Sunnuntai 23. elokuuta valkenee Israelissa lähes pilvettömän taivaan alla. Jo aamusta lähtien ilmassa tuntuu, että edessä on jälleen todellinen loppukesän hellepäivä. Välimereltä tuleva kosteus pehmentää hieman rannikon maisemaa, mutta tekee Tel Avivin ja Haifan lämmöstä samalla raskaan tuntuista. Tel Avivissa lämpötila kohoaa noin 31 asteeseen.
Jerusalemissa aamu on miellyttävämpi. Kaupungin korkeilla kukkuloilla ilma on rannikkoa kuivempaa, mutta auringon noustessa kivitalot ja kadut alkavat nopeasti kerätä lämpöä. Keskipäivällä vanhankaupungin vaaleat Jerusalemin kivet hohtavat kirkkaassa auringossa ja varjoisista kujista tulee arvokkaita levähdyspaikkoja.
Mitä alemmas Jordaninlaaksoon kuljetaan, sitä voimakkaammaksi helle muuttuu. Genesaretinjärven ympärillä ja Beit She’anin laaksossa ilma on jo paahtavaa. Kuolleellamerellä maisema näyttää lähes pysähtyvän kuumuuteen: vuoret väreilevät horisontissa ja veden pinta heijastaa kirkasta taivasta. Etelässä Eilatin ja Aravan aavikon maisemissa aurinko hallitsee päivää lähes täydellisesti.
Sunnuntai on ennen kaikkea auringon ja kuumuuden päivä. Sateesta ei tarvitse puhua, vaan huomio kiinnittyy voimakkaaseen auringonpaisteeseen, kuivaan sisämaan helteeseen ja rannikon kosteuteen. Elokuussa Israelissa sadetta ei normaalisti juuri esiinny ja UV-säteily on erittäin voimakasta.
Illalla maan eri alueet alkavat jälleen näyttää erilaiset kasvonsa. Jerusalemissa kuumuus hellittää kukkuloiden yllä ja ilta muuttuu vähitellen miellyttäväksi. Tel Avivissa merituuli kulkee rantakaduille, vaikka ilma säilyy lämpimänä ja kosteana. Kuolleellamerellä ja Eilatissa päivä sen sijaan luovuttaa otteensa hitaasti, ja lämpö jää leijumaan aavikon ylle vielä pimeän laskeuduttua.
Israelissa sunnuntai on siis kirkas elokuinen päivä, jolloin Välimeri tuo kosteutta länteen, Jerusalemin kukkulat hieman kuivempaa lämpöä ja Jordaninlaakso sekä etelän aavikko todellisen kesän paahteen.
Diplomatia: Yhdysvaltain lähettiläs varoittaa Israelin ja Turkin ajautumisesta vaaralliseen vastakkainasetteluun
Ynet kertoo Yhdysvaltain Syyrian-erityislähettilään Tom Barrackin esittäneen poikkeuksellisen suorasanaisen arvion Israelin ja Turkin kasvavista jännitteistä. Barrackin mukaan Yhdysvaltain tiedustelutiedot eivät tukeneet väitettä siitä, että Turkki olisi ollut siirtämässä joukkojaan siihen syyrialaiseen lentotukikohtaan, johon Israel iski. Hän nosti samalla esiin mahdollisuuden, että Israelin toimintaan liittyi myös sisäpoliittisia laskelmia vaalien lähestyessä.
Tämä on merkittävä lisä aiemmin käsittelemäämme Israel–Turkki–Syyria-jännitteeseen, koska nyt Washington ei ainoastaan pyri sovittelemaan osapuolia vaan kyseenalaistaa osan Israelin iskulle esitetystä perustelusta. Barrackin keskeinen varoitus koskee väärinarviointia: Israel ja Turkki eivät varsinaisesti tavoittele keskinäistä sotaa, mutta niiden rinnakkaiset turvallisuusintressit Syyriassa voivat synnyttää tilanteen, jossa paikallinen yhteenotto laajenee nopeasti.
Israelin kannalta kysymys on strategisesti vaikea. Jerusalem haluaa säilyttää toimintavapautensa Syyrian ilmatilassa eikä halua turkkilaisten ilmatorjunta- tai muiden sotilasjärjestelmien rajoittavan sitä. Samalla avoin konflikti Turkin kanssa olisi aivan eri mittaluokan ongelma kuin yhteenotot Syyrian paikallisten toimijoiden kanssa. Ynetin uutinen osoittaa, että Washington yrittää nyt estää juuri tämän kynnyksen ylittymisen.
Konfliktit: Hamas pyrkii jälleen rakentamaan vaikutusvaltaansa Gazassa Israelin joutuessa tasapainoilemaan sotilaallisten ja poliittisten tavoitteiden välillä
Ynetin veteraanianalyytikko Ron Ben-Yishai tarkastelee tänään Gazan tilannetta paikan päältä nähtynä. Hänen analyysinsä mukaan Hamas pyrkii säilyttämään ja jälleenrakentamaan vaikutusvaltaansa samalla, kun Israel jatkaa kuluttavaa sotilaallista painostusta. Yhdysvallat puolestaan ajaa Gazan tulevaisuutta koskevia järjestelyjä, joihin liittyvät jälleenrakennus, Hamasin aseistariisunta ja vaihtoehtoisen palestiinalaishallinnon rakentaminen.
Uutta tilanteessa on se, kuinka selvästi sotilaallinen ja poliittinen aikataulu ovat kietoutumassa Israelin lokakuun vaaleihin. Netanyahu ei voi helposti hyväksyä järjestelyä, joka voitaisiin Israelissa tulkita Hamasin poliittiseksi selviytymiseksi. Toisaalta jatkuva kulutussota ei itsessään ratkaise kysymystä siitä, kuka Gazaa hallitsee tulevaisuudessa.
Ben-Yishain kuvaus nostaa esiin sodanjälkeisen Gazan perusongelman: rakennusten ja infrastruktuurin tuhoaminen on sotilaallisesti mahdollista, mutta vaihtoehtoisen hallintojärjestelmän rakentaminen on huomattavasti vaikeampaa. Jos Hamas kykenee säilyttämään paikalliset verkostonsa, se voi pyrkiä palaamaan takaisin sinne, missä hallinnollinen tyhjiö syntyy. Siksi Gazan seuraava vaihe ratkaistaan yhtä paljon hallinnossa, rahassa ja paikallisessa legitimiteetissä kuin asevoimalla.
