Pesachin, eli juutalaisen pääsiäisen, ensimmäinen päivä muodostaa juhlan ytimen ja merkitsee Israelin kansan vapautumista Egyptin orjuudesta sekä Jumalan johdatuksen alkamista kohti Luvattua maata. Tästä päivästä alkaa kahdeksanpäiväinen juhla (Israelissa seitsemänpäiväinen), jonka aikana eläydytään historiallisten tapahtumien merkitykseen ja koetaan henkilökohtaista ja yhteisöllistä vapautumisen iloa.
Vapautuksen muistaminen ja uusi alku
Pesachin ensimmäinen päivä on pyhä lepopäivä, jolloin pidättäydytään arkisista askareista ja keskitytään hengelliseen pohdiskeluun ja juhlan syvempään sanomaan. Päivä muistuttaa erityisesti Exoduksesta – hetkestä, jolloin Israelin kansa joutui lähtemään Egyptistä niin kiireellä, ettei aikaa jäänyt leivän nostatukseen. Tästä syystä matsaa, happamatonta leipää, nautitaan koko juhlan ajan muistuttamassa kiireellisestä paosta.
Edellisenä iltana vietettävä seder-ateria, vaikka ajoittuukin Pesachin aattoon, heijastaa merkityksellisesti koko juhlan alkamiseen. Haggadan avulla kerrotaan tarinaa Egyptin orjuudesta vapautumisesta. Jokainen sederin yksityiskohta – karitsan luu, katkerat yrtit, viini ja kysymykset – ohjaa muistamaan Jumalan tekemiä ihmeitä.
Ensimmäinen juhlapäivä synagogassa
Pesachin ensimmäisenä päivänä synagogassa luetaan juhlapäivän erityiset tekstikappaleet. Keskeinen Toora-lukukappale käsittelee Jumalan käskyä israelilaisille merkitä ovenpielet karitsan verellä, jotta vitsaus ohittaisi heidän kotinsa. Tämä on alkuperä Pesach-nimelle, joka tarkoittaa ”ohittamista”.
Päivään liittyvä profeettojen lukukappale korostaa Jumalan uskollisuutta ja hänen kanssaan tekemää liittoa. Lisäksi lauletaan perinteisesti Hallel-psalmit (Ps. 113–118), jotka ilmaisevat syvää kiitollisuutta Jumalan pelastusteosta.
Perinteiden ja perheen merkitys
Pesachin ensimmäinen päivä yhdistää perheet ja sukupolvet toisiinsa. Se tarjoaa vanhemmille ja isovanhemmille mahdollisuuden opettaa lapsilleen vapautumisen merkityksestä. Toora itse ohjaa tähän sanoin: ”Selitä se sinä päivänä pojallesi sanoen: Tämä tapahtuu sen vuoksi, mitä Herra teki minun hyväkseni, kun lähdin Egyptistä.” (2. Moos. 13:8)
Perinteiset juhlaruoat, rukoukset ja rituaalit vahvistavat yhteisöllistä identiteettiä ja muistoja. Ensimmäinen juhlapäivä on myös erityinen kiitoksen hetki Jumalalle vapaudesta, joka ei ole pelkästään historiallinen, vaan myös hengellinen ja henkilökohtainen.
Symboli tulevasta lunastuksesta
Pesach ei katso pelkästään menneeseen, vaan suuntaa katseensa myös tulevaan. Juutalaisessa perinteessä Pesach symboloi Messiaan tulemisen ja lopullisen lunastuksen odotusta. Ensimmäinen juhlapäivä avaa oven tälle tulevaisuuden toivolle.
Pesachin ensimmäinen päivä on näin ollen juhlan juhlallinen alku – päivä, jolloin historia ja hengellisyys yhdistyvät syvällisesti ja merkityksellisesti. Se on pyhä hetki, täynnä rukousta, muistojen vaalimista ja kiitollisuutta. Vapautuksen sanoma ylittää ajan rajat, kutsuen kaikkia juhlaan osallistuvia kokemaan olevansa osa vapaaksi lunastettua kansaa, joka kulkee eteenpäin toivon, kiitoksen ja yhteyden hengessä.