahvana, vaikka sijoituskierroksia on ollut vähemmän kuin aiemmin. Vuoden 2025 aikana on tehty 71 miljardin dollarin arvoiset yritysjärjestelyt, erityisesti kyberturvallisuuden ja ohjelmistojen alalla.
Tämä osoittaa, että Israelin talous on edelleen houkutteleva ja innovatiivinen. Silti alan keskittyminen harvoihin suuriin toimijoihin voi pitkällä aikavälillä heikentää startup-ympäristön monipuolisuutta ja lisätä taloudellista epätasa-arvoa.
Taloudellinen menestys tuo mahdollisuuksia yhteiselle hyvinvoinnille. Kysymys kuuluu, miten varallisuus ja osaaminen jaetaan niin, että ne rakentavat koko yhteiskuntaa eivätkä vain harvojen menestystarinoita.