Diplomatia: Arabimaiden rintama koventaa vastustustaan Israelin E1-rakennussuunnitelmalle
The Jerusalem Post kertoo Jordanian, Arabiemiirikuntien, Indonesian, Pakistanin, Turkin, Saudi-Arabian, Qatarin ja Egyptin ulkoministerien tuominneen yhdessä Israelin E1-rakennussuunnitelman. Niiden mukaan hanke vaikeuttaisi alueellisesti yhtenäisen palestiinalaisvaltion muodostamista ja vaarantaisi kansainvälisiä rauhanpyrkimyksiä.
Aiheen merkittävä uusi ulottuvuus on arabimaiden yhteinen esiintyminen. Israelille erityisen huomionarvoista on Arabiemiirikuntien mukanaolo. Abraham-sopimusten jälkeen Israel on pyrkinyt pitämään suhteet Persianlahden kumppaneihinsa erillään palestiinalaiskysymyksen jatkuvista kriiseistä, mutta E1 osoittaa tämän erottelun rajat.
E1 on maantieteellisesti herkkä alue Jerusalemin ja Ma’ale Adumimin välillä. Siksi rakennushankkeella on paljon sen fyysistä kokoa suurempi diplomaattinen merkitys. Israelin oikeistolle kyse on Jerusalemin ympäristön strategisesta ja kansallisesta vahvistamisesta; vastustajille se merkitsee Länsirannan pohjois- ja eteläosien välisen palestiinalaisen alueellisen jatkuvuuden heikkenemistä. Kiista saattaa siten nousta myös Israelin vaalikampanjan ulkopoliittiseksi kysymykseksi.
Ihmisoikeudet: Israel ilmoittaa tutkivansa Hind Rajabin kuolemaa koskevaa tapausta
Haaretz kertoo Israelin tutkivan palestiinalaistyttö Hind Rajabin kuolemaan liittyviä tapahtumia. Tapaus on saanut laajaa kansainvälistä huomiota, ja lehden mukaan IDF on tällä viikolla myöntänyt joukkojensa olleen tapahtumien yhteydessä alueella sen jälkeen, kun niiden läsnäoloa oli aiemmin kiistetty.
Tapaus on Israelille merkittävä sekä oikeudellisesti että kansainvälisen maineen kannalta. Olennaista ei ole vain se, mitä tapahtui itse tilanteessa, vaan myös se, kykenevätkö Israelin omat tutkintajärjestelmät selvittämään uskottavasti sotatoimiin liittyviä vakavia väitteitä.
Tällä on myös laajempi merkitys. Israelin kyky osoittaa, että mahdolliset väärinkäytökset tutkitaan kansallisesti, vaikuttaa siihen, kuinka vahvoja perusteita kansainvälisillä oikeudellisilla toimijoilla on vaatia ulkopuolisia tutkintoja. Siksi yksittäisestä tapauksesta tulee samalla kysymys Israelin sotilaallisen oikeusjärjestelmän uskottavuudesta.
Yhteiskunta: Israelin asunnottomuus on virallisia tilastoja suurempi ongelma
The Jerusalem Post käsittelee tänään Israelin asunnottomuutta ja arvioi, ettei virallinen noin 3 500 kadulla elävän ihmisen luku kuvaa ongelman todellista laajuutta. Koronapandemia, lokakuun 7. päivän jälkeinen sota ja siihen liittyneet yhteiskunnalliset paineet ovat vaikeuttaneet erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien israelilaisten tilannetta.
Israelissa asunnottomuus jää helposti turvallisuus- ja sotauutisten varjoon. Ongelma on kuitenkin kiinnostava mittari sille, kuinka pitkä sotajakso vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin. Reservipalvelus, toimeentulon häiriöt, asumiskustannukset ja mielenterveyteen kohdistuvat paineet voivat kasautua ihmisille, joilla ei ennestäänkään ole vahvaa taloudellista turvaverkkoa.
Lehden esiin nostama keskeinen ongelma on myös tilastollinen: jos järjestelmä tunnistaa lähinnä näkyvästi kadulla asuvat, suuri osa tilapäismajoituksessa, tuttavien luona tai muissa epävarmoissa olosuhteissa elävistä jää näkymättömäksi. Tällöin myös palvelujen mitoittaminen jää helposti todellista tarvetta pienemmäksi.
Yhteiskunta: Israelin arabiperheiden muutto juutalaisenemmistöisiin kaupunkeihin muuttaa paikallista yhteiskuntarakennetta
Haaretz tarkastelee tänään israelilaisten arabiperheiden lisääntyvää muuttoa perinteisesti juutalaisenemmistöisiin kaupunkeihin. Eilat toimii lehden esimerkkinä: kaupungissa asuu jo yli 3 000 muualta Israelista muuttanutta arabia.
Ilmiö on yhteiskunnallisesti kiinnostava, koska Israelin juutalaisten ja arabien välistä suhdetta tarkastellaan usein politiikan, konfliktin tai erillisten asuinalueiden kautta. Muuttoliike kertoo kuitenkin rinnakkaisesta kehityksestä, jossa työ, asuminen ja elämäntapavalinnat synnyttävät käytännön yhteiseloa ilman suuria poliittisia ohjelmia.
Eilat on tässä erityisen kiinnostava laboratorio. Kaupungin matkailu- ja palvelutalous tarvitsee työntekijöitä, ja sen maantieteellinen eristyneisyys tekee paikallisesta yhteiskunnasta monella tavalla käytännöllisemmän kuin ideologisen. Jos vastaava kehitys voimistuu muuallakin Israelissa, juutalais-arabialainen yhteiselo voi tulevaisuudessa rakentua yhä enemmän tavallisten kaupunkien, työpaikkojen ja koulujen kautta.
Teknologia: Heprealaisen yliopiston tutkijat käyttävät tekoälyä persoonallisuuskyselyjen rakentamiseen ja vastausten ennustamiseen
The Jerusalem Post kertoo Jerusalemin heprealaisen yliopiston tutkijoiden kehittämästä menetelmästä, jossa suuria kielimalleja voidaan käyttää persoonallisuutta mittaavien kyselyiden muodostamiseen erilaisista lähdeteksteistä. Tutkimusryhmä havaitsi lisäksi, että tekoäly kykeni ennustamaan väestötason vastausjakaumia ennen varsinaisen kyselyn toteuttamista. Tutkimus julkaistiin iScience-lehdessä.
Tutkimuksen kiinnostavin puoli ei ole pelkästään kysymysten automaattinen laatiminen. Jos kielimalli kykenee riittävän tarkasti ennakoimaan suuren ihmisjoukon vastauksia, tekoälystä voi tulla tutkimuksen esivaiheen työkalu: sillä voidaan testata kysymyksiä ja hypoteeseja ennen kalliin ihmistutkimuksen käynnistämistä.
Samalla tulos herättää metodologisen kysymyksen. Tekoälyn ennustama ”ihminen” perustuu sen koulutusaineistoon eikä todelliseen yksilöön. Siksi tällainen järjestelmä ei korvaa ihmistutkimusta, mutta se voi auttaa tutkijoita ymmärtämään, millaisia rakenteita ja ennakkokäsityksiä kyselylomakkeisiin sisältyy. Israelin kannalta tutkimus vahvistaa jälleen maan asemaa tekoälyn soveltavan tutkimuksen keskuksena.
Yhteiskunta: Haifan poliisi iski kahteen maanalaiseen uhkapelipaikkaan ja otti noin sata henkilöä kiinni
The Jerusalem Post kertoo Israelin poliisin tehneen ratsian kahteen Haifassa toimineeseen laittomaan uhkapelipaikkaan. Noin sata ihmistä otettiin kuulusteltaviksi, ja poliisi takavarikoi muun muassa tietokoneiden kovalevyjä, valvontakameroita, käteistä rahaa ja asiakirjoja. Viranomaiset ovat käynnistäneet hallinnolliset menettelyt paikkojen sulkemiseksi.
Kyse ei ole Israelissa vain rahapelilainsäädännöstä. Maanalaiset pelipaikat voivat liittyä laajempiin rikollisiin rahavirtoihin, rahanpesuun ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Sadan henkilön samanaikainen kiinniotto kertoo operaation olleen huomattavan suuri.
Tapaus liittyy samalla Israelissa käytyyn keskusteluun siitä, kuinka tehokkaasti poliisi kykenee puuttumaan järjestäytyneen rikollisuuden taloudellisiin rakenteisiin. Pelkkien yksittäisten rikoksentekijöiden sijasta viranomaiset pyrkivät yhä enemmän löytämään rikollisuutta ylläpitäviä liiketoimintamalleja ja rahavirtoja.
Turvallisuus: Poliisi paljasti droonien maahantuontiin ja aseiden salakuljetukseen liittyvän verkoston
The Jerusalem Post kertoo Lahav 433 -yksikön tutkinnasta, jossa turvallisuusalan yritystä epäillään peiteorganisaatioksi droonien maahantuonnissa ja niiden välittämisessä Etelä-Israelissa toimiville salakuljettajille. Tutkintaan liittyy myös epäiltyjä tulli- ja arvonlisäverorikkomuksia.
Tapaus osoittaa, kuinka droonit ovat muuttaneet Israelin sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöä. Aiemmin salakuljetus rajojen yli tarkoitti ennen kaikkea maastoajoneuvoja, tunneleita tai ihmisten kuljettamia lasteja. Halvat ja helposti saatavat miehittämättömät ilma-alukset ovat muuttaneet tämän yhtälön.
Erityisen vakavaksi asian tekee epäily droonien kytkeytymisestä aseiden salakuljetukseen. Israel joutuu siksi käsittelemään miehittämättömiä ilma-aluksia samanaikaisesti sotilaallisena, rikospoliittisena ja rajaturvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Teknologian halpeneminen tarkoittaa, että ongelma tuskin poistuu pelkästään yksittäisiä verkostoja hajottamalla.
Diplomatia: Turkin Netanyahu-pidätysmääräys avaa uuden oikeudellisen rintaman Israelia vastaan
Ynet käsittelee tänään Turkin päätöstä kohdistaa pidätysmääräys pääministeri Benjamin Netanyahuun. Lehden analyysissä asia nähdään osana laajempaa Turkin ja Israelin suhteiden heikkenemistä: Ankara ei enää tyydy voimakkaaseen poliittiseen arvosteluun, vaan pyrkii käyttämään myös kansallisia ja kansainvälisiä oikeudellisia mekanismeja Israelin johtoa vastaan.
Ynetin julkaisu on mielipide- ja analyysikirjoitus, mikä on tärkeää huomioida sen voimakkaassa sanavalinnassa. Kirjoittaja tulkitsee Turkin toiminnan yritykseksi horjuttaa Israelin sotilaallisen ja poliittisen johdon kansainvälistä toimintavapautta. Tässä mielessä kysymys ulottuu Netanyahu-henkilöä laajemmalle: Israelissa pelätään ennakkotapausta, jossa sotilas- ja poliittisiin johtajiin kohdistuvia oikeudellisia toimia käynnistetään yhä useammissa valtioissa.
Tämä muodostaa myös uuden kerroksen Israelin ja Turkin väliseen kriisiin. Syyriassa maat joutuvat jo sovittamaan yhteen sotilaallisia etujaan. Jos tähän lisätään henkilökohtaisesti Israelin pääministeriin kohdistuva oikeudellinen prosessi, kahden maan suhteiden palauttaminen pragmaattisemmalle pohjalle vaikeutuu entisestään.
Politiikka: Lokakuun 7. päivän tutkintakomission kohtalo siirtymässä vaalien jälkeiselle hallitukselle
The Jerusalem Post kertoo oikeuskansleri Gali Baharav-Miaran ehdottaneen, että päätös lokakuun 7. päivän tapahtumia tutkivan komission perustamisesta lykättäisiin uuden hallituksen muodostamiseen saakka. Hänen perustelunsa on, että Israel on jo vaalikaudella eikä nykyinen hallitus ole tähänkään mennessä perustanut tutkintakomissiota.
Kysymys on paljon suurempi kuin hallinnollinen päätös tutkinnan aikataulusta. Lokakuun 7. päivän epäonnistumisten selvittämisestä on muodostunut yksi Israelin tulevien vaalien keskeisistä vastuukysymyksistä. Kiista koskee erityisesti sitä, millainen tutkinta perustetaan, kuka nimittää sen jäsenet ja kuinka riippumaton se olisi poliittisesta vallasta.
Lykkääminen vaalien jälkeiseen aikaan voisi käytännössä tehdä tutkintakomissiosta osan hallitusneuvotteluja. Jos nykyinen oppositio muodostaisi seuraavan hallituksen, tutkinta voisi saada huomattavasti erilaisen toimeksiannon kuin Netanyahun johtaman hallituksen alaisuudessa.
Samalla lykkäys sisältää ongelman. Mitä kauemmin tutkinnan aloittaminen viivästyy, sitä voimakkaammaksi voi kasvaa uhrien omaisten ja muiden tutkintaa vaativien israelilaisten epäluottamus poliittiseen järjestelmään. Siksi kysymys ei koske enää vain sitä, mitä 7. lokakuuta tapahtui, vaan myös sitä, kykeneekö Israelin valtio tutkimaan omien instituutioidensa epäonnistumisia.
Diplomatia: Mahmud Abbasin pääsy YK:n yleiskokoukseen uhkaa synnyttää uuden Israel–Palestiina-kiistan Washingtonissa
The Times of Israel kertoo Yhdysvaltojen suunnittelevan jälleen Palestiinalaishallinnon presidentin Mahmud Abbasin pääsyn estämistä New Yorkiin hänen suunniteltua YK:n yleiskokouspuhettaan varten. Abbas on puolestaan pyytänyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğania vetoamaan presidentti Donald Trumpiin asian ratkaisemiseksi.
Vaikka päätös koskee muodollisesti Yhdysvaltojen viisumi- ja maahantulopolitiikkaa, sillä on suora yhteys Israelin diplomatiaan. Abbasin esiintyminen YK:ssa tarjoaa Palestiinalaishallinnolle yhden sen näkyvimmistä kansainvälisistä foorumeista, ja hänen estämisensä vahvistaisi käsitystä Washingtonin nykyisen hallinnon erittäin tiiviistä Israel-linjasta.
Tilanteessa on myös institutionaalinen ongelma. Yhdysvallat toimii YK:n päämajan isäntävaltiona, minkä vuoksi YK:n edustajat ovat muistuttaneet Washingtonia velvollisuudesta mahdollistaa yleiskokoukseen osallistuvien edustajien pääsy maahan.
Erityisen kiinnostavaa Israelin kannalta on Erdoğanin rooli. Turkin ja Israelin suhteiden ollessa hyvin kireät Erdoğan pyrkii samalla vahvistamaan asemaansa palestiinalaisten kansainvälisenä puolestapuhujana. Abbasin viisumikysymyksestä voi siksi muodostua pieni mutta symbolisesti merkittävä osa laajempaa Turkin, Israelin ja Yhdysvaltojen kolmiodiplomatiaa.
Diplomatia: Israelin suhteet länsiliittolaisiin joutuvat samanaikaisesti paineeseen usealla rintamalla
The Times of Israel raportoi Britannian, Australian ja useiden Euroopan maiden viime päivien poikkeuksellisen laaja-alaisesta arvostelusta Israelia kohtaan. Britannia on kutsunut Israelin edustajan kuultavaksi E1-rakennussuunnitelman vuoksi, Australia puolestaan IDF:n päätöksestä lopettaa avustustyöntekijöiden kuolemaa koskenut tutkinta, ja eurooppalaiset hallitukset ovat arvostelleet kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben Gvirin Gazaa koskevia lausuntoja.
Tässä uusi ja olennaisempi kehitys ei ole mikään yksittäinen diplomaattinen protesti vaan niiden kasautuminen. Israel joutuu vastaamaan samanaikaisesti Länsirannan rakentamista, Gazan sotatoimia ja hallituksen ministerien retoriikkaa koskevaan arvosteluun.
Tämä on Israelille vaikeampi tilanne kuin yksittäinen kiista jonkin eurooppalaisen hallituksen kanssa. Kun erilaiset kysymykset alkavat muodostaa saman diplomaattisen kokonaisuuden, myös Israelia perinteisesti tukeneiden maiden hallitusten on vaikeampi käsitellä jokaista kiistaa erillisenä tapauksena.
Lokakuun vaalien lähestyminen lisää tilanteeseen sisäpoliittisen ulottuvuuden. Netanyahu voi käyttää kansainvälistä painostusta argumenttina siitä, että Israel tarvitsee vahvan johtajan vastustamaan ulkopuolisia vaatimuksia. Oppositio voi puolestaan väittää saman kehityksen osoittavan, että hallituksen politiikka on lisännyt Israelin kansainvälistä eristäytymistä.
Henkilöt: Benjamin Netanyahu nousee yhä selvemmin vaalien lisäksi Israelin ulkopoliittisen kiistan henkilöitymäksi
Tämän päivän ja viimeisten vuorokausien uutisvirrassa on havaittavissa kiinnostava henkilöpolitiikan muutos. Benjamin Netanyahu ei ole enää vain lokakuun vaalien keskeinen ehdokas, vaan hänen henkilökohtainen asemansa kietoutuu yhä useampiin Israelin ulkosuhteisiin. Turkin oikeudelliset toimet kohdistuvat suoraan häneen, länsimaiden arvostelu kohdistuu hänen hallituksensa politiikkaan, ja Yhdysvaltojen Israel-politiikkaa tarkastellaan jatkuvasti myös Netanyahun ja Trumpin henkilökohtaisen suhteen kautta.
Tästä voi tulla vaalien yksi keskeisistä asetelmista. Netanyahun kannattajat voivat esittää hänen kansainvälisen asemansa kokemuksena ja kykynä puolustaa Israelia voimakkaan ulkoisen paineen keskellä. Hänen vastustajansa voivat käyttää täsmälleen samoja tapahtumia päinvastaisena todisteena: heidän mukaansa Israelin ulkosuhteiden vaikeutuminen osoittaa, että maa tarvitsee uuden poliittisen johdon.
Näin vuoden 2026 vaaleissa ei välttämättä ratkaista ainoastaan sitä, millaista sisäpolitiikkaa Israel harjoittaa. Yhä selvemmin vaalikysymykseksi on muodostumassa myös se, millaisen Israelin ja millaisen johtajan maa haluaa esittää maailmalle seuraavien vuosien aikana.
Kulttuuri: Musiikki auttaa lokakuun 7. päivän kokeneita israelilaisia löytämään uudelleen elämänilon
The Jerusalem Post kertoo tänään Jerusalemissa esitetystä The Bridge -dokumentista, joka seuraa kymmentä lokakuun 7. päivän hyökkäysten suoraan koskettamaa israelilaista. He matkustivat Los Angelesiin osallistumaan Rock ’n’ Roll Fantasy Camp -musiikkileirille ja soittamaan kokeneiden rockmuusikoiden kanssa. Jerusalemin Menachem Begin Heritage Centerissä järjestettyyn näytökseen osallistui myös Yhdysvaltain Israelin-suurlähettiläs Mike Huckabee.
Dokumentin kiinnostavin näkökulma ei ole kuitenkaan musiikkimaailma itsessään, vaan kulttuurin merkitys yhteiskunnallisen trauman käsittelyssä. Osallistujille musiikin tekeminen merkitsi lehden mukaan sellaisten elämänalueiden takaisin ottamista, jotka olivat lokakuun 7. päivän jälkeen tuntuneet saavuttamattomilta.
Tämä kertoo laajemmasta muutoksesta Israelin kulttuurissa. Lokakuun 7. päivän tapahtumia ei enää käsitellä ainoastaan uutisina, muistotilaisuuksina ja poliittisena keskusteluna. Ne ovat siirtyneet elokuvaan, kirjallisuuteen, musiikkiin ja taiteeseen. Israelissa alkaa näin muodostua kokonainen sodanjälkeinen kulttuurinen muistikerrostuma.
The Bridge edustaa tässä hieman erilaista lähestymistapaa kuin monet suoraan hyökkäyksen tapahtumia dokumentoivat teokset. Sen keskipisteessä ei ole vain se, mitä ihmisille tapahtui, vaan se, miten ihminen alkaa jälleen elää tapahtuneen jälkeen. Musiikki toimii yhteisenä kielenä tilanteessa, jossa kokemuksia voi olla vaikea ilmaista tavallisilla sanoilla.
Historia: Meyer Lanskyn ristiriitainen suhde sionismiin nousee israelilaisen dokumenttisarjan aiheeksi
The Jerusalem Post nostaa tämän päivän kulttuuritarjonnassaan esiin KAN 11:n kolmiosaisen dokumenttisarjan Lansky – The Zionist Gangster. Sarja käsittelee amerikanjuutalaista gangsteria Meyer Lanskya ja erityisesti hänen suhdettaan sionismiin ja Israeliin. Sarjan toinen osa esitetään tänään 22. elokuuta ja kolmas 29. elokuuta.
Lansky on historiallisesti poikkeuksellisen ristiriitainen henkilö. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Yhdysvaltain järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyneenä hahmona, mutta hänen elämäntarinansa liittyi myös juutalaiseen identiteettiin, antisemitismiin ja sionismiin. Hän pyrki myöhemmin muuttamaan Israeliin paluulain nojalla, mutta Israel ei lopulta sallinut hänen jäädä maahan pysyvästi.
Dokumentin kiinnostavuus liittyy siksi myös Israelin omaan historiakuvaan. Sionismin historiaa kerrotaan usein pioneereiden, poliittisten johtajien, sotilaiden ja hengellisten vaikuttajien kautta. Lansky muistuttaa, että juutalaisten ja Israelin suhteen historiassa oli myös moraalisesti hyvin vaikeita ja ristiriitaisia hahmoja.
Samalla hänen tarinansa nostaa esiin kysymyksen siitä, mitä juutalainen yhteisvastuu tarkoittaa. Voiko rikollinen henkilö samanaikaisesti tuntea vahvaa yhteyttä juutalaiseen kansaan ja Israelin rakentamiseen? Israelilainen dokumenttisarja ei tee Lanskysta sankaria, vaan juuri tämä ristiriita tekee aiheesta historiallisesti kiinnostavan.
Kulttuuri: Jiddiš-kirjallisuuden uusi nousu Italiassa tuo Israel Joshua Singerin takaisin lukijoiden tietoisuuteen
The Jerusalem Post käsittelee tänään kirjailija Israel Joshua Singerin teosten kasvavaa suosiota Italiassa. Singer, joka oli Nobel-palkitun Isaac Bashevis Singerin vanhempi veli, oli aikanaan merkittävä jiddišinkielinen kirjailija, mutta jäi myöhemmin kuuluisamman veljensä varjoon. Italiassa hänen teoksiaan on viime vuosina julkaistu uudelleen, ja niille on löytynyt uusi lukijakunta.
Ilmiö on kiinnostava juuri juutalaisen kulttuurimuistin näkökulmasta. Jiddiš ei ollut vain kieli vaan kokonaisen eurooppalaisjuutalaisen sivilisaation kantaja. Ennen holokaustia sillä julkaistiin sanomalehtiä, romaaneja, runoutta ja poliittista kirjallisuutta miljoonille lukijoille.
Singerin uudelleenlöytäminen osoittaa, ettei tämä kirjallinen maailma ole pelkästään museaalista historiaa. Hänen teoksensa käsittelevät modernisaation, perinteisen juutalaisen elämän, maallistumisen, muuttoliikkeen ja identiteetin kaltaisia kysymyksiä, jotka puhuttelevat lukijoita edelleen.
Israelin näkökulmasta jiddišin kohtalo on lisäksi historiallisesti kiehtova. Nuoren Israelin valtiossa hepreasta rakennettiin tietoisesti yhteistä kansallista kieltä, ja jiddiš yhdistettiin usein diasporan maailmaan, josta uuden israelilaisen identiteetin haluttiin irtautuvan. Nykyisin suhtautuminen on paljon moniulotteisempi: jiddiš nähdään yhä enemmän korvaamattomana osana juutalaista kulttuuriperintöä.
Ruoka: Ashdodin rantakulttuuri saa uuden ravintolan
The Jerusalem Post arvioi tänään Ashdodin rantakadulla kaksi kuukautta toimineen Café La Lush -ravintolan. Lehden mukaan ravintola sijaitsee aivan rannan tuntumassa, ja sen suuri ulkoterassi on suunniteltu myös perheille ja suuremmille seurueille. Arviossa korostuvat meren läheisyys, auringonlasku ja runsas ruokatarjonta.
Yksittäistä ravintola-arviota kiinnostavampi näkökulma on Ashdodin muuttuva ruokakulttuuri. Kaupunki on yksi Israelin kulttuurisesti monimuotoisimmista: sinne on muuttanut juutalaisia muun muassa Pohjois-Afrikasta, entisestä Neuvostoliitosta, Ranskasta ja muualta maailmasta. Tämä näkyy myös kaupungin ruokakulttuurissa.
Israelin ruokakulttuuri muodostuukin jatkuvasti eri diasporaperinteiden, Välimeren raaka-aineiden ja modernin israelilaisen elämäntavan kohtaamisesta. Ashdodin kaltaisessa satamakaupungissa tämä näkyy erityisen selvästi.
Ravintolan suuri ulkotila ja perhekeskeisyys kertovat samalla yhdestä israelilaisen ruokakulttuurin ominaispiirteestä: ravintola ei ole välttämättä vain paikka syödä, vaan sosiaalinen tila, jossa suuret perheet ja ystäväryhmät viettävät pitkään aikaa yhdessä.
Uskonto: Juutalaisen oppimisen merkityksestä käydään keskustelua identiteetin säilyttäjänä
The Times of Israelin tämän päivän blogiosastolla Avigail Moradzadeh käsittelee syvällisen juutalaisen opiskelun ja juutalaisen sitoutumisen välistä yhteyttä. On tärkeää huomata, että kyseessä on lehden itsenäinen blogikirjoitus eikä toimituksen uutisartikkeli.
Aihe liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten juutalainen identiteetti välittyy seuraaville sukupolville. Pelkkä kulttuurinen samaistuminen ei välttämättä anna ihmiselle välineitä ymmärtää, mistä juutalaiset juhlat, rukoukset, tekstit ja elämäntavat ovat syntyneet. Tooran ja muun juutalaisen kirjallisen tradition opiskelu muodostaa tässä näkemyksessä sillan identiteetin ja sen lähteiden välille.
Israelin kannalta kysymys on erityisen kiinnostava, koska siellä juutalaisuus voi olla samanaikaisesti kansallisuutta, kulttuuria, historiaa, kieltä ja uskontoa. Ihminen voi elää vahvasti juutalaisessa ympäristössä olematta varsinaisesti uskonnollinen. Siksi keskustelu siitä, kuinka paljon tekstien ja tradition tuntemusta juutalaisen identiteetin säilyminen edellyttää, jatkuu Israelissa sukupolvesta toiseen.
Turvallisuus: Israelin ja Iranin sodan painopiste siirtyy Hormuzinsalmeen ja Iranin taloudelliseen eristämiseen
The Jerusalem Postin tämän päivän seurannan mukaan Yhdysvallat on jatkanut erittäin voimakasta painostusta Irania vastaan Hormuzinsalmen ympärillä. CENTCOMin mukaan 68 alusta on ohjattu uudelleen, kolme tehty toimintakyvyttömäksi ja kaksi vallattu tai otettu tarkastukseen osana saartotoimia. Presidentti Donald Trump puolestaan sanoi Iranin olevan edelleen haluton hyväksymään Washingtonin tavoittelemaa sopimusta.
Israelin kannalta kehitys on strategisesti tärkeä, vaikka tämänhetkisten toimien etulinjassa ovat Yhdysvallat ja Iran. Helmikuussa alkanut Israelin ja Yhdysvaltojen operaatio Irania vastaan muutti Lähi-idän turvallisuustilannetta perusteellisesti. Jerusalem Post muistuttaa, että Iran vastasi tuolloin ballistisilla ohjuksilla Israeliin ja muihin alueen kohteisiin ja että huhtikuussa saavutettu tulitauko ei ratkaissut konfliktin perimmäisiä kysymyksiä.
Nyt sotilaallisen voiman rinnalle on noussut taloudellinen kulutussota. Yhdysvaltojen tavoitteena näyttää olevan Iranin öljytulojen ja merikuljetusten rajoittaminen niin voimakkaasti, että Teheranin kyky rahoittaa asevoimiaan ja alueellisia liittolaisiaan heikkenee.
Israelille tässä on sekä mahdollisuus että riski. Jos Iran heikkenee ilman uutta laajaa Israelin ja Iranin välistä ohjussotaa, Israel saavuttaa osan strategisista tavoitteistaan pienemmällä kotirintaman hinnalla. Jos Teheran sen sijaan katsoo joutuvansa nurkkaan, se voi pyrkiä avaamaan uudelleen sotilaallisia rintamia Israelia vastaan.
Konfliktit: Iran puhuu sodan lopettamisesta mutta korostaa samalla olevansa vahvassa asemassa
The Jerusalem Post nostaa tämän päivän pääuutisessaan esiin Iranin presidentin Masoud Pezeshkianin lausunnot. Pezeshkian on puhunut sodan lopettamisen tarpeesta mutta korostanut Iranin olevan neuvotteluissa edelleen ”voima-asemassa”. Samaan aikaan Iranin sotilasjohto on varoittanut voimakkaasta vastauksesta uusiin uhkiin.
Tässä on klassinen neuvotteluasetelma: Teheran pyrkii viestimään yhtä aikaa valmiutta konfliktin lopettamiseen ja haluttomuutta näyttää siltä, että sotilaallinen ja taloudellinen paine olisi pakottanut sen neuvottelupöytään.
Israel seuraa tällaisia lausuntoja epäilemättä erityisen tarkasti. Jerusalemille ratkaisevaa ei ole pelkästään tulitauko, vaan se, mitä tapahtuu Iranin ydin- ja ohjusohjelmille sekä Iranin kyvylle jälleenrakentaa sotilaallista voimaansa.
Tästä syystä Iranin sodan päättäminen ja Iranin muodostaman uhan poistaminen ovat Israelin näkökulmasta kaksi eri asiaa. Ensimmäinen voidaan saavuttaa sopimuksella. Jälkimmäinen vaatisi huomattavasti pitkäkestoisempia järjestelyjä ja valvontaa.
Turvallisuus: Gazan keltaisesta linjasta on muodostunut Israelin uusi sotilaallinen kosketuspinta
The Jerusalem Postin tuoreessa seurannassa Israelin joukot ovat viimeisen vuorokauden aikana joutuneet kahteen turvallisuustilanteeseen Gazan niin sanotun Yellow Linen eli keltaisen linjan tuntumassa. IDF ilmoitti ottaneensa kiinni veitsellä aseistautuneen Hamasin jäsenen Gazan keskiosassa. Toisessa tapauksessa IDF kertoi surmanneensa henkilön, joka oli ylittänyt keltaisen linjan eteläisessä Gazassa.
Yksittäisinä tapahtumina tapaukset ovat pieniä verrattuna Gazan sodan suuriin taisteluihin. Strategisesti ne kertovat kuitenkin siitä, millaiseksi konfliktin seuraava vaihe saattaa muodostua.
Keltaisesta linjasta näyttää vähitellen kehittyvän enemmän kuin kartalle merkitty sotilaallinen raja. Se toimii käytännössä alueena, jonka kautta Israel pyrkii estämään Hamasia lähestymästä IDF:n asemia ja Israelin rajan läheisiä alueita.
Jos suuret sotatoimet vähenevät mutta Hamas ei riisu aseitaan, Israel saattaa joutua juuri tällaiseen pitkäaikaiseen turvallisuusmalliin: suurten maaoperaatioiden sijasta tiedustelua, rajattuja iskuja, pidätyksiä ja jatkuvaa valvontaa.
Konfliktit: Etelä-Libanonissa turvallisuusvyöhyke pysyy epävakaana neuvotteluista huolimatta
The Jerusalem Postin tuore seuranta kertoo IDF:n iskeneen rakennukseen Etelä-Libanonissa sen jälkeen, kun epäiltyjä henkilöitä oli Israelin mukaan tullut Israelin hallitseman turvallisuusvyöhykkeen alueelle.
Tapaus on merkittävä ennen kaikkea siksi, että Israelin ja Libanonin välille on samanaikaisesti yritetty rakentaa pitkäkestoisempaa järjestelyä. Sotilaallinen todellisuus kentällä ei kuitenkaan ole kadonnut neuvottelujen mukana.
Israel yrittää käytännössä yhdistää kaksi politiikkaa. Ensimmäinen on diplomaattinen: Libanonin valtion ja armeijan pitäisi ottaa suurempi vastuu eteläisestä Libanonista ja Hezbollah pitäisi riisua aseista tai ainakin työntää kauemmas Israelin rajalta. Toinen on sotilaallinen: IDF säilyttää oikeuden toimia itse, jos se katsoo turvallisuusjärjestelyn rikkoutuvan.
Juuri näiden kahden periaatteen yhteensovittaminen ratkaisee, syntyykö Libanoniin todella uusi turvallisuusjärjestys vai jääkö alue pitkäksi aikaa matalan intensiteetin konfliktiksi.
Historia: 44 vuotta kadoksissa olleen Yehuda Katzin hautaaminen päättää Sultan Yacoubin taistelun pitkän avoimen luvun
Haaretz nostaa esiin yhden tämän viikon merkittävimmistä turvallisuushistoriallisista tapahtumista. Israelilainen sotilas Yehuda Katz haudattiin Israeliin sen jälkeen, kun hänen jäännöksensä oli palautettu Syyriasta. Katz oli ollut kadoksissa 44 vuotta vuoden 1982 ensimmäisen Libanonin sodan Sultan Yacoubin taistelusta lähtien.
Sultan Yacoubista tuli Israelissa paljon yksittäistä taistelua suurempi symboli. Kesäkuussa 1982 käyty taistelu oli Israelille raskas, ja kolme IDF:n sotilasta jäi kadoksiin. Katz oli heistä viimeinen, jonka kohtalo oli yhä ratkaisematta.
Tapahtuma kertoo samalla israelilaisesta sotilaskulttuurista ja valtion pitkäaikaisesta periaatteesta pyrkiä palauttamaan kadonneet sotilaat kotiin myös vuosikymmeniä myöhemmin. Israelissa kaatuneen sotilaan palauttamista hautaamista varten ei yleensä nähdä vain perheen yksityisenä asiana, vaan valtion velvollisuutena.
Siksi 44 vuoden jälkeen järjestetty hautaus yhdistää nykyisen Syyrian turvallisuustilanteen suoraan vuoden 1982 Libanonin sotaan. Nykyiset Israelin operaatiot Syyriassa ja Libanonissa tapahtuvat alueella, jonka sotilaallinen historia ulottuu israelilaisten perheiden muistissa vuosikymmenten taakse.
Talous: Israelin timanttiteollisuus ajautuu historialliseen kriisiin
Ynet kuvaa tänään poikkeuksellisen rajusti Israelin timanttialan tilannetta. Pitkään alalla toimineiden kauppiaiden mukaan jopa noin puolet Israel Diamond Exchangen kauppiaista on jo jättänyt alan. Entisiä miljoonaluokan kauppiaita työskentelee nyt muun muassa taksinkuljettajina ja valuutanvaihtajina.
Kriisin taustalla ei ole yhtä yksittäistä syytä. Kiinan kysyntä on romahtanut, maailmanmarkkinoilla on ollut ylitarjontaa, Yhdysvaltain tullit vaikeuttavat israelilaisten kilpailuasemaa ja laboratoriossa valmistetut timantit ovat muuttaneet koko alan hinnoittelua. Ynetin haastatteleman kauppiaan mukaan noin 60 prosenttia Israelin timanteista myydään Yhdysvaltoihin, joten kauppapolitiikan muutokset osuvat alaan erityisen voimakkaasti.
Erityisen kiinnostava on synteettisten timanttien vaikutus. Ynetin haastattelemien alan toimijoiden mukaan niiden hinnat ovat viidessä vuodessa pudonneet 80–95 prosenttia. Samalla ne ovat horjuttaneet myös luonnontimanttien arvostusta, koska kuluttajien on entistä vaikeampi ymmärtää, miksi ulkonäöltään hyvin samankaltaisista tuotteista pitäisi maksaa täysin erilaisia hintoja.
Israelille tämä on enemmän kuin yhden ylellisyystuotteen ongelma. Ramat Ganin timanttipörssi oli vuosikymmeniä yksi Israelin kansainvälisen kaupan symboleista. Nyt perinteinen vientiala joutuu saman teknologisen murroksen eteen, jonka tekoäly aiheuttaa monilla muilla toimialoilla: kun aikaisemmin harvinainen tuote voidaan valmistaa teollisesti, koko käsitys sen arvosta joutuu uudelleen arvioitavaksi.
Talous: Kambodža avaa markkinansa Israelin sitrushedelmille
Ynet kertoo Kambodžan hyväksyneen israelilaisten sitrushedelmien tuonnin tulevasta vientikaudesta lähtien. Israelista voidaan viedä maahan appelsiineja, klementiinejä, sitruunoita, greippejä ja pomeloita. Israelin sitrushedelmäviljelijöiden järjestö arvioi uuden markkinan voivan vastaanottaa noin 10 000 tonnia hedelmiä vuodessa.
Uutinen näyttää pieneltä verrattuna Israelin korkean teknologian miljardikauppoihin, mutta maataloudelle sillä on laajempi merkitys. Israel pyrkii aktiivisesti avaamaan uusia Aasian markkinoita maataloustuotteilleen ja vähentämään riippuvuutta muutamista perinteisistä vientikohteista. Maatalousministeriö työskentelee samanaikaisesti esimerkiksi Japanin markkinoiden avaamiseksi israelilaisille vesimeloneille, meloneille ja muille tuotteille.
Tässä näkyy myös huoltovarmuuden näkökulma. Israelin hallituksen mukaan uusien vientimarkkinoiden pitäisi vahvistaa viljelijöiden kannattavuutta ja sitä kautta myös kotimaista tuotantoa. Ajatus on tärkeä maalle, jonka maatalouteen ovat viime vuosina vaikuttaneet yhtä aikaa sota, työvoimapula, ilmasto-olosuhteet ja kansainvälisen kaupan häiriöt.
Matkailu: Ben Gurion nousi maailman häiriöherkimpien lentoasemien kärkeen
Ynet raportoi tänään Ben Gurionin lentoaseman saaneen Flightradar24:n häiriöindeksissä korkeimman mahdollisen pistemäärän 5,0 sekä saapuville että lähteville lennoille. Indeksi huomioi lentojen viivästymiset, niiden keskimääräisen keston ja peruutukset. Matkustajat ovat joutuneet odottamaan lentoja ja matkatavaroita tuntikausia.
Taustalla on kiista siitä, onko ongelman aiheuttanut työtaistelu vai vakava henkilöstöpula. Israel Airports Authority syyttää työntekijöiden järjestäytyneitä työtaistelutoimia, kun taas työntekijöiden edustaja kiistää lakon ja sanoo henkilöstön yksinkertaisesti olevan liian vähäinen. Hänen mukaansa matkatavaroiden käsittelijöiltä ei voida jatkuvasti vaatia jopa 12–13 tunnin työpäiviä kesähelteessä.
Matkailutalouden näkökulmasta ongelma on vakava. Israelin lentoliikenne on vasta pyrkinyt palautumaan sotavuosien häiriöistä, ja ulkomaisten lentoyhtiöiden paluu on ratkaisevaa sekä matkailulle että lentolippujen hintakilpailulle. Jos maan tärkein kansainvälinen lentoasema ei pysty käsittelemään kasvavaa matkustajamäärää, liikenteen elpyminen voi synnyttää paradoksaalisesti uuden pullonkaulan.
Tilanne osoittaa samalla, ettei matkailun palautuminen riipu vain turvallisuudesta. Lentokoneet voivat palata Israelin reiteille, mutta jos maapalvelut, matkatavaroiden käsittely ja henkilöstökapasiteetti eivät kasva samaa tahtia, matkailujärjestelmä ei vielä ole palautunut normaaliksi.
Terveys: Israelilaistutkimus yhdistää elämän tarkoituksen ja terveemmät digitaaliset tavat parempaan mielenterveyteen
The Jerusalem Post kertoo tänään Heprealaisen yliopiston ja Israel Center for Addiction and Mental Healthin tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin noin 3 000 israelilaisen juutalaisen aikuisen vastauksia. Tutkimuksessa uskonnolliset osallistujat raportoivat vähemmän päihdeongelmia sekä masennuksen, ahdistuksen, PTSD:n ja käyttäytymisriippuvuuksien oireita kuin sekulaarit osallistujat.
Tutkimuksen kiinnostavin tulos on kuitenkin hienovaraisempi kuin otsikko ”uskonnollisuus parantaa mielenterveyttä” antaisi ymmärtää. Kun tutkijat huomioivat elämän merkityksellisyyden ja digitaaliset käyttäytymistavat, uskonnollisuus ei enää itsenäisesti ennustanut useimpia parempia mielenterveystuloksia. Keskeisiksi suojaaviksi tekijöiksi nousivat vahva tarkoituksen kokemus, vähäisempi sosiaalisen median käyttö ja vähäisempi altistuminen väkivaltaiselle tai muuten haitalliselle verkkosisällölle.
Tulos on Israelissa erityisen ajankohtainen, koska tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa 2025 keskellä pitkittynyttä sotatilannetta. Israelilaiset olivat jatkuvasti alttiina panttivankeihin, sotaan, terrori-iskuihin ja kuolemaan liittyville kuville ja videoille. Tutkimus viittaa siihen, että psyykkistä kestävyyttä voidaan vahvistaa myös sellaisilla keinoilla, jotka eivät itsessään edellytä uskonnollisuutta: merkityksellisellä tekemisellä, yhteisöllisyydellä ja digitaalisen kuormituksen rajoittamisella.
Hyvinvointi: Gazan raja-alueen kibbutzit rakentavat yhteisöllisyyttä uudelleen uima-altaiden ympärille
Ynet kertoo tänään kiinnostavasta jälleenrakennuksen ilmiöstä Gazan rajan kibbutseissa. Lokakuun 7. päivän hyökkäyksissä kärsineet yhteisöt käyttävät osan jälleenrakennusvaroistaan uima-altaisiin ja niiden ympäristöihin. Tkuma-jälleenrakennusviraston joustava yhteisörahasto on yhteensä 800 miljoonaa sekeliä, ja yhteisöt saavat itse päättää osasta rahojen käyttöä.
Ensi silmäyksellä uima-allas saattaa vaikuttaa oudolta prioriteetilta alueella, jossa koteja ja infrastruktuuria on tuhoutunut. Ynetin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kyse on kuitenkin sosiaalisesta infrastruktuurista. Allas tarjoaa paikan, jossa ihmiset voivat olla yhdessä ilman muodollista kokousta, yhteistä ateriaa tai vaatimusta keskustella traumasta.
Kfar Azassa altaan kunnostamiseen on osoitettu noin 5,5 miljoonaa sekeliä. Joissakin kibbutseissa altaat avattiin ennen kuin asukkaat olivat edes muuttaneet pysyvästi takaisin. Ne toimivat eräänlaisina välitiloina: perhe voi palata kibbutziin lasten kanssa kohtaamatta ensimmäiseksi tuhottua kotia tai kaikkein vaikeimpia muistopaikkoja.
Tämä kertoo Israelin jälleenrakennuksen muuttumisesta. Hyvinvointia ei nähdä vain asuntoina, teinä ja julkisina rakennuksina, vaan myös yhteisön kykynä palata arkiseen elämään. Kestävä jälleenrakennus tarkoittaa silloin fyysisen infrastruktuurin lisäksi sosiaalisen kudoksen korjaamista.
Ympäristö: Hormuzin konfliktista kehittyy myös vakava öljyvahinkojen uhka
The Jerusalem Post kertoo tänään kolmen öljyvuodon leviävän Persianlahdella ja Omaninlahdella. Yksi niistä on saavuttanut Iranin Qeshmin saaren mangrovealueita, ja toinen on levinnyt Omanin rannikon luonnonsuojelualueelle. Jälkimmäisellä alueella elää muun muassa ryhävalaita, vihreitä merikilpikonnia, erittäin uhanalaisia karettikilpikonnia ja koralliyhteisöjä.
Ongelmaa pahentaa meriliikenteen muuttuminen sodan seurauksena. Jerusalem Postin siteeraamien tietojen mukaan maaliskuun alusta lähtien Persianlahdelle tai sieltä pois on tehty 1 514 niin sanottua pimeää kulkua, joissa alukset ovat sammuttaneet tai peittäneet seurantajärjestelmiään. Kun tankkerit eivät näy normaalisti toisille aluksille ja viranomaisille, törmäysten ja uusien ympäristövahinkojen riski kasvaa.
Israelille kyse on välillisesti mutta strategisesti tärkeästä ympäristö- ja talouskysymyksestä. Hormuzinsalmen kriisiä tarkastellaan tavallisesti öljyn hinnan, Iranin sotilaallisen aseman ja kansainvälisen merenkulun kautta. Nyt rinnalle nousee ekologinen kustannus. Yksi vuodoista kattaa lehden mukaan jo arviolta 400–500 neliömailin alueen.
Tämän päivän uutisissa näkyy poikkeuksellisen hyvin se, kuinka taloudellinen kestävyys, yhteiskunnallinen hyvinvointi ja turvallisuus ovat Israelissa kietoutuneet toisiinsa. Timanttiteollisuus kamppailee teknologisen murroksen kanssa, maatalous etsii uusia vientimarkkinoita, lentoliikenteen elpyminen törmää henkilöstöongelmiin ja Gazan raja-alueen jälleenrakentamisessa huomio on siirtymässä rakennuksista myös yhteisöjen palautumiseen. Samalla Iranin ympärillä käytävä konflikti osoittaa, että sodan kustannukset voivat levitä kauas varsinaisten taistelukenttien ulkopuolelle